VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND VRE (vankomysiiniresistenttienterokokki)- kantaja pitkäaikaishoidossa Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon. Sen taudinaiheuttamiskyky on varsin vähäinen, mutta se voi aiheuttaa esimerkiksi virtsatie- tai haavatulehduksia henkilöille joiden puolustuskyky on heikentynyt. VRE -bakteerilla on ominaisuus, joka tekee sen vastustuskykyiseksi vankomysiiniä kohtaan. Vankomysiinin lisäksi VRE-bakteerikannat ovat usein vastustuskykyisiä myös muille mikrobilääkkeille, mikä hankaloittaa VRE:n aiheuttamien infektioiden hoitoa. VRE- bakteerin kantaja on henkilö, jolla on todettu VRE- bakteeri joko taudinaiheuttajana tai bakteeri on löytynyt seulontanäytteestä. VRE kantajuus on nykykäsityksen mukaan elinikäistä. On kuitenkin mahdollista, että VRE- kantajalta välillä todetaan useita negatiivisia näytteitä, kunnes näytteissä todetaan uudestaan VRE. Tämän vuoksi sairaaloiden ja muiden hoitolaitosten eristystoimia ei yleensä voida purkaa. Tämä ohje koskee VRE bakteeritartunnan saaneen kantajan (asukkaan) hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja, muita pitkäaikaishoitoa tarjoavia yksiköitä sekä niitä terveyskeskusten vuodeosastoja, joissa hoidetaan pääsääntöisesti pitkäaikaispotilaita. Tavoitteena on estää VRE:n siirtyminen asukkaasta toiseen. VRE tarttuu kosketustartuntana. VRE- kantajan hoito toteutetaan kosketuseristyksen mukaisesti, jossa olennaista on hyvän käsihygienian noudattaminen, kantajan eristäminen/kohortointi, suojainten käyttö lähihoitotilanteessa, tutkimus- ja hoitovälineiden asianmukainen huolto sekä hoitoympäristön päivittäinen siivous. VRE- kantajuudesta kertominen on tarpeellista ainoastaan, kun kantaja asioi terveydenhuollon toimipisteissä. VRE- kantajuus ei saa estää hoitoa tai toiseen hoitolaitokseen siirtymistä. Merkintä kantajuudesta kirjataan potilasasiakirjaan ja tieto kantajuudesta välitetään hoitopaikan vaihtuessa. Ohjeen noudattamisessa otetaan tapauskohtaisesti huomioon kantajan kokonaistilanne ja pitkäaikaisyksikön olosuhteet. Akuuttisairaanhoidossa noudatetaan sairaalahoitoon laadittua tiukennettua kosketuseristysohjetta. PUH. (02) 313 0000 TEL. INT. + 358 2 313 0000
2 (6) Asukashuone Kantajalle varataan oma huone, jossa on oltava WC. Oma suihkutila asukashuoneessa on suositeltava. Jos kantaja käyttää yhteistä suihku-/saunatilaa, tila siivotaan käynnin jälkeen klooriliuoksella (500 ppm). Suihkuun tai saunaan kantaja viedään päivän viimeisenä. VRE:n kantajat voidaan harkinnanvaraisesti sijoittaa yhteiseen huoneeseen tai osaston samaan kohorttiyksikköön VSSHP:n sairaalahygieniayksikön päätöksellä. Käsien pesu ja desinfektio Käsien pesuun käytetään nestemäistä saippuavalmistetta, joka ei sisällä desinfioivia ainesosia. Käsien desinfiointiin käytetään käsihuuhdetta. Henkilökunta: Käsien desinfektio suoritetaan aina huoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa, ennen ja jälkeen kantajan ja hänen hoitoympäristön kosketusta sekä ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Kädet pestään saippualla vain niiden ollessa näkyvästi likaiset. Käsienpesun jälkeen huolellinen kuivaus on tärkeää. Asukkaat: Kaikille asukkaille opetetaan käsien desinfektio tai hoitaja