OSUUSPANKKIKESKUS 1(1) 26.01.2006 RAHOITUSTARKASTUS PL 159 00101 HELSINKI RAHOITUSTARKASTUS Lausunto Fit & Proper Standardista Ohessa Osuuspankkikeskuksen lausunto Fit & Proper stadardista (lausuntopyyntö 17/2005). OSUUSPANKKIKESKUS Osk Eeva Lipasti Osuuspankkikeskus Osk Jäsenpankkiohjausosasto PL 308 00101 HELSINKI Katuosoite Teollisuuskatu 1 b 00510 HELSINKI Puhelin 010252010 Sähköposti etunjmi.sukummi@op.fi Faksi 010 252 xxxx www.op.1i Y-tunnus 0242522-1 Kotipaikka Helsinki
OSUUSPANKKIKESKUS LAUSUNTO 1 (5) 24.1.2006 RAHOITUSTARKASTUS Snellmaninkatu 6 PL 159 00101 Helsinki LAUSUNTO LUOTETTAVUUDEN, SOPIVUUDEN JA AMMATTITAIDON ARVIOINTIA KOSKEVASTA STANDARDI 1.4 LUONNOKSESTA (FIT & PROPER) Rahoitustarkastus on pyytänyt Osuuspankkikeskukselta lausuntoa laatimastaan standardi 1.4 -luonnoksesta Luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi (fit & proper). Lausuntopyynnössä on erityisesti pyydetty arvioimaan luonnoksen kattavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä antamaan ehdotuksia niiden kehittämisestä. Pyydettynä lausuntona Osuuspankkikeskus esittää kunnioittaen seuraavaa: Yleisiä näkökohtia Osuuspankkikeskus pitää hyvänä, että Rahoitustarkastus kiinnittää huomiotaan terveeseen yrityskulttuuriin, valvottavien ammattitaitoiseen johtamiseen ja markkinoiden luottamusta ylläpitävien tekijöiden varmistamiseen niiden toiminnassa. Standardiluonnosta ja siinä määriteltyjä tavoitteita sekä keinoja tavoitteiden saavuttamiseen tulee kuitenkin vielä täsmentää ja kehittää. Standardin rakenne ja käytetyt käsitteet Standardiluonnoksen arviointia vaikeuttaa olennaisesti se, että standardi sisältää viittauksia vielä valmisteltavana olevaan luotettavaa hallintoa koskevaan standardiin. Jatkossa tulisikin harkita onko mahdollista rytmittää standardien valmistelua ja niihin liittyviä lausuntokierroksia siten, että samaan asiakokonaisuuteen liittyvät standardit annettaisiin yhtäaikaisesti. Näin niiden säätelemä asiakokonaisuus olisi mahdollista hahmottaa lausuntoja annettaessa ja standardien soveltamiseen valmistauduttaessa. Rahoitustarkastus on itse määritellyt standardien säännöksille sitovuusasteet sitova, suositus ja perustelu. Standardeissa tulisikin johdonmukaisesti käyttää määriteltyjä sitovuusasteita. Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevassa standardiluonnoksessa on monissa kohdin horjuvuutta säännösten sitovuusasteiden käytössä, mikä osaltaan heikentää standardin luettavuutta ja vaikeuttaa ymmärtämistä. Standardin rakennetta tulisi kehittää määrittelemällä luonnosta selkeämmin standardin perustavoite ja kuvaamalla sen jälkeen keinot tavoitteen saavuttamiseen. Luonnoksessa jää epäselväksi, onko standardin ensisijaisena tavoitteena terveen yrityskulttuurin varmistaminen, ammattitaitoisen sekä terveiden
LAUSUNTO 2(5) ja varovaisten liikeperiaatteiden mukainen johtaminen vai mahdollisesti markkinoiden luottamuksen säilymisen varmistaminen. Standardi sisältää useita hajallaan olevia viittauksia luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointiin. Hajallaan olevien erilaisten arviointien sijasta standardiin tulisi liittää erillinen arviointeja koskeva osio, joka sisältäisi vaatimukset standardin edellyttämille tai siinä suositelluille erilaisille arvioinneille mukaan lukien henkilökohtaiset arviot, johdon itsearvio! sekä