asiakaslehti 1/2008 Sähkön hinta nousee Iskelmätiistain pyörteissä Ravintola Tulisuudelmassa Maapallon ilmasto muuttuu Pakastaja-Elvi kävi Kartanonkoskella
Energiavirtaa Vantaan Energian asiakaslehti 1/2008 Jolle Onnismaa 10 16 4 Säästä ympäristöä Ilmastonmuutos on jatkuvasti esillä lehdissä ja televisiossa, eikä turhaan! 10 Risto Räppääjä muutti Vantaalle 12 Tulisuudelma Huonepalvelusta hyvää iltaa, lähdettekö illalla tanssimaan? 16 Ilmasto muuttaa maailmaa Jokainen ihminen voi vaikuttaa ilmastoon. Kyynisestä asenteesta ei ole hyötyä. 19 Sähkön hinta nousee Comma / Delany Brendan Jari Härkönen Palstat 3 Pääkirjoitus 6 Tietovirtaa 9 Tuotevinkit 16 Gallup 20 Ruuvipenkki 23 Palaute 23 Kysymys ja vastaus Johanna Kannasmaa Vantaan Energia palvelee asiakasnumerossa (09) 829 0225 ma 8.30 18.00, ti pe 8.30 16.00 Online-palvelut: www.vantaanenergia.fi/online Vikailmoitukset 24 h 0800 0025 maksuton numero www.vantaanenergia.fi > Jakeluhäiriöt Energiavirtaa on Vantaan Energian asiakaslehti. 11. vuosikerta. Energiavirtaa ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Painos 98 000. Julkaisija: Vantaan Energia Oy Katuosoite: Peltolantie 27, Tikkurila Postiosoite: PL 95, 01301 Vantaa, puhelin (09) 82 901, faksi (09) 826 517, www.vantaanenergia.fi Lehden osoitteenmuutokset: marjut.puukangas@vantaanenergia.fi, puhelin (09) 829 0397 Päätoimittaja: Mari Lehtinen, mari.lehtinen@vantaanenergia.fi, puhelin (09) 829 0278 Toimitus ja ulkoasu: Legendium Oy Kannessa: Ulla Tapaninen Kannen kuva: Antti Savolainen Repro: Faktor Oy Paino: Forssan Kirjapaino Oy Ympäristösertifikaatti ISO 14001:2004 ISSN 1456 7091 2 Energiavirtaa
Pääkirjoitus 18.2.2008 Mitä peilistä näkyy? Vantaan Energia on kiteyttänyt päätehtävänsä iskulauseeksi Energiaa elämään. Tuotamme päivittäin lämpöä ja sähköä asiakkaidemme tarpeisiin, jotta heille jää aikaa ja energiaa heidän elämänsä tärkeimpiin asioihin. Tavoittelemme myös mielikuvaa konsernista, joka on asiakkailleen luotettava ja osaava kumppani ja jonka kanssa asiointi on helppoa ja joustavaa. Peilaamme vuosittain asiakkaidemme mielipiteitä konsernistamme, palveluistamme ja tuotteistamme, jotta varmistumme, että olemme pysyneet tavoittelemallamme tiellä. Taloustutkimuksen tuorein meille tekemä raportti valmistui viime vuoden lopulla. Valtaosa vastaajista piti Vantaan Energiaa helposti lähestyttävänä konsernina, jonka vahvuuksia ovat luotettavuus, asioiden hoitamisen vaivattomuus ja viestinnän uskottavuus. Myös henkilöstön asiantuntevuutta vastaajat kiittelivät. Kokonaisarvosanaksi vastaajat antoivat konsernillemme 8,3 (asteikko 4 10). Kokonaismielikuva on hyvä, mikä tietysti ilahduttaa meitä. Parannettavaakin löytyi. Vastaajat odottavat, että nostamme ympäristöasiat vielä vahvemmin esiin toiminnassamme. Myös Online-palvelujemme tunnetuksi tekemisessä meillä riittää vielä työsarkaa. Ympäristöasioihin pureudumme heti tässä Energiavirtaa-lehden numerossa, ja lupaan, että jatkoa seuraa. Ilahduttavaa oli, että vastaajat pitivät edelleen asiakaslehteämme tärkeänä kanavana kertoa energia-asioista. Iloisia olimme myös siitä, että vastaajat haluavat hakea tietoa palveluistamme entistä enemmän internetistä. Kehitämmekin internet-kotisivujamme jatkuvasti. Energiavirtaa-lehti on ilmestynyt jo kymmenen vuotta. Tänä aikana lehden ulkoasua on uudistettu ja sisältöä hiottu. Nyt olemme uudistaneet ulkoasua vähän reippaammin. Myös sisältöä olemme linjanneet uudelleen. Olemme aina saaneet kiitettävän paljon palautetta lehdestämme. Toivon, että annatte edelleen yhtä aktiivisesti niin risuja kuin ruusuja. Ruusut ovat ihania, mutta risut tekevät meistä ja Energiavirtaa-lehdestä vielä paremman. Kevät tulee kohisten. Valo lisääntyy päivä päivältä. Nauttikaamme elämästä sen kaikkine kirjoineen. Minun vapaaaikaani iloa ja virtaa tuo mäyräkoiranpentu Topi. Mari Lehtinen viestintäpäällikkö Johanna Kannasmaa Energiavirtaa 3
Säästä ympäristöä Energiansäästö tavalla tai toisella on ilmastonmuutosta ehkäisevä ympäristöteko, joka samalla säästää kukkaroa. Ihan aina ja kaikkialla. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Shutterstock / Ramona Heim Energiansäästö, uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja kierrätys eivät ole itseisarvoja, vaan tuotteiden ja palveluiden järkevää hankintaa ja käyttöä alusta loppuun, kiteyttää energia- ja materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluita tarjoavan Motiva Oy:n viestintäjohtaja Päivi Laitila. Lämmitykseen puolet kodin energiankäytöstä Kodin energiankäytöstä puolet kuluu huoneiden lämmitykseen, loput veden lämmitykseen, valaistukseen ja kodin sähkölaitteisiin. Asuntojen lämmittämisestä aiheutuu viidesosa Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Hyvä ja terveellinen sisälämpötila on +20 22 astetta, makuuhuoneessa pari astetta alhaisempi. Yksi aste huonelämpötilassa merkitsee viittä prosenttia lämmityslaskussa. Kerrostalossa lämmityslasku maksetaan hoitovastikkeessa, omakotitalon asukas pulittaa sen suoraan itse. Niin tai näin sähkön ja lämmityksen kulutusta kannattaa seurata, Laitila muistuttaa. Onko kodinkoneesi energiasyöppö? Vanhat kodinkoneet voivat ahmia sähköä jopa kaksinkertaisesti verrattuna uusiin laitteisiin. Kotitalouskoneiden energiamerkintä kertoo laitteen energiatehokkuusluokan. Ostopäätöksien helpottamiseksi merkintään on koottu muitakin valintaan vaikuttavia laitekohtaisia tietoja, pesukoneissa muun muassa pesutulos ja linkousluokka. Silti mikä tahansa väärin sijoitettu tai käytetty laite voi muuttua energiasyöpöksi. Laitila muistuttaa myös viihde-elektroniikan vaativan veronsa. Laitteiden jatkuva valmiustila kuluttaa sähköä salakavalasti digiboksi jopa yhtä paljon kuin jääkaappi. Jos jokaisessa suomalaisessa talou dessa on yksi koko ajan valmiustilassa pidettävä tallentava digiboksi, sähköä kuluu yli 19 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosikulutuksen verran. 4 Energiavirtaa
