Suomen Ratsastajainliitto ry. Valmentaudu tavoitteellisesti. www.ratsastus.fi

Suomen Ratsastajainliitto ry Valmentaudu tavoitteellisesti TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 www.ratsastus.fi

Toimintasuunnitelma 2015 1. Esipuhe 3 2. Organisaatio 5 2.1. Organisaatiouudistus 5 2.2. Toimintatavat 5 2.3. Ratsastuksen strategia 6 2.4. Liiton kansainvälinen toiminta 6 2.5. Aluetoiminta 6 2.6. Tallijärjestelmä 6 3. Pääteema 7 4. Kilpailutoiminta 7 4.1. Organisaatio 7 4.2. Huippu-urheilu 8 4.2.1. MM ja EM-tavoitteet 8 4.2.2. Tukitoimet 9 4.3. Suomen maailmancupin osakilpailu ja muut kansainväliset kilpailut 9 4.4. Kilpaurheilu ja harrastekilpaileminen 9 4.4.1. Kilpailujärjestelmän kuvaus 10 4.4.2. Kilpailukalenteri 10 4.4.3. Tukitoimet 11 4.4.4. Lajikohtaisia tavoitteita 11 5. Valmennus 14 5.1 Valmennusjärjestelmän kuvaus 14 5.2. Valmennuksen kehityshankkeet 14 5.3. Valmennuksen toteutus ja tukeminen 14 6. Urheilun eettisyys 17 6.1. Eettisyys ja oikeusturva kilpailutoiminnassa 17 6.2. Antidopingtyö 18 7. Osaaminen 18 7.1. Valmentajakoulutus 19 7.2. Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus 20 7.3. Nuorisotoiminnan koulutus 20 7.4. Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus 20 7.5. Ammatillinen koulutus 20 7.6. Vuonna 2015 järjestettävät koulutukset 21 8. Seura- ja tallipalvelut 22 8.1. Aluepalvelut 22 8.2. Jäsen- ja seurapalvelut, ratsastusheimon laajentaminen 22 8.3. Tallipalvelut 24 8.4. Hevostaitojen ja turvallisuuden edistäminen 25 8.5. Harrasteliikunta Urheillen terveyttä seurassa 25 8.6. Vammaisratsastus ja erityisryhmien ratsastus 26 9. Edunvalvonta, yhteiskunta, olosuhteet 27 9.1. Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet 27 9.2. Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi 29 9.3. Olosuhteet ja turvallisuus 29 10. Markkinointi ja viestintä 30 10.1. Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta 30 10.2. Viestintä 30 11. Talous 32 11.1 Jäsenmaksut 32 11.2 Yhteisöjäsenmaksut 33 11.3 Green Card 33 11.4 Lisenssit ja kilpailuluvat 33 11.5. Toimitusmaksu 33 Talousarvioehdotus toimintasuunnitelman lopussa. Alueiden toimintasuunnitelmat erillisessä liitteessä. Lajien toimenpideohjelmat erillisessä liitteessä. Suomen Ratsastajainliiton vuosikokous 23.11.2014 päätti hylätä hallituksen esitykset kilpailumaksujen nostamisesta ja päätti sen sijaan korottaa jäsenmaksuja kahdella (2) eurolla. Syyskokouksen tekemät muutokset punaisella. kannessa Matilda Panula ja Shakira Ypäjällä Talent-leirillä kesäkuussa 2014, kuva Sonja Holma. 2

1. Esipuhe Taantuma kurittaa Suomea Kuudetta vuotta jatkuva taloudellinen taantuma jatkaa syvenemistään. Saamme tätä kirjoitettaessa lukea päivittäin uusista yt-neuvotteluista ja maamme talouden vaatimista suurista rakennemuutoksista. Pitkään jatkunut taloudellinen epävarmuus on omiaan vaikuttamaan myös oman urheilulajimme kehitykseen. Olemme oppineet aikaisemmista talouskriiseistä, että taantuma iskee hevosalaan pienellä viiveellä. Jäsenkertymä on osoittanut yhtäjaksoista kasvua kahdeksantoista vuoden ajan viime vuoden loppuun saakka. Nyt kasvu on hiipumassa, ja lasten ja nuorten jäsenmäärissä on nähtävissä pientä laskua. On kuitenkin ilahduttavaa, että aikuisten harrastajien määrä on edelleen nousussa. Hevoskasvatustoiminta ja hevosten tuonti ovat myös alamaissa, mikä näkyy kilpailevien hevosten luvuissa. Seurojen määrä on edelleen kasvussa ja jäsentallien määrä karttuu tänä vuonna reilulla kahdellakymmenellä kiitos upean Ilmianna talli -kampanjan! Vuosi 2014 on ollut haasteellinen. Vuosikokouksen hyväksymä talousarvio oli Normandian kaikkien lajien MM-kilpailuista johtuen 100.000 euroa alijäämäinen. Tulosennuste on budjetoitua huonompi. Varainhankinta on toteutunut suunnitellusti, mutta tulosta ja likviditeettiä rasittaa mm. kenttäratsastusvalmentajan kanssa vireillä oleva oikeudenkäynti. Liitto on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, jossa asia käsitellään maaliskuussa 2015. Liitto on hakenut korvausta kulujen kattamiseksi vastuuvakuutustensa perusteella vakuutusyhtiöltään, mutta vakuutuspäätökset ja mahdolliset korvaukset saadaan vasta oikeusprosessin päätyttyä. Kymmenen vuotta vanha kilpailujärjestelmämme Kipa on muiden maiden vastaaviin verrattuna edelleen yksi toimivimmista ja edistyksellisimmistä. Kipa on kuitenkin rakennettu yli kymmenen vuotta sitten alustalle, joka on tänä päivänä vanhanaikainen. Ratsastajainliitto suunnittelee Kipan uudistamista kahden seuraavan vuoden aikana. Investointi tulee rasittamaan liiton likviditeettiä, minkä johdosta joudumme varmistamaan rahoituksen tekemällä reilusti ylijäämäisiä tuloksia vuosina 2015 ja 2016. Ratsastajainliitto on käynyt keskusteluja Valon kanssa jäsenyydestä organisaatiossa. Liiton edustajia on huolestuttanut aikuis- ja harrasteliikunnan jääminen paitsioon Valon toiminnassa. Olemme kuluneen vuoden aikana olleet aktiivisesti mukana rakentamassa näitä palveluja Valon organisaatioon, ja seurapalvelupäällikkömme Nina Kaipio on vetänyt projektia. Esiin nostamamme puutteet Valossa ovat korjaantumassa, ja liittyminen jäseneksi konkretisoituu vuodenvaihteessa. Organisaatio ja strategia Ratsastajainliitossa on tehty rakennemuutoksia ja uutta strategiaa, joilla olemme halunneet valmistautua urheilumaailmassa ja harrasteympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja ennakoida yhteiskunnassa tapahtuvia megatrendejä. Hyvä hallintotapaohje valmistui viime vuonna ja tähän syyskokoukseen tuodaan uusi strategiaehdotus. Urheilutoiminnan kehittämiseksi palkattiin viime vuoden vaihteessa puoleksi vuodeksi Olympiakomitean entinen valmennuspäällikkö Kari Niemi-Nikkola, jonka laatiman raportin hallitus vastaanotti heinäkuussa. Huippu-urheilun muutosryhmässä työskennellyt Jorma Vertainen ja Kari Niemi-Nikkola ovat yhdessä vetäneet Huippu-urheilun kehittämisprojektia, johon ovat osallistuneet useat urheilumme vaikuttajat. Projektin raportti valmistui lokakuussa ja sen loppupäätelmät on otettu huomioon uudessa strategiassa. Edellä luetellut toimenpiteet antavat meille valmiutta tarkentaa toimintaamme ja suunnata resurssit entistä paremmin strategian määrittelemiin kohteisiin. Seuraava askel toiminnan kehittämisessä on kaikkien prosessien avaaminen ja kirjaaminen ohjeiksi. Seurakehittäminen ja uudet jäsentalliluokitukset Seurakehittäminen ja kehittäjien käynnit seuroissa ovat liiton konkreettinen jäsenetu myös vuonna 2015. Valmennuksen teemavuonna seurakehittämisessä on käynnissä uusi valmennuskausi. Osana strategiatyön käytännön toteutusta jatketaan nuorisotoiminnan projektia, jonka tavoitteena on saada vähävaraisia ja syrjäytyneitä lapsia ja nuoria mukaan lajimme pariin. Kyseessä on pilottihanke, johon on haettu yhteistyötahoja järjestöistä ja yhteiskunnan vaikuttajista sekä liiton jäsenseuroista ja -talleista. Jäsentallien toimintaa kehitetään. Vuonna 2015 julkaistaan uusi jäsentalliluokitus vaellustallien toimintaan liittyen. Uutta jäsentalliluokitusta kehitetään myös vammaisratsastuksen, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ja ratsastusterapian tiimoilta. Työ saatetaan päätökseen vuoden 2015 aikana. Seura- ja talliyhteistyötä tiivistetään. Suursuosion saavuttanut seura- ja talliristeily uusitaan syksyllä 2015. Yhteisiä kosketuspintoja löytyy mm. talouden ja jäsenmäärän kehityksestä. Seurojen ja tallien yhteisfoorumeissa nousevat esille myös eläinsuojelukysymykset, ratsastuksen vetovoimaisuus ja hevostaidot. Urheilussa panostetaan valmennukseen Huippu-urheilun päätavoitteet ovat MM- ja EM-kilpailuissa, Nations Cupeissa ja ikäkausijoukkueiden menestymisessä Euroopan sekä Pohjoismaiden ja Baltian 3