johdon alaisistaan tekemät arviot. Standardin käsitteitä pitäisi myös tarkentaa ja niiden välisiä suhteita terävöittää. Sopivuus ei voi olla rinnakkainen käsite luotettavuuden ja ammattitaidon kanssa. Standardiluonnoksessakin sopivuutta on tosiasiassa käytetty yläkäsitteenä, jonka arviointi pitää sisällään sekä luotettavuuden että ammattitaidon arviointia. Standardia olisi myös mahdollista tiivistää luopumalla samojen määritelmien tarpeettomasta toistamisesta. On riittävää, että käytetyt käsitteet on määritelty standardin lopussa kohdassa "Määrittelyt". Standardin määritelmät kaipaavat myös täydentämistä. Esim. compliance - toiminnosta vastaavaa henkilöä ei standardiluonnoksessa ole määritelty, vaikka hän standardin sitovan säännöksen perusteella kuuluu aina keskeisistä toiminnoista vastaaviin henkilöihin. Nyt määritelmän joutuu johtamaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä koskevasta standardista 4.1, jonka tekstissä on todettu compliancen tarkoittavan ulkoisen säätelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen noudattamista. Tässäkään standardissa ei ole tarkemmin määritelty compliance -toiminnasta vastuullista henkilöä tai hänelle kuuluvia keskeisimpiä tehtäviä. Määrittelemättä tarkemmin käsitteiden yksityiskohtaista sisältöä, käytetään standardiluonnoksessa myös useita subjektiiviseen arvioon perustuvia käsitteitä. Standardissa tulisikin tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan esim. sellaisella ylivelkaantumisella, joka on otettava huomioon tehtäessä arvioita henkilön sopivuudesta tehtävään ja mitä ovat toimitusjohtajalta vaadittavat henkilökohtaiset ominaisuudet, joiden täytyy olla olemassa, jotta toimitusjohtaja täyttäsi standardiluonnoksessa toimitusjohtajan ammattitaidolle asetetut kriteerit. Tällaisten subjektiiviseen arvioon perustuvien kriteerien määrittelemättä jättäminen saattaa vaarantaa arvioinnin piirissä olevien henkilöiden oikeusturvaa. Edelleen käsitteiden osalta on kiinnitettävä huomiota siihen, että samasta asiasta käytetään johdonmukaisesti samaa käsitettä. Standardiluonnoksessa puhutaan mm. sekä keskeisistä toiminnoista että merkittävistä toiminnoista vastaavista henkilöistä, vaikka ilmeisesti tarkoitetaan samaa asiaa. Epäselväksi jää myös tarkoitetaanko toimintakykyisellä johdolla samaa vai eri asiaa kuin toimintakelpoista (ts. itseään ja omaisuuttaan hallitsevaa) johtoa vai jotakin muuta. Standardin kattavuus Standardissa esitetään, että luotettavuuden arvioinnin piirissä olisivat valvottavan yhteisön hallitus, toimitusjohtaja ja tämän sijainen, sisäisen tarkastuk-
LAUSUNTO 3 (5) sen esimies, compliance -toiminnosta vastaava henkilö sekä valvottavan oman määritelmän perusteella keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt kuten johtoryhmän jäsenet, liiketoiminta-alueen johtajat tai näihin rinnastettavat henkilöt. Standardissa suositellaan lisäksi, että myös hallintoneuvostot vahvistaisivat periaatteet, joilla ne itse arvioisivat jäsentensä luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa. On syytä harkita, onko tarpeen ulottaa luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointia näin laajaan henkilöjoukkoon. Arvioinnin kohdistuminen laajasti myös työsopimuslain soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin saattaa vaikeuttaa olennaisesti