hieroo alkoholihuuhteen asukkaan käsiin mm. huoneesta poistuttaessa, ennen ruokailua, wc- käynnin jälkeen sekä ennen ryhmätilanteita. Kädet pestään saippualla wc-käyntien yhteydessä sekä niiden ollessa näkyvästi likaiset. Vierailijat: Vierailijoita ohjataan käsihuuhteen käytössä. Käsihuuhdetta käytetään yksikköön tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä tarvittaessa myös vierailun aikana. Suojaimet Tehdaspuhtaat suojakäsineet: Käytetään koskettaessa kantajaa ja hänen hoitoympäristöä. Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen huomioidaan suojakäsineiden vaihto kantajaa hoidettaessa. Käytetyt suojakäsineet riisutaan työvaiheen loputtua roskapussiin, jonka jälkeen desinfioidaan kädet ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet. Kertakäyttöinen suojatakki: Käytetään kantajan huoneessa lähihoitotilanteissa (mm. injektion anto, peseytymisessä avustaminen, haavanhoito, avustaminen vuoteesta ylös). Nesteitä läpäisemätöntä suojatakkia käytetään pesutilanteissa, muuten käytettäväksi soveltuu nesteitä hylkivä suojatakki. Suu-nenäsuojus: Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaan, kun vaara roiskeista esim. liman imemisessä.
3 (6) Suojaimet (jatkuu) Hius- ja kenkäsuojia ei käytetä. Suojainten pukemisjärjestys: 1) desinfioidaan kädet ja puetaan suojatakki 2) desinfioidaan kädet ja puetaan suojakäsineet juuri ennen kantajan tai hoitoympäristön koskettamista Suojaimet puetaan kantajan huoneen ulkopuolella. Tilanteissa, joissa kantajan tietosuoja vaarantuu esimerkiksi nimitiedon ollessa näkyvissä, suojaimet puetaan huoneiston/huoneen sisäpuolella oven läheisyydessä. Suojainten riisumisjärjestys: 1) riisutaan suojakäsineet ja desinfioidaan kädet 2) riisutaan suojatakki ja desinfioidaan kädet Käytetyt suojaimet riisutaan kantajan huoneistossa/huoneessa, laitetaan suoraan roskapussiin ja desinfioidaan kädet. Työnjako Ruokailu ja välineet Kantajan hoito keskitetään mahdollisuuksien mukaan samoille työntekijöille. Sijaiset voivat osallistua kantajan hoitoon riittävän perehdytyksen jälkeen. Opiskelijat voivat osallistua kantajan hoitoon lähiohjaajan läsnä ollessa. Kantaja voi ruokailla yhteisesti muiden asukkaiden kanssa, jos hänellä ei ole erittäviä haavaumia tai hän ei ole eritteillään tahriva (mm. virtsa/uloste). Kantaja ei itse hae ruokaa yhteisestä noutopöydästä vaan se tuodaan hänelle pöytään. Kantaja desinfioi kätensä ennen ruokailua. Käytetään tavallisesti käytössä olevia ruokailuastioita ja -välineitä. Ruokailuastiat ja -välineet palautetaan tavanomaiseen tapaan ja pestään astianpesukoneessa yhdessä muiden astioiden kanssa. Ruokatarjottimet pestään astianpesukoneessa tai pyyhitään yleispesuaineella. Potilasasiakirja Eritetahrat Tutkimus-ja hoitovälineet Ei viedä kantajan huoneistoon /huoneeseen. Eritepyyhintään käytetään kloori 500 ppm, kun eritteet ensin imeytetään. Eritetahran suorapyyhinnässä käytetään kloori 5000 ppm. Eritteet kaadetaan roiskeita välttäen kaatoaltaaseen tai wcpyttyyn. Kantajalle varataan henkilökohtaiset tutkimus- ja hoitovälineet (esim. verenpainemittari, stetoskooppi, kuumemittari, geriatrinen tuoli, rollaattori), laboratorionäytteenottovälineet (esim. staasi, näytteenotto-ohjain/ holkki, neulankeräysastia).