mestaruuskilpailuissa. Senioreiden EM-kilpailut toimivat Rion olympialaisten joukkueiden kvaalikisoina ja ovat siten erityisen merkittävässä roolissa vuonna 2015. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut ovat tärkeitä urheilijoiden kehittymisedellytysten ja lajin näkyvyyden kannalta. Suomessa järjestetään kansainväliset kilpailut este-, koulu- ja lännenratsastuksessa. Merkittävin kansainvälinen tapahtuma on Helsingissä lokakuussa järjestettävä Helsinki International UB Horse Show, jossa kilpaillaan mm. esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu. Jorma Vertaisen johtaman lajien asiantuntijatyöryhmän ja urheilun kehityspäällikkönä toimineen Kari Niemi-Nikkolan raportin pohjalta on laadittu Huippuratsastuksen kehitysohjelma, joka ohjaa huippu-urheilun toimintaa lähivuosina. Suurimmat muutokset tapahtuvat valmennustoiminnassa, sopusoinnussa vuoden 2015 teeman Valmentaudu tavoitteellisesti kanssa. Aktiivisella yhteistyöllä ratsastajan lähipiirin kanssa parannetaan päivittäisen valmennuksen laatua. Vahvistamme valmentajien kokonaisvaltaista vastuunottokykyä, syvennämme osaamista, aktivoimme valmentajien verkostoitumista ja eri lajien yhteistyötä ratsastuksessa. Kansainvälinen päätavoite on joukkuetoiminnassa ja joukkueena menestymisessä. Liitolla on myös kehitysohjelman mukaisesti tärkeä rooli huippuratsastajien ja nuorten lahjakkuuksien uran tukemisessa. Edistämme aktiivisesti lahjakkaiden ratsastajien ja hevosenomistajien sekä kasvattajien yhteistyötä. Talent-ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan kehitysohjelman mukaisesti. Samalla viedään eteenpäin vuonna 2014 aloitettua ratsastuksen urheiluakatemiatoimintaa yhteistyössä Turun Urheiluakatemian ja Ypäjän Hevosopiston kanssa. Ratsastuksen lajikohtaisten analyysien laatiminen aloitetaan vuonna 2015 kouluratsastuksella. Työtä jatketaan vuonna 2016 este- ja kenttäratsastuksen analyyseillä. Liitto jatkaa ratsastuksen olosuhdeprojektien tukemista ja kilpailutoiminnan kehittämistä. Laakson kentän kehittämistyö on saatettu loppuun. Helsingin kaupungin ja liiton yhteistyönä tehtiin pohjan peruskorjaus, kastelujärjestelmä, IT-yhteyksien parantaminen ja iltakilpailut mahdollistava valaistus. Estekaluston uusimista jatketaan. Lisäksi tuetaan muutamien keskeisten kansallisten kilpailukenttien uudistamista. Olemme vuonna 2014 saaneet nauttia ennätyksellisen monista sekä kansallisista että kansainvälisistä ratsastustapahtumista Ylen televisioinneissa. MM-kisat saivat laajasti televisioaikaa Ylen kanavilla. Areenan lähetykset mukaan lukien Ylen Urheilu tarjosi yli sata tuntia selostettuja lähetyksiä MM-areenoilta. Kotimaasta lähetettiin pitkät lähetykset Finnderbystä este- ja kenttäratsastuksen SM-kisoista sekä Laakson GP-finaaleista. Helsinki UB Horse Show n pääluokista nähtiin kattavat suorat lähetykset. Ratsastuksen nousu tv-lajina on saanut runsaasti kiitosta sekä ratsastusyhteisöltä että myös muilta katsojilta. Liitto on vastannut osasta tuotantokustannuksista, ja kokonaiskulut ylittävät 50.000 euroa vuodessa. Televisiointeja jatketaan yhteistyössä Ylen kanssa vuonna 2015. Liiton talous Vuoden 2015 budjetti on laadittu 24.000 euroa ylijäämäiseksi. Kipa-investointi vaatii uuden likviditeettipuskurin rakentamista ja jo tulevana vuotena täytyy ennakoida vuoden 2018 MM-kilpailut Bromontissa Kanadassa. Ratsukoiden lähettäminen Kanadaan on huomattavasti kalliimpaa kuin Normandiaan. Ratsastajainliiton hallitus esittää tämän johdosta vuosikokoukselle, että kilpailumaksu korotetaan kahdella eurolla. Kilpailujärjestelmän uudistuessa myös kilpailulisenssien tasot ja maksut muuttuvat. Taloudellinen vaikutus on samalla tasolla kuin vuonna 2014. Liitto käy jatkuvaa keskustelua LähiTapiolan kanssa tapaturmavakuutusten kehittämiseksi. Vuodelle 2014 vakuutusta uudistettiin ja ehtoja parannettiin. Uusien ehtojen myötä jäsenistö sai rahoilleen entistä enemmän vastinetta ja nykytason lääkäri- ja toimenpidekuluihin paremmin soveltuvan vakuutusturvan. Muutama vuosi sitten käyttöön otetun lisävakuutuksen on lunastanut liki 7.000 jäsentä. Tapaturmat ovat määrällisesti kasvussa jäsenkunnan suurentuessa. Samalla hoitokulujen keskihinta on noussut yleistä hinnannousua nopeammin ja on noin 400 euroa. Valtaosa loukkaantuneista on aikuisia. Varainhankinnassa yhteistyötä jatketaan Hevosopiston ja Helsinki Horse Show n kanssa. Maamme huonon taloudellisen tilanteen ennustetaan jatkuvan vielä parin kolmen vuoden ajan. Tämä asettaa varainhankinnalle kovia haasteita ratsastuksen kasvavasta suosiosta huolimatta. Suomen ratsastusurheilun taso on noussut ja saimme Normandiassa MM-kilpailuissa nähdä hyviä suorituksia yhä laajemmalla rintamalla. Rion olympialaisiin tähtäävät valmistelut jatkuvat vuoden 2015 aikana. Jotta linjaukset uudessa strategiassa ja urheilun kehittämisryhmän loppuraportissa eivät jää pelkiksi fraaseiksi, on tärkeää, että liiton talous on kunnossa. Ilman riittäviä taloudellisia resursseja emme voi toteuttaa uuden Kipan kaltaisia investointeja tai pysty tarjoamaan lahjakkaille urheilijoille mahdollisuutta edetä omalla urheilijanpolullaan olympiatasolle saakka. Lokakuussa 2014 Fred Sundwall pääsihteeri 4

2. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920, ja se on Kansainvälisen Ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI), jäsen vuodesta 1923. Ratsastajainliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ratsastusurheilua ja tehdä sitä tunnetuksi Suomessa. Liiton toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutuksena ja kilpaurheiluna. Yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa edistetään hevosten hyvinvointia ja taataan monipuoliset ratsastusmahdollisuudet jokaiselle. Kansainvälisen ratsastajainliiton jäsenenä Ratsastajainliitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippu-urheiluun. Ratsastajainliitossa korkeinta päätösvaltaa käyttävät liiton varsinaiset kokoukset: kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous valitsee hallituksen, jonka toimikausi alkaa vuosikokousta seuraavan tammikuun alussa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Ehdotuksia hallituksen jäseniksi ottaa vastaan vaalivaliokunta. Hallitus esittää syyskokouksen hyväksyttäväksi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kevätkokous käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Ratsastajainliitolla on kahdeksan aluetta, joiden toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaavat aluejaostot. Hyvä hallintotapa -projektin yhteydessä liiton organisaatiota on tarkennettu ja kaikkien liiton toimielinten tehtävät on kirjattu ylös. Toimiston organisaatio on jaettu kahteen tiimiin, joiden vetäjillä on vastuu kokonaisuuden hallinnasta sekä toiminnasta ikäryhmittäin. Toinen tiimi vastaa huippu-urheilusta sekä kilpailu- ja koulutustoiminnasta ja toinen seura-, alue- ja tallipalveluista. Hallinto, johon kuuluu varainhankinta, edunvalvonta, viestintä ja talous, toimii matriisina organisaatiossa. Kaikkien toimihenkilöiden toimenkuvat on avattu Hyvä hallintotapa -ohjeistossa. Kirjanpito- ja talouspalvelut sekä jäsenlehteen liittyvät palvelut ostetaan talon ulkopuolelta. Kaluston huolto ja vuokraustoimintaan liittyvät käytännön järjestelyt on siirretty ulkopuoliselle kumppanille. Liiton toimielimet esitellään tarkemmin jäljempänä tekstissä, liiton Hyvä Hallintotapa -ohjeistossa sekä liiton nettisivuilla. Seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä perustettiin keväällä 2013. Johtoryhmän tehtävänä on vastata seura- ja tallipalveluiden kehittämisestä sekä linjausten laatimisesta. Ratsastajainliiton jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai yhteisöjäseniä. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt ratsastusseurat. Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten ratsastuskoulut, harraste- ja valmennustallit, rekisteröityjen ratsastusyhdistysten muodostamat aluejärjestöt sekä hevosalan oppilaitokset ja muut liiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Organisaatio esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. Toiminnan kehittymistä seurataan seurojen jäsenten ja Green Card -harrastajien määrän perusteella. Vuotuisesti seurataan myös mm. kilpailulupien, kilpailujen, ratsastusseurojen ja hyväksyttyjen tallien määriä. 2.1. Organisaatiouudistus Ratsastajainliitto on uudistanut organisaatiotaan vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. Liiton toiminnan lähtökohtana on ratsastajan elämänkulku, joka koostuu tämän kehitysvaiheiden kokonaisuudesta eri elämänvaiheissa. Se näkyy uudessa organisaatiossa siten, että seuratoiminnan rooli korostuu entisestään, huippuurheilu on eriytetty omaksi osa-alueekseen harrastekilpailuista ja lapset ja nuoret ovat entistä selkeämmin osa koko toimintakenttää, kaiken toiminnan ydin. Ratsastajainliitto aloitti strategiansa päivitystyön vuonna 2011. Strategia ohjaa toiminnan suunnittelua ja tukee organisaatiota kokonaisvaltaiseen elämänkulkuajatteluun. Strategia esitetään vahvistettavaksi syyskokouksessa. Vuosikokouksien yhteydessä järjestetään seuraseminaari, urheilufoorumi sekä lajiseminaarit, joiden tavoitteena on kehittää toimintaa ja tuoda esiin jäsenseurojen, henkilöjäsenten sekä lajiaktiivien mielipiteitä. 2.2 Toimintatavat Ratsastajainliitto noudattaa toiminnassaan koko urheilujärjestön yhteisiä Reilun Pelin periaatteita, joihin kuuluvat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Ratsastajainliiton tapa toimia on avoin, keskusteleva ja tehokas. Toiminta on yhteiskuntavastuullista ja päätöksenteko läpinäkyvää. 5