ja kukkaroa Pientalon rakentaminen ekoteoksi Monen suomalaisen suurin ekoteko saattaa piillä pientalon rakentamisessa. Energiatehokkaan talon avainasioiksi nousevat hyvä tiiviys, kunnollinen eristys ja erinomainen sisäilma. Niihin panostava satsaa samalla asumismukavuuteen ja terveellisyyteen. Energiansäästö tulee kuin kaupan päälle. Energiatehokkaan talon rakenneratkaisut vaikuttavat lämmitystekniikan suunnitteluun ja toteutukseen. Ympäristön kannalta hyvä lämmitysmuoto on esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tai biopolttoaineilla tuotettu kaukolämpö. Rakentamisen jälkeen on oleellista säätää kaikki talotekniset laitteet ja käyttää niitä oikein. Tavara- ja jäteruletti pyörimään Vanhat mutta ehjät ja käyttökelpoiset vaatteet ja huonekalut voi energiatehokkaasti kierrättää. Mikäli ystävät tai tuttavat eivät rompettasi huoli, myy ne netissä ja kirpputorilla tai vie kierrätyskeskukseen. Jätteiden lajittelu on arjen ekologiaa. Erityisesti biojätteen lajitteluun tulee kiinnittää huomiota, sillä sekajätteen seassa kaatopaikalle kulkeutuva biojäte tuottaa hajotessaan metaania, hyvin haitallista kasvihuonekaasua. Punnitse liikkumisen valintoja Liikkumisen valinnat vaikuttavat väistämättä ympäristöön. Missä asumme, kuinka kuljemme työmatkan, miten liikumme lomalla ja vapaaaikana? Auton käynnistysvaihe ja ensimmäiset ajokilometrit aiheuttavat paljon päästöjä. Siksi ainakin lyhyet matkat tulisi kävellä ja pyöräillä. Joukkoliikenne pienentää ruuhkia ja pysäköintiongelmia. Henkilöauton taloudellinen käyttö on paljon kiinni kuskista ja hänen ratkaisuistaan. Millaista autoa ajetaan ja miten? Liikenteessä tulisi välttää lyhyitä ruuhkahuippuja. Jos kaikesta huolimatta joudut ajamaan ruuhkassa, pidä tasainen nopeus ja riittävä etäisyys edellä ajaviin. Säästön näet suoraan polttoaineen kulutuksessa, Laitila neuvoo. Lentämistä voi vähentää hoitamalla osan työmatkoista video- tai puhelinneuvotteluilla ja matkustamalla lomalle lähemmäksi. Ainakin kotimaan reissuilla kannattaa kokeilla linja-auton tunnelmaa tai junan jalkatiloja. Energiavirtaa 5
Shutterstock Tietovirtaa Ajankohtaista tietoa sähkön- ja lämmönjakeluhäiriöistä Pakkasten paukkuessa ja talvimyrskyn myllertäessä sähkö- ja lämpökatkokset ovat mahdollisia. Reaaliaikaista tietoa on kuitenkin saatavissa hiiren painalluksen takaa, sillä Vantaan Energia on tiedottamista tehostaakseen avannut nettisivuilleen www.vantaanenergia.fi Jakeluhäiriöt -osion. Jakeluhäiriöt-osiossa kerrotaan niin sähkö- ja lämpökatkosten syyt, arvioidut kestoajat, vaikutusalueet kuin häiriön piirissä olevien asiakkaiden määrän. Jakeluhäiriöt-osio päivittyy 15 minuutin välein. Sivustolla voi tutustua myös ennakkoon tiedossa oleviin lämmönjakelun keskeytyksiin, joita aiheuttavat muun muassa kaukolämpöverkoston huolto- ja korjaustyöt sekä uusien asiakkaiden liittäminen verkkoon. Sivut opastavat, kuinka mahdollisiin sähkökatkoksiin kannattaa varautua ja miten toimia sähkö- tai lämpökatkoksen sattuessa. Rakennusten energiatodistus pakolliseksi vuoden alusta lähtien Rakennuksen energiatodistus tuli voimaan tammikuun alusta. Se koskee kaikkia uusia rakennuksia ja valtaosaa olemassa olevia rakennuksia. Vanhoille omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille energiatodistus on vapaaehtoinen. Todistusta ei vaadita myöskään esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilta, joita käytetään alle neljä kuukautta vuodessa, alle 50 m 2 rakennuksilta eikä teollisuusrakennuksilta. Energiatodistus on lain ja asetuksen mukainen määrämuotoinen asiakirja. Rakennusten energiatodistus kertoo rakennuksen energiatehokkuuden verrattuna muihin vastaaviin rakennuksiin. Energiatehokkuuden määritys perustuu laskennalliseen tai toteutuneeseen energiankulutukseen. Energiatodistuksen tavoitteena on ohjata asukasta parempaan energiatehokkuuteen eli energiankulutuksen pienentämiseen, CO 2 -päästöjen ET-luku 150 151 170 171 190 191 230 231 270 271 320 321 Vähän kuluttava A B C D E F G Paljon kuluttava Taloille määritellään energialuokka asteikolla A G. vähentämiseen ja rahan säästämiseen. Energiatodistuksen myöntää Kiinteistöalan koulutussäätiön tai rakennusalan pätevyyksiä myöntävän Fise Oy:n valtuuttama henkilö. Lue lisää energiatodistuksesta osoitteessa: www.ymparisto.fi/ energiatodistus. 6 Energiavirtaa
Uudet sähköverot voimaan 1.1.2008 Sähköverot 1.1.2008 Veroluokka I (yleinen sähköveroluokka) 1,07726 c/kwh (sis. alv.) Veroluokka II (teollisuus, kasvihuoneet) 0,32086 c/kwh (sis. alv.) Johanna Kannasmaa Sähkökaapin musta laatikko lähettää tiedot oitis nettiin asiakkaan tarkasteltaviksi. Paritalossa Vantaan Ruskeasannassa asuva Esa Kallio tunnustaa alkuun hieman hätkähtäneensä kulutuspiikkejä. Lainaa kulutusmittari Jos sähkölaite hurisee usein tai muuten epäilet sen kuluttavan liikaa sähköä, tarkista asia lainaamalla Vantaan Energiasta kulutusmittari. Mittari varataan asiakaspalvelusta Varaa mittari numerosta (09) 829 0225. veloituksetta viikon ajaksi. Mittarin mukana saa listan sähkölaitteiden normaalikulutuksesta, joihin oman laitteen sähkönkulutusta voi verrata. Edelläkävijöiden joukossa Vantaan Energia on mukana viime syksynä käynnistetyssä HEAT 07 energia-, ympäristö- ja teknologia-alan asiantuntijoiden yhteishankkeessa, joka kehittää uutta mittausmenetelmää ja käyttäjäpalveluita parantamaan kotitalouksien energiatehokkuutta. Vantaan Energian kiinteistöhuollossa työskentelevä Esa Kallio on perheineen yksi reaaliaikaista sähkönkulutuksen mittaustekniikkaa testaavista vantaalaistalouksista. Esa Kallio näkee kotinsa sähkönkulutuksen graafi sena esityksenä netistä. Millaisia ovat kokemuksenne olleet? On mukava nähdä konkreettisesti, mihin sähköä kuluu ja rahaa menee. Kulutuspiikit näyttävät hurjilta, kun vaikkapa sähkölämmitys, pakastin ja lämminvesivaraaja loksahtavat samaan aikaan. Yhtenäkin päivänä kulutus nousi klo 19.30 rakettina 0,6:sta 5,2 kilowattiin. Asiakaspalvelua Online! Vantaan Energia palvelee asiakkaitaan perinteisen puhelin- ja henkilökohtaisen asiakaspalvelun lisäksi netissä 24 tuntia vuorokaudessa. Monipuolisessa Onlinepalvelussa on mahdollista muun muassa päivittää omia tietoja, ilmoittaa S-Etukortin numero, selailla sähkölaskua ja kulutustietoja, Online-palvelut www.vantaanenergia.fi/online lähettää mittarin lukemailmoitus sekä tehdä muuttoilmoitus. Silloin, kun Sinulle parhaiten sopii! Monipuolisen palveluvalikoiman ohella Online-palvelu on käyttäjäystävällistä ja turvallista. Tietoturvallisuuden takaamiseksi netissä asioidaan salasanan ja käyttäjätunnuksen avulla. Mitä uskot kulutuksellenne käyvän tästä eteenpäin? Se laskee, koska kulutusta on helppo vähentää. Pyykkikonetta ja -kuivainta käytämme enemmän viikonloppuisin, kun sähkö on halvempaa. Ja laskimme huonelämpötilaa hieman, se merkitsee paljon sähkölämmityksessä. Sauna on myös syöppö, sen tosin tiesinkin. Aika yllättävää on ollut huomata kulutuksen huomattava kasvu esimerkiksi silloin, kun pojat laittavat stereot täysille ja tietokoneen ja pleikkarin päälle. Tai kun auton sisätila- ja lohkolämmitin loksahtavat päälle. Shutterstock Energiavirtaa 7
Shutterstock Vantaan ulkovalaistuksen vikailmoitukset numeroon 0800 0025 Vantaan Energia ottaa vastaan Vantaan kaupungin katuvalaistuksen vikailmoitukset. Yhtiö ei osallistu valaistusverkon vikojen korjauksiin, vaan ainoastaan vastaanottaa vikailmoituksen. Korjauksista vastaa Vantaan kaupunki. Tutkittua tyytyväisyyttä Tarkennus yösähköaikaan Tarkennus Energiavirtaa-lehden 4/2007 sivun 4 yösähköaikaan: Aikasiirtotariffi ssa päiväsähkö on voimassa arkisin ma pe klo 7 21 ja lauantaisin klo 7 18. Muina aikoina (myös arkipyhinä) voimassa on yösähkö. Lisää yösähköajoista: www.vantaanenergia.fi > Kotitaloudet > Sähkö > Aikasähkö > Yökytkentäajat Vantaan Energia tutkii vuosittain asiakkaidensa tyytyväisyyttä palveluprosessiin ja palveluhenkilökuntansa toimintaan. Vuoden 2007 asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Asiakastyytyväisyystutkimus 2007 mukaan 70 prosenttia vastaajista piti Vantaan Energian ja S-ryhmän Sähköstä Bonusta -palvelua erittäin tärkeänä. Sähköstä Bonusta -palvelua voivat käyttää kaikki HOK-Elannon, SSO:n tai Varubodenin asiakasomistajat, joilla on S-Etukortti. Vantaan Ener gian asiakkaana sähkösopimus kartuttaa S-Etukortin bonuskertymää. Tutkimuksen mukaan muita Vantaan Energian vahvuuksia ovat asioimisen vaivattomuus, sovittujen asioiden tekeminen sovitussa ajassa, henkilökunnan asiantuntevuus, asiakkaille suunnatun viestinnän uskottavuus, yhtiön luotettavuus energian toimittajana, yhtiön esitteiden ja tiedotteiden selkeys sekä henkilökunnan ystävällisyys. Kehitystarpeina nähtiin vastaavasti sähkön- ja lämmönkäytön neuvontaan liittyvät kysymykset, puhelimeen vastaamisen nopeus, yhtiön hintojen kilpailukykyisyys ja asiakkaalle suunnatun viestinnän hyödyllisyys. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Vantaan Energian aikasähkö- ja yleissähköasiakkaat sekä kaukolämmön asiakkaat. Yhteensä haastateltiin 300 Vantaan Energian asiakasta. Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita arvokkaasta palautteesta! Arkisin yösähkö klo 21.00 07.00 Tee vikailmoitus Soita numeroon 0800 0025 (numero on maksuton ja käytössä 24 tuntia vuorokaudessa). Paina 1 Sähkönjakeluhäiriöt. Kerro omat yhteystietosi ja osoite, missä vika on havaittu. Vantaan Energia lähettää tiedot katuvalaistusvioista eteenpäin Vantaan kaupungille ja kaupungin valitsemalle valaistuksen ylläpitourakoitsijalle. Tämä käytäntö on voimassa 31.12.2008 asti. Sen jälkeen Vantaan kaupunki huolehtii myös katuvalaistuksen vikailmoitusten vastaanottamisesta. Lämpöarvo kertoo lämmitystehosta Puun lämpöarvo kertoo, kuinka tehokkaasti poltettava puu lämmittää. Kuivan polttopuun lämpöarvo on suurempi ja päästöt vähäisempiä kuin kostealla puulla. Koska koivu on puulajeistamme tihein, on sen lämpöarvo tilavuusyksikköä kohden suurin. Pinokuutiometri kuivaa koivupilkettä vastaa energialtaan noin 1 700 kwh sähköä tai 170 litraa kevyttä polttoöljyä. Eri puulajit palavat lähes samalla tavalla. Erot lämpöarvoissa johtuvat pääasiassa kosteuden vaihteluista. Koivulla on kuitenkin yleensä paras kyky tuottaa lämpöenergiaa. Puulaji Lämpömäärä Lämpöarvo kwh/kg kwh/p-m 3 Koivu 4,15 1700 Mänty 4,15 1360 Kuusi 4,10 1320 Leppä 4,05 1230 Haapa 4,00 1330 Lue lisää: www.vantaanenergia.fi > Kotitaloudet > Polttopuu Kuiva puu on väriltään vaaleaa, ja kaksi kuivaa pilkettä helähtää niitä vastakkain lyödessä. Märkä puu säröilee ja roskaa sekä sihisee palaessaan. Shutterstock 8 Energiavirtaa
Tuotevinkit Punnitse tyylikkäästi Italialaisen Bugattin Uma-keittiövaa alla voit kätevästi punnita kaikki saman ruokalajin ainekset taaratoiminnon avulla. Voit lisätä samaan seokseen ainesosan kerrallaan ottamatta edellisiä välillä pois. Uma sopii keittiöön kuin keittiöön, sillä mallistossa on useita värivaihtoehtoja. Umassa on myös ajastin. Suositushinta 140 euroa. Suomen Sähkötuonti Oy Tiedustelut: Suomen Sähkötuonti 020 7411 660 Electrolux (09) 859 530 Airam (09) 476 600 Philips (09) 615 800 Helpompi hengittää Jos kärsit allergioista tai muuten haluat sisäilman olevan ehdottoman raikasta, Electrolux Oxy³silence -ilmanpuhdistin ratkaisee ongelman tehokkaasti. Älykäs laite tarkkailee anturiensa avulla kotisi ilmanpuhtautta ja säätää itse tehonsa tarvittavan suureksi. Hengittäminen on helpompaa ja nukut entistä paremmin. Hinta mallista riippuen noin 399 euroa. Electrolux Oma lummelampi Airamin kelluva LED-valolla varustettu lumme kukkii pihan altaissa ja vesimaljoissa tai vaikkapa sisällä kylpyammeessa. Kukka vaihtaa väriään hitaasti ja rauhallisesti siniseksi, punaiseksi, vihreäksi Lumme on halkaisijaltaan 15 cm ja toimii paristoilla. Hinta noin 12 euroa. Airam Sädehtivää kuuntelua Active Crystals -kuulokkeet yhdistävät Philipsin huipputekniikan Swarovskin huippumuotoiluun. Kuuntele MP3-soitintasi, iwwpodia tai Walkmaniasi tyylikkäästi. Active Chrystals -kuulokkeet sopivat vaikka lahjaksi. Hinta 79,90. Philips Shutterstock / Raisa Kanareva Energiavirtaa 9
muutti Vantaalle Uusimmassa kotimaisessa lastenelokuvassa saattaa vilahdella tuttuja paikkoja. Risto Räppääjä -elokuva on kuvattu lähes kokonaan Vantaalla viime vuoden heinä- ja elokuussa. Teksti Minna Saano Kuvat Antti Savolainen ja Jolle Onnismaa Piirrokset Aino Havukainen ja Sami Toivonen Vanhan saippuatehtaan silhuetti kohoaa kohti taivasta Viertolassa elokuisen hellepäivän iltana. Ulkopuolelta ei voi arvata, mitä sisällä tapahtuu: siellä ei enää valmistetakaan saippuaa, vaan tehdään elokuvaa. Tehdassali on muuttunut studioksi. Kun ovesta astuu sisään, seisookin lavasteissa, Pakastaja-Elvin makuuhuoneessa. Kulman takana avautuu Räppääjän perheen viihtyisä olohuone ja Riston oma huone. Dinosaurukset ja muu pikku kama on vallannut kirjoituspöydän, ikkunalaudalla on suuria pulloja, joiden kyljessä lukee MYRK- KYÄ. Risto on tainnut tehdä kemiallisia kokeita. Musiikkia ja seikkailua Risto Räppääjä -elokuva on lasten musiikillinen seikkailukomedia, joka on tarkoitettu lähinnä