4 (6) Tutkimus-ja hoitovälineet (jatkuu) Laboratorionäytteet Välineet huolletaan säännöllisesti. Välineet, jotka kestävät lämpödesinfektion, pestään desinfioivassa huuhtelulaitteessa (esim. DEKO ). Mikäli lämpödesinfektio ei ole mahdollinen, välineet liotetaan kaksi tuntia klooriliuoksessa 2000 ppm. Välineet, jotka eivät kestä liotusta, pyyhitään klooriliuoksella (500 ppm) tai alkoholiliuoksella (vähintään 70 %). Tilattaessa laboratorionäytteitä maininta kosketuseristyksestä. Näytteenottaja käyttää suojaimia (suojatakkia ja -käsineitä). Näytteenoton jälkeen näyteastiat pyyhitään alkoholiliuoksella (vähintään 70 %). Nimitarra kiinnitetään näyteastiaan pyyhinnän jälkeen. Näyteastioihin ei laiteta erillistä eristysmerkintää. Pyykkihuolto Likapyykin käsittelyssä vältetään pöllyttämistä. Likapyykkiä käsitellään suojakäsineet kädessä ja käytetään suojaesiliinaa. Kantajan likapyykki pestään erikseen. Pesulaan menevä pyykki: Pyykit laitetaan kantajan huoneessa suoraan saumasta liukenevaan muovipussiin (infektiopyykkipussi), joka suljetaan huoneessa tiiviisti. Tiiviisti suljettu muovipussi laitetaan huoneen ulkopuolella kangassäkkiin ja lähetetään pesulaan tavalliseen tapaan. Yksikössä pestävä pyykki: Pyykki pestään laitospyykille asetettujen vaatimusten mukaisessa lämpötilassa (70 ºC, 10 min). Pyykit kerätään kantajan huoneessa pyykkipussiin ja viedään suoraan pesukoneeseen. Saumasta liukenevaa muovipussia (infektiopyykkipussi) käytettäessä pesukone tulee jättää vajaaksi ja pesulämpötilan tulee olla yli 60 C. Matalammissa pesulämpötiloissa käytetään kemiallista desinfektioainetta (esim. Oxy+, Suma Bac D10 ). Pyykkejä ei huuhdella tai lioteta hoitoympäristössä. Pesun jälkeen pyykit kuivataan kuivausrummussa. Kantajan henkilökohtaiset vaatteet ja tekstiilit eivät kuulu standardoitujen sairaalatekstiilien ryhmään, joten ne eivät vaadi desinfektiota ja siksi ne voidaan pestä pesuohjeen mukaisessa suosituslämpötilassa. Jätteet Normaali yhdyskuntajätekäytäntö. Huoneistossa on oltava jalkapolkimella varustettu kannellinen jätteiden keräysastia. Siivous Kantajan huone siivotaan päivittäin, kosketuspintoihin (mm. ovenkahva, valokatkaisija, kaukosäädin) kiinnitetään erityistä huomiota. Huone siivotaan asukashuoneista viimeisenä heikosti emäksisellä pesuaineella. Lavuaarit, wc- ja saniteettitilat siivotaan klooriliuoksella (500 ppm).
