Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää SILLAN KORJAUSTYÖ TYÖSELITYS/LAATUVAATIMUKSET

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää SILLAN KORJAUSTYÖ TYÖSELITYS/LAATUVAATIMUKSET 5666 390 työselitys Teräsbetoninen ulokelaattasilta Jännemitat (2,50) + 10,00 + (2,50) HL 8,56 m Kokonaispituus 19,90 m Laatinut 2.4.2014 Pasi-Pekka Immonen Tarkastanut 2.4.2014 Pirjo Hypen Järvenpään kaupunki

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 2/22 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 4 1.1 Nykyinen silta 4 1.2 Nykyisen sillan kunto 4 1.3 Korjaustyön laajuus 4 1.4 Yleiset ohjeet ja työselitykset 5 1.5 Liikenteen hoito 6 1.6 Ennen korjaustyön aloittamista muistettavia asioita 6 1.7 Riskien hallinta ja turvallisuussuunnittelu 6 1.8 Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus 6 2. NYKYISTEN RAKENTEIDEN PURKAMINEN 6 2.1 Putket kaapelit ja valaisimet 7 2.2 Kannen pintarakenteiden purkaminen 7 2.3 Betonirakenteiden purkaminen 8 2.4 Kaivu- ja täyttötyöt 9 3. BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 10 3.1 Raudoitustankojen puhdistus ja suojaus 10 3.2 Paikkaus ilman muotteja 10 3.4 Reunapalkkien betonipintojen impregnointi 11 3.5 Betonirakenteiden pinnoitus 12 3.6 Betonirakenteiden antigraffitisuojaus 13 3.7 Halkeamien imeyttäminen 13 4. KANNEN PINTARAKENTEET 14 4.1 Kannen yläpinnan eristysalustan kunnostaminen 14 4.2 Epoksitiivistys ja epoksipaikkaus 14 4.3 Vedeneristys 15 4.4 Päällysteet 17 5. VARUSTEET JA LAITTEET 18 5.1 Tippuputkien yläpäiden tiivistys ja reunasalaojat 18 5.2 Kaiteet 18 5.3 Kaidepylväiden juurien tippuputkien poraus 19 6. SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN 20 6.1 Ajoradan leventäminen ja päällysteen kallistusten muutos 20 6.1 Tulopenkereet 20 6.2 Keilojen ja etuluiskien kunnostaminen 20

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 3/22 6.3 Alittavan väylän päällysteen korjaus ja reunatukien uusiminen 21 6.4 Siltapaikan ajoratamerkinnät 21 6.5 Siltapaikan siistiminen 22 6.6 Istutussuunnitelman mukaiset työt 22