esikoulu- ja ala-asteikäisille sekä heidän vanhemmilleen. Toivon, että tästä tulisi sellainen elokuva, jota perhe voisi yhdessä katsoa ja yhdessä nauraa. Aikuisia naurattavat varmasti sellaiset asiat, joille lapset eivät vielä tajua nauraa. Tähän on pyritty, kertoo ohjaaja Mari Rantasila ja lainaa Shakespearen sanoja Onnellinen on perhe, joka nauraa. Hiljaisuus. Ääni. Käy. Kamera. Käy. Olkaa hyvä! Kuvataan jännittävä otos, jossa Pakastaja-Elvi seisoo naamio kasvoillaan tuiman näköisenä herra Lindbergin selän takana. Menikö liian jännittäväksi? kysyy Mari Rantasila. Valmis elokuva on sallittu kaiken ikäisille, joten ylivoimaisen jännit- täviä kohtia kaikkein pienimmille katsojille ei elokuvassa saa olla. Otetaan vielä toinen versio varmuuden vuoksi. Risto Räppääjä -kirjojen kirjoittajat Sinikka ja Tiina Nopola ovat käsikirjoittaneet myös elokuvan ja näkyvät elokuvassa pienissä rooleissa. Räppääjä-elokuva perustuu kahteen kirjaan: Risto Räppääjä ja Nuudelipää sekä Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi. Elokuvan loppu on kuitenkin aivan uusi, joten se tulee olemaan yllätys myös kaikille kirjojen lukijoille. Tyttöjen ja poikien ystävyydestä Elokuvan ohjaajalle Mari Rantasilalle Risto Räppääjä on ensimmäinen kokopitkän elokuvan ohjaustyö. Hän ei epäröinyt hetkeäkään, kun häntä pyydettiin ohjaajan tuolille. Olin lukenut jo aiemmin kaikki Räppääjä-kirjat ja todella pitänyt niistä, joten aihe on minulle rakas. Haluan myös edistää suomalaista lastenkulttuuria. Amerikkalaista elokuvaa tulee paljon, mutta minusta on tärkeää, että suomalaisille lapsille tehdään suomalaista lastenelokuvaa. Toinen seikka on, että lapset tuppaavat hyvin nuoresta katsomaan aikuisten elokuvia ja ohjelmia, joissa käsitellään aikuisten ongelmia. Haluaisin, että lapset saavat elää omaa todellisuuttaan tarinoissa ja saduissa, ettei heidän tarvitsisi ottaa liian aikaisin vastuuta aikuisten ihmissuhdeongelmista. Lasten pitää saada olla lapsia. Elokuva kertoo myös tyttöjen ja poikien ystävyydestä. Nykyään jo hyvin nuorena leikit erotellaan sukupuolen mukaan, ja jos tyttö ja poika leikkivät yhdessä, saatetaan heitä siitä kiusata, harmittelee Rantasila. Elokuvan Risto ja Nelli ovat parhaat kaverukset, ja heidän ystävyytensä kertoo katsojille tytön ja pojan kivasta yhdessäolosta. Loistavat näyttelijät Pakastaja-Elvin eli näyttelijä Ulla Tapanisen tämän päivän työrupeama on ohi. Nyt on mekkoon tullut tahra. Ai, mutta enhän tätä tarvitsekaan enää muissa kohtauksissa, Tapaninen huomaa ja istahtaa Elvinä valokuvaan. Millainen hahmo Pakastaja-Elvi oikein on? Elvi on täpäkkä täti, ankara mutta sisimmissään lempeä, tarkka ja siisti, kertoo Tapaninen. Sitten kävelee herra Lindberg vastaan. Muhkeiden viiksien takaa tervehtii näyttelijä Martti Suosalo. Olen erittäin tyytyväinen elokuvan näyttelijävalintoihin. Kaikki ovat olleet erinomaisia, Niilo Sipilä eli Risto ja Mimmi Lounela, joka esittää Nelliä, ovat selviytyneet aivan loistavasti, kiittelee Mari Rantasila. Niilo ja Mimmi löytyivät pääosan esittäjiksi 50 pojan ja 50 tytön joukos- 10 Energiavirtaa Sinikka Nopolan ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjan kuvitus: Aino Havukainen ja Sami Toivonen
Antti Savolainen Jolle Onnismaa Elokuvan tekeminen oli Niilo Sipilän mielestä mahtavan hauskaa! Risto räppää Kartanonkoskella. Risto Räppääjä -elokuvan ohjaaja Mari Rantasila ihastui Vantaaseen. Pakastaja-Elvi on tiukka täti! Jolle Onnismaa ta. Koekuvauksissa lapset soittivat, näyttelivät ja lauloivat, kunnes lopulta sopiva pari selvisi. Vantaa vahvasti esillä Elokuva on 90-prosenttisesti kuvattu Vantaalla, ulkokuvaukset Kartanonkoskella ja studiokuvaukset saippuatehtaalla. Elokuvan tuottaja Risto Salomaa kehuu kuvauspaikkoja. Kartanonkoski on hieno paikka, itsessään kuin iso lavaste, ja asukkaat siellä olivat ystävällisiä ja avuliaita. Myös nämä studiotilat ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi, on tilaa ja on hiljaisuutta. Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa on sujunut erinomaisesti. Kaupunki muun muassa osoitti meille toimistotilat ja saippuatehtaan studioksi, ja tänne kuvauksiin sähköt sponsoroi Vantaan Energia. Etu on meille merkittävä, sanoo Salomaa, ja kertoo sähköä kuluvan erityisesti valaistukseen, koska kaikki studiokohtausten valot ja valaistus rakennetaan keinotekoisesti. Kuvauspäivä kääntyy kohti loppuaan ja yksi jos toinen kuvausporukasta hyppää kotimatkalle pyörän selkään. Kiitos tästä päivästä, huikkaa ohjaaja lähtijöille. Kymmenen tunnin työpäivä on tehty, ja valmista elokuvaa on purkissa kaksi minuuttia. Antti Savolainen Haluaisin, että lapset saavat elää omaa todellisuuttaan tarinoissa ja saduissa. Energiavirtaa 11
Teksti Jaakko Liikanen Kuvat Jari Tikka Huonepalvelusta, hyvää iltaa Kuohuviini tuo arkeen pientä luksusta Sokos Hotel Vantaan valmistautuessa iskelmätiistain tahteihin. Kello on 20 Merja Vitikan tullessa töihin tammikuisena arki-iltana, eikä taivaalta poikkeuksellisesti tule vettä. Töihin tiistaina... Sokos Hotel Vantaan palvelupäällikön työvuoro alkaa sähköpostin selvittelyllä. Ensin katson sähköpostista, onko jollekin asiakkaalle luvattu jotain erityistä, joka pitäisi huomioida. Sitten käyn kierroksella salissa ja katson, että puitteet ovat kunnossa. Siis että tekniikka pelaa, valot ovat kunnossa ja niin edelleen, Vitikka listaa. Aikaa ei ole paljon, sillä kello 21.00 alkaa jokaviikkoinen Iskelmätiistai kakkoskerroksen Tulisuudelmassa. Kaiken pitää olla kunnossa, kun tanssikansa alkaa pyörähdellä paikalle. Kyseisenä tiistaina iskelmänälkäisiä ravitsee Tulipunaruusut-orkesteri, joka on perustettu jo vuonna 1972. Hyvänen aika, mähän olen syntynyt samana vuonna, Vitikka naurahtaa. Joillekin tiistai-ilta voi olla arjen ainoa vapaailta. Me pyrimme siihen, että se tuntuu heistä juhlalta. Tanssi nousee taas Merja Vitikka on ollut ravintola-alalla jo 14-vuotiaasta, jolloin hän aloitti keittiöapulaisharjoittelijana. Ravintola-alan koulunsa hän on käynyt Savonlinnassa 1980-luvun lopulla. Mitä näinkin pitkällä perspektiivillä voi sanoa tanssi- ja iskelmämusiikin suosiosta Suomessa? 12 Energiavirtaa
Energiavirtaa 13
Huonepalvelusta vastaa ravintola Sevilla. Työn plussat? Ei ole kahta samanlaista työpäivää. Se on ehdottomasti etu ja työn suola. Työn miinukset? Kaikkia ei voi aina miellyttää. Illan edetessä asiakaskohtaamiset ovat usein haasteellisempia kuin päiväsaikaan. Tulipunaruusut tuo helpotusta tanssijalan vipatukseen. 14 Energiavirtaa