Valitut toimintatavat perustuvat jäsenjärjestöjen kanssa yhteisesti määriteltyyn strategiaan, tavoitteisiin ja tehtäviin. Liiton tavoitteena on olla yksi jäsenkuntaansa parhaiten palvelevista urheilujärjestöistä. Luomme kumppanuutta ja yhteistyötä. Lisäksi hevosalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa työskennellään yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyöyritysten kanssa toimitaan avoimesti keskustellen ja molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti. Ratsastajainliiton toiminta on lähellä harrastajaa ja kilpailijaa. Alueilla kootaan liiton toimintoihin liittyviä ryhmiä, jotka etsivät yhdessä uusia ratkaisuja ja menettelytapoja eri aiheissa tarpeen mukaan. Liitto on mukana koordinoijana ja kokoaa myös valtakunnallisia ryhmiä yhteisiin kohtaamisiin. 2.3. Ratsastuksen strategia Ratsastajainliiton toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat kahteen strategiatyöhön: Ratsastuksen Johtavat ajatukset ja Kaviouralla. Strategiat on julkaistu liiton nettisivuilla. Toimintaamme ohjaavat arvot: Ihminen Ratsastus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kokea elämyksiä hevosten parissa. Ratsastus on ihmiset tasa-arvoisesti huomioon ottava laji, johon jokainen voi osallistua omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Kunnioitamme toisiamme kaikessa toiminnassamme. Hevosen hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Hevostaitoja arvostetaan. Yhteisöllisyys ja yhteistyö Ratsastus tarjoaa jokaiselle innostavan ja tärkeän yhteisön, johon kuulua. Talleilla, seuroissa ja alueilla vaalitaan eettisesti kestävää toimintaa. Teemme aktiivisesti työtä innostaaksemme uusia ihmisiä ja tahoja mukaan yhteisöömme. 2.4. Liiton kansainvälinen toiminta Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä yhteisöissä ratsastuksen edistämiseksi. Liitto on Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, sekä Eurooppalaisen ratsastajainliiton, EEF:n, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa kokouksissa. Ratsastajainliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen on mukana FEIn kehitysohjelman johtoryhmässä. Professori Kyra Kyrklund on ratsastajien edustaja FEIn kouluratsastuskomiteassa sekä International Dressage Riders Clubin puheenjohtaja. Varatuomari Henrik Arle on FEIn tribunaalin eli tuomioistuimen jäsen. Tom Gordin on kansainvälisen kilpailujärjestäjien yhdistyksen (AJO) puheenjohtaja. 2.5. Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Aluetoimintaa on kuvattu tarkemmin kohdassa 8.1. sekä alueiden omassa erillisessä liitteessä. 2.6. Tallijärjestelmä Ratsastajainliiton jäsentallit on jaettu kolmeen luokitukseen: ratsastuskoulut, harrastetallit ja yksityistallit. Jäsentallien toiminnan painopisteinä ovat hevosen hyvinvointi, turvallisuus, hevostaidot ja ammattitaitoinen henkilökunta. Liitto tarkastaa tallin toimintaperiaatteet ennen sen hyväksymistä jäseneksi. Hyväksytty talli sitoutuu ylläpitämään liiton toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa. Tallijärjestelmä on kuvattu tarkemmin liiton nettisivuilla. Ratsastajainliitto tukee ja ohjeistaa jäsentallien toimintaa tarjoamalla koulutusta, edunvalvontaa ja tallineuvojien (entinen tallitarkastaja) asiantuntijapalveluita. Tallineuvojat suorittavat 1 1,5 vuoden välein tallikäynnin (entinen tallitarkastus) jokaiseen liiton jäsentalliin. Tallikäynnillä tutustutaan käytännön tilanteeseen ja opastetaan mm. hevosen hyvinvoinnissa, turvallisuudessa ja asiakaspalvelussa. Tallikäynnistä laaditaan kirjallinen raportti, joka lähetetään myös talliyrittäjälle. Liitto tiedottaa jäsentalleja ajankohtaisista asioista säännöllisesti kirjeillä ja sähköpostilla. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni liiton kriteerit täyttävä talli liittymään mukaan toimintaan. Lisäksi tallien toivotaan tutustuvan Laatuportaat -käsikirjaan ja kehittävän toimintaansa sen avulla. 6

3. Pääteema 2015 4. Kilpailutoiminta Emile Faurie, kuva sonja holma Vuosi 2015 on valmennuksen ja valmentautumisen teemavuosi Valmentaudu tavoitteellisesti. Teemaa käsitellään erikseen jokaisen toimialueen sisällä. Ratsastuksen kilpailutoiminta jakaantuu huippu-urheiluun, kilpaurheiluun ja harrastekilpailemiseen. 4.1. Organisaatio Urheiluorganisaatio muodostuu huippu-urheilun johtoryhmästä (HUJO), kansallisen urheilutoiminnan johtoryhmästä (KUJO), maajoukkuejohtoryhmistä, lajikomiteoista ja toimiston urheilutiimistä eli ns. Sport Officesta. Niiden lisäksi urheiluun tiiviisti liittyviä tehtäviä hoitavat koulutusvaliokunta, sääntövaliokunta, kurinpitolautakunta ja valituslautakunta. Vuosikokous nimeää valituslautakunnan. Huippu-urheilun johtoryhmä (HUJO) vastaa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sekä ratsastuksen huippu-urheilusta. Maajoukkueiden operatiivisesta toiminnasta huolehtii kuhunkin lajiin ja ikäryhmään nimetty maajoukkuejohto. Lajikomiteat toimivat asiantuntijaeliminä ja vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta ja kehittämistyöstä. Koulutustoiminnasta ja -järjestelmän kehittämisestä vastaa koulutusvaliokunta. Kansallisen urheilun johtoryhmän (KUJO) roolia ja tehtävänkuvaa tarkennetaan edelleen. KUJO vastaa kotimaisesta kilpailutoiminnasta ja se toimii itsenäisesti hallituksen alaisena, yhteistyössä HUJOn kanssa. Sen tehtävänä ovat yhteiset linjaukset, strategian toteutumisen seuranta ja urheilijan polun toteutumisen varmistaminen. KUJO laatii kotimaisen urheilun strategian ja pitkän tähtäimen suunnitelman, ohjeistaa ja valvoo lajikomiteoiden toimintaa. Se johtaa, seuraa ja kehittää kotimaista kilpailutoimintaa sekä kokoaa vuositason toimintasuunnitelmat ja niihin liittyvän talousarvion yhteistyössä lajikomiteoiden kanssa. Lajikomiteat vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta. Muiden kuin olympialajien komiteat voivat lisäksi vastata lajinsa alemman tason valmennustoiminnasta ja harrastetoiminnan edistämisestä. Komiteoiden tehtävänä on linjata kansallisen kilpailukalenterin rakentamista sekä sarjakilpailutoimintaa. Kilpailukalenterit vahvistetaan syksyllä sääntöjen mukaisen hakuajan päätyttyä. Komiteat esittävät hallitukselle kotimaiset arvokilpailut ja tähtikilpailut. Komiteoiden tehtävänä on lisäksi kehittää koko kotimaan kilpailutoimintaa, laatia ohjeita olosuhteiden parantamiseksi sekä rekrytoida uusia kilpailupaikkoja ja -järjestäjiä sekä toimihenkilöitä. Komiteat tekevät tarvittaessa esityksiä sääntömuutoksista sääntövaliokunnalle. 7

Sport Officessa työskentelee urheilujohtaja, kilpailupäällikkö, koulutuskoordinaattori ja kilpailuassistentti. Urheilujohtajan vastuualueita ovat kansainvälinen kilpailutoiminta, maajoukkuetoiminta ja valmentajakoulutus. Kilpailupäällikkö vastaa kotimaan kilpailutoiminnasta, kansainvälisestä koulutuksesta ja sääntöasioista. Koulutuskoordinaattorin tehtäväkenttään kuuluvat koulutustoiminta ja vammaisurheilun harrastetoiminta. Kilpailuassistentti toimii edellä mainittujen apuna ja vastaa mm. kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumisista, FEI-rekisteröinneistä ja rankingtilastoinnista. 4.2.1. EM- ja MM-tavoitteet 2015 - valjakossa, islanninhevosilla, matkaratsastuksessa nuorilla ja vikellyksessä junioreilla MM-kilpailut, muissa lajeissa EM-vuosi. Laji seniorit nuoret juniorit ponit Liiton vuosikokouksen yhteydessä keväällä järjestetään lajien välinen yhteinen koordinointikokous (avoin lajikomiteoille) ja syksyllä Urheilufoorumi sekä lajiseminaarit (avoimia kaikille). Kaikessa toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tärkeyttä, urheilun Reilun Pelin periaatteiden toteutumista sekä hevosen hyvinvointia. Esteratsastus Kouluratsastus joukkue-osallistuminen joukkue sijoilla 8 12 henkilökohtainen osallistuminen joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen joukkueosallistuminen joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen 4.2. Huippu-urheilu Kenttäratsastus henkilökohtainen osallistuminen henkilökohtainen osallistuminen joukkue + henkilökohtainen osallistuminen henkilökohtainen osallistuminen Tavoitteet Huippu-urheilun kehitysohjelman mukaisesti tavoitteena on, että urheilijat saavuttavat hyvää kansainvälistä menestystä useassa eri lajissa sekä yksilö- että joukkuetasolla. Päätavoite on joukkuetoiminnassa ja joukkueena menestymisessä. Liitolla on laatimansa kehitysohjelman mukaisesti tärkeä rooli huippuratsastajien ja nuorten lahjakkuuksien uran tukemisessa. Päivittäisen valmennuksen laatua rakennetaan aktiivisessa yhteistyössä ratsastajan lähipiirin kanssa. Valmentajien kokonaisvaltaista vastuunottokykyä vahvistetaan ja osaamista syvennetään. Valmentajien verkostoitumista ja eri lajien yhteistyötä ratsastuksessa kehitetään. Hevosenomistajien ja lahjakkaiden ratsastajien yhteistyötä edistetään aktiivisesti. Vahvuuksien perustalle syntyy rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan joustava, tavoitteiltaan kunnianhimoinen suomalainen malli. Menestysmittarina toimii hyvin vertailu pohjoismaiseen tasoon. Päätavoite vuonna 2015 on lajien EM- ja MM-tason kilpailuissa, Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa sekä menestymisessä este-, koulu- ja kenttäratsastuksen Nations Cup -tasolla ja maailmancupeissa. Tavoitteisiin pääsemistä tuetaan erillisprojektein, pääpainopiste on kuitenkin joukkuekilpailemisessa. Olympialajien EM-kilpailut ovat kvalifikaatiomahdollisuus Rion olympialaisten joukkuepaikkoihin. Henkilökohtaisia paikkoja tavoitellaan olympiarankingin kautta kansainvälisissä kolmen tähden ja sitä ylemmissä kilpailuissa. Valjakko Vikellys Matkaratsastus Lännenratsastus, reining Askellajiratsastus islanninhevoset Hevosparit, joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen. Poniyksiköt, henkilökohtainen osallistuminen joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen joukkue- ja henkilökohtainen osallistuminen joukkue 8 parhaan joukkoon, henkilökohtainen finaalipaikka Vammaisratsastus henkilökohtainen mitali ja joukkue-osallistuminen henkilökohtainen A-finaalipaikka henkilökohtainen osallistuminen henkilökohtainen A-finaalipaikka henkilökohtainen osallistuminen 8

