Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan?

Samankaltaiset tiedostot
Jouni Wallander ja Riikka Salkonen MINITYÖPAJA: SUORITUSKANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Näkökulmat täsmällisyyden tavoitteisiin

Junaliikenteen täsmällisyys. Tilannekatsaus

Projektipäällikkö Jouni Paavilainen TÄSMÄLLISYYSJOHTAMISMALLI, OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS

Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

RATAVERKON KÄYTTÖSOPIMUS AIKATAULUKAUDELLE 20xx

UUDET MYÖHÄSTYMISTEN SYYKOODIT JA HÄIRIÖKIRJAUSPROSESSIN KEHITTÄMINEN

TÄSMÄLLISYYSJOHTAMISMALLI

0. Ennen kokousta käydyt keskustelut Heli Mattilan ja Jari Paavilaisen kanssa

Radanpidon toimintaympäristön digitalisointi

Rataverkon kokonaiskuva

Projektipäällikkö Jouni Paavilainen TÄSMÄLLISYYSJOHTAMISMALLI, PROJEKTIRYHMÄN 2. KOKOUS

40. Ratahallintokeskus

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

TÄSMÄLLISYYSJOHTAMISMALLI rautatieliikennejärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi. TUTKIMUSSUUNNITELMA DI Jouni Paavilainen 3.12.

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019

Projektipäällikkö Jouni Wallander TÄSMÄLLISYYSJOHTAMISMALLI, PROJEKTIRYHMÄN 4. KOKOUS

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN. C Harjoitteita. J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Vaihtotyöllä tarkoitetaan luvanvaraista junaliikennettä tukevaa rautatiejärjestelmässä tehtävää kalustoyksiköiden siirtotyötä.

Hallituksen esitys. Finrail Oy. Lausunto Asia: LVM/2394/03/2017. Yleiset kommentit hallituksen esityksestä

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Projektipäällikkö Jouni Paavilainen TÄSMÄLLISYYSJOHTAMISMALLI, PROJEKTIRYHMÄN 3. KOKOUS

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Projektipäällikkö Jouni Wallander TÄSMÄLLISYYSJOHTAMISMALLI, OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

VESIHUOLTOLAITOKSEN OMAISUUDENHALLINNAN KÄSIKIRJA

Rautateiden verkkoselostus 2018

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

RATAVERKON VERKKOSELOSTUS

Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen. Jussi Takamaa

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab:n rataverkkoselostus

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

VOIMANMITTAUKSEN MAHDOLLISUUKSIA KUNNOSSAPITOON JA VALVONTAAN. Tuomas Jussila / RATA 2018 /

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

HE 31/2009 vp. käyttöoikeuden myöntämisestä ja. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rautatielain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä. Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy

FGG FINNGAS GMBH Sivuliike Suomessa

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Liikkumiselle asetetut tavoitteet

IPT 2 seminaari

Tietotekniikkapalveluiden saatavuudenhallinnan kehittäminen

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Arviointi ja mittaaminen

Oulun Satama Oy

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia

MUISTIO 1 (6) Risto Heinonkoski RAUTATIELIIKENTEEN TOIMIVUUS KESÄ SYKSY Radanpito. Yhteenveto

LOHJAN SATAMARADAN LAKKAUTTAMINEN. Ratasuunnitelma Yleisötilaisuus

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari

Vaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan?

Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta EKOTULI + LINTU -seminaari

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

Lyhyissä työraoissa tehtävät radan pohjanvahvistustoimenpiteet

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso

VAIHTO- JA RATATYÖN TURVALLISUUSOHJE VAIHTO- JA RATATYÖN TURVALLISUUSOHJE - PIETARSAAREN SATAMA OY

FGG FINNGAS GMBH Sivuliike Suomessa

Hangon Satama Oy. VERKKOSELOSTUS aikataulukaudelle Muuttunut asia kohdassa 7, rataverkon käyttösopimuksen laatiminen. Sisältö.

Hankearvioinnin nykytila ja kehittäminen

RAUTATIELIIKENNEDATAN JALOSTAMINEN PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI KEHITTYNEEN DATA- ANALYTIIKAN MENETELMIN

MAAN MUOKKAUS KYLVÖKUNTOON VIMANA OY

Oulun Satama Oy Korvaa voimaan tulleen Oulun Satama Oy:n rataverkon liikennöinnin ja ratatyön turvallisuusohjeen.

Schweizerin turvaamisjärjestelmä ensikertaa Suomessa

Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat

Rautateiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa. RATA Toimialajohtaja Mirja Noukka

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

1 YLEISTÄ TURVALLISUUSPOIKKEAMISTA ILMOITTAMINEN Tarkempi selvitys turvallisuuspoikkeamasta... 4

Päivittämistarpeen taustalla

Korvaa voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen.

