T-121.100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 1 ov
T-121.100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Mitä sanoo kansan ääni Matti Näsä? Videot ja niiden ohjekirjat syynissä
T-121.100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 1 ov http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 Teknillinen korkeakoulu Käyttöliittymät ja käytettävyys Marko.Nieminen@hut.fi
Also starring... Pääassistentti Sakari Tamminen vast.otto ke 11-12 B255 Luentoassistentti (T-121.100) Antti Salovaara Tuntiassistentit (Laskarit & harjoitustyöohjaus, T-121.110) Laura Turkki Petteri Mäki Liina Poropudas Paula Savioja Katrine Jokinen Harri Pylkkänen Matti Helin Kurssin sähköpostiosoite t121100@soberit.hut.fi
Peruskurssin tavoite Tarjota perusymmärrys ja käytännön tuntuma (.110) siitä, mitä on käyttäjäkeskeinen käyttöliittymäsuunnittelu Kurssilta ei valmistu täysinoppineita käyttöliittymäsuunnittelijoita vaan perusedellytykset käyttäjä-keskeisen suunnittelun opetteluun osaavia ihmisiä Jatkokurssit tarjoavat syventävää opetusta myös osallistuminen tutkimusprojekteihin tarjoaa syventävää tietämystä Kun kurssin suorittanut opiskelija menee keskustelemaan yrityksessä toimivan käyttöliittymäasiantuntijan kanssa, niin hän EI mokaa ensimmäisen kahden minuutin aikana (mukaellen K. Aaltonen, 1980-luvun loppupuoli)
Käyttöliittymä- ja käytettävyysasiantuntijaksi? Kvalifikaatiot teollisuuden palvelukseen haettaville käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelijoille ovat olleet mm. seuraavankaltaisia: 1) Tiedätkö, mitä on tehtäväanalyysi? 2) Oletko toteuttanut käyttöliittymiä? 3) Osaatko järjestää ja vetää käytettävyystestin? Käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelu on paitsi käytännön praktiikkaa, myös tutkimusta!
Kurssin aiheet Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Mitä ovat käyttöliittymät ja käytettävyys? Ihminen laitteen käyttäjänä Käytettävyyden arviointi Graafisen käyttöliittymän elementit ja suunnittelu Interaktiotavat Käytettävyyssuunnittelu erityisryhmille Näyttösuunnittelusta käyttösuunnitteluun. Käyttöliittymäsuunnittelu ei ole vain näyttösuunnittelua vaan kokonaisvaltaista käyttötilanteen suunnittelua sekä toteutuman evaluointia!
Kurssin rakenne Luennot 1. Käyttöliittymä ja käytettävyys yleistä kurssista käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen peruskäsitteet 2. Käyttäjätutkimus 3. Ihminen laitteen käyttäjänä Ihmisen havaitseminen ja toiminta 4. Käytettävyyden arviointi asiantuntija-arviointi käyttäjätestaus 5. Käyttöliittymän rakentaminen 6. Graafisen käyttöliittymän elementit ja suunnittelu 7. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessi ja tekniikat 8. Www-käytettävyys 9. Käytettävyys erityisryhmille 10. Interaktiotavat virtuaaliympäristöjen vuorovaikutuslaitteet 11. Historia ja tulevaisuus
Kurssin suorittaminen T-121.100 Luennot Luentoihin liittyvät www-kysymykset vastattava 7 luennon kysymyksiin 12:sta ennen ja jälkeen luennon seuraavaa luentoa koskevat kysymykset tulevat www-sivuille maanantaiiltapäivällä, mennyttä luentoa koskevat kysymykset tulevat www-sivuille luennon aikana torstaina klo 10-12 välisenä aikana Tentti: luentoaineisto, sis. luentokysymykset ja oppikirja (Faulkner) T-121.110 Viikottaiset laskuharjoitukset Harjoitustyö
Kurssin rakenne Laskuharjoitukset (T-121.110) Jokaisella assistentilla oma harjoitusryhmänsä, kerran viikossa Seitsemän ryhmää yhteensä kymmenen kertaa Yhteen laskariryhmään mahtuu 18 opiskelijaa Ei viikottaisia kotitehtäviä On oltava läsnä vähintään kuudella kymmenestä harjoituskerrasta Tilaisuudessa tulee osallistua myös siellä tehtäviin harjoituksiin ja keskusteluun Lisäpisteitä harjoitustyön saldoon, jopa arvosanaan
Kurssin rakenne Harjoitustyöt (T-121.110) 1. Projektisuunnittelu 2. Käyttäjätutkimus 3. Käyttöliittymän luonnostelu piirretyt paperiprotot 4. Testisuunnittelu 5. Proton palautus 6. Testaus 7. Korjaus 8. Esittelyproto Tuntiraportointi