standardin vaatimusten toteuttamista mm. suositellun toisiin tehtäviin siirtämisen ja tehtävistä vapauttamisen osalta. Kaikissa tapauksissa ei liene itsestään selvää, että henkilön menettäessä esim. standardiluonnoksessa määritellyn sopivuuden tehtävänsä hoitamiseen, hänen siirtämisensä toisiin tehtäviin tai tehtävästä vapauttamisensa olisi työsopimuslain säännösten perusteella mahdollista. Myös hallintoneuvostojen osalta on syytä vielä harkita, onko suosituksen antaminen säännöllisesti suoritettavasta itsearvioinnista tarpeellista. Hallintoneuvoston valinta ja sen jäsenten vapauttaminen tehtävästään kuuluu yhteisön kokouksen (yhtiökokouksen/osuuskunnan kokouksen) päätettäviin asioihin. Epäselväksi jää, mitä saavutetaan sillä, että hallintoneuvosto tekee säännöllisen itsearvoinnin, jonka se standardin suosituksen mukaisesti sen jälkeen dokumentoi. OP-ryhmässä hallintoneuvostoihin kuuluu arviolta n. 6000 henkilöä. Standardiluonnoksessa suositellun hallintoneuvostojen itsearvionnin aiheuttama työmäärä ja kustannukset eivät ole missään suhteessa tällaisesta menettelystä saavutettavissa oleviin hyötyihin. Standardin sisältö Standardiluonnoksessa asetetaan hallitukselle velvollisuus yksilöidä organisaation keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt ja järjestää näiden henkilöiden luotettavuuden sopivuuden ja ammattitaidon arviointi. Hallitukset velvoitetaan vahvistamaan ja dokumentoimaan periaatteet, joilla varmistetaan, että johtamisesta vastaavat henkilöt mukaan lukien hallitus ovat jatkuvasti luotettavia, sopivia ja ammattitaitoisia. Standardin suosituksen mukaan henkilön menettäessä luottamuksensa, sopivuutensa tai ammattitaidon osoittautuessa riittämättömäksi tulisi hänet siirtää toisiin tehtäviin tai peräti vapauttaa tehtävästään. Yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden mukaan tehtävästä vapauttaminen kuluu tehtävään nimittäneelle orgaanille. Näin ollen olisikin luontevaa, että myös johdon luotettavuutta, ammattitaitoa ja sopivuutta koskevien yleisten periaatteiden vahvistaminen ja myös luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arvioiminen kuuluisi sille yhtiöelimelle, jonka tehtäviin kuuluu tehtävään nimittäminen ja siten myös tehtävistä vapauttaminen. Standardiluonnoksen perusteella jää siihen käsitykseen, että sekä hallituksen että hallintoneuvoston osalta säännöllinen luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi jäisi pelkästään itsearvioinnin varaan. Hallitusten ammattitaidon osalta standardissa todetaan arvioinnin tapahtuvan kollektiivisesti viittaamalla vielä valmisteltavana olevaan luotettavaa hallintoa koskevaan standardiin. Kuitenkin jokaiselle hallituksen jäsenelle asetetaan vaatimukseksi sellainen yleinen valvottavan liiketoiminta-alan tuntemus kuin
LAUSUNTO 4(5) Yksityiskohtia koskevia huomioita Standardi 1.4 -luonnos valvottavan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen. Viitatun standardin ollessa vielä valmisteltavana, jää täysin epäselväksi, mitä kollektiivisella arvioinnilla tässä tarkoitetaan. Vaadittavan liiketoiminta-alan tuntemuksen voi standardiluonnoksen mukaan hankkia toimimalla valvottavan palveluksessa tai muilla toimialoilla sellaisissa tehtävissä, joissa on voinut tutustua ja saada kokemusta rahoitusmarkkinoiden toiminnasta tai toimimalla valvottavan