Seuraavaksi tulee Anne Mattilaa. Palvelupäällikön töihin kuuluu arki-iltoina vastata myös Tulisuudelman taustamusiikista. Kuuluuko, kuuntelen? Radiokommunikaattoria säätämässä eli nappi korvaan ja töihin. Radion avulla henkilökunta pitää yhteyttä toisiinsa. Suosio näyttää olevan taas selkeästi kasvussa. Vielä 1990-luvun alussa oli paljon tanssipaikkoja. Sitten niiden määrä alkoi pudota nopeasti. Nyt näyttää taas tanssin kannalta paremmalta, sillä ihan uusi sukupolvi tanssitaitoisia ja -haluisia näyttää olevan liikkeellä. Mistä se johtuu? Tanssimisesta yleensäkin on taas tullut suositumpaa. Siinä on selvästi auttanut muun muassa tv:n tanssiohjelmien yleistyminen, kuten esimerkiksi Tanssii tähtien kanssa. Palvelupäällikkö tunnustaa itse olevansa vapaalla rockin puoleen kallellaan. Ehkä se on vähän sitäkin, että töissä tulee aika paljon oltua tanssimusiikin kanssa tekemisissä. Vaikka kyllä Tulisuudelmassa ja Vantaa Hotellissa soi myös rock, Tulisuudelma on suomalaisbändeille suosittu keikkapaikka. Ja tammikuun lopulla koko ravintolakompleksin täyttivät viikonlopuksi Ysäribileet, jossa musiikista huolehtivat Dr. Alban ja Waldo s People.... kotiin keskiviikkona Kun Merja Vitikan työvuoro tänä tiistaina päättyy, onkin jo keskiviikko. Tulisuudelma menee arkisin kiinni kello 02.00. Pääsen lähtemään noin 02.30. Viikonloppuisin vuoro kestää ainakin puoli kuuteen, sillä ravintolat menevät kiinni vasta neljältä. Ja kun viikonloppuna täällä on paljon bailaajia, menee raportin tekemiseen ravintolapäällikölle aina enemmän aikaa. Shutterstock Info Syö juo tanssi mies nainen Vantaan Energian asiakas saa S-bonusta ostamastaan sähköstä. Sokos Hotel Vantaan asiakkaalle S-bonusta kertyy myös. Energiasta tavallaan sekin. Lujaa virtaa Vantaa Sokos Hotel Vantaa on hotellin ja viiden ravintolan muodostama kokonaisuus Tikkurilassa, rautatieaseman vieressä. Ravintolat Tulisuudelma ja Sevilla, pub Hertas, aulabaari House Bar Point sekä yökerho Night Vantaa tarjoavat elämyksiä moneen eri makuun. Tiistai on perinteinen iskelmäilta, jolloin iskelmätaivaan kirkkaimmat tähdet tanssittavat Tulisuudelman asiakkaita. Toisinaan meno on rajumpaa ja rujompaa. Ysäribileitä vietettiin aivan tammikuun lopulla. Lavalla oli tuolloin maailman kenties kuuluisin laulava hammaslääkäri, ruotsalainen Dr. Alban. Ja kevään mittaan Tulisuudelman lavalle kipuavat perinteisempien tanssiyhtyeiden ja iskelmälaulajien lisäksi muun muassa Beats & Styles, Irina, Scandi navian Music Group, Popeda ja Hanoi Rocks. Energiavirtaa 15
Haastattelu ja kuvat Maiju Riihola Miten sinä olet osallistunut gallup Käytän vähän henkilöautoa, työmatkat kuljen bussilla ja junalla. Lomamatkoilla en käytä lentokonetta. Kotona olen alentanut hiukan lämpötilaa, enkä käytä sähkölaitteita turhaan. Sähkö on vihreää. Ilmaston hyväksi on helppo toimia, kyse on enemmänkin tottumuksista. Sini Salmia, Espoo Käytän julkista liikennettä ja kotona energiansäästölamppuja. Kristian Vieri, Vantaa En saastuta paljon, vältän autolla ajamista. Kotonamme kaikki lamput ovat energiansäästölamppuja ja kaikissa hanoissa on vettä säästävä suutin. Myös kodin sisälämpötilaa on hiukan laskettu. Energian säästäminenhän näkyy myös kukkarossa. Matti Säteri, Nurmijärvi Käytän aina julkista liikennettä ja lajittelen jätteet. Ostoksissa yritän valita mahdollisimman vähän pakattuja tavaroita ja elintarvikkeita. Muovikasseja en osta, vaan minulla on aina oma kassi mukana. Pirjo Lietzen, Vantaa Gallup ilmastotalkoisiin? Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Jari Härkönen ja Vantaan Energia Maapallon ilmasto muuttuu riittävän suuren paineen alla. Muutosta ja sen vaikutuksia voi kuitenkin vielä hillitä. Ilmasto Ilmastonmuutoksen hillinnässä suurimpia ongelmia on siihen sisältyvä pitkä viive. Nyt kärsimme 1980-luvun päästöjen vaikutuksista, tämän päivän päästöt puolestaan vaikuttavat seuraavan sukupolven elämään, toteaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta. Ilmatieteen laitos tutkii ilmastonmuutoskysymyksiä hyvin laajalla rintamalla. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvien ilmastomallien lisäksi entistä enemmän mielenkiintoa herättävät erilaiset lyhyemmän tähtäimen ilmastoennusteet. Säätä ja ilmastoa ei saa sotkea keskenään. Sää tarkoittaa ilmakehän hetkittäistä tilaa, ilmasto puolestaan sääolojen muun muassa lämpötilan, sateen tai tuulen yleisen luonteen kuvausta vaikkapa keskiarvojen avulla. Ilmastoennuste perustuu ilmastojärjestelmän fysiikan lakien mallitukseen. Se ennakoi esimerkiksi, millainen ilmasto Suomessa on 20 vuoden kuluttua, Tuomenvirta selittää. Sateet Suomessa lisääntyvät Viimeisen 100 vuoden aikana maapallon keskilämpötila on noussut noin 0,7 astetta. Valitettavasti vain tahti on viime vuosikymmeninä kiihtynyt. 16 Energiavirtaa
muuttaa maailmaa Ilmastonmuutosta ei voi enää estää, mutta sen pystyy pysäyttämään siedettävälle tasolle. Usein sellaiseksi sanotaan kaksi astetta yli esiteollisen ajan maapallon keskilämpötilan. Se ei ehkä kuulosta kovin dramaattiselta, mutta merkitsee jo melkoisesti. Seuraukset vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Monin paikoin meitä eteläisemmillä leveysasteilla kovat helteet, kuivuus, mutta myös rankkasateet ja trooppiset myrskyt, voimistuvat. Valtamerten pinta nousee ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon, Tuomenvirta huomauttaa. Suomessa ilmasto lämpenee, minkä takia kasvukausi pitenee. Talvisin ja kesäisin sataa enemmän, kesällä yhä useammin rankastikin. Huopatossut vai kumisaappaat? Ilmastoennusteiden ja -mallien lisäksi Ilmatieteen laitoksella pohditaan paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin varautumista. Mitä merkitsee esimerkiksi rankkasateiden lisääntyminen kaupunkien sadevesijärjestelmien, teiden pengerrysten ja siltojen kestokyvylle? Sateet lisääntyvät, uskoo Heikki Tuomenvirta. Ilmastonmuutos ei vaikuta vain suomalaisen yhteiskunnan infrastruktuuriin, vaan kaikkiin kansalaisiin ja suurimpaan osaan yrityksistä. Kärjistetysti kysymys on siitä, tarvitsenko talvella ulos mennessäni huopatossut vai kumisaappaat ja kuka niitä valmistaa. Tulevaisuuden takia Tuomenvirta korostaa nykyisten toimenpiteiden tärkeyttä. Ilmastonmuutoksen ehkäisy tulee huomattavasti halvemmaksi kuin sen hillitsemättömät seuraukset. Moniin maailmanhistorian tapahtumiin tavallinen ihminen ei ole voinut vaikuttaa. Ilmastonmuutosta jokainen pystyy omalta osalta torjumaan miettimällä muun muassa energiankulutustottumuksiaan. Sähköä ja lämpöä yhdessä enemmän Valtaosa Vantaan Energian myymästä sähköstä ja kaukolämmöstä tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantona pääpolttoaineena maakaasua käyttävässä Martinlaakson voimalaitoksessa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sähkö ja lämpö tuotetaan samanaikaisesti samassa prosessissa. Lämmön Vantaan Energia hyödyntää kaukolämpönä, sähkön se myy Hyötysähkö-merkkisenä. Energiavirtaa 17
Markku Jokinen Erillistuotantoon verrattuna sähkön ja lämmön yhteistuotanto vähentää ilmastolle haitallisia hiilidioksidipäästöjä ja voi lähes kaksinkertaistaa polttoainehyötysuhteen. Siksi se on myös taloudellinen ratkaisu, sanoo energiajohtaja Pertti Hildén. Ydinvoima korvaa kivihiiltä Martinlaakson voimalaitoksen sekä muiden pienempien voimalaitostensa lisäksi Vantaan Energia tuottaa sähköä osakkuus- yhtiöissä, jotka hyödyntävät muun muassa ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulienergiaa ilmastonmuutoksen kannalta hyviä energialähteitä. Ilmastonmuutos aiheuttaa paineita pienentää kivihiilen käyttöä nykyisestä. Käytännössä sitä voidaan korvata ennen kaikkea ydinvoimalla. Niinpä olemme mukana uusia ydinvoimaloita Suomeen suunnittelevissa ja toteuttavissa hankkeissa. Lisäksi meitä kiinnostaa mahdollisuuksien mukaan tuulisähkön lisääminen, Hildén huomauttaa. Nykyisessä ja tulevassa energiantuotannossa Vantaan Energia hioo jatkuvasti prosessejaan. Suurissa tuotantomäärissä energiatehokkuuden pienikin parantaminen saattaa vähentää selvästi sekä päästöjä että kuluja. Joka tapauksessa energiaa on niin vaikeaa ja kallista tehdä, ettei meidän eikä asiakkaan sitä kannata tuhlata, Hildén summaa. Info Pannaanko tuulemaan? Tuulisähkö on puhdasta energiaa, sillä sen tuotanto ei aiheuta ilmastoon päästöjä. Vantaan Energia kuuluu Suomessa merkittävien tuulisähkön tuottajien joukkoon. Vantaan Energia on osakkaana ympäristöystävällistä ja uusiutuvaa tuulienergiaa tuottamaan erikoistuneissa yhtiöissä Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja PVO-Innopower Oy:ssä. Yhtiöiden tuulipuistot sijaitsevat Porissa, Kristiinankaupungissa, Kokkolassa, Raahessa, Oulunsalossa ja Oulussa. Parhaillaan PVO-Innopower rakentaa Kemiin 10 tuulivoimalan tuulipuistoa. Omistustensa ansiosta Vantaan Energia saa tuulisähköä vuosittain noin 9 GWh, mikä vastaa 4 500 kerrostaloasunnon sähkön tarvetta. Koko energiapotistamme se on vielä vasta puolisen prosenttia, mutta toteutettavien tuulipuistohankkeiden myötä tuotannon määrä 18 Energiavirtaa vähitellen kasvaa, kertoo tuotepäällikkö Jan Heiskanen. Tuulivoimaloiden määrän kasvua Suomessa hidastaa tuotannon kalleus ja rakentamisprosessin hitaus. Uskon kuitenkin useista tuulivoimaloista muodostuville tuulipuistoille vielä löytyvän maastamme tilaa, Heiskanen tuumii. Vantaan Energia myy tuulisähköä vuotuisina 1 000 kwh:n tuulisähköosuuksina. Vajaat puolet kerrostalokaksion vuosittaisesta sähkönkulutuksesta kattava tuulisähköosuus maksaa kuukaudessa 1,68 euroa (sis. alv. 22 %) tavallisen energiahinnan eli sähkön myyntisopimuksessa määritellyn hinnan lisäksi. Tuulisähköosuussopimuksen solmivalla asiakkaalla pitää olla Vantaan Energian kanssa voimassa oleva sähkön myyntisopimus. WWW Pistä tuulemaan www.vantaanenergia.fi > Tuulivoima
Vantaan Energian sähkön hinta nousee 1.4.2008 alkaen Vantaan Energian toistaiseksi voimassa olevat sähkön myyntihinnat nousevat 1.4.2008 alkaen 3 7 %. Verkkopalvelumaksut Vantaan alueella (sähkön siirtomaksut) säilyvät ennallaan, joten sähkön verollinen kokonaishinta nousee noin 2 4 %. Yleissähkön hinta nousee noin 3 %. Tyypillisessä kerrostaloasunnossa korotus on keskimäärin 0,40 kuukaudessa ja öljy- tai kaukolämmitetyssä pientalossa keskimäärin 0,90. Aikasähkön hinta nousee noin 7 %. Tyypillisessä sähkölämmitteisessä pientalossa sähkölasku nousee noin 5,60 kuukaudessa. Syynä sähkön myyntihinnan muutokseen on sähkön hankintakustannusten nousu. Leuto talvi ja hyvä pohjoismainen vesitilanne ovat hillinneet sähkön markkinahintojen pahinta nousua, mutta Kioto-kaudelle 2008 2012 alkanut päästöoikeuksien kauppajakso ja viime vuodesta selvästi nousseet päästöoikeuksien hinnat nostavat kustannuksia ja markkinahintoja. Lisätietoja saatte tarvittaessa palvelunumerosta (09) 829 0511 ma pe 8.30 16.00 Vanda Energi höjer elpriset 1.4.2008 Vanda Energi höjer sina tillsvidaregällande elförsäljningspriser 1.4.2008 med 3 7 %. Nättjänstavgifterna (elöverföringsavgifterna) i Vandaområdet förändras inte, och det totala elpriset inklusive skatt stiger alltså med cirka 2 4 %. Allmäntariffen stiger med cirka 3 %. I en typisk höghuslägenhet innebär prishöjningen på elenergi en merkostnad på i medeltal 0,40 per månad. I ett småhus med oljeeldning eller fjärrvärme är höjningen i medeltal 0,90. Tidstariffen stiger med cirka 7 %. I ett typiskt eluppvärmt småhus stiger elräkningen med cirka 5,60 per månad. Orsaken till ändringen av elförsäljningspriset är högre elanskaffningskostnader. Den milda vintern och den goda vattensituationen i Norden har dämpat den värsta höjningen av marknadspriserna på el, men starten för handeln med utsläppsrätter för Kyotoperioden 2008 2012 och de betydligt högre priserna på utsläppsrätter jämfört med fjolåret höjer kostnaderna och marknadspriserna. För ytterligare information kontakta vårt servicenummer tel. (09) 829 0511 må fr kl. 8.30 16.00 Yleissähkö on sähkön pienkäyttäjien sähkötuote.yleissähkö on edullinen erityisesti kotitalouksille tai pienille yrityksille, joilla ei ole sähkölämmitystä. Perusmaksu Sähkö /kk c/kwh Myyntihinta 3,00 5,75 Siirtohinta 1,90 2,45 Sähkövero (veroluokka I) - 1,07726 Kokonaishinta 4,90 9,28 Allmäntariff är en elprodukt för små elkonsumenter. Allmän el är förmånlig särskilt för hushåll eller småföretag som inte har elvärme. Grundavgift El /mån c/kwh Försäljningspris 3,00 5,75 Överföringspris 1,90 2,45 Elskatt (skatteklass I) - 1,07726 Totalpris 4,90 9,28 Aikasähkö (Sähkölämmittäjät) on sähkölämmittäjille suunniteltu sähkötuote. Se soveltuu hyvin asiakkaille, joiden sähkön käytöstä vähintään puolet ajoittuu yöajalle tai pyhäpäiviksi. Perusmaksu Päiväsähkö Yösähkö /kk c/kwh c/kwh Myyntihinta 3,90 5,95 4,68 Siirtohinta 4,40 2,85 1,75 Sähkövero (veroluokka I) - 1,07726 1,07726 Kokonaishinta 8,30 9,88 7,51 Aikasähkön myyntituote on tarkoitettu asiakkaille, joiden pääsulake on 100 A tai pienempi. Päiväsähkö on voimassa arkisin ma pe klo 7 21 ja lauantaisin klo 7 18. Muina aikoina (myös arkipyhinä) voimassa on edullinen yösähkö. Hinnat sisältävät arvonlisäveron (22 %). Hinnat ovat voimassa 1.4.2008 lähtien. Tidstariff (Elvärmekunder) är en elprodukt för elvärmekunder. Tidsel är ett bra alternativ om över hälften av elanvändningen är förlagd till nätter eller helgdagar. Grundavgift Dagel Nattel /mån c/kwh c/kwh Försäljningspris 3,90 5,95 4,68 Överföringspris 4,40 2,85 1,75 Elskatt (skatteklass I) - 1,07726 1,07726 Totalpris 8,30 9,88 7,51 Försäljningsprodukten tidsel är avsedd för kunder med 100 A eller mindre huvudsäkring. Avgift för dagel gäller vardagar må fr kl. 7 21 och lördagar kl. 7 18. Övriga tider (också söckenhelger) tillämpas den förmånliga nattenergiavgiften. Priserna inklusive moms (22 %). Priserna gäller från och med 1.4.2008. Energiavirtaa 19
Ruokitko kotonasi sähkösyöppöä? A-luokan kodinkone voi yllättäen olla suuri sähkönkuluttaja, jos sitä käytetään väärin tai se on sijoitettu virheellisesti. Salakavalia sähkönsyöjiä ovat kodin standby-laitteet. Teksti Minna Saano Kuvat Digitalvision ja laitteiden maahantuojat 20 Energiavirtaa
Ruuvipenkki Pienet kustannukset. Televisioiden virrankulutuksessa isoja eroja. Kahvinkeitin Jääkaappi Pesukone Televisio Kahvinkeitin on tehokas kodinkone ja kuluttaa suhteellisen vähän virtaa. Kuvassa olevan Moccamastermallin K741G:n nimellisteho on 1520 W. Pienten kodinkoneiden suurin kustannus on hankintahinta. Kannattaa siis ostaa laadukas laite, joka kestää pitkään. Uusien jääkaappien energiankulutus on huomattavasti pienempi kuin vanhojen. AEG:n S72388KA kuluttaa vain 0,397 kwh vuorokaudessa. Jääkaappi kuluttaa virtaa jatkuvasti. Kauppojen pesukonevalikoima on hämmentävän laaja. Juuri itselle sopivan mallin löytäminen on työlästä. Kuvassa olevan Miele W3241 -mallin energialuokka on A+, peruskäytössä yhdellä pesukerralla kone kuluttaa 49 l vettä ja 1,02 kwh energiaa. Pesuohjelma ratkaisee. Televisioiden mallikohtaiset erot ovat todella suuria. Sekä kuvanmuodostustekniikka että ruudun koko vaikuttavat virrankulutukseen. Jos olet ostamassa uutta televisiota, ota käyttökustannukset huomioon. Kymmenen vuoden käytössä erot ovat merkittäviä! Kuvassa oleva Panasonicin 26-tuumainen nestekidetelevisio TX-26LXD70F kuluttaa virtaa standby-tilassa vain 0,4 W. Kun töpselin työntää seinään, alkavat erilaiset laitteet helpottaa kotitöitä tai tuottaa viihdettä vapaa-aikaan. Se, kuinka paljon laite tarvitsee sähköä, vaihtelee melkoisesti. Kodin suurin yksittäinen sähkönkuluttaja on ilman muuta kiuas, pienimpiä hehkulamput ja erityisesti energiansäästölamput. Pienitehoinen laite voi kuitenkin olla suuri energiankuluttaja, jos sen käyttöaika on pitkä, kuten jääkaapin. Kaiken kaikkiaan sähkölaitteiden osuus kodin kokonaiskulutuk- sesta on noin kolmannes. Kotitaloussähkön kulutus on ollut kasvussa jo pitkään. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia laitteita, ja vaikka useat tuotteet ovat entistä energiatehokkaampia, lisääntyy kulutus koko ajan. Hyvänä esimerkkinä uusista kodin laitteista ovat digiboxit, toteaa Motivan asiantuntija Kimmo Rautiainen. Sähkölaitteiden käyttäjä ei ole tyystin laitteidensa armoilla, sillä itsekin voi pienentää niiden sähkönkulutusta oikealla sijoittelulla ja järkevillä käyttötavoilla. Paraskin A- luokan laite kuluttaa turhaan sähköä, jos se on pantu väärin paikalleen tai sitä käytetään virheellisesti. Oikeilla käyttötottumuksilla voidaan kotitaloussähköstä säästää jopa 15 20 prosenttia, Rautiainen muistuttaa. Pakastin ei käy hellan kaveriksi Keittiön kodinkoneista ruoan kylmäsäilytyslaitteet ovat päällä jatkuvasti ja ovat pienistä tehoistaan huolimatta merkittäviä energiankuluttajia. Oikealla sijoituksella Kodinkoneiden virrankulutus ja käyttökustannukset ja järkevillä käyttötavoilla voi niiden sähkönkulutuksessa säästää suhteessa enemmän kuin minkään muun kotitalouslaitteen virran kulutuksessa. Kylmälaitteiden asennuksessa on noudatettava asennusohjeita ja huolehdittava siitä, että ilma pääsee kiertämään laitteen takaa. Väärin asennetun laitteen sähkönkulutus saattaa jopa kaksinkertaistua. Sijoittelussa on myös pidettävä mielessä, ettei kylmälaitteita pidä asettaa lähelle niiden energiankulutusta lisääviä Yksittäisten koneiden virrankulutus riippuu laitteen merkistä ja mallista. Tämä taulukko on laskettu laitteiden keskimääräisen virrankulutuksen mukaan yleissähkön hinnalla 9,28 senttiä/kwh. (Hintaan sisältyy sähkönsiirtomaksu ja verot.) Virran kulutus Käyttötapa Kustannukset päivässä kuukaudessa vuodessa Televisio kuvaputki 0,10 kwh/tunti Viisi tuntia / vrk 4,6 snt 1,39 e 16,94 e LCD (nestekide) 0,13 kwh/tunti 6,0 snt 1,81 e 22,02 e plasma 0,26 kwh/tunti 12,1 snt 3,62 e 44,03 e Kahvinkeitin 0,10 kwh/10 min Yksi pannullinen / vrk 0,9 snt 0,28 e 3,39 e Jääkaappi 0,80 kwh/vrk Jatkuva käyttö 7,4 snt 2,23 e 27,10 e Pyykinpesukone valkopesu 90 ºC 1,80 kwh/kerta Yksi koneellinen / vrk 16,7 snt 5,01 e 60,97 e kirjopesu 60 ºC, 3 kg 0,60 kwh/kerta 5,6 snt 1,67 e 20,32 e kirjopesu 60 ºC, 5 kg 0,90 kwh/kerta 8,4 snt 2,50 e 30,48 e hienopesu 40 ºC 0,80 kwh/kerta 7,4 snt 2,23 e 27,10 e Energiavirtaa 21