Kurssikirja (.100 &.110) Usability Engineering Xristine (Christine) Faulkner Format: Paperback Pub Date: February 2000 ISBN: 0333773217
ACM SIGCHI / HCI Curricula (ACM 1992, 1996) HCI Human-Computer Interaction ACM Association for Computing Machinery SIGCHI Special Interest Group on Computer- Human Interaction http://www.acm.org http://www.acm.org/sigchi/cdg/index.html
Selected Requirements for the HCI Specialization User Interface Design and Development Phenomena and Theories of Human-Computer Interaction Human Factors Cognitive Engineering Human Aspects of Information Systems HCI Project additional basic courses according to discipline / line of education
HCI Community (ACM HCI Curricula 1992, 1996) Organizations The ACM Special Interest Group on Computer Human Interaction SIGCHI The British Computer Society Specialist Group on HCI The IFIP Technical Committee (TC 13) on Human-Computer Interaction The Human Factors Society Computer Systems Technical Group The European Association for Cognitive Ergonomics Journals Human-Computer Interaction International Journal of Man-Machine Studies Behavior and Information Technology International Journal of Human-Computer Interaction Interacting with Computers Conferences ACM CHI Human Factors in Computing Systems Conference ACM User Interface Software Technology Conference BCS HCI SG Human-Computer Interaction Conference European Conference on Cognitive Ergonomics IFIP INTERACT Human Factors in Computing Conference International Conference on Human-Computer Interaction
McLarenin starttijärjestelmä liian vaikea Mikalle F1Forum-Autosport - McLarenin tekninen johtaja Adrian Newey sanoi, ettei Mika Häkkisen auton lähdönohjausjärjestelmäs-sä ollut teknistä vikaa Itävallan Grand Prix'ssä. Newey ei kuitenkaan halunnut suoraan syyttää Häkkistä auton sammuttamisesta lähtöruutuun. "Kyse oli käyttäjän ja käyttöliittymän välillä olevasta ongelmasta. Miten sen nyt sanoisi, mutta kyse oli loppujen lopuksi siitä, että järjestelmää ei käytetty oikein. En kritisoi Mikaa millään tavalla, mutta ehkä se on liian monimutkainen. Olisi helppo sanoa, että Mika teki virheen, mutta...", Newey kierteli.
Käyttöliittymäsuunnittelu Vuorovaikutteisten laitteiden ja järjestelmien suunnittelua, toteutusta ja arviointia siten, että suunnittelun lopputulos on käyttäjän näkökulmasta sopiva ja käyttökelpoinen suunnittelussa otetaan huomioon vuorovaikutustilanteeseen merkitsevästi vaikuttavat asiat
Käyttöliittymäsuunnittelua ihmisen ja laitteen yhdistetty suorituskyky ihmisen ja laitteen vuorovaikutuksen rakenne algoritmit ja käyttöliittymän rakentaminen suunnittelutyön organisointi siten, että käyttäjä tulee huomioiduksi käyttöliittymän määrittely- ja toteutusprosessit suunnitteluvaihtoehdot, valinnat, trade-offs
Käyttöliittymäsuunnittelun aihealueita (Booth 1989) Ohjelmistosuunnittelu Tekoäly Vuorovaikutusvälineet (I/O) Mentaaliset mallit Tehtäväanalyysi Suunnittelutyö Organisatoriset vaikutukset Kognitiotiede Sosiaalipsykologia Organisaatiopsykologia Tietokonelingvistiikka Kognitiivinen psykologia Matematiikka Ergonomia Sosiologia
HCI Human Computer Interaction Käyttäjä kaiken keskellä! http://www.acm.org/sigchi/cdg/figure_1.gif ACM SIGCHI Curricula for Human-Computer Interaction
Käyttöliittymäsuunnittelua? Vuorovaikutteiset käyttöliittymät ovat vahvasti ja yhä enemmän mukana arkipäivän askareissa sekä työssä että vapaa-aikana Käyttäjinä ei vain asiantuntijoita vaan myös kokemattomia käyttäjiä Vaikeat asiat: käyttäjä on epämääräinen toiminnallisuus abstraktia Oletko yli 55-vuotias seniori? Haluatko oppia kännykän ja Internetin käyttöä? Seniorien viestintäpäivä 17.10.2000 Tuusulan pääkirjastossa klo 12-16 Päivän aikana annetaan opastusta matkapuhelimen tekstiviestien lähettämisessä ja Internetin käytössä Tervetuloa!