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä

Radan merkit turvallisuuden osana

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Transkriptio:

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan? RATA 2012 Hämeenlinna

Esityksen rakenne Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan? 1. Junat kulkevat, mutta mikä on rautateiden käytettävyys? 2. Palvelukyky, käytettävyys ja suorituskyvyn mittaaminen 3. Käytettävyyden monet tarkastelutasot ja näkökulmat 4. Miten jäsentää rataverkon käytettävyyttä? 5. Tutkimusehdotus Liikennevirastolle 2

1. Junat kulkevat, mutta mikä on rautateiden käytettävyys? 3

Käytettävyys on tärkeä järjestelmän j näkökulmasta Rataverkko koostuu useista osista, komponenteista ja järjestelmistä, jotka vaikuttavat t joko yksin tai yhdessä rataverkon käytettävyyteen. Rataverkon käyttöön ja radanpitoon kytkeytyy useita osapuolia, jotka tarkastelevat käytettävyyttä eri tasoilta ja näkökulmista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mittareita tai työkaluja, joiden avulla voisi helposti ymmärrettävästi ja havainnollisesti kuvata koko rautatiejärjestelmän toimivuutta ja käytettävyyttä. 4

Käytettävyys on tärkeä tavoitteellisuuden näkökulmasta Toiminnan tavoitteellisuus edellyttää, että tavoitteiden saavuttamista ja strategisten päämäärien toteutumista on voitava seurata ja ennustaa. Tämä edellyttää mittareita, joiden perustalle voidaan toteuttaa seurantaja ennustetyökaluja. Kun mittarit on muodostettu ja työkalut otettu käyttöön, niiden avulla voidaan kehittää järjestelmää ja toimintaa tavoitteellisesti. Jouni Paavilainen, TTY/Verne Kuva: J 5

2. Palvelukyky, y, käytettävyys yy ja suorituskyvyn mittaaminen 6

Palvelukyky Palvelukyky (service ability) tarkoittaa kykyä palvella asiakkaita niin, että asiakas on tyytyväinen kykyä palvella oman organisaation eri toimintoja. Määritelmä: Taloussanomat / Taloussanakirja Hypoteesi: rataverkon palvelukykyä voidaan kuvata käytettävyyden ja sen mittarien avulla. 7

Käytettävyys Käytettävyys = käyttökelpoisuus + käytettävissä olo Käytettävyyttä kuvataan mitattavilla indikaattoreilla. Käyttökelpoisuus (usability) kuvaa sitä, miten rata vastaa ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan liikenteen, matkustajien ja kuljetusasiakkaiden kk id tarpeita. Rataverkon käyttökelpoisuus määrittää reunaehdot käytettävissä ololle Käytettävissä olo (availability) liittyy ratakapasiteettiin ja sen käyttöön ja edelleen rataverkon tehokkaaseen käyttöön ja täsmällisyyden edistämiseen sekä pyrkimykseen vähentää liikenteestä ja radanpidosta aiheutuvia käytettävyyshäiriöitä. 8

Suorituskyvyn mittaaminen Palvelukyvyn kuvaaminen käytettävyyden mittarien avulla on suorituskyvyn mittaamista. Suorituskyky tarkoittaa organisaation tai sen osan menestymistä ja tuloksentekokykyä valituista näkökulmista tarkasteluna. Suorituskyvylle asetetaan tavoitteet, joita seurataan yksiselitteisten tunnuslukujen, mittarien, avulla ja jotka on riittävästi kytketty organisaation päämääriin ja tavoitteisiin. Mittauksen kohteen valinnassa korostetaan kriittisiä menestystekijöitä: avainalueita, joilla on saavutettava korkea suoritustaso, jos organisaatio haluaa menestyä. Käytettävyys olisi luontevasti tällainen avainalue. Hyvä mittari soveltuu tarkoitukseensa, on toimintavarma, kuvaa olennaisia i asioita, i on käytännöllinen ä ja verrannollinen. 9

3. Käytettävyyden yy monet tarkastelutasot ja näkökulmat 10

Rataverkon käytettävyys: monia osapuolia, näkökulmia, tasoja ja tarpeita 11

Esimerkkejä kysymyksistä, joihin haetaan vastauksia Liikennejärjestelmä Kuinka hyvin rataverkko ja sen osat palvelevat käyttötarkoitustaan? Mitkä ovat matka- ja kuljetusketjujen sujuvuuden kannalta kriittisiä rataverkon kohtia? Missä rataverkolla on käytettävyysongelmia? Mihin tekijöihin ongelmat liittyvät ja mihin matka- ja kuljetusketjuihin ne kohdistuvat? Missä rataverkolla on pullonkauloja tai epäluotettavasti toimivia radan komponentteja, jotka poistamalla tai korvaamalla voidaan lisätä eniten rataverkon palvelukykyä ja liikenteen luotettavuutta? Miten rataverkko palvelee verrattuna muihin liikennemuotoihin ja muihin maihin? Kehitystyö Mikä kuvaa rataverkon käytettävyyttä? Mitkä käytettävyyden mittarit ovat olennaisia tai kriittisiä toiminnan kannalta? Mistä mittareiden tarvitsema tieto saadaan ja mitä se on? 12