lämmönlähteitä, kuten uunia tai lämpöpatteria. Oikeiden säilytyslämpötilojen noudattaminen ja huoltotoimet kannattaa muistaa: sulatus tarpeeksi usein, puhdistus ohjeiden mukaan ja ovien tiivisteiden kunnossa pitäminen. Nämä toiminnot edistävät sähkönsäästöä. Uhraa ajatus pyykillesi Sähkölaitteen käyttäjän kannattaa hetki miettiä, miten laitettaan käyttää. Esimerkiksi pyykkäri pitkälti itse ratkaisee, miten vähän tai paljon pyykkäys kuluttaa sähköä. Pyykinpesun energiankulutukseen vaikuttavat pesulämpötila ja pesuohjelma. Mitä korkeammassa pesulämpötilassa pyykki pestään, sitä enemmän kuluu sähköä. Pesulämpötilan laskeminen +60 C:sta +40 C:een puolittaa sähkönkulutuksen, kun taas sen nostaminen +60 C:sta +90 C:een kaksinkertaistaa sähkönkulutuksen. Pyykin laatu vaihtelee ja vaatii erilaista käsittelyä. Esipesua ei tarvitse käyttää kuin vain todella likaantuneen pyykin pesussa ja vain vähän likaantuneen pyykin pesuun käy pikaohjelma, joka kuluttaa sähköä ja vettä 25 prosenttia vähemmän kuin tavallinen pesuohjelma. Vajaita koneellisia ei kannata pestä, mutta koneen liikatäyttöönkään ei pidä ryhtyä; pesutulos saattaa kärsiä, ja pyykin voi joutua pesemään uudestaan. Hanki katkaisijalla varustettu jatkojohto! Varmin tapa katkaista virta kokonaan, on hankkia laitteeseen kytkimellinen jatkojohto. Kodin partiolaiset Aina valmiina! Kodissa on paljon sellaisia laitteita, jotka kuluttavat standby- eli valmiustilasähköä, toisin sanoen sähkö virtaa laitteeseen, vaikkei sitä käytettäisikään. Esimerkiksi tietokoneet, digiboxit, kellolliset mikrot ja televisiot on varustettu standby-toiminnoilla. Vaikka standby-tehot ovat pieniä, kertyy niille vuoden aikana melkoisesti käyttötunteja, ja se näkyy tietysti laskussa. Standby-sähkön kulutus kotitaloussähköstä voi keskivertokodissa olla 5 prosenttia tai enemmän, kertoo Rautiainen. Televisioiden osalta mennään hyvään suuntaan eli standby-kulutukset vähenevät. Tämä johtuu osittain tulossa olevista EU-direktiiveistä, jotka koskevat laitteiden energiatehokasta suunnittelua ja muun muassa valmiustilakulutusta. Standby-sähkö on siitä ongelmallinen, että virrankulutus ei välttämättä katkea vaikka laitteen, kuten television, sammuttaisikin virtakytkimestä. Varmin tapa katkaista virta kokonaan, on hankkia laitteeseen kytkimellinen jatkojohto. Kun sellaisen jatkojohdon asentaa tietokone- ja viihdenurkkaukseen, on virran sammuttaminen vaivatonta. Laitteita valittaessa kannattaa varmistua siitä, että niiden asetukset säilyvät silloinkin, kun laite on irti sähköverkosta, Rautiainen toteaa. Vertaile kulutuksia Ennen uuden sähkölaitteen ostamista on syytä selvittää, mitkä ovat omat tarpeet: kuinka usein pyykkiä pestään, millaisia ruokia ja millaisia määriä jääkaapissa säilytetään, minkä kokoinen TV-ruutu on sijoitettavaan tilaan riittävä. Laitteiden energiankulutusta kannattaa vertailla toisiinsa. Apuna voi käyttää Motivan www.topten-suomi.fi-sivustoa, jonne on koottu markkinoilta löytyvät kaikkein energiatehokkaimmat laitteet. www.topten-suomi.fi www.motiva.fi Info Sähkölaitteiden kulutuksen ja kustannusten laskeminen Energiankulutusta mitataan kilowattitunneilla (kwh). Energian kulutus on riippuvainen laitteen tehosta. Tehon yksikkö on watti (W). Kilowatti puolestaan on tuhat wattia. Laitteen kuluttama sähkön määrä selviää kertomalla wattimäärä käyttötuntien määrällä: Teho (kilowattia) x Aika (tuntia) = Käytetty energia (kilowattituntia) Sähkölaitteen teho selviää katsomalla wattiluku laitteesta tai käyttöohjeesta. Merkintä voi olla joko watteina tai kilowatteina. 1 kilowatti = 1000 wattia Kun esimerkiksi 40 watin tehoinen lamppu palaa 25 tuntia, energiaa kuluu tasan 1 kwh, sillä 40 W x 25 h = 1000 Wh = 1 kwh. Käytetyn sähkön kustannukset lasketaan kertomalla käytetyn sähkön määrä sähkön hinnalla: Käytetty sähkö (kwh) x Sähkön hinta (snt / kwh) = Kustannukset (snt) Shutterstock / Péter Gudella 22 Energiavirtaa
PALAUTE ARVONTA KYSYMYS? Arvomme kaikkien kupongin palauttaneiden kesken 3 kpl 5 lipun paketteja Risto Räppääjä -elokuvaan Tikkurilan Bio Grandi -elokuvateatteriin. (Lipuilla pääsee katsomaan myös jotain muuta Bio Grandissa esitettävää elokuvaa.) Lähetä tämä kuponki tai vastaa kysymykseen netissä, osoitteessa: www.vantaanenergia.fi. Vastaa 31.3.2008 mennessä. 1. Mielestäni tämän lehden mielenkiintoisin juttu oli sivulla: 2. Sinä kysyt, me vastaamme. Alla olevalla palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin. Onko sinulla jokin yleisesti mielenkiintoinen sähköön, kaukolämpöön tai energiansäästöön liittyvä kysymys mielessäsi? Vantaan Energia maksaa postimaksun Vantaan Energia Oy TUNNUS 5003509 01003 Vastauslähetys Nimi Osallistun arvontaan Tietoni löytyvät kupongin toiselta puolelta (ellei löydy niin kirjoita ne alle) Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti Kysy Shutterstock / Kovalev Serguei Vantaan Energia vastaa Kysymys Aiotaanko Vantaalle rakentaa jätevoimala? Mitä päästöjä jätteiden poltosta syntyy ja millaisen rekkarallin se jätevoimala-alueelle aiheuttaisi? Vastaus Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) suunnittelee pääkaupunkiseudulle kotitalousjätteiden massapolttoa. Vantaa ja Vantaan Energian Långmossebergenissä oleva tontti on YTV:n suunnitelmissa mukana yhtenä mahdollisena jätevoimalan sijoituspaikkana. Jätevoimalan muina mahdollisina sijoituspaikkoina YTV:llä on Helsingissä Kivikon alue, Espoossa Ämmässuo ja Juvanmalmi sekä Lohjalla M-realin alue. Vantaan Energia on ilmoittautunut mukaan YTV:n jätevoimalasta käynnistämään julkiseen hankintamenettelyyn. Mikäli YTV päättää, että jätevoimala rakennetaan Vantaalle se tulisi Långmossebergeniin, joka on Kehä III:n ja Porvoon moottoritien risteyk sessä. YTV päättää jätevoimalan rakentamisesta tämän vuoden aikana. Jätevoimala ei aiheuta päästöjä vesistöön ja maaperään. Jätteenpolton pääasialliset päästöt ovat ilmapäästöt CO 2 (hiilidioksidi), NOx (typpioksidi), SO 2 (rikkidioksidi) ja pöly sekä jonkin verran raskasmetalleja. Päästöt eivät ylitä muun tällä hetkellä käytössä olevan energiantuotannon päästöjä. Arkipäivinä jätevoimala-alueella kävisi noin 200 kuorma-autoa tai rekkaa, jotka kuljettavat sekajätettä laitokseen ja palamisjätettä pois sieltä. Kehä III:n liikennemäärä on Långmossebergenin kohdalla noin 26 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. YTV:n teettämässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitetty tarkemmin laitoksen vaikutuksia ympäristöön: www.ytv.fi > Jätehuolto. Hannu Laine, ympäristöpäällikkö hannu.laine@vantaanenergia.fi Energiavirtaa 23
Avaa kotisi raikkaalle tuulisähkölle Vantaan Energia on luotettava ja vastuullinen ympäristösertifi oitu yritys. Tuulisähköä kotiisi helposti 1. Klikkaa www.vantaanenergia.fi/tuuli ja liitä sähkösopimukseesi pienellä lisämaksulla tuulisähköosuus 1000 kwh/vuosi. 2. Yksi tuulienergiaosuus maksaa vain 1,68 /kk. 3. Saat Hyvän Tuulen Talo -sertifi kaatin todistuksena ilmastomyönteisestä energiaratkaisustasi. Vantaan Energia on Suomen suurimpia tuulienergian tuottajia. Puhelin (09) 829 0225 www.vantaanenergia.fi