4.2.2. Tukitoimet Huippu-urheilun budjettirakenteen tarkistaminen ja uudelleen kohdentaminen. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia Top Dressage Finland jatketaan. Projektisuunnitelman mukaan panostetaan vuoden 2016 Rio de Janeiron ja 2020 olympialaisiin tai paralympialaisiin edellytykset omaaviin ratsukoihin. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaan. Esteratsastuksen Nations Cup -projektia jatketaan. Projektille nimetään valmentaja/ joukkueenjohtaja kaudelle 2015. Kenttäratsastuksen Nations Cup -projekti aloitetaan. Henkisen valmennuksen tarjontaa jatketaan. Hevosten fysioterapeuttisia palveluja jatketaan. ADT-toimintaa jatketaan ja laajennetaan (tiedotus, koulutus, testaus). Käynnistetään Ride My Horse - yhteistyöprojekti hevosenomistajien ja kasvattajien kanssa, tavoitteena: - Yhteistoiminnan lisääminen hevosenomistajien, -kasvattajien ja lahjakkaiden ratsastajien välillä parantaa mahdollisuuksia saada hyville ratsastajille heille parhaiten sopivia, laadukkaita hevosia. - Liiton aktiivisilla toimenpiteillä mahdollistetaan hevosenomistajille ja -kasvattajille yhteistyö lahjakkaimpien ratsastajien kanssa. - Lahjakkaille ratsastajille pyritään mahdollistamaan kunkin kehitys- ja ambitiotasoa, kilpailullisia tarpeita sekä urakehitystä parhaiten vastaavien hevosten käyttö. 4.3. Suomen maailmancupin osakilpailu ja muut kansainväliset kilpailut Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, kansainvälisiä kilpailuja koskevat järjestämisvaatimukset asettavat Ratsastajainliitolle suuria haasteita. Laatuvaatimuksista merkittävin on maailmancupin ja Nations Cup -kilpailujen palkintorahojen suuruus. Esteratsastuksen maailmancupin osakilpailun järjestäminen Suomessa mahdollistaa yhden kiintiöpaikan Länsi-Euroopan liigan osakilpailuihin suomalaiselle ratsastajalle. Suomalaiset ratsastajat eivät saisi tätä paikkaa tämän hetkisten maailmanlistasijoitustensa perusteella. Ratsastajainliiton ja Helsingin osakilpailun järjestäjien yhteinen kehittämisprojekti antaa lähes 200 suomalaiselle ratsastajalle mahdollisuuden kilpailla maailmancupin ympärille rakennetussa kilpailutapahtumassa. Ratsastajainliitto jatkaa opetusministeriön, kuntien ja järjestäjien kanssa työtä Suomen maailmancupin osakilpailun varmistamiseksi. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut toimivat ponnahduslautoina urheilijan kansainväliselle uralle. Ne ovat myös avainasemassa ajatellen Suomen kansainvälisiä kontakteja. Kansainväliset kilpailut Suomessa 2015, alustava suunnitelma 6. 8.3. CSI1*, esteratsastus, Helsinki (Helsinki Horse Fair) 4. 7.6. CSI1*, CSICh-A, CSIJ-A, CSIY-A, CSIP, CDI3*, CDICh-A, CDI-Y, CDIJ, CDI-Po, CDI-YH este- ja kouluratsastus, Ypäjä (Finnderby) 6.6. CRI2*-B, CRI3*-B, CRIJ2*-B, CRIY2*-B lännenratsastus, Ypäjä (Finnderby) 7.6. CRI2*-B, CRI3*-B, CRIJ2*-B, CRIY2*-B lännenratsastus, Ypäjä (Finnderby) 22. 25.10. CSI5*-W, CSIJ-A, CSIY-A, CDI3* este- ja kouluratsastus, Helsinki (esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu) (Helsinki International UB Horse Show) 4.4. Kilpaurheilu ja harrastekilpaileminen Kotimaan kilpailutoiminta on parhaimmillaan ponnahduslauta kansainväliseen menestykseen. Se tarjoaa kilpailuja niin harrastajille kuin huippu-urheilijoillekin sekä näyteikkunoita lajista kiinnostuneille. Kotimaan kilpailutoimintaa ohjataan lajikomiteoiden ja aluejaostojen työllä sekä sääntöjen ja kilpailujärjestelmän avulla. Haasteena on luoda monipuolinen ja kattava kilpailutoiminta lajikohtaiset ja alueelliset tarpeet huomioon ottaen. Liiton uusi kilpailujärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa. Ratsastajainliitto laatii kilpailusäännöt ja antaa ohjeita, joiden avulla ylläpidetään tasaarvoista kilpailutoimintaa. Sääntömuutoksista vastaa sääntövaliokunta. Kilpailusääntöjen päivitetty yleinen osa (KS I) astuu voimaan 1.1.2015. Lajisääntöihin tulee myös tarkennuksia vuoden vaihteessa. Sääntömuutokset viedään koulutusmateriaaleihin ja niistä tiedotetaan kilpailijoille ja toimihenkilöille. Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, sääntölinjaukset otetaan huomioon kotimaisessa sääntötyössä. Toiminnan suunnittelussa urheilijan urakehitys on ohjaavana tekijänä. Työkaluna käytetään Kilparatsastajan urapolkua. Kilpailutoiminnan viestintäsuunnitelma laaditaan yhteistyössä viestintäpäällikön kanssa. 9

4.4.1 Kilpailujärjestelmän kuvaus Vuoden 2015 alussa otetaan käyttöön Ratsastajainliiton uusi kilpailujärjestelmä. Vanha järjestelmä, jossa jaottelu kulki tasoilla kilpailuharjoitus, seura-, alue-, kansallinen ja kansainvälinen kilpailu, luotiin parikymmentä vuotta sitten. Kilpailuolosuhteiden ohella eri lajien tarpeet ovat vuosien mittaan muuttuneet eikä vanha järjestelmä palvele enää tarkoitustaan. Uuden järjestelmän avulla halutaan kiinnittää huomio erityyppisiin kilpailullisiin tarpeisiin eri kohderyhmissä, kuten ammattilaiset, harrastajat, aikuiset ja lapset. Tavoitteena on mahdollistaa eritasoisille ja -ikäisille kilpailijoille ja hevosille riittävästi kehittäviä kilpailuja ja luokkia. Uusi järjestelmä tukee järjestäjiä kilpailujen toteuttamisessa, kun niitä järjestetään aiempaa enemmän sekä ammattimielessä että seurojen toimesta. Uudistuksen ensisijainen tarkoitus on tukea kaikkien lajien kilpailijoiden urakehitystä. Uusi järjestelmä auttaa kilpailunjärjestäjiä nostamaan kilpailujen laatua, mikä mahdollistaa kilpailullisen tason paranemisen eri lajeissa. Uudet kilpailutasot on nimetty numeroin 1 5. Tasot 1 2 ovat koulutuskilpailuja, 3 4 kilpaurheilua ja taso 5 huippu-urheilua. Uudistusprojektin tavoitteeksi asetettiin luoda johdonmukainen ja laadukas tasojärjestelmä, joka etenee ratsukon urapolun mukaisesti lisää kiinnostusta kilpailujen järjestämiseen varmistaa hyvät harrastekilpailemisen mahdollisuudet kaikille kohderyhmille ottaa huomioon lasten ja nuorten tarpeet kilpailutoiminnassa varmistaa kilpahevosten urakehityksen ja hyvinvoinnin kasvattaa ratsastusurheilun kiinnostavuutta suuren yleisön ja median parissa Uusi järjestelmä tarjoaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia. Tarkat määritelmät liitetään kilpailusääntöjen yleisen osan sijaan lajisääntöihin, jolloin voidaan tehdä lajikohtaisia sovellutuksia. Järjestelmä määrittelee kilpailutasot, soveltuvat arvostelumenetelmät, vaadittavat olosuhteet ja toimihenkilöt. Vuoden 2014 alusta alkaen kaikissa lajeissa oli säännöissä määritelty karsiutuminen mukaan tasolta seuraavalle. Näitä nk. kvaaleja kehitetään edelleen vuoden 2015 sääntöihin. Kvaalit ohjaavat luokkien urheilullista tasoa, varmistavat turvallisuutta ja opastavat urheilijoita eteenpäin urillaan. Sarjakilpailu- ja Tähtikilpailukonseptit tarkistetaan ja niille tarjottavia palveluita ja viestintää suunnitellaan uudelta pohjalta. Kilpailujärjestelmän uudistusta esitellään toimihenkilöiden lisenssikoulutuksissa sekä kilpailijoille ja kilpailujen järjestäjille suunnatuissa koulutuksissa. Uudistusta voi seurata myös blogissa: kilpailujarjestelma2015. blogspot.fi. 4.4.2. Kilpailukalenteri Liitto ylläpitää kilpailukalenteria netissä toimivassa kilpailupalveluohjelma Kipassa. Kilpailujärjestelyistä vastaavat pääasiassa jäsenseurat. Kalenterissa julkaistaan kutsut kansainvälisiin ja kotimaan 1 5-tason kilpailuihin. Kalenterin rakentamista ohjaavia tekijöitä kilpailujärjestelmän ohella ovat kotimaan kansainväliset kilpailut, lajien mestaruudet sekä kansainväliset mestaruuskilpailut. Sarjakilpailutoiminnalla taataan oikean tasoisia kilpailuja eri ikä- ja tasoryhmille sekä nuorille hevosille. Lajikomiteat ja Sport Office muokkaavat kilpailukalenteria ja sijoittavat siihen sarjakilpailut. Aluejaostot hallinnoivat 2-tason kilpailukalenteria ja 1-tason kilpailukalenteri on vapaa. Järjestäjät hakevat kilpailujen järjestämisoikeutta liitolta. Eri tason kilpailujen määrää lisätään laji- ja aluekohtaisen tarpeen mukaan mm. toimijoiden välistä yhteistyötä edistämällä ja rutiineja helpottamalla. Vuoden 2015 tärkein tehtävä on uuden kilpailujärjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvien rutiinien kirkastaminen. Tavoitteena on, että kilpailutarjonta kohdentuu aiempaa useammin avointen luokkien sijaan ikäryhmille, nuorille hevosille tai eritasoisille kilpailijoille kvaalien perusteella. Valmennuksen teemavuonna panostetaan kilpailukalenterin suunnitteluun ja kilpailijoita kannustetaan henkilökohtaisten urasuunnitelmien tekemiseen. Tavoitteena on julkaista kilpailukalenterit mahdollisimman ajoissa ja tukea näin ratsastajien vuositason suunnittelua. Liiton sarjakilpailuiden tarkoitus on taata urakehitys ja toimia seurantajärjestelmänä eri ikäryhmille, eri taitotasoille sekä mahdollistaa tavoitteellinen kilpailutoiminta koko kilpailukauden ajalle. Sarjakilpailut ja niiden säännöt esitellään liiton nettisivuilla materiaalisalkussa. Lajikomiteat ja sääntövaliokunta laativat sarjakilpailuille säännöt ja päivittävät ne vuosittain. Lisäksi liitto tukee sarjakilpailuja taloudellisesti. Sarjakilpailut Osakilpailujen ja finaalien paikkakunnat ja ajankohdat julkaistaan Kipassa. 10