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 4/22 1. YLEISTÄ 1.1 Nykyinen silta Pajalantien alikulkusilta sijaitsee Järvenpäässä. Silta on tyypiltään teräsbetoninen ulokelaattasilta. Silta ylittää kevyen liikenteen väylän. Erikoistarkastuksen perusteella sillan pintarakenteina ovat asfaltti ja vedeneristys. Alkuperäisistä suunnitelmista (nro.3080) poiketen pintarakenteet on tehty suojabetonittomana. Erikoistarkastuksen aikana vedeneristyksen päällä oli asfalttipäällyste (20 60 mm), jossa oli vakavia vaurioita. Vedeneristys oli osittain näkyvissä ja irti kansilaatan yläpinnasta. Laatan yläpinnassa on 4 pintarakenneavauksen perusteella yksittäisiä rapautumia. Ohut- ja pintahietutkimusten perusteella laatan yläpinnan betonissa on säröilyä ja umpeutuneita huokosia. Säröily ulottuu enimmillään n.4 mm:n syvyyteen. Erikoistarkastuksen jälkeen päällysteen reiät paikattiin asfaltilla/kumibitumilla. Kansilaatan yläpinnassa on suunnitelmien mukaan kaksipuolinen 3 % kallistus reunoille. Reunoissa on 4 %:n vastakallistukset tippuputkilinjoihin. Sillan pituuskaltevuus on noin 2,5 % etelään. Alittavalta kevyen liikenteen väylältä mitattu alikulkukorkeus on 3,18 metriä. Sillan eteläpään lähellä on länsipuolella linja-autopysäkin levike. Siltapaikalla on 40 km/h nopeusrajoitus. Siltaa ei ole peruskorjattu aikaisemmin. 1.2 Nykyisen sillan kunto Vuoden 2013 erikoistarkastuksessa todettiin merkittävimmiksi vaurioiksi tai betonin ominaisuuksiksi seuraavat asiat: Vedeneristyksen vauriot ja kansilaatan vuodot. Kansilaatan yläpinnan rapautuminen. Päätypalkkien ja pilarien voimakas karbonatisoituminen. Kaiteiden liikuntavarat ovat loppuneet ja se on aiheuttanut johteiden taipumisen. Kaidepylväiden juurien tippuputket puuttuvat Pengerkaiteiden pituudet eivät vastaa Liikenneviraston vaatimuksia. Etuluiskien ja keilojen verhoukset ovat purkautuneet ilkivallan ja eroosion takia. Sillassa on paljon töherryksiä. Siltapaikan kuivatus ei toimi ylä- tai alapuolella. 1.3 Korjaustyön laajuus Korjaustyö käsittää: Kansilaatan yläpinnan vedeneristyksen uusimisen. Kansilaatan yläpinnan betonin vaurioituneen betonin poistamisen sekä yksittäisten vaurioiden piikkauksen. Laatan yläpinnan mahdollisten halkeamien imeyttämisen.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 5/22 Laatan yläpinnan laasti- tai epoksi-hiekkapaikkauksen sekä epoksitiivistyksen. Vedeneristyksen uusimisen kermieristyksenä. Päällysteiden uusimisen sekä päällysteen saumojen teon ajoradan reunoihin ja sillan päihin. Muiden betonipintojen paikallisten vaurioiden piikkauksen ja paikkauksen Sillan kaiteiden taipumien oikaisun ja mahdollisten pinnoitevaurioiden paikkausmaalauksen. Kaidejuurien tippureikien poraamisen (ellei juuria ole täytetty). Etuluiskien ja keilojen verhousten kunnostamisen. Pengerkaiteiden uusimisen. Betonisten reunatukien poiston sillalta ja kivisten reunatukien siirrot penkereillä. Alittavan kevyenliikenteen väylän päällysteen korjaukset ja väylän reunojen puuttuvien/rikkoutuneiden reunatukien asentamisen. Siltapaikan siistimisen ja istutussuunnitelman mukaiset työt. 1.4 Yleiset ohjeet ja työselitykset Suunnitelma on laadittu Liikenneviraston SILKO -korjausohjeisiin perustuen ja ne on otettava huomioon tässä korjaustyössä. SILKO-ohjeet löytyvät osoitteesta www.liikennevirasto.fi. Muut noudatettavat normit, ohjeet ja yleiset työselitykset: LO 20/2010 Eurokoodin sovellusohje, Siltojen kuormat ja Suunnitteluperusteet - NCCI 1 LO 13/2010 Eurokoodin sovellusohje, Betonirakenteiden Suunnittelu NCCI 2 LO 17/2011 Betonisiltojen korjaussuunnitteluohje InfraRYL, osa 1 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Väylät ja alueet BY 40/2003 Betonirakenteiden pinnat BY 41/2007 Betonirakenteiden korjausohjeet InfraRYL, osa 3 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Sillat ja rakennustekniset osat TIEH 2200014-08 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset LO 1/2011 Liikenne tietyömaalla Pätevyysvaatimukset ja työturvallisuuden perusteet TIEH 2200052-09 Liikenne tietyömaalla Luvanvaraiset työt, Liikennejärjestelyt luvanvaraisissa töissä TIEH 2200053-09 Liikenne tietyömaalla Tