Mestari ja kisälli pilottikoulutushanke 3.1.2008 30.4.2010

Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 21610 Kirjala Mestari ja kisälli pilottikoulutushanke 3.1.2008 30.4.2010 Loppuraportti 30.4.2010

Sisältö 1. Johdanto 2. Hankkeen tavoitteet 3. Hankkeen organisaatio 4. Hankkeen rahoitus ja aikataulu 5. Hankkeen toteutus ja tulokset 5.1. Mestari ja kisälliparien hakumenettely ja parien valinta 5.2. Oppisopimukset ja kisällien koulutukset 5.3. Selvitys kalastajan ammattitutkinnon lisäämisestä tutkintorakenteeseen 5.4. Hankkeen laajentaminen kalanviljely- ja kalanjalostussektoreille 5.5. Mestareiden neuvottelupäivät ja palautteen kerääminen 6. Tiedotus 7. Järjestelmän kehittämistarpeet 7.1 Hakumenettely ja parien valinta 7.2 Oppisopimukset ja kisällien koulutusten toteuttaminen 7.3 Mestarin ja kisällin tuet ja palkkiot 7.4 Pysyvän Mestari ja kisälli järjestelmän luominen Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Mestari ja kisälli järjestelmän esite Mestarin hakulomake Kisällin hakulomake Yhteenveto kisällien koulutusten toteutumisesta Tiedote hankkeen laajentamisesta vesiviljelysektorille Tiedote hankkeen laajentamisesta kalanjalostukseen Valintakriteerit mestareille ja kisälleille Mestareiden neuvottelupäivän ohjelma Mestari ja kisälli pilottikoulutushankkeen esittely

1. Johdanto Ammattikalastajien määrä Suomessa on vähentynyt jatkuvasti kalastajien keski-iän muuttuessa samalla entistä korkeammaksi. Syinä tähän ovat olleet Euroopan Yhteisön jäsenyyden mukanaan tuomien muutosten, kalastuksen kannattavuuden heikentymisen ja lisääntyvien hyljekantojen kalastukselle aiheuttamien vaikeuksien lisäksi nuorten haluttomuus hakeutua yleensä kalatalousalalle ja erityisesti kalastusyrittäjiksi. Kalastus koetaan raskaaksi työksi, jossa ansiotulo voi jäädä alhaiseksi, eikä se siten innosta uusia työntekijöitä tai yrittäjiä alalle. Kalastuksen arvostuksen laskeminen ja sen kannattavuutta uhkaavat tekijät eivät myöskään houkuttele kalastajien lapsia jatkamaan vanhempiensa työtä. Kalastusalusten ja pyydysten tekninen kehitys, työntekijöiden pätevyysvaatimuksien tiukentuminen ja saaliin käsittelyä ja jatkojalostusta koskevien määräysten muuttuminen edellyttävät kalastajalta perehtymistä ja kouluttautumista. Tällä hetkellä kalastaja voi osallistua eri tahojen järjestämille kursseille ja hankkia siten tarvitsemiaan tietoja ja pätevyyksiä. Ammatillista peruskoulutusta järjestetään kalatalousalan oppilaitoksissa, joissa voi suorittaa kalatalouden perustutkinnon ja valmistua kalastajaksi joko opiskelemalla nuorisoasteella kokopäiväisesti tai osallistumalla aikuiskoulutuksena toteutettavaan monimuoto-opiskeluun ja näyttötutkintoon. Tutkintoon sisältyy kalastuksen lisäksi laajalti opintoja kalatalouden kaikilta sektoreilta, ja sen suorittaminen kestää kahdesta kolmeen vuotta riippuen muun muassa opiskelijan pohjakoulutuksesta ja työkokemuksesta. Kalatalouden perustutkinto antaa opiskelijalle perusvalmiudet siirtyä alan työtehtäviin, eikä sen suorittanut ehkä pysty heti valmistuttuaan itsenäiseen työskentelyyn kalastajana eikä erityisesti yrittäjänä. Koulutukseen sisältyy myös teoreettisia opintoja niin ammattiaineissa kuin yhteisissäkin aineissa, ja koulutusaikaa pidetään usein liian pitkänä. Ammatillista perustutkintoa houkuttelevampi koulutusvaihtoehto olisi alan ammattitutkinto, jonka suorittanut hallitsee alan ammattitaidon ja -tehtävät. Kalastajaksi aikovalle sopivaa ammattitutkintoa ei Suomessa kuitenkaan ole, minkä vuoksi on tarvetta kehittää ammattikalastajien koulutukseen soveltuva koulutusjärjestelmä, jossa tuleva kalastaja voi hankkia työssään tarvitsemansa ammattitaidon pääasiassa työssä oppimalla ns. hiljaisen tiedon siirtymisen avulla. Koulutuksen ja opiskelun rahoitusmahdollisuuksia on monia, ja rahoitukseen liittyvät tuet ja tuen määrät vaihtelevat mm. koulutusmuodon, oppilaitoksen, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijan opintojen aikaisten tulojen ja muiden taustatietojen mukaan. Ammatillinen peruskoulutus on valtion ja kuntien maksamaa koulutusta ja on opiskelijalle maksutonta. Ammatillista lisäkoulutusta opiskelija voi hankkia muun muassa oppisopimuskoulutuksena, työvoimapoliittisena tai omaehtoisena koulutuksena. Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään tietopuolisella opetuksella oppilaitoksessa. Oppisopimuksella voi opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus tarjoaa lisäksi laajat