Volkswagen Leading Rider Esteratsastuksen LähiTapiola Grand Prix LähiTapiola Future Trophy U 25 Esteratsastuksen Junioricup Esteratsastuksen Poni Grand Prix Esteratsastuksen Animagi Ponicup (+ pikkuponi GP) Esteratsastuksen Animagi Pikkuponicup Esteratsastuksen Animagi Amatöörisarja Esteratsastuksen Racing Noviisisarja Esteratsastuksen Racing Trophy 5-, 6- ja 7-vuotiaille hevosille Powercup este- ja kouluratsastuksessa Kouluratsastuksen LähiTapiola Small Tour Kouluratsastuksen Supreme Horse Care -sarjat nuorille hevosille Kouluratsastuksen Animagi Junioricup Kouluratsastuksen Animagi Ponicup Kouluratsastuksen Animagi Dressage Future cup poni-, juniori- ja nuorille ratsastajille Racing Kenttä-Trophy Kenttäratsastuksen helppo kenttäcup Kenttäratsastuksen Ponicup SANNA BACKLUND JA WILHELMINA (2) KUVA EEVA VAAHTERA Lisäksi Ratsujalostusliitto ry:n kilpailut 5-vuotisderby Breeders prize 4.4.3. Tukitoimet Kilpailutoiminnan talousarviossa otetaan huomioon lajien vuosittaiset erityistarpeet ja painopisteet. Talousarviota laadittaessa arvioidaan lajien kokonaistarvetta kaikilla tasoilla ja samalla mahdollistetaan vuosikohtaiset painotukset. Taloudellisen tuen ohella liitto tarjoaa koulutusta ja materiaaleja kilpailijoille, toimihenkilöille ja kilpailujen järjestäjille. Ratsastajainliitto tukee taloudellisesti kansallisten sarjakilpailuiden ja SM-kilpailuiden toteuttamista sekä toimihenkilökoulutusta. Liitto neuvottelee sarjakilpailuille yhteistyösopimuksia. Kilpailujen järjestäjille on tarjolla ohjeita sekä neuvontaa mm. kutsujen suunnitteluun. Liitto tarjoaa palkintoja suunnitelmien mukaisiin kilpailuihin (mm. sarjakilpailut ja SM). Liitto tukee taloudellisesti myös aluejoukkueiden mestaruuskilpailuja sekä senioreiden henkilökohtaisia mestaruuksia. Kilpailuolosuhteita edistetään mm. kansallisesti tärkeiden ratsastuskenttien kunnostamisella sekä ohjeiden laatimisella ja tiedotuksella. Ratsastajainliiton perimällä 11

kilpailutoimitusmaksulla rahoitetaan Kipan maksupalvelusta aiheutuvia kustannuksia. Ylijäämä käytetään ensisijaisesti kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämiseen. Nyt varoja kerätään Kipan uudistuksen rahoittamiseksi. Liiton teettämää Kenttämestariopasta hyödynnetään ratsastuksen suorituspaikkojen rakentamisessa ja huollon suunnittelussa. Liiton nimeämä ratsastuskenttien pohjakonsultti neuvoo ja auttaa kilpailujärjestäjiä. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaisesti. Ratsastajainliitto ylläpitää kilpailukalustoa, jota vuokrataan kaikkien kilpailujärjestäjien käyttöön. Kalustoon hankitaan tarpeen mukaan täydennystä. Kilpailujärjestäjiin pidetään aktiivisesti yhteyttä ja heille tarjotaan koulutusta ja tukimateriaalia. Lisäksi järjestetään koulutusta ja neuvontaa Kipan ja Equipe-tulospalveluohjelman käytössä. Toimihenkilöiden ja urheilijoiden koulutuksella edistetään hevos- ja ratsastustaitoja sekä turvallisuutta. Ratsastuksen yleistä perustaitotasoa kohotetaan kannustamalla seuroja ja talleja järjestämään ratsastus- ja hevostaitomerkkien suoritustilaisuuksia. Hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään sääntökoulutusta sekä jaetaan tietoa netin välityksellä ja Hippos-lehdessä. Kilpailujen toimihenkilöiden ja järjestäjien koulutuksesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa 7, osaaminen. Ratsastuskilpailujen säännöistä ja toimintatavoista tehty kooste Ratsastajan opas kilpailumaailmaan muokataan kilpailujärjestelmän uudistuksen ja sääntömuutosten mukaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi. Kilpailijan starttikurssi -koulutuspakettia kehitetään edelleen. Kilpailijan starttikurssi on suunnattu aloittaville kilpailijoille ja heidän taustajoukoilleen. Lisäksi liitto on tuottanut paljon erillistä materiaalia kouluttajien käyttöön. IT-järjestelmät IT-järjestelmiä, kilpailupalvelujärjestelmää Kipaa ja tulospalveluohjelmaa Equipea ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti palvelemaan kilpailijoita ja kilpailujärjestäjiä. Vuoden 2015 aikana määritellään Kipan täydellinen uudistaminen. Vuonna 2014 on pyydetty tarjouksia eri toimijoilta ja tehty kilpailujärjestelmän uudistuksesta johtuvat muutokset. Myös muut lajit otettiin mukaan olympialajien ohelle käyttämään Kipaa ilmoittautumisten, maksujen ja tulosten osalta vuonna 2014. Käyttäjiä koulutetaan sekä järjestelmää kehitetään edelleen mm. rankingpisteiden osalta. Valmennuskalenteri maksupalveluineen helpottaa liiton valmennusten järjestämistä. Equipen online-ominaisuus on kilpailujärjestäjien käytössä. Se mahdollistaa kilpailun tulosten ajantasaisen seuraamisen netissä sivustolla equipe.com. Alueet järjestävät koulutusta Equipen ja Kipan käytössä. Liitto vastaa kouluttajien koulutuksesta sekä koulutusmateriaaleista. 4.4.4 Lajikohtaisia tavoitteita Kilpaurheilun strategia valmistui 2013 ja sitä on hyödynnetty osana urheilun kehittämisohjelmaa ja liiton uutta Kaviouralla-strategiaa. Lajikomiteat työstivät kevään 2014 aikana lajikohtaiset toimenpideohjelmat strategian toteuttamiseksi käytännössä. Kyseiset toimenpideohjelmat ovat toimintasuunnitelman liitteenä. Valitut toimenpidealueet Loistava kilpailutarjonta Luodaan monipuolinen, laaja ja ympärivuotinen kilpailutarjonta Toteutetaan kilpaurheilun teemavuosi strategiakaudella 2015 2020 Järjestetään EM-tasoiset ikäluokkakilpailut strategiakaudella Kehitetään voimakkaasti kilpailu-, valmennus- ja koulutusjärjestelmää Urapolku on yksilöllinen kartta huipulle Urheilijoiden lähipiirille tarjotaan tietoa kilpaurheilun vaatimuksista Urapolulla etenemistä tuetaan laadukkaalla valmennuksella ja liiton tuella Luodaan edellytyksiä kansainväliselle menestykselle Tähdätään ammattimaiseen toimintaan Autetaan nuoria yhdistämään opiskelu, urheilu ja muu arki Lähipiirin rooli ja merkitys kilpaurheilijan arjen tukemisessa on tunnistettu ja korostuu Panostetaan osaamiseen Toteutetaan kotimaista valmennusjärjestelmää urheilijan polun mukaisesti Eri lajien valmentajien yhteistyö vahvistuu Valmennuskeskusten merkitys vahvistuu ja roolit urapolun vaiheissa selkiytyvät Kehitetään kaikkien kilpaurheilussa toimivien ammattitaitoa, ammattimaisuutta ja kansainvälistä osaamista Yhteistyöllä onnistutaan Kannustetaan lajien väliseen yhteistyöhön eri tasoilla Kehitetään varainhankintaa kilpailuolosuhteiden parantamiseksi Kehitetään toimintatapoja, joilla varmistetaan ratsastuksen kilpaurheilun vahva 12

asema kuntien toiminnassa, olosuhteiden käytettävyydessä ja seurojen tukemisessa Vahvistetaan kumppanuusyhteistyötä median kanssa Edistetään suomalaista hevoskasvatusta yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa kilpaurheilun vaatimusten mukaisesti, jotta kotimainen hevoskasvatus tuottaisi yhä suuremman osan ratsastuksen kilpaurheilussa mukana olevista hevosista Otteet lajien toimenpiteistä Esteratsastus Loistava kilpailukalenteri. Koordinointi, kilpailupaikkojen ja -järjestäjien rekrytointi. Kouluratsastus Urapolku on yksilöllinen kartta huipulle. Jatkuva mahdollisuus suorittaa kvaaleja ja karsiutua mukaan maajoukkueisiin. Panostetaan niihin, jotka kehittyvät ja ovat parhaita. Kenttäratsastus Loistava kilpailutarjonta: kannustetaan järjestäjiä suunnittelemaan vuorovuosina kansainväliset kilpailut Suomeen. Lännenratsastus Panostetaan osaamiseen. Komitea tutustuu kansainvälisiin valmennusmalleihin ja auttaa kontaktien luomisessa ulkomaalaisiin valmentajiin. Matkaratsastus Loistava kilpailutarjonta: Ajanotto- ja GPS-systeemin käytön lisääminen. Valjakkoajo Yhteistyöllä onnistutaan: Koulu- ja/tai tarkkuuskilpailuja järjestetään myös muiden lajien kilpailujen yhteydessä sekä yleisötapahtumissa. Vammaisratsastus Loistava kilpailutarjonta: Kehitetään vammaisratsastuksen alueellista toimintaa. Tavoitteena, että vähintään puolella kahdeksasta alueesta on jotain vammaisratsastukseen liittyvää toimintaa. Kaikilla alueilla nimetyt ja toimivat vastuuhenkilöt. Alueellisten verkostojen kokoaminen aloitetaan, talliyrittäjät mukaan. Vikellys Yhteistyöllä onnistutaan: Verkostoidutaan hevosoppilaitosten ja muiden ratsastuslajien kanssa sekä tarjotaan aktiivisesti vikellyskursseja seuroille. Islanninhevosten askellajiratsastus Panostetaan osaamiseen: Järjestetään hyvin toimiva ja laadukas aluevalmennus vuosittain, joka on toteutettu suunnitellusti ja organisoitu hyvin. Katso liite Lajien toimenpideohjelmat 2015 ANN-NIINA KIVINIITTY ja ST STACY, KUVA: MARGIT TICKLEN 13

5. Valmennus 5.1. Valmennusjärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmän tavoitteena on yhtenäinen, eettisesti vahvalla pohjalla oleva valmennuslinja, joka antaa edellytyksiä ja valmiuksia kansainväliselle urapolulle, huolehtii urheilijan urasta sekä edistää hevostaitojen kehittymistä. Valmennusorganisaatioon kuuluvat päätoiminen urheilujohtaja sekä sopimuspohjaiset lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat. Maajoukkuevalmennus toteutetaan ensisijaisesti Hevosopistolla. Maajoukkuevalmennus, aluevalmennus, Talent-ohjelma ja valmennuksen kehityshankkeet integroidaan ratsastajan urakehitystä palvelevaksi valmennuskokonaisuudeksi ja Suomalaiseksi valmennuslinjaksi. Aluevalmennus on maajoukkuevalmennuksen tukitoimi, jossa kartoitetaan myös uusia kykyjä. Toimintaa tehostetaan Talent Program -hankkeella, jossa nostetaan erityisesti seuravalmennuksen roolia ja perustaitoja. Ohjelman 365 tavoite on luoda nuorille urheilijoille systemaattisen ja riittävästi ohjatun valmentautumisen käytännöt. Kilparatsastajan urapolku -työkalua hyödynnetään osana ohjelmaa. Kilparatsastajan urapolku -oppaan kirjoitustyö siirtyi, koska vuonna 2014 käynnistettiin huippu-urheilun kehittämisohjelma. Työtä jatketaan 2015. Urapolkuopas suunnataan valmentajien ja urheilijoiden käyttöön. Urapolkujulisteet ja tiedotteet toimitetaan vuosittain maajoukkueurheilijoille. Urapolusta kerrotaan valmentajille mm. valmentajaseminaarissa ja maajoukkuekatsastuksissa. Urapolkua hyödynnetään valmennustyössä ja urheilutoiminnan suunnittelussa edelleen. Valmennusjärjestelmän päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa urheilujohtaja yhdessä huippu-urheilun johtoryhmän ja maajoukkuejohdon kanssa. Järjestelmä esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. 5.2. Valmennuksen kehityshankkeet Valmennusjärjestelmää arvioidaan Huippuratsastuksen kehitysohjelman linjausten mukaisesti ja siihen tehdään tarvittavat muutokset 2015 17. Valmennustoiminnan päähankkeet 2015 17: 365-ohjelma lähivuosien päähanke, jolla tavoitellaan arkivalmennuksen laadun nostamista kansainväliselle tasolle Luodaan nuorille urheilijoille systemaattisen ja riittävästi ohjatun valmentautumisen käytännöt. Toimenpiteinä mm. harjoittelun kokonaisvaltaisen suunnittelun ja päivittäisseurannan toteuttaminen, henkilökohtaisten valmennussuhteiden tiivistäminen, Talent-ohjelman valtakunnallistaminen ja kilpaurheiluun keskittyvien seurojen toiminnan tukeminen. Equestrian Team Finland maajoukkuetoiminnan laadun nostaminen Huippuratsastuksen kehittämishanke, jolla tehostetaan kansainvälisen huipputason ratsastajien harjoittelua ja parannetaan harjoittelu- ja valmentautumisedellytyksiä sekä maajoukkuetoiminnan laatua. Tehostaminen tarkoittaa käytännössä esim. räätälöityjä urakehitys- ja valmennuspalveluita, huippuratsastajien lisättyä yhteistoimintaa sekä kohdennettua, tarveharkintaista taloudellista tukemista. 5.3. Valmennuksen toteutus ja tukeminen Maajoukkuevalmennukset toteutetaan leirityksinä ja/tai henkilökohtaisina valmennustukina. Lajien maajoukkuejohto laatii lajikohtaiset tavoitteet ja vuosisuunnitelman valmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista. Maajoukkuevalmennusta tuetaan vuosibudjettien mukaisesti. Lajien valmennuksen toimivuutta arvioidaan ja uudistetaan ottaen huomioon kilpailutoiminnan enenevä kansainvälistyminen, ulkomailla tapahtuvan henkilökohtaisen valmentautumisen lisääntyminen sekä arvokilpailuihin tarvittavat pitkäaikaisprojektit osallistumispaikkojen saavuttamiseksi. Liitto määrittelee valtakunnallisen aluevalmennuksen rakenteen ja vastaa aluevalmennuksen kurssisihteerin palkkakuluista. Alueet vastaavat käytännön toteutuksesta. Talent Program -ohjelmaa tuetaan budjetin mukaisesti. Urheiluakatemiatoimintaa aktivoidaan ja kehitetään vuonna 2014 aloitetusta toiminnasta saatujen kokemusten perusteella. 14

Maajoukkueen valmennustoiminnan laajuus 2015 (alustava) Valmennusryhmän nimi / valmentaja Ryhmän tarkoitus Valmennusten määrä Esteratsastus, seniorit, A-rengas Herve Godignon, Ranska Esteratsastus, nuoret, A-rengas Piia Pantsu, III-tason valmentaja Esteratsastus, nuoret, kehitysrengas Henrik Ehrnrooth, II-tason valmentaja Esteratsastus, juniorit, A-rengas Piia Pantsu, III-tason valmentaja Esteratsastus, juniorit ja lapset, kehitysrengas Henrik Ehrnrooth, II-tason valmentaja Esteratsastus, ponit, A-rengas Satu Liukkonen, Ruotsi Top Dressage Finland, kouluratsastus, seniorit Emile Faurie, Iso-Britannia Top Dressage Finland, kouluratsastus, seniorit, haastajat Emile Faurie sekä Janne Bergh, III-tason valmentaja Kouluratsastus, nuoret, A-rengas Marko Björs, II-tason valmentaja Kouluratsastus, juniorit ja lapset, A-rengas Marko Björs (II taso) Kouluratsastus, ponit, A-rengas Kikko Kalliokoski, II-tason valmentaja Kv. tason ratsukot, potentiaalisia edustajia arvokilpailuissa tai Nations Cupeissa Nuorten kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin Nuorten ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin 1 3 vuoden sisällä Junioreiden kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin Junioriratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EMtai PM-kilpailuihin 1 3 vuoden sisällä Kv. tason poniratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia arvokilpailuedustajia Ratsukot, jotka potentiaalisia edustajia PM-kilpailuihin ja EM- ja MM-tasolle 2 6 vuoden sisällä Nuorten kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Junioreiden kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Kv. tason poniratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM tai PM- kilpailuihin ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Urheilijoiden määrä 2015 3 4 valmennusleiriä Euroopassa talvella, kilpailuvalmennus Nations Cupeissa ja EM-kilpailuissa. noin 12 Yhteensä noin 40 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. valmistautumiskilpailussa sekä noin 8 PM- ja EM-kilpailuissa. Yhteensä noin 24 vrk. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus noin 8 1 2 nimetyssä kilpailussa. Yhteensä noin 18 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. valmistautumiskilpailussa sekä noin 6 PM- ja EM-kilpailuissa. Yhteensä noin 24 vrk. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus noin 12 1 2 nimetyssä kilpailussa. Yhteensä noin 18 vrk. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla ja kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kilpailussa. Yhteensä noin 18 noin 16 vrk. 4 valmennusleiriä tai Faurien henkilökohtaista valmennusta Euroopassa talvella, kilpailu valmennus noin 6 nimetyissä kv. kilpailuissa ja EM-kilpailuissa. Yhteensä noin 25 vrk. 10 valmennusleiriä kotimaassa, 1 2 kv. kilpailuvalmennusta ja PM- kilpailuvalmennus. Yhteensä noin noin 12 28 vrk. 6 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. noin 6 Yhteensä noin 22 vrk. 6 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. noin 10 Yhteensä noin 22 vrk. 6 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. noin 12 Yhteensä 22 vrk. 15

Valmennusryhmän nimi / valmentaja Ryhmän tarkoitus Valmennusten määrä Kenttäratsastus, nuoret, A-rengas Piia Pantsu, III-tason valmentaja Kenttäratsastus, juniorit, A-rengas Piia Pantsu, III-tason valmentaja Kenttäratsastus, ponit, A-rengas Piia Pantsu, III-tason valmentaja Top Dressage Finland, paralympiatason ratsastajat Janne Bergh, III-tason valmentaja Vammaisratsastus, maajoukkue, Janne Bergh, III-tason valmentaja Valjakkoajo, maajoukkue Tomas Eriksson, Ruotsi Valjakkoajo, maajoukkue, haastajat Henrik Høper, Tanska Matkaratsastus Nina Mickelsson, III-tason valmentaja Vikellys Gero Meyer, Ruotsi Lännenratsastus, maajoukkue Nico Hörmann, Saksa Islanninhevosten askellaji, maajoukkue Nuorten kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM-, MM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Junioreiden kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM-, MM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Kv. tason poniratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM-, MM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia arvokilpailuedustajia Kv. tason tai sille pyrkivät ratsukot Kv. tason valjakkoajajat, jotka potentiaalisia arvokilpailuedustajia Kv. tason valjakkoajajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia 2 4 vuoden sisällä Kv. tason matkaratsastajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Kv. tason vikeltäjät, jotka potentiaalisia arvokilpailuedustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Kv. tason lännenratsastajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä Kv. tason islanninhevos ratsastajat, jotka potentiaalisia arvokilpailuedustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa ja PM-kilpailuissa. Yhteensä noin 18 vrk. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. Yhteensä noin 22 vrk. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailuissa. Yhteensä noin 18 vrk. n. 6 henkilökohtaista valmennusta, 3 valmennusleiriä kotimaassa ja 1 kv. kilpailuvalmennus, PM- ja EM-kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 30 vrk. 3 valmennusleiriä Hevosopistolla, 1 kv. kilpailuvalmennus sekä PM-kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 15 vrk. 4 valmennusleiriä, 1 kv. kilpailu valmennus ja MM-kilpailu valmennus. Yhteensä noin 16 vrk. 4 valmennusleiriä, 1 kv. kilpailu valmennus ja PM-kilpailu valmennus. Yhteensä noin 15 vrk. 3 valmennusleiriä ja PM sekä EM kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 10 vrk. 3 valmennusleiriä Hevosopistolla, 1 kv. kilpailuvalmennus, PM- ja EM- kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 15 vrk. 4 valmennusleiriä, 1 kv. kilpailu valmennus ja EM-kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 24 vrk. Toiminnasta vastaa Suomen Islanninhevosyhdistys, SIHY. Ratsastajainliitto tukee valmennusta taloudellisesti. Urheilijoiden määrä 2015 noin 5 noin 8 noin 6 1 3 noin 6 noin 8 noin 8 noin 6 noin 12 yksinvikeltäjää ja 2 joukkuetta noin 7 SIHY vastaa 16

Valmennuksen tukitoimet Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja opetusministeriön valmennustuki kriteerit täyttäville kilpailijoille henkilökohtainen valmennustuki olympialaisiin/paralympialaisiin, MM- ja EM-kilpailuihin ehdolla oleville kilpailijoille olympia-, paralympia-, MM- ja EM-kilpailuiden erillisprojektit, joiden hallinnoinnista vastaa huippu-urheilun johtoryhmä Top Dressage Finland, kouluratsastuksen arvokilpailuprojekti Suomen Olympiaratsastuksen Tuki ry:n ja Ratsastajainliiton hallituksen erillisprojektien tukitoimet lajien erillisprojektit nuorten, junioreiden ja ponien kansainvälisen kilpailumenestyksen saavuttamiseksi valmentaja- ja urheilijasopimukset henkisen valmennuksen palvelut hevosten fysioterapeuttiset palvelut valmentajakoulutuksen toteuttaminen, katso kohta 7. osaaminen. antidopingtyö urheiluoikeudellinen neuvonta ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyö urheiluoppilaitosten kanssa urheiluakatemiatyön kehittäminen Aluevalmennus Aluevalmennus on suunnattu ensisijaisesti koulu- ja esteratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille juniori-, lapsi- ja poniratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille kenttäratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille ratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille valjakkoajossa nimetyille yksikkö- ja parivaljakoille, hevosilla ja poneilla matkaratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille lännenratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille vikellyksessä yksinvikeltäjille, parivikeltäjille ja joukkuevikeltäjille vammaisratsastuksessa tuetaan alueellista ratsastusleiri- ja perusvalmennustoimintaa tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämien aluevalmennusratsukoiden valmentautumista Aluevalmentajat nimeävät aluevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/ tai katsastusleirien perusteella. Lisäksi vammaisratsastajille järjestetään omia ratsastusleirejä. 6. Urheilun eettisyys Lajin arvostuksen kannalta on tärkeää huolehtia puhtaan urheilun toteutumisesta kaikilla tasoilla. Lajin näkyvyyden kasvattamiseksi tarkistetaan tiedotuksen strategia, painopisteet ja toteutus vuosittain. 6.1. Eettisyys ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Ratsastajainliiton tavoitteena on hevosen hyvinvoinnin edistäminen, mikä on otettu huomioon kilpailusäännöissä. Hevosen hyvinvoinnin varmistamiseksi liitto kouluttaa sekä ratsastajia että kilpailujen toimihenkilöitä. Ratsastus on tasa-arvoinen ja suvaitsevainen urheilulaji, jossa naiset ja miehet voivat kilpailla samoissa luokissa. Kilpailujärjestelmässä kilpailuluokkavaatimukset säädellään ratsastajan tai ratsukon taitotason mukaan. Myös rajattuja kilpailuluokkia voidaan järjestää. Eri kilpailutasoilla ja -luokilla luodaan kaikille mahdollisuus osallistua kilpailemiseen omien resurssien mukaisesti. kuva: hippolis 17

Sääntövaliokunta vastaa kilpailusääntöjen päivittämisestä. Kilpailusäännöillä varmistetaan tasapuoliset kilpailut sekä urheilun reilun pelin toteutuminen. Vammaisratsastajille on omat lajisääntönsä kilpailutoimintaan, joissa on mm. määritelty apuvälineiden käyttö osallistuttaessa avoimeen ratsastuksen kilpailutoimintaan. Hallitus nimeää kalenterivuosittain kurinpitolautakunnan, jonka tehtävänä on käsitellä kilpailusääntöjen rikkomuksiin liittyviä asioita. Kurinpitolautakunnan päätöksistä voi valittaa vuosikokouksen valitsemalle valituslautakunnalle. Mahdollisista dopingrikkomuksista annetut rangaistukset vahvistaa aina liiton hallitus. Kurinpitolautakunnan ja valituslautakunnan toimintaohjeet kuvataan Hyvä hallintotapa -ohjeistossa. Valituslautakunnan ja hallituksen päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle. Kurinpitolautakunta käsittelee vuosittain noin kymmenen valitusta. Ratsastajainliitto tiedottaa urheilun Reilusta Pelistä sekä liiton eettisistä linjauksista aktiivisesti. 6.2. Antidopingtyö Ratsastajainliiton tavoitteena on puhdas urheilu ja hevosten hyvinvoinnin edistäminen mm. Suomen ADT:n, Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan, WADAn sekä FEIn sääntöjä ja ohjeita noudattaen. Ratsastajainliitto antaa antidopingvalistusta sekä urheilijoita että hevosia koskien. Antidopingtyön ja sääntöjen laatimisen tavoitteena on puhdas ja rehti urheilu. Dopingvalvonta tapahtuu yhteistyössä ADT:n ja Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan kanssa. Liitto osallistuu kansainvälisten aloitteiden laadintaan ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin antidopingtyön edistämiseksi. Puhtaan urheilun edistäminen Laaditaan urheilija- ja valmentajasopimukset. Sopimuksissa on otettu huomioon ADT:n säännöt ja ohjeet. Lajisäännöt ja dopingmääräykset päivitetään vuosittain. Ne julkaistaan liiton nettisivuilla sekä toimitetaan pyynnöstä paperiversiona. Antidopingia koskevaa tietoa ja valistusta jaetaan harrastajille, kilpailijoille, valmentajille, toimihenkilöille ja kilpailuorganisaatioissa koulutuksissa, liiton nettisivuilla ja jäsenlehdessä. Antidopingtyölle varataan erillisbudjetti toiminnan toteuttamiseen. Sovitaan vuosittaisesta hevosten testaustoiminnasta kansainvälisen lajiliiton yhteyseläinlääkärin kanssa. 7. Osaaminen Ratsastajainliitto ja sen alueet kouluttavat jäsenistöään ja muita lajista kiinnostuneita valmentajiksi, toimihenkilöiksi kilpailuihin ja muihin tehtäviin, ratsastuksen harrasteja nuorisotoimintaan, erityisliikunnan ohjaukseen ja järjestötoimintaan. Koulutus on suunnattu vapaaehtoistoimintaan eikä se anna ammatillista pätevyyttä. Koulutukset on koottu koulutusjärjestelmäksi, jossa määritellään kunkin koulutuksen kohderyhmät, sisällöt, lähtötasovaatimukset, kouluttajat sekä toimihenkilöoikeuksien myöntämisperusteet. Koulutusjärjestelmä on esitelty tarkemmin liiton nettisivuilla. Tavoitteena vuonna 2015 on koulutustoiminnan käytännön järjestelyiden tarkistaminen sekä Mentori-toiminnan käynnistäminen. Ratsastajainliitto käyttää Ypäjän Hevosopiston kurssisihteeripalveluita koulutusten käytännön järjestelyissä. Yhteistyötä kehitetään edelleen. Koulutusmateriaalien keräämistä sähköiseen työtilaan jatketaan. Valmentautumisen teemavuonna panostetaan kilpailijoiden ja kilpailujärjestäjien koulutukseen. Koulutusten sisällöt esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla, joilla julkaistaan myös koulutuskalenteri. Vuoden alun koulutukset kootaan koulutuskirjeeseen, joka lähetetään seuroille ja toimihenkilöille sähköpostilla. Koulutusten järjestelyistä vastaavat liiton ohella aluejaostot, Hevosopisto sekä ratsastusseurat sopimuksen mukaan. Ratsastajainliitto nimeää kouluttajat kullekin koulutukselle, valinnoissa painavat lajikokemus ja kouluttajataidot. Kouluttajalista julkaistaan liiton nettisivuilla. Ratsastajainliitto pitää yllä rekisteriä toimihenkilökoulutuksen hyväksytysti suorittaneista jäsenistään ja järjestää lisenssikoulutusta tietojen ajan tasalla pitämiseksi. Lisäksi järjestetään lajiseminaareja ja kouluttajakoulutusta. Ratsastuksen perustaitojen opettamisen ja ohjaamisen tulee liiton näkemyksen mukaan olla ammattikoulutuksen saaneiden henkilöiden vastuulla. Liiton tallijärjestelmässä edellytetään, että tallien toiminnasta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta, mikä on tärkeää oppimisen, turvallisuuden ja hevosten hyvinvoinnin kannalta. Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset, mikä on lajille suuri rikkaus. Ratsastajainliitto tekee niiden kanssa aktiivisesti yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, koulutustarjonnan varmistamiseksi sekä opinnäytetöiden ja tutkimusten osalta. Liitto lähettää kouluttajille ajankohtaisia tiedotteita vähintään kahdesti vuodessa. Kouluttajille on tarjolla yhteisesti tuotettua kurssimateriaalia, mm: 18