Asiantuntijan käyttöliittymä http://www.cs.umd.edu/class/fall1999/cmsc434-0201/d-history/sld008.htm Perinteisesti tietokoneiden käyttöliittymä suunniteltiin asiantuntijakäyttäjille, joita voitiin kouluttaa tehtäviinsä
Käyttöliittymä tulosteet (output) informaatiovirta Järjestelmän toiminnallisuus Käyttäjä syötteet (input) Tietokone/sovellus -osajärjestelmä liittymä/rajapinta (interface) Inhimillinen käyttäjä -osajärjestelmä
Vuorovaikutustilanne Toiminnan seitsemän vaihetta 1 Tavoitteet 2 Aikomus toimia 7 Tulkintojen arvioiminen 3 Toimenpideketju 6 Havaintojen tulkitseminen 4 Toimenpideketjun täytäntöönpano Luento 3 Ihminen laitteen käyttäjänä (Raino Vastamäki) -> Käyttöliittymäpsykologiaa 5 Ulkomaailman tilan havainnoiminen VÄLINE / ULKOMAAILMA Norman 1986
Vuorovaikutustilanne (Norman 1986) System Model - functionality Evaluation Interpretation Perception Physical system, state and environment Mental Models - Background knowledge - Experience Evaluation Goals Execution of actions Intentions Action specification Execution
Käyttöliittymän tasot 1. Teknis-fysiologis-ergonominen (technological ) 2. Käsitteellis-havainnollinen (conceptual model) 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne (work process or use situation) (Kuutti 1999, Kuutti & Bannon 1991)
Käytettävyyden osatekijät Sosiaalinen hyväksyttävyys Toiminnallinen hyöty Järjestelmän hyväksyttävyys Käytännöllinen hyväksyttävyys Hinta Hyödyllisyys Yhteensopivuus Luotettavuus jne... Käytettävyys Helppo oppia Tehokas käyttää Helppo muistaa Vähän virheitä Subjektiivisesti miellyttävä Nielsen 1993
Käytettävyys (ISO 9241) Käyttäjä Aiotut lopputulokset Tavoitteet Tehtävä Laitteet ja välineet Käytettävyys Tuottavuus Ympäristö Tuote Käyttökonteksti Vuorovaikutuksen tulos Tehokkuus Tyytyväisyys Käytettävyyden mittarit
Hyödyllisyys ja käytettävyys Ihmisen ja työtehtävän yhteensovittaminen Top-Down Analyyttinen arviointi Järjestelmä tarkoitus Ihminen tavoitteet, tarpeet Luettavuus ennen toiminnallisuutta toiminnallisuus tiedon käsittely Toiminnallinen oikeellisuus ennen ergonomisuutta prosessi muoto psykologiset mekanismit fysiologia ja antropometria Bottom-up Empiirinen arviointi Rasmussen & Goodstein 1988
Käytettävyys: osa kehitysprosessia Vaatimusmäärittely Suunnittelu ja Toteutus Testaus Tuotanto Jakelu Seuranta V1 V2 V3 V4 V5 Käyttäjien tunnistaminen ja Tyylioppaat ryhmittely Tarkistuslistat Käyttäjäluonnehdinnat Heuristiset säännöt Tehtäväanalyysit Kognitiivinen läpikäynti Ympäristö- ja tilanneanalyysit Pienimuotoiset käytettävyystestit Käytettävyystavoitteiden luontikäytettävyystavoitteiden tarkastelu Luento 2 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu () -> Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Luento 10 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessi ja tekniikat (Hannu Kuoppala) Käytettävyystestit Tulosten vertailu käytettävyystavoitteisiin Luento 6 Käytettävyyden arviointi käyttäjien kanssa (Hannu Kuoppala) -> Käytettävyystestaus Luento 4 Luento 5 Käytettävyyden arviointi Käyttöliittymänilman käyttäjiä Katselmoinnit rakentaminen (Hannu Kuoppala) () Luento 7 Graafisen käyttöliittymän suunnittelu (Irmeli Sinkkonen) Asiakaspalaute tuotekehittäjille asti! Käyttäjätietouden keruu Tuotehallinta
Käyttöliittymäsuunnittelun erityiskysymyksiä www-käytettävyys erityisryhmät interaktiotavat uudet vuorovaikutustekniikat Luento 8 www-käytettävyys (Jarmo Parkkinen) -> www-käytettävyys Luento 9 Erityisryhmien käytettävyysvaatimukset (Hannele Hyppönen, STAKES) Luento 11 Interaktiotavat (Lauri Savioja)
Näköalapaikka tulevaisuuteen Käyttöliittymät ovat koko ajan yhä suurempi osa tuotteiden ja järjestelmien toimintaa (esim pelit), niihin panostetaan yhä enemmän ja niillä kilpaillaan yhä enemmän tuotteet differentioituvat käyttöliittymällä Uudet käyttöliittymäratkaisut (käsitteet ja tekniikat) perustuvat aikaisempaan tutkimustyöhön SketchPad (Ivan Sutherland 1963 PhD thesis in MIT), Reaction Handler (William Newman 1968, widget); direct manipulation of graphical objects hiiri: Stanford Research Laboratory 1965 ikkunointi: NLS (Engelbart 1968) hyperteksti (www): MEMEX (Vannevar Bush 1945) multimedia: Interactive Graphical Documents project at Brown 1979-1983 virtuaalitodellisuus ja täydennetty todellisuus: Sutherland 1968 graafiset pelit: SpaceWar (Slug Russel 1962, MIT; PDP-1) CSCW: NLS (Engelbart 1968) Luento 12 Historia, nykyhetki ja tulevaisuus (Marko Nieminen) Brad A. Myers. "A Brief History of Human Computer Interaction Technology." ACM interactions. Vol. 5, no. 2, March, 1998. pp. 44-54.