5 (6) Siivous (jatkuu) Varataan huonekohtaiset siivousvälineet ja -pyyhkeet. Monikäyttöisiä siivouspyyhkeitä käytettäessä tulee huomioida niiden asianmukainen huoltaminen (kts. Pyykkihuolto). Siivousvälineet (ämpärit, harjat, lastat) pestään desinfioivassa huuhtelulaitteessa (esim. DEKO ). Jos tämä ei ole mahdollista, välineet pestään siivouksessa käytettävällä aineella. Laitoshuoltajalle/siivoojalle on tiedotettava suojainten käytön tarpeellisuudesta (suojatakki ja käsineet). Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen riisutaan suojakäsineet, desinfioidaan kädet ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet. (kts. suojainten pukemis- ja riisumisjärjestys) Yksikön yleisten tilojen kosketuspintojen (esim. ovenkahvat, pöydät, tukikaiteet, tuolien käsinojat, kaukosäädin) huolellinen puhdistus tapahtuu yleispuhdistusaineella kerran päivässä. Vierailijat/omaiset Vierailuissa ei ole rajoituksia. Kaikkia yksikköön tulevia ohjataan desinfioimaan kädet yksikköön tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä tarvittaessa vierailun aikana. Vierailijan/omaisen osallistuessa kantajan lähihoitoon (esim. haavanhoito, vaipan vaihto) hänen suositellaan suojautuvan kuten hoitohenkilökunnan. Henkilökunta opastaa suojainten oikeanlaisen pukemisen ja riisumisen. Kuntoutus, viriketoiminta ja harrastukset Kantaja voi liikkua ulkona. Erittävät haavat ja ihoalueet on peittävä huolellisesti. Osallistuminen yhteiseen kuntoutustilaisuuteen ja muuhun viriketoimintaan on mahdollista, jos kantajalla ei ole erittäviä ihohaavaumia tai hän ei ole eritteillään tahriva (mm. virtsa/uloste). Allaskuntoutus tai saunominen muiden asukkaiden kanssa ei kuitenkaan ole mahdollista. Kantajan kuntoutusvälineiden suositellaan olevan henkilökohtaisia. Yhteisessä käytössä olevat kuntoutusvälineet puhdistetaan aina käytön jälkeen lämpödesinfektiolla tai desinfektioaineella (kts. tutkimus- ja hoitovälineet). Kädet desinfioidaan ennen yksilökuntoutusta ja yhteisiä tilaisuuksia. Kuntoutus- ja viriketoiminnassa käytetyt välineet pitää puhdistaa käytön jälkeen desinfektioaineella (kts. tutkimus- ja hoitovälineet). Kuljettaminen tutkimukseen tai muuhun hoitolaitokseen Vastaanottavalle yksikölle tiedotetaan VRE- kantajuudesta. Erittävät haavat ja ihoalueet peitetään huolellisesti puhtaalla siteellä ennen kuljetusta. Kosketuseristyksestä ilmoitetaan vain sairaankuljetukselle. Sairaankuljetuksen henkilökunta desinfioi kädet, suojaimien käyttö
6 (6) vain lähihoitotilanteissa. Kantajuudesta ei ilmoiteta sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille kuten taksinkuljettajille. Kantajan huoneen loppusiivous Huolellinen loppusiivous tehdään, kun kantaja vaihtaa huonetta tai poistuu laitoksesta. Siivouksessa huoneen lattia, tasopinnat (pöydät, kaappien päälliset), kosketuskohdat, wc- ja saniteettitilat ja roiskeet seinistä pyyhitään klooriliuoksella (500 ppm). Kertakäyttövälineet laitetaan jätteisiin ja muut tutkimus- ja hoitovälineet desinfioidaan (kts. tutkimus- ja hoitovälineet). Siivouksen jälkeen huoneeseen voidaan sijoittaa uusi asukas. Kirjallisuutta: CDC. 1996. Multidrug-Resistant Organisms in Non-Hospital Healthcare Settings. CDC. 2007. Guideline for Isolation Precautions: Preventing Transmission of Infectious Agents in Healthcare Settings. CDC. 2006. Management of Multidrug-Resistant Organisms In Healthcare Settings. Kansanterveyslaitos 1997. VRE: Ohje vankomysiinille resistenttien enterokokkien torjunnasta. VRE-asiantuntijatyötyhmän suositus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/1997. Helsinki. SHEA/APIC. 2008. Guideline: Infection prevention and control in the long-term care facility. WHO. 2009. Guidelines on hand hygiene in health care. h_vre, h_kantaja, h_pitkäaikaishoito, h_ohje, h_kosketustartunta, h_vankomysiini, h_vanhainkoti, h_palvelutalo,h_henkilökunta Sisällöstä vastaa VSSHP sairaalahygienia, sisältö tarkistettu 6/2010