luottamustehtävissä. Luonnoksen sanamuotoa tulee laventaa siten, että rahoitustoiminta-alan tuntemuksen voi hankkia myös muiden kuin valvottavan palveluksessa ja/tai kokonaan toisella toimialalla. Vastaavasti luottamustehtävissä hankittua kokemusta ei tule rajata ainoastaan valvottavan luottamustehtävissä saatuun kokemukseen. Vaadittava liiketoiminta-alan tuntemus tulee voida hankkia myös toisen luotto- tai sijoituspalveluyrityksen palveluksessa tai toimimalla esim. toisen pankin luottamustehtävissä. Standardin mukaan valvottavan johdon (hallitus ja toimitusjohtaja) on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin markkinoiden luottamuksen säilyttämiseksi, jos johtamisesta tai keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden luotettavuus, sopivuus tai ammattitaito on kyseenalaistettu. Päätöksenteko toimenpiteistä on sen sijaan määrätty johtamisesta vastaavien henkilöiden (so. hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan tehtäväksi), vaikka olisi luontevampaa edellyttää, että hallitus tekisi päätökset kollektiivisesti päätösten toimeenpanon jäädessä yksittäisten hallitusten jäsenten tehtäväksi. 5.1. (2) Kohta on ristiriitainen. Rahoitustarkastus suosittaa standardin noudattamista, vaikka se sisältää sitovia määräyksiä. 5.1 (4) Sanamuoto kaipaa täsmentämistä. Tarkoitus ei liene sanoa, että arviointi tehtäisiin aina ennen henkilön nimittämistä uuteen aikaisempaa merkittävämpään tehtävään, vaan ainoastaan silloin, kun henkilö valitaan tehtävään, joka edellyttää arvioinnin tekemistä eikä hän ennestään ole arvioinnin piirissä. 5.2 (13) Luotettavuutta vaarantavien rikosten esimerkkiluetteloon tulee lisätä rekisterimerkintärikos (RL 16:7) ja osakeyhtiörikos (OYL 16:8). 5.3 (21 ja 22) Arviointeja koskevat kohdat tulisi yhdistää omaan osioonsa. 5.3. (23) Sitovassa säännöksessä viitataan suositukseen, mikä vaikeuttaa kohdan ymmärtämistä. 5.3 (25 ja 26) Sopimattomuus ei voine johtua siitä, että valvottavaa ei johdeta ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti tai siitä, että henkilö ei hoida tehtäviään huolellisesti ja ammattitaitonsa ja kokemuksensa edellyttämällä tavalla. Pikemminkin henkilön sopimattomuus ilmenee näistä.
LAUSUNTO 5 (5) 5.3.2. (27) Käsitteet vaativat täsmentämistä. Mitä tarkoitetaan esim. ylivelkaantumisella? 5.4. 2 Sijoitusrahastolain 5 e :n mukaan osuudenomistajien valitsemilla edustajille ei ole asetettu ammattitaitoa koskevia vaatimuksia. Standardi ei voi asettaa lakia tiukempia vaatimuksia. Sijoitusrahastolain säännökset on otettava huomioon standardissa. 6.2 (7 ja 8) On tarpeetonta toistaa määritelmiä standardin sisällössä, kun niitä koskevat määritelmät sisältyvät erilliseen osioon. 6.2 (8) Kohta on merkitty perusteluksi, vaikka sisällön perusteella vaikuttaa siltä, että kysymyksessä on suositus. 6.2 (9) Viittausvirhe. Tarkoituksena lienee viitata kohtaan 7 eikä 6. 6.2. (10) Viittausvirhe.Tarkoituksena lienee viitata kohtaan 8 eikä 7. 6.3 (12) Erilaisia arviointeja koskevat kohdat tulisi siirtää omaan osioonsa. Standardi RA 1.4 -luonnos ja ilmoituslomakkeet 5.1 (2) Standardin mukaan ilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa nimityspäätöksestä. Laadituissa lomakkeissa kuitenkin todetaan, että ilmoitus olisi tehtävä ennen nimityspäätöstä. OSUUSPANKKIKESKUS Osk Pekka Jaakkola Heikki Vitie