PowerPoint-muotoiset koulutussarjat Kurssitodistukset ja seurantalomakkeet Tuomareille ja muille lisenssitoimihenkilöille tarpeen mukaan: SRL kilpailusäännöt ja lajisäännöt, SRL Eläinlääkintäohjeet, FEI Code of Conduct, FEI Stewards Manual (lajiosa) Palautelomakkeet kurssilaiselle ja kouluttajalle Ratsastajainliitto käyttää koulutusten ilmoittautumisten vastaanottoon TAPU-tapahtumahallintaohjelmaa. Ilmoittautumiset koulutuksiin ja muihin tapahtumiin kerätään sähköisesti TAPUn kautta. Vuoden 2014 aikana on tuotettu mm. kilpailijan starttikurssi -materiaali. Liitolta löytyy aineistoa myös esteratsastuksen stewardien, stewardien peruskurssin, kenttätoimihenkilöiden, kilpailunjärjestäjien, tyylituomareiden, estetuomareiden, hevoskerhonohjaajien sekä turvallisuuspäälliköiden kouluttamiseksi. Viestintäkoulutusta varten on tarjolla koulutusmateriaalit ja koulutuksia toteutetaan eri ryhmille niiden omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien. Kohderyhmiä ovat mm. seurat ja tallit, maajoukkuetason urheilijat ja avainasemassa olevat toimihenkilöt. ANU KORPPOO ja MATILDA PANULA, KUVA SONJA HOLMA Kouluttajat saavat materiaalit sähköisessä muodossa liiton toimistolta. Koulutusmateriaalin uudistamisesta ja päivittämisestä vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt. Kouluttajakoulutuksen ja kouluttajien täydennyskoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulutusvaliokunta. Koulutusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää liitolta myös kilpailusääntöjen ja niihin liittyvien määräysten ja ohjeiden päivittämistä ja tuottamista. Liiton syyskokoukselle esitetään muutoksia kilpailusääntöjen yleiseen osaan (KSI) liittyen kilpailujärjestelmän uudistukseen. Lajisääntöihin tehtävät päivitykset astuvat voimaan 1.1.2015. Liitto tuottaa ja kääntää ammattikirjallisuutta tarpeen mukaan. 7.1. Valmentajakoulutus Ratsastajainliitto vastaa valmentajakoulutuksen toteutuksesta tasoilla I II yhteistyössä alueiden, hevosalan oppilaitosten ja urheiluoppilaitosten kanssa. Vuonna 2013 pilottihankkeena toteutettua I-tason yhteiskoulutusta AKK Motorsport ry:n (autourheilun keskusliiton), Moottoriurheiluliiton sekä Purjehdus- ja veneilyliiton kanssa Vierumäellä jatketaan. Tasolle III IV hakeutuvat valmentajat ohjataan urheiluopistojen ammattivalmentajakoulutukseen ja tasolle V hakeutuvat valmentajat Jyväskylän yliopistoon. Liitto tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa valmentajaopiskelijoiden työnohjauksessa. Tavoitteena on kouluttaa 40 uutta I-tason valmentajaa ja 20 uutta II-tason valmentajaa. Vuonna 2015 järjestetään I- ja II -tason valmentajakoulutus sekä 2 3 valmentajaseminaaria, jotka ovat samalla lisenssikoulutuksia. Valmentajakoulutuksen sisältö tarkistetaan Huippuratsastuksen kehitysohjelman linjausten mukaiseksi. Koulutuksen rakenteesta vastaa urheilujohtaja. Vuonna 2014 perustettu ratsastusvalmentajien yhdistys, Equestrian Trainer s Finland, toimii kiinteästi Suomen Valmentajat ry:n yhteydessä, hyödyntää sen tarjoamia kouluttautumismahdollisuuksia ja lisää valmentajien verkottumista keskenään ja eri toimijoiden kanssa. Yhdistys on tärkeässä roolissa 365-hankkeen edistämisessä. 19

7.2. Toimihenkilö- ja kilpailujärjestäjäkoulutus Toimihenkilökoulutuksia järjestävät Ratsastajainliitto ja sen aluejaostot. Uusien toimihenkilökoulutusten lisäksi tarjotaan täydennys- eli lisenssikoulutuksia jo oikeudet omaaville toimihenkilöille. Kilpailujärjestäjille tarjotaan koulutusta sekä uudet info-sivut netissä. Järjestäjille on suunnattu lisäksi turvallisuuspäällikkö, kanslia- sekä Kipa- ja Equipe-käyttäjäkoulutukset. Kansainvälisestä toimihenkilökoulutuksesta vastaa Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI. Kotimaan koulutusten kehittämisessä otetaan huomioon kansainvälisen toimihenkilökoulutuksen sisällöt ja linjaukset. Koulutusvaliokunta laatii yhteistyössä liiton huippuurheilun johtoryhmän kanssa vuosisuunnitelman kansainvälisestä koulutustarpeesta sekä koulutettavista perustuen kilpailutoiminnan tarpeeseen. Valiokunta määrittelee koulutusten valintaperusteet. Vuonna 2015 lähetetään osallistujia mm. vammaisratsastuksen tuomarikoulutukseen ja eri lajien stewardikoulutukseen. FEIn lisenssikoulutuksiin lähetetään noin kymmenen henkilöä. FEIn omassa koulutusjärjestelmässä määritetään, että toimihenkilöiden tulee osallistua lisenssikoulutuksiin pääsääntöisesti kolmen vuoden välein sekä toimia tehtävässään aktiivisesti. Vuonna 2014 määriteltiin liiton toimintaperiaatteet kansainväliseen koulutukseen osallistumiselle. Käytännön toimintaa hiotaan vuonna 2015. Periaatteista tiedotetaan toimihenkilöille. Ratsastajainliitto järjestää vuonna 2015 kansainvälisen FEI Level 1 Vaulting judge -kurssin. 7.3. Nuorisotoiminnan koulutus Ratsastajainliiton nuorisokoulutuksiin kuuluvat hevoskerhon ohjaajan peruskurssi ja jatkokurssi. Ohjaajien kouluttajat osallistuvat liiton täydennyskoulutukseen. Liitto tukee nuorisotapahtumien ja -kurssien järjestämistä alueellisesti. Tavoitteena on, että vuonna 2015 järjestetään joka alueella vähintään yksi peruskurssi ja neljä jatkokurssia. 7.4. Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus Ratsastuksen harraste- ja seuratoimintaa tukevia koulutuksia järjestetään yhteistyössä Valo ry:n, liikunnan aluejärjestöjen sekä liiton aluejaostojen ja ratsastusseurojen kanssa. Seuratoiminnan koulutuksia toteutetaan myös yhteistyössä Valon ja muiden lajiliittojen kanssa. Seurakehittämistä jatketaan ratsastukseen erikoistuneiden seurakehittäjien sekä Valon asiantuntijoiden kanssa. Alueellisia seurakohtaamisia ja ratsastusseurojen kehittämiskoulutuksia tuetaan. Seuroja ja alueita kannustetaan järjestämään ratsastajien kuntotapahtumia ja lisäämään ratsastajien liikkumista. Seuroille ja talleille tarjotaan Liikkuva Ratsastaja -koulutusta, jossa käydään läpi ratsastajalle tarpeellisia liikkeitä sekä liikuntaohjeita. Hevostaitokoulutuksia jatketaan yhteistyössä Kari Vepsän ja Hevosopiston kanssa. Lisätietoa harraste- ja seuratoiminnan koulutuksista kohdassa 8. Vammaisratsastuksen ja erityisliikunnan ohjaukseen sekä avustajana ja taluttajana toimimiseen järjestetään myös koulutusta. Avustajien ja taluttajien peruskursseja pidetään 1 2 vuodessa. Vammaisratsastusohjaajien koulutus alkaa joka toinen vuosi, seuraava syksyllä 2015. Lisätietoja vammaisratsastuksen ja erityisryhmien toiminnasta kohdassa 8.6. Kilpailijoille järjestetään sääntökoulutusta, joka on suositeltava kaikille kilpailulisenssiä hakeville. Koulutusta varten päivitetään Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -materiaali sekä kouluttajan materiaalit. Alueille, seuroille ja talleille tarjolla myös vuonna 2014 käyttöönotettu koulutusaineisto Kilpailijan startti, joka on suunniteltu aloittavien kilpailijoiden tueksi. 7.5. Ammatillinen koulutus Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset, joiden kanssa Ratsastajainliitto tekee aktiivista yhteistyötä. Liiton tallipäällikkö osallistuu oppilaitosten tutkintotoimikuntien työhön ja liiton edustajat ovat mukana tutkintojen sisältöjen suunnittelutyössä. Yhteistyössä oppilaitosten ja opetushallituksen kanssa varmistetaan, että opettaja- ja ohjaajakoulutus täyttää alan kansainväliset normit sekä työnantajien että asiakkaiden vaatimukset. Ratsastajainliitto edellyttää, että sen jäsentalleilla ratsastuksen opetuksesta ja ohjauksesta vastaavat ammattikoulutetut henkilöt. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään mm. tilaamalla ja ohjaamalla opinnäytetöitä ja tarjoamalla aihevinkkejä. Oppilaitosten on mahdollista myös saada Ratsastajainliitolta koulutuksia ja luentoja. Oppilaitosten yhteyshenkilöille lähetetään 20