4. Miten jäsentää rataverkon käytettävyyttä? 13

Hyvä käytettävyys edellyttää palvelukykyä 14

Käyttökelpoisuus: radan tekninen käytettävyys ja tarpeidenmukaisuus Miten rata vastaa ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan radanpitäjälle asetettuja ja radanpitäjän asettamia palvelutaso- ja kuntotasotavoitteita liikenteen, matkustajien ja kuljetusasiakkaiden yhteysvälitarpeita (vrt. palvelukyky) asiakkaiden saavutettavuustarpeita Rataverkon käyttökelpoisuus (kunto ja palvelutaso) määrittää reunaehdot käytettävissä ololle (liikennöinnille). Nykyisiä mittareita rataverkon tason luokittelut eri ominaisuuksien perusteella radan palvelutaso henkilö- ja tavaraliikenteessä kuntoindeksit kunnossapidon laatuvaatimukset Tunnistettuja tarpeita radan ominaisuus- ja kuntotilatiedon koostaminen ja esittäminen, siten että se kuvaa entistä paremmin asiakasnäkökulmaa ja asiakkaita palvelevia yhteysvälejä kriittisten kohtien ja komponenttien tunnistaminen liikennetiedon ja järjestelmien tilatiedon kytkentä käytettävyys ttä (tila) historia nykytila ennuste aika & paikka raide/rataosa/yhteysväli/rataverkko käytettävissä palvelutason mukaisesti käytettävissä rajoitetusti ei käytettävissä osajärjestelmä toimii/käytettävissä käytettävissä rajoitetusti ei käytettävissä komponentti toimii vika 15

Käytettävissä olo: radan liikenteellinen käytettävyys, rataverkon tehokas ja täsmällinen käyttö Kuvaa onnistumista ratakapasiteetin jakamisessa (aikataulusuunnittelussa), liikennöinnissä ja liikenteenohjauksessa sekä osittain myös rataverkon kapasiteetin mitoituksessa Lähtökohta rautatieliikennejärjestelmän toimivuuden näkökulmasta: liikennöinti myönnettyjen aikataulujen mukaisesti ja ratatyöt myönnettyjen työrakojen mukaisesti Käytännössä aikataulupoikkeamia eri syistä ja tahoista johtuen Poikkeamista aiheutuu usein sekä välittömiä että välillisiä rataverkon käytettävyyshäiriöitä (viiveitä, myöhästymisiä) ja operatiivisen toiminnan i muutostarpeita t sekä ongelmia asiakkaille Kuvat: Pachl 2008 / Timetable design principles Nykyisiä mittareita junien täsmällisyysprosentti ja täsmällisyyden raja-arvot, peruttujen junien määrä radan käytettävyyden poikkeamien sanktiorajat suorituskannustinjärjestelmässä Tunnistettuja tarpeita kytkentä asiakas- ja palvelukykynäkökulmaan poikkeamien syiden, seurausten ja vastuutahojen kirjaamisen laadun parantaminen luotettavuuden ja häiriöherkkyyden kannalta kriittisen rataverkon ja liikenteen tunnistaminen ratakapasiteetin käytön ja mitoituksen seuranta ja kehittäminen tietyn käytettävyyden tason takaaminen ja sen toteuman seuranta : taso, jonka radanpitäjä takaa rautatieyritykselle ja jota se edellyttää kunnossapidon ja rakentamisen urakoitsijalta Käynnissä olevaa kehitystyötä täsmällisyyden seurannan kehittäminen, mm. tietotarpeiden ja järjestelmien määrittäminen täsmällisyyden johtamisen kehittäminen: luotettavuuden ja laadun nostaminen kriittisiksi menestystekijöiksi 16

5. Tutkimusehdotus Liikennevirastolle TTY / Verne 17

Rataverkon käytettävyyden havainnollistaminen mittaamisen edellytysten luomiseksi Lähtökohdat Kiteytettyä tietoa päätöksenteon tueksi Olemassa olevaa tietoa jalostaen Käytettävyyden tarkastelu eri tasoilla ja eri näkökulmista Muodostetaan kokonaiskäsitys olemassa olevasta käytettävyyttä kuvaavasta tiedosta ja sen keskinäisistä yhteyksistä. Samalla tunnistetaan mahdollisia tietoaukkoja. Tulokset Tutkimus on edellytys käytettävyyden seurantatyökalun rakentamiselle ja käytettävyyden kytkemiselle osaksi toiminnan tavoitteita. Tutkimus tarjoaa jäsennellyn pohjan kehitystyön jatkamiselle: käsityksen, k mistä lähtökohdista mittarit tulisi rakentaa. Kuva: TT TY/Verne 2012 / Tut tkimussuunnitelma luonnos 18

Kiitos mielenkiinnosta! Tommi Mäkelä, tutkija tommi.makela@tut.fi puh. 046 811 0871 www.tut.fi/verne Esitys saatavilla Vernen sivuilta: http://www.tut.fi/verne/seminaariesitys-rata2012-tommi-makela/ 19