mahdollisuudet muuhun ammatilliseen lisäkoulutukseen. Myös yrittäjillä on mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella. Ammattikalastajien määrän vähenemisen estämiseksi maa- ja metsätalousministeriö laati vuonna 2007 suunnitelman mestari ja kisällijärjestelmästä, jonka avulla helpotettaisiin uusien yrittäjien tuloa alalle ja edistettäisiin sukupolvenvaihdosta kalastustiloilla. Tavoitteena on luoda osallistujien tarpeiden mukainen, käytännön työssä oppimiseen painottuva koulutusjärjestelmä, jossa sekä mestari eli ammattikalastaja että kisälli eli opiskelija saisivat tukea Euroopan kalatalousrahaston varoista. Kisälli oppii tarvittavan ammattitaidon työskentelemällä mestarin opastuksella. Ammattikalastaja taas voi järjestelmän avulla kouluttaa alalle uusia yrittäjiä tai rekrytoida uusia työntekijöitä kouluttamalla heidät itse yrityksensä tarpeiden mukaan. Mestari ja kisällikoulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, jonka aikana kisälli opiskelee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti itselleen tarpeellisia kalastustoimintaan liittyviä taitoja. Opiskelussa keskitytään monipuolisesti kalastuksen keskeisiin työtehtäviin, vesillä liikkumiseen ja yrittäjyyteen. Koulutuksen sisältöön ja kestoon vaikuttavat kisällin aiempi osaaminen, tavoitteet ja tarpeet. Kisälli voi valita joko muutaman kuukauden mittaisen kalastustyöntekijän koulutuksen tai noin vuoden mittaisen kalastusyrittäjän koulutuksen, jossa painotetaan yrittäjyyttä ja valmistautumista oman yrityksen perustamiseen. Opiskelussa pääpaino on ammattikalastajan eli mestarin opastuksella tapahtuvassa työssä oppimisessa. Tietopuoliset opintojaksot suoritetaan alan oppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskeluna. Mestari- ja kisällijärjestelmä on kehitetty yhteen sovittaen nykyisten rahoitusjärjestelmien kanssa siten, että Euroopan kalatalousrahaston varoista mestarille ja kisällille maksettavat tuet innostaisivat molempia osapuolia lähtemään mukaan koulutukseen. Mestari maksaa kisällille koulutuksen ajalta palkkaa ja saa kalatalousrahastosta tukea palkkakustannuksiin. Mestarille maksetaan koulutuksesta erillinen palkkio, ja myös yritystoiminnan aloittanut kisälli saa palkkion 2. Hankkeen tavoitteet Mestari ja kisälli -pilottikoulutushankkeen tavoitteena oli uusien kalastajien koulutuksen toteuttaminen elinkeinokalatalouden mestari- ja kisällikoulutusjärjestelmän mukaisesti. Tavoitteena oli seurata suunnitellun rahoitusjärjestelmän sekä koulutuksen sisällön ja toteutuksen toimivuutta ja kehittää järjestelmää pilottikoulutuksesta saatavien kokemusten perusteella. Muina tavoitteina olivat järjestelmän kehittäminen koulutukseen hakeutuvien sekä mestareiksi halukkaiden kalastajien tietojen keräämiseksi ja mestari-kisälliparien muodostamiseksi sekä järjestelmän laajentamismahdollisuuksien selvittäminen vesiviljelyn ja kalanjalostuksen sektoreille. Lisäksi haluttiin selvittää kalastajan tai kalatalousyrittäjän ammattitutkinnon tarvetta ja mahdollisuuksia sen lisäämiseksi näyttötutkintorakenteeseen. 2

3. Hankkeen organisaatio Hanketta hallinnoi Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö, joka valitsi osa-aikaiseksi projektipäälliköksi Mailis Kuupon ja nimesi hankkeen ohjausryhmän. Ohjausryhmään kuuluivat: Orian Bondestam, MMM/KRO/varajäsen Risto Lampinen Timo Halonen, MMM/KRO Jouni Suoheimo, Opetushallitus 31.8.2009 saakka Markku Karkama, Opetushallitus 1.9.2009 alkaen Kim Jordas, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Veli Heinonen, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto ry/varajäsen Vesa Karttunen Sakari Törmälä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Kari Penttinen, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti 28.2.2009 saakka Mailis Kuuppo, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti 1.3.2009 alkaen Ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin rahoittajan edustajana Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen TE keskuksesta ja hänen varajäsenenään Anneli Malmberg. Sihteerinä toimi Mailis Kuuppo 28.2.2009 saakka ja Maria Saarinen 1.3.2009 alkaen. Mestari ja kisälli II hankkeen alkaessa ohjausryhmää laajennettiin 17.2.2009 alkaen seuraavilla jäsenillä: Mikko Poskiparta, Suomen Kalankasvattajaliitto ry Irmeli Mustonen, ETL/Kalateollisuusyhdistys ry 31.8.2009 saakka Anna Vainikainen, ETL/Kalateollisuusyhdistys ry 31.8.2009 alkaen Kai Röntynen, Suomen Kalakauppiasliitto ry Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä kuusi kertaa. 4. Hankkeen rahoitus ja aikataulu Varsinais-Suomen TE keskus myönsi päätöksellään 19.6.2008 hankkeelle 286 100 euron avustuksen elinkeinokalatalouden kansallisesti rahoitettavista edistämistoimenpiteistä. Myönnetty avustus oli 100 % hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat noin 261 000 euroa. Mestari- ja kisälli pilottikoulutushankkeen suunniteltu toteutusaika oli 3.1.2008 30.9.2009. Kisällien koulutusten loppuun saattamiseksi ja ensimmäisten yrittäjäpalkkioiden maksamiseksi hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa ensin 30.3.2010 saakka ja sen jälkeen 30.4.2010 saakka. 3

5. Hankkeen toteutus ja tulokset Pilottikoulutushankkeen tiedotusta varten Maa- ja metsätalousministeriössä laadittiin mestari ja kisälli -järjestelmästä esite (Liite 1), joka lähetettiin muun muassa kalatalousalan neuvontajärjestöille ja TE-keskuksiin. Kalaopetus.fi sivustolle hankkeelle luotiin omat sivut tiedotusta ja sähköistä hakua varten. 5.1 Mestari ja kisälliparien hakumenettely ja parien valinta Hanke käynnistettiin tammikuussa 2008 laatimalla mestari ja kisälliparien valintaa varten hakulomakkeet (Liitteet 2 ja 3), joiden avulla pyrittiin selvittämään mestareiden kalastustoiminnan laajuutta ja monipuolisuutta sekä kisällin aiempia opintoja, koulutustarpeita ja suunnitelmia yritystoiminnan aloittamisesta. Rekrytointia varten luotiin sähköinen hakujärjestelmä kalaopetus.fi -sivustolle, mistä hakulomakkeen voi lähettää täytettynä suoraan projektipäällikön sähköpostiosoitteeseen. Järjestelmä oli helppokäyttöinen mutta vaati muokkaamista, koska se salli vajaasti täytetyn lomakkeen lähettämisen. Henkilöille, joilla ei ollut mahdollisuutta sähköiseen ilmoittautumiseen, lomakkeet lähetettiin postitse. Koulutukseen haki yhteensä 22 mestari ja kisälli -paria, joista kolmen toiveena oli kalastustyöntekijän koulutus ja muiden kalastusyrittäjän koulutus. Lisäksi yksi mestari ja neljä kisälliä jättivät hakemuksensa. Maantieteellisesti hakijoita oli koko maan alueelta pääosan ollessa kuitenkin Etelä- ja Itä-Suomesta. Valinnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti mestarin kalastustoiminnan laajuuteen ja kisällin mahdollisuuksiin ryhtyä ammattikalastajaksi. Ennen parien lopullista valintaa pyydettiin lisäselvityksiä hakijoilta ja TE -keskusten kalatalousyksiköiltä. Osalle kisälleistä esitettiin kalastusyrittäjän koulutuksen asemesta kalastustyöntekijän koulutusta tai mestarin vaihtoa. Ohjausryhmä valitsi hakijoista kalastusyrittäjäkoulutukseen 11 paria ja kalastustyöntekijän koulutukseen neljä paria. Kalastusyrittäjäkoulutukseen valituista kaksi kisälliä ei kuitenkaan aloittanut koulutusta, koska he saivat ennen sen alkamista työpaikan muualta. Yhden työntekijäkisällin koulutus jäi myös aloittamatta. Valituista yrittäjäkisälleistä kolme oli aiemmin suorittanut kalatalouden perustutkinnon, mistä syystä heidän koulutusaikaansa lyhennettiin kuuteen kuukauteen. Pareista neljä oli isä ja poika pareja, joiden kohdalla sukupolvenvaihdos lähivuosina on mahdollista. 5.2 Oppisopimukset ja kisällien koulutukset Parien valinnan jälkeen projektipäällikkö otti yhdessä kisällien ja mestareiden kanssa yhteyttä paikallisiin oppisopimustoimistoihin ja oppilaitoksiin, minkä jälkeen aloitettiin henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatiminen. Useimpien kisällien tavoitteena oli ammatillinen lisäkoulutus, joka ei johtanut tutkinnon tai sen osan suorittamiseen, mistä johtuen oppisopimustoimistojen resurssit olivat vähäisemmät kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Oppisopimukset saatiin solmittua syyskuun 2008 loppuun mennessä lukuun ottamatta yhtä paria, jonka sopimus alkoi vasta 1.2.2009. Oppisopimustoimistojen mestareille maksamat koulutuskorvaukset vaihtelivat 20 eurosta 150 euroon kuukaudessa. 4

Kisällin henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat parit laativat yhdessä oppisopimustoimiston koulutustarkastajan ja teoriakoulutuksen toteuttavan oppilaitoksen edustajan kanssa. Tietopuolista koulutusta antoivat Ammattiopisto Lappia (kaksi kisälliä), Koulutuskeskus Salpaus (yksi kisälli), Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (yksi kisälli), Suomen kalatalousja ympäristöinstituutti (viisi kisälliä), Uudenkaupungin Ammattiopisto Novida (kaksi kisälliä) ja Pohjois-Savon ammatti- ja aikuisopisto (yksi kisälli). Kisällien opiskelusuunnitelmat räätälöitiin heidän omien kehittämistarpeidensa pohjalta, jotta koulutus antaisi heille mahdollisimman hyvät valmiudet toimia jatkossa ammattikalastajina tai kalastustyöntekijöinä. Opiskelusuunnitelmaa laadittaessa kartoitettiin kisällin aiempi osaaminen ja riittävän ammattitaidon saavuttamiseksi tarvittavat opinnot. Seuraavaksi selvitettiin, mitä hän oppii mestarin kanssa työskennellessään ja mihin tarvitaan tietopuolista opiskelua. Kaikkien yrittäjäkisällien opintoihin sisällytettiin yrittäjyysopintoja, esimerkiksi yrittäjän ammattitutkinto tai sen osia, kalatalouden yritystoiminta kalatalouden perustutkinnosta tai avoin yrittäjyysvalmennus, johon osallistuminen on starttirahan saamisen ehtona. Osa kalastusyrittäjäkisälleistä teki oppisopimuksen yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisesta ja yksi kalatalouden perustutkinnon suorittamisesta, minkä vuoksi heidän oppisopimuksensa tehtiin mestari ja kisälli koulutusaikaa pidemmälle ajalle. Muut yrittäjäkisällien valitsemat tietopuoliset opinnot liittyivät pyydysten korjaukseen ja huoltoon, kalastusmenetelmiin, merenkulun pätevyyksiin ja saaliin alkukäsittelyyn. Työntekijäkisällien tietopuolinen koulutus keskittyi pitkälti pyydyshuoltoon ja korjaukseen sekä saaliin alkukäsittelyyn ja myyntiin. Hankkeen rahoittamina osa kisälleistä osallistui ensiapukoulutuksiin, kalastajan perusturvallisuuskurssille ja kuljettajakurssille sekä suoritti hygieniaosaamis- ja tulityökortit. Koulutusten toteutumisessa kisällien välillä oli selviä eroja (Liite 4). Opintojen etenemistä seurattiin yhteydenotoilla kisälleihin ja mestareihin sekä tietopuolisen koulutuksen järjestäjiin ja oppisopimustoimistoihin. Osa kisälleistä suoritti tietopuoliset opinnot opiskelusuunnitelman mukaisesti ja osallistui pätevöitymiskoulutuksiin. Joidenkin kisällien tietopuolinen koulutus viivästyi tai jäi osittain toteutumatta kalastuskiireistä johtuen. Osallistuminen muutamana iltana viikossa usean viikon aikana järjestettäviin koulutuksiin tai viikonloppukoulutuksiin on myös ollut vaikea järjestää. Vaikeimmin toteutettaviksi osoittautuivat eräät merenkulun ja koneenhoitajan pätevyyksiin liittyvät koulutukset, joita järjestetään tilauskursseina tai vain tiettyinä ajankohtina, jolloin kisällin oli vaikeaa irrottautua kalastustoiminnasta. Kalastajan perusturvallisuuskurssi järjestettiin Airisto Centerissä yhteisenä sekä pilotti- että jatkohankkeen kisälleille. Mikäli mestari ja kisälli järjestelmän mukaisia koulutuksia tullaan järjestämään jatkossakin, parit tulisi sitouttaa siihen, että kisälli pystyy osallistumaan myös suunniteltuun tietopuoliseen koulutukseen ja suorittaa sovitut tutkinnot, tutkinnon osat tai kurssit sekä pätevöitymiskoulutukset. Kisälleistä viisi aloitti yritystoiminnan koulutuksen aikana tai heti sen jälkeen. Heistä kahdella on kyseessä sukupolvenvaihdos. Kahden kisällin yritys oli hankkeen aikana toiminut yli vuoden, ja heille maksettiin yrittäjäpalkkiot mestari ja kisälli järjestelmän mukaisesti maaliskuussa 2010. 5

5.3 Selvitys kalastajan tai kalastusyrittäjän ammattitutkinnon lisäämisestä tutkintorakenteeseen Näyttötutkintojärjestelmä antaa alan työkokemusta omaavalle mahdollisuuden suorittaa tutkinto joustavasti henkilökohtaistettuna osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutehtävissä. Tutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, ja osaamista voi siten kertyä työkokemuksen, opintojen tai harrastustoiminnan kautta. Kalatalousalan näyttötutkintoina on mahdollista suorittaa ammatillinen perustutkinto, jossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot, sekä alan ammattitutkintoja, joissa osoitetaan alan ammattitytöntekijältä edellytetty ammattitaito. Näyttötutkintorakenteessa ei kuitenkaan ole kalastajan ammattitutkintoa, joka olisi hyvä vaihtoehto ainakin yrittäjäkisälleille. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti selvitettiin mahdollisuutta lisätä kyseinen tutkinto tutkintorakenteeseen. Opetushallituksen edustajien kanssa käytyjen keskustelun tuloksena päätettiin kuitenkin jättää esitys Opetushallitukselle tekemättä, koska tutkinnon suorittajia olisi vuosittain vain muutama eikä Opetushallitus katso tutkinnon lisäämisen olevan aiheellista vähäisten suoritusmäärien vuoksi. Samaan lopputulokseen päädyttiin kalastusyrittäjän ammattitutkinnon osalta. Yrittäjän ammattitutkinto yhdessä kalastukseen ja kalatalouden yritystoimintaan liittyvien opintojen kanssa antaa kalastusyrittäjäksi aikovalle hyvät perustiedot. Mikäli kisälli ei halua suorittaa koko kalatalouden perustutkintoa, hän voi suorittaa siitä lähinnä kalastukseen ja yritystoimintaan liittyviä tutkinnon osia, joista kalatalouden tutkintotoimikunta antaa hänelle todistuksen. Yrittäjän ammattitutkinnon suorittaminen on myös suositeltava vaihtoehto yrittäjäkisälleille. 5.4 Hankkeen laajentaminen kalanviljely- ja kalanjalostussektoreille Hankkeen tavoitteena oli myös selvittää, onko kalanviljely- ja kalanjalostussektoreilla tarvetta kokeilla mestari ja kisälli -järjestelmän mukaista työntekijäkoulutusta pilottikoulutushankkeen yhteydessä. Syksyn 2008 aikana projektipäällikkö tiedotti asiasta vesiviljelyn ja kalanjalostuksen järjestöille sekä yrittäjille (Liitteet 5 ja 6). Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan ja otti hankkeen laajentamiseen myönteisen kannan. Koulutusten toteuttamista kalanjalostusalalla käsiteltiin Suomen Kalakauppiasliitto ry:n hallituksessa ja syyskokouksessa, joissa kummassakin hankkeen laajentamista pidettiin kannatettavana asiana. Myös yrittäjiltä tuli yhteydenottoja, joissa he ilmaisivat kiinnostuksensa osallistua mahdolliseen koulutushankkeeseen. Ohjausryhmä päätti kokouksessaan 10.12.2008 jatkohankkeen käynnistämisestä ja hankkeen laajentamisesta kalanviljelyn ja kalanjalostuksen kisällien koulutukseen kalastusyrittäjien ja työntekijöiden lisäksi. Parien valintaa varten laadittiin kriteerit sekä mestareille että kisälleille (Liite 7). Kalastuksessa mestarilta edellytetään kokemusta ammattikalastuksesta ja yritystoiminnasta sekä kisällin koulutustarpeisiin nähden riittävän laajaa ja nykyaikaista kalastustoimintaa. Kalastusyrittäjän koulutuksessa mestarin tulee olla 1-luokan kalastaja ja kisälliltä edellytetään vakaata aikomusta ryhtyä yrittäjäksi sekä mahdollisuuksia yritystoiminnan aloittamiseen, esimerkiksi riittäviä kalastusvesiä tai mahdollisuutta sukupolvenvaihdoksen myötä kisällille siirtyvään kalastustoimintaan. Vesiviljely- ja kalanjalostustyöntekijöiden koulutuksessa mestariyrityksen toiminnan edellytetään olevan riittävän laajaa ja nykyaikaista ja parien valinnassa kiinnitetään huomiota kisällin 6

mahdollisuuteen työllistyä mestariyritykseen samoin kuin kalastustyöntekijäkoulutuksessakin. Kaikilta kisälleiltä edellytetään myös työn kuormittavuuden ja erityisvaatimusten kannalta riittävän hyvää terveyttä ja fyysistä kuntoa. Ohjausryhmä päätti myös, että jatkohankkeessa kisällit tulee sitouttaa suunniteltujen koulutusten toteutumiseen ja että kaikilla tulisi olla tavoitteena ainakin yhden tutkinnon osan suorittaminen kalatalouden, yrittäjyyden tai merenkulun näyttötutkinnoista. 5.5 Mestareiden neuvottelupäivät ja palautteen kerääminen Hankesuunnitelman mukaisesti mestareille järjestettiin alueellisesti yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Mahdollisimman monen mestarin saamiseksi mukaan tilaisuuksiin yhtä aikaa tilaisuudet järjestettiin yhdessä Mestari ja kisälli II-hankkeen kanssa. Pohjois-Suomen mestarit kokoontuivat Rovaniemellä 9.12.2009, Varsinais-Suomen mestarit Porissa 10.12.2009 ja Itä-Suomen mestarit Savonlinnassa 10.3.2010. Koulutustilaisuuksien sisältöinä olivat oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja arviointi sekä työturvallisuusasiat (Liite 8). Rovaniemellä kouluttajana toimi Esa Rastas Ammattiopisto Lappiasta, Porissa Kalle Niemi Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutista ja Savonlinnassa Sakari Törmälä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta. Sekä pilottihankkeen että jatkohankkeen projektipäälliköt osallistuivat tilaisuuksiin. Koulutusteemojen ohella mestaritapaamisten keskeisenä asiana oli myös keskustelu järjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Kaikissa tilaisuuksissa keskusteluissa nousivat esiin erityisesti mestarille kuukausittain kisällin palkkakustannuksia varten maksettavan tuen suuruus sekä tuen ja lisätiedon tarve työsopimusta ja oppisopimusta solmittaessa, mestarin ja kisällin välisissä työaikaa ja lomaa koskevissa asioissa ja oppisopimusopiskelijan arvioinnissa. Oppisopimusten tekemisessä oli suuria eroja eri oppisopimustoimistojen kanssa. Jotkut toimistot olivat hyvin joustavia ja tekivät sopimukset parien toivomusten perusteella, kun taas jotkut toimistot olivat hyvinkin haluttomia tekemään oppisopimuksia ei-tutkintotavoitteiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen. Asiaan vaikutti myös toimistojen kulloinkin käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Oppisopimustoimistojen sopimuksen solmimisen yhteydessä antama informaatio vaihteli myös melkoisesti. Osa koulutustarkastajista kävi mestarille ja kisällille antamiensa kansioiden sisällön yksityiskohtaisesti läpi toisten vain antaessa kansiot luettaviksi. Epäselvyyttä mestareilla oli lähinnä arvioinneista sekä koulutuskorvausten hakemisesta. Oppisopimuksen solmimisen edellytyksenä on mestarin ja kisällin välinen työsopimus, jossa sovitaan muun muassa palkasta ja työajoista. Mestarin ja kisällin välillä esiintyi joissakin tapauksissa erimielisyyttä työajoista. Mestarit toivoivatkin erityisesti kalastusyrittäjäkisälleiltä yrittäjämäisempää otetta ja joustoa työaikoihin siten, että sesonkiaikoina tehtäisiin pitkiä työpäiviä ja vapaapäivät pidettäisiin hiljaisempina ajankohtina. Lomapäivistä ilmeni myös jonkin verran erimielisyyttä kisällin katsoessa voivansa itse päättää, milloin pitää lomapäivänsä. Jotkut kisällit eivät myöskään olisi halunneet osallistua pyydysten ja alusten huolto- ja korjaustöihin, vaikka ne kuuluvat olennaisesti kalastajan työnkuvaan. Mestareista 7

osa esittikin kalastuskisälleille esimerkiksi kolmen kuukauden koeaikaa, jona aikana mestari pystyisi arvioimaan, onko kisällistä kalastusyrittäjäksi. Tietopuolisen opetuksen mestarit katsoivat olevan tärkeä tuki työssä opitun ammattitaidon syventämiseksi. Toiveena oli, että lähiopiskelujaksot oppilaitoksissa sijoitettaisiin kalastuksen hiljaisten kausien ajalle. Mestareiden kisällin palkkaa varten saamaa tukea pidettiin liian alhaisina. Kisällin opettaminen ja ohjaaminen vie alkuvaiheessa runsaasti ylimääräistä aikaa. Kisälli voi aluksi toiminnallaan aiheuttaa jopa rahallista menetystä, josta mestarit mainitsivat esimerkkinä kalankäsittelyssä muodostuvien painohävikkienn suuruuden. Kisällin palkan sivukustannusten maksamista hankerahoituksella pilottikustannuksen tapaan pidettiin tärkeänä. Mestarit esittivät kuukausittaisen tuen määräksi 1 500 euroa kalastusyrittäjän koulutuksessa ja 1 200 euroa kalastustyöntekijän koulutuksessa. Kysyttäessä mestareilta, olisivatko he valmiita ottamaan uudestaan kisällejä ohjattavikseen, mikäli järjestelmästä tulisi pysyvä, enemmistö vastasi myöntävästi. Loput sanoivat harkitsevansa asiaa, mikäli tukia saataisiin korotettua ja kisälleiden kanssa saataisiin aikaan joustavat työajat. 6. Tiedotus Maa- ja metsätalousministeriö laati mestari- ja kisällijärjestelmästä tiedotteen sekä esitteen, jota jaettiin sähköisenä kalatalousalan neuvontajärjestöille ja TE-keskuksille. marraskuussa 2007 projektipäällikkö esitteli alkavaa hanketta Varsinais-Suomen TE-keskuksen, L-S Kalatalouskeskuksen ja Åbolands Fiskarförbundin henkilöstön koulutustilaisuudessa sekä MMM/KRO:n järjestämässä lehdistötilaisuudessa. Järjestelmän esitettä lähetettiin myös kalatalousalan oppilaitoksiin, oppisopimustoimistoihin ja asiasta kiinnostuneille ja jaettiin kalatalousalan tilaisuuksissa. Hanke esiteltiin Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ajankohtaistiedotteessa helmikuussa 2008. Elokuussa yhtä mestari ja kisälli paria ja Kim Jordasta haastateltiin Yle TV 1:n A-zoom ohjelmassa. Projektipäällikkö esitteli hanketta KANRA risteilyllä 6.2.2008 ja Opetushallituksen järjestämillä Luonnonvara-alan koulutuksen kehittämispäivillä 18.11.2008 (Liite 9). Järjestelmän laajentamisesta kalanviljely- ja kalanjalostussektoreille laadittiin tiedotteet Suomen Kalankasvattajaliitolle ja Suomen Kalakauppiasliitolle, jotka lähettivät sen edelleen jäsenistölleen. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin kalanviljelyn lehtori jakoi tiedotetta kalankasvattajaliiton syyskokouksessa marraskuussa 2008 ja vastasi koulutusta koskeviin kysymyksiin ja projektipäällikkö esitteli järjestelmän, jakoi esitteitä ja vastasi kysymyksiin kalakauppiasliiton syyskokouksessa marraskuussa 2008. 8

7. Järjestelmän toimivuuden arviointi ja kehittämistarpeet Mestari ja kisälli järjestelmän toimivuudesta kerättiin palautetta mestareilta ja kisälleiltä, oppisopimustoimistoilta, tietopuolisen koulutuksen toteuttaneilta oppilaitoksilta ja järjestelmästä kiinnostuneilta ammattikalastajilta koko hankkeen ajan. Ohjausryhmä pohti esiin tulleita kehittämistarpeita kokouksissaan ja teki esityksiä käytänteiden muuttamiseksi jatkohanketta ja mahdollista pysyvää järjestelmää varten. 7.1 Hakumenettely ja parien valinta Sähköinen hakumenettely osoittautui toimivaksi ja helppokäyttöiseksi ja vaati vain pieniä muutoksia. Käytetyt hakulomakkeet antoivat perustiedot mestariksi ja kisälliksi hakeutuvista mutta eivät kuvanneet riittävästi mestarin kalastustoiminnan laajuutta ja tasoa, mistä syystä mestareilta ja TE-keskuksilta jouduttiin pyytämään lisätietoja ennen parien lopullista valintaa. Myös osalta kisälleistä pyydettiin lisäselvityksiä. Parien valinnan selkeyttämiseksi ohjausryhmä laati jatkohanketta varten aiempaa yksityiskohtaisemmat valintakriteerit. Jatkossa kisällit olisi seulottava ja haastateltava aiempaa tarkemmin ja heille olisi hyvä järjestää muutaman päivän työjaksoja, joiden aikana he pääsisivät tutustumaan alan työtehtäviin ja olosuhteisiin. 7.2 Oppisopimukset ja kisällien koulutusten toteuttaminen Oppisopimuskoulutus oli useimmille pareille tuntematon koulutusmuoto, johon liittyvää selvitysten, anomusten ja arviointien tekemistä osa mestareista piti hankalana. Koulutusjärjestelmä, jossa erilaisia pätevöitymiskoulutuksia maksettiin hankerahoituksella, oli uutta myös oppisopimustoimistojen koulutustarkastajille. Alkuvaiheen vaikeuksia voidaan vähentää lisäämällä tiedotusta sekä mestareille ja kisälleille että oppisopimustoimistoille ja tietopuolisen koulutuksen toteuttajille. Oppisopimusta tehtäessä kisällille laadittiin henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, joissa määriteltiin opintojen sisältö sekä mitä opitaan työpaikalla ja mitä tietopuolisessa koulutuksessa. Opiskelusuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen vaatii kisällin ja mestarin sekä tietopuolisen kouluttajan ja oppisopimustoimiston hyvää yhteistyötä. Hankkeessa tämä ei joidenkin kisällien kohdalla täysin toiminut tietopuolisen koulutuksen osalta osittain kisällin ja osittain kouluttajan aktiivisuuden puutteesta johtuen. Osa koulutuksista jäi toteutumatta myös kisällin työkiireiden vuoksi. Koska oppisopimuskoulutus on kalastuksessa vieras koulutusmuoto, olisi pareille pitänyt antaa asiasta enemmän informaatiota jo ennen oppisopimuksen tekemistä. Oppisopimustoimistoista ja internetistä on saatavissa runsaasti esitteitä ja tietopaketteja, joita olisi voinut lähettää pareille heti valinnan jälkeen. Lyhyen, mestari ja kisällikoulutuksen oppisopimuksiin keskittyvän yhteenvedon laatiminen selventäisi myös asiaa. Myös mestareille tarkoitetun koulutustilaisuuden järjestäminen heti oppisopimuksen solmimisen jälkeen selkeyttäisi asioita. 9

Koulutusten aikana joillakin pareilla ilmenneet erimielisyydet työajoista, palkoista ja lomista voitaneen myös välttää riittävällä tiedotuksella työsopimuksen solmimisvaiheessa. Keskeiset asiat voitaisiin koota lyhyeen tiedotteeseen, jota päivitettäisiin tarpeen mukaan. 7.3 Mestarin ja kisällin tuet ja palkkiot Mestari ja kisälli järjestelmän mukaan mestarille maksettiin yrittäjäkoulutuksessa 1 000 euroa ja työntekijäkoulutuksessa 800 euroa kuukaudessa kisällin palkan maksua varten sekä palkan sivukustannukset. Tuesta vähennettiin oppisopimustoimiston maksama koulutuskorvaus. Tuen määrä jouduttiin siten laskemaan erikseen jokaisen parin osalta. Mestarit ovat esittäneet tuen nostamista siten, että se olisi yrittäjäkisällin koulutuksessa 1 500 euroa ja työntekijäkisällin koulutuksessa 1 200 euroa. Mikäli järjestelmästä pyritään tekemään pysyvä, olisi selkeintä maksaa mestarille tukena kiinteä summa ilman sivukustannuksia ja koulutuskorvauksen suuruista vähennystä. Mestarille maksettiin koulutuksen päätyttyä yrittäjäkisällin osalta 4 000 euron palkkio ja työntekijäkisällin osalta 1 500 euron palkkio. Ohjausryhmä teki jatkohankkeesta päättäessään päätöksen tuen muuttamisesta harkinnanvaraiseksi. Vaikka tätä kritisoitiinkin mestareiden tapaamisissa, harkinnanvaraisuus puoltaa paikkaansa esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen kyseessä ollessa. Mestari- ja kisälli järjestelmän mukaisesti kalastusyrittäjäkisälli voi saada 8 000 euron yrittäjäpalkkion, mikäli hän perustaa yrityksen koulutusaikana tai heti sen päätyttyä. Palkkion edellytyksenä on, että yritys toimii edelleen vuoden kuluttua perustamisesta. Hankkeen aikana kahden kisällin yritys ehti toimia yli vuoden ajan, ja heidän yrittäjäpalkkioidensa maksamisesta päätti ohjausryhmä. Palkkion maksamisesta päättävä taho voisi jatkossa olla esimerkiksi sen ELY -keskuksen kalatalousyksikkö, jonka alueelle uusi yrittäjä toimii. 7.4 Pysyvän Mestari ja kisälli järjestelmän luominen Mestari ja kisälli koulutusjärjestelmä on herättänyt runsaasti kiinnostusta ammattikalastajien ja kalatalousalalla työskentelevien lisäksi myös koulutuksen edustajien keskuudessa. Sen hyvinä puolina on pidetty työelämälähtöisyyttä ja opiskelijan tarpeiden mukaan joustavaa koulutuksen toteutusta. Hankkeen aikana järjestelmästä saatu palaute oli pääosin positiivista. Sekä pilotti- että jatkohankkeen projektipäälliköille ammattikalastajilta ja mahdollisilta kisälleiltä tulevat kyselyt osoittavat koulutukseen kohdistuvaa kiinnostusta. Pysyvän järjestelmän luominen mahdollistaisi koulutuksen aloittamisen joustavasti parille sopivana ajankohtana. Parien neuvonnasta ja hyväksymisestä koulutusjärjestelmään voisivat vastata esimerkiksi ELY -keskusten kalatalousyksiköt tai järjestelmän hoitaminen voitaisiin keskittää yhteen ELY -keskukseen. Sama taho päättäisi myös mahdollisesta mestarin palkkiosta ja yrittäjäpalkkiosta. 10

Ohjausryhmän mukaan jatkossa tuen kohteena tulisi ehkä olla ensisijaisesti sukupolvenvaihdokset ja kalastusyrittäjät. Tukien tulisi kohdistua yrittäjäkisällille eräänlaisena uuden kalastajan aloitustukena. Kalastustyöntekijän kouluttaminen tulisi kysymykseen, jos kisällillä on todellinen mahdollisuus työllistyä mestarin yritykseen koulutuksen jälkeen. Kalastusyrittäjien koulutusta varten on tarpeen tuottaa tietopaketti, johon kootaan kalastusyrityksen toiminnan kannalta keskeiset asiat ja säädökset. Jotta pysyvästä järjestelmästä saataisiin hyvin toimiva, tulisi tuottaa eri osapuolille jaettavaa selkeää tiedotusmateriaalia, jota kiinnostuneet mestarit ja kisällit voisivat saada esimerkiksi ELY keskuksista, oppisopimustoimistoista, kalatalousalan oppilaitoksista, ammattikalastajien järjestöiltä ja neuvontajärjestöiltä. 11

Liite 1 12

13

Liite 2 14

Liite 3 15

16

17

18

19

Liite 4 MESTARI JA KISÄLLI -PILOTTIKOULUTUS 3.1.2008-30.4.2010 Tilanne 30.3.2010 Mestari ja kisälliparit Kalastusyrittäjäkoulutus Kisälli nro Suunniteltu tietopuolinen koulutus Koulutuksen toteutuminen 1. Kalatalouden pt, 2 vuotta; EA1, yrittäjävalmennus Suorittanut tutkinnon osia; opinnot ovat keskeytyneet työkiireiden vuoksi mutta jatkaa opiskelua myöhemmin 2. Yrittäjän at, 1 vuosi; tulityökortti Ei suorittanut koko tutkintoa; tulityökortti suoritettu 3. Avoin yrittäjävalmennus, yrityksen perustamiseen valmentautuminen; EA 1, tulityökortti, kalastajan perusturvallisuuskurssi; kalastusaluksen kuljettajankirja B Suoritettu 4. Kalatalouden yritystoiminta, kalatalousalan tukimuodot, hygieniaosaaminen; EA 1, koneenhoitajakurssi, kalastusaluksen kuljettajankirja A Suoritettu vain yritystoimintaan ja kalatalousalan tukimuotoihin liittyvät osat 5. Kalatalouden yritystoiminta, verotusasiat, kalastajan perusturvallisuuskurssi Suorittanut 20

6. Avoin yrittäjyysvalmennus, kalatalouden yritystoiminta; EA 1, kalastajan perusturvallisuuskurssi, hygieniaosaaminen, tulityökortti, kalatalousalan tukimuodot Suorittanut EA 1, perusturvallisuuskurssi, kalatalouden yritystoiminta 7. Yrittäjän at, pyydysrakennus ja -korjaus, saaliin käsittely; kalastajan perusturvallisuuskurssi Suorittanut yrittäjän at:a lukuunottamatta 8. Yrittäjän at, kalastajan perusturvallisuuskurssi Suorittanut 9. Avoin yrittäjyysvalmennus, kalatalouden yritystoiminta; kalastajan perusturvallisuuskurssi Suorittanut osan, ei osallistunut turvallisuuskurssille Kalastustyöntekijän koulutus Koulutuksen toteutuminen 1. Suunniteltu tietopuolinen koulutus Pyydysrakennus ja -huolto, kalastusmenetelmät; saaliin käsittely, hygieniaosaaminen 2. Pyydyskorjaus ja -huolto, saaliin alkukäsittely, EA 1 Suorittanut 3. Kalastusmenetelmät, pyydysrakennus, kalankäsittely, hygieniaosaaminen, tulityökortti Suorittanut Kisällin nro Suorittanut 21

Liite 5 Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli -pilottikoulutushanke 2008-2009 30.9.2008 Kalanviljelytyöntekijöiden kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avulla Mestari ja kisälli -pilottikoulutushanke Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa käynnistettiin vuoden 2008 alussa Mestari ja kisälli -pilottikoulutushanke uusien kalastajien kouluttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia kalastajatiloilla. Mestari ja kisälli -järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö, ja se rahoitetaan pääosin Euroopan kalatalousrahaston varoista. Pilottikoulutukseen valittiin 13 mestari ja kisälliparia, ja ensimmäisten kisällien koulutukset päättyvät marraskuussa 2008. Pilottikoulutuksesta saatavien kokemusten perusteella mestari ja kisälli -järjestelmästä pyritään kehittämään toimiva järjestelmä uusien kalatalousalan ammattilaisten kouluttamiseksi. Mestari ja kisällijärjestelmä Mestari ja kisälli -järjestelmässä opiskelun pääpaino on mestarin opastuksella tapahtuvassa työssäoppimisessa. Järjestelmän avulla mestari voi kouluttaa alalle uusia yrittäjiä tai rekrytoida uusia työntekijöitä, jotka hän kouluttaa itse yrityksensä tarpeiden mukaan. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Työssäoppimista täydennetään tietopuolisilla opiskelujaksoilla kalatalousalan oppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskelulla. Oppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestari saa taloudellista tukea kisällin palkkaamiseksi. Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saada oppisopimustoimistolta korvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässä mestari saa lisätukea kisällin palkan ja sen sivukustannusten maksamista varten sekä kertaluontoisen palkkion koulutuksen päätyttyä. Mestari ja kisällijärjestelmän laajentaminen kalanviljelijöiden koulutukseen Pilottikoulutushankkeen tavoitteena on myös selvittää, onko kalanviljelylaitoksilla tarvetta mestari ja kisälli -järjestelmän mukaiseen työntekijöiden koulutukseen ja miten hyvin järjestelmä siihen soveltuisi. Tällä hetkellä suunnitellaan pilottikoulutuksen laajentamista kalanviljelysektorille vuoden 2009 alussa, mikäli alan toimijat kokevat kyseisen koulutuksen tarpeelliseksi. Mailis Kuuppo Projektipäällikkö Puh 02 4546375, 0400 638605 S-posti mailis.kuuppo@kalakoulu.fi Liite Esite kalastuksen mestari ja kisälli järjestelmästä 22

Liite 6 Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli -pilottikoulutushanke 2008-2009 30.9.2008 Kalanjalostustyöntekijöiden kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avulla Mestari ja kisälli -pilottikoulutushanke Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa käynnistettiin vuoden 2008 alussa Mestari ja kisälli -pilottikoulutushanke uusien kalastajien kouluttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia kalastajatiloilla. Mestari ja kisälli -järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö, ja se rahoitetaan pääosin Euroopan kalatalousrahaston varoista. Pilottikoulutukseen valittiin 13 mestari ja kisälliparia, ja ensimmäisten kisällien koulutukset päättyvät marraskuussa 2008. Pilottikoulutuksesta saatavien kokemusten perusteella mestari ja kisälli -järjestelmästä pyritään kehittämään toimiva järjestelmä uusien kalatalousalan ammattilaisten kouluttamiseksi. Mestari ja kisällijärjestelmä Mestari ja kisälli -järjestelmässä opiskelun pääpaino on mestarin opastuksella tapahtuvassa työssäoppimisessa. Järjestelmän avulla mestari voi kouluttaa alalle uusia yrittäjiä tai rekrytoida uusia työntekijöitä, jotka hän kouluttaa itse yrityksensä tarpeiden mukaan. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Työssäoppimista täydennetään tietopuolisilla opiskelujaksoilla kalatalousalan oppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskelulla. Oppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestari saa taloudellista tukea kisällin palkkaamiseksi. Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saada oppisopimustoimistolta korvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässä mestari saa lisätukea kisällin palkan ja sen sivukustannusten maksamista varten sekä kertaluontoisen palkkion koulutuksen päätyttyä. Mestari ja kisällijärjestelmän laajentaminen kalanjalostajien koulutukseen Pilottikoulutushankkeen tavoitteena on myös selvittää, onko kalanjalostusteollisuudessa tarvetta mestari ja kisälli -järjestelmän mukaiseen työntekijöiden koulutukseen ja miten hyvin järjestelmä siihen soveltuisi. Tällä hetkellä suunnitellaan pilottikoulutuksen laajentamista kalanjalostussektorille vuoden 2009 alussa, mikäli alan toimijat kokevat kyseisen koulutuksen tarpeelliseksi. Mailis Kuuppo Projektipäällikkö Puh 02 4546375, 0400 638605 S-posti mailis.kuuppo@kalakoulu.fi Liite Esite kalastuksen mestari ja kisälli järjestelmästä 23

Liite 7 Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli -pilottikoulutushanke Ehdotus valintakriteereiksi valittaessa pareja Mestari ja kisälli II -hankkeeseen Kalastusyrittäjäkoulutus - mestarilla on riittävästi kokemusta ammattikalastuksesta ja yritystoiminnasta ja hän on 1-luokan kalastaja mestarin kalastustoiminta on kisällin koulutustarpeisiin nähden riittävän laajaa ja nykyaikaista tai mestari muodostaa 1 2 muun kalastajan kanssa mestariringin, jonka puitteissa kisällin koulutustarpeet voidaan toteuttaa kisällillä on vakaa aikomus aloittaa yritystoiminta ja hänellä on siihen mahdollisuudet (esimerkiksi sukupolvenvaihdos, riittävästi kalavesiä) kisälli soveltuu ikänsä puolesta kalastusyrittäjäksi (suositus 18 40 vuotta) kisällillä on työn kuormituksen kannalta riittävä fyysinen kunto eikä hänellä ole vaikeaa liikuntaelin- tai selkäsairautta, tasapainoelimistön toiminnan häiriötä tai vaikeaa yliherkkyyttä Kalastustyöntekijäkoulutus - mestarilla on riittävästi kokemusta ammattikalastuksesta - kisälli voi mahdollisesti työllistyä mestarin kalastusyritykseen - kisälli on kiinnostunut työskentelemään alalla, eikä hänellä ole siihen terveydellistä estettä kuten vaikeaa liikuntaelin- tai selkäsairautta, tasapainoelimistön toiminnan häiriötä tai vaikeaa yliherkkyyttä Vesiviljely- ja kalanjalostustyöntekijäkoulutus - mestariyrityksen toiminta on riittävän laajaa ja nykyaikaista yritys nimeää kisällille mestarin, jolla on riittävästi alan työkokemusta kisälli voi mahdollisesti työllistyä yritykseen kisälli on kiinnostunut työskentelemään alalla eikä hänellä ole siihen terveydellistä estettä kuten vaikeaa liikuntaelin- tai selkäsairautta tai vaikeaa yliherkkyyttä 24

Liite 8 Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli pilottikoulutushanke Mestari ja kisälli II hanke Mestareiden koulutus- ja neuvottelupäivä Ohjelma 11.30 12.30 Tervetuliaispuhe ja lounas 12.30 14.30 Oppisopimusopiskelijan arviointi ja työssä oppiminen sekä perusturvallisuus 14.30 14.50 Kahvitauko 14.50-16.00 Mestareiden kokemukset Mestari ja kisälli järjestelmästä, toivomukset ja kehittämistarpeet 16.00 16.15 Tilaisuuden päättäminen Tilaisuudessa ovat läsnä myös Mestari ja kisälli II hankkeen projektipäällikkö Maria Saarinen ja pilottihankkeen projektipäällikkö Mailis Kuuppo Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutista. 25

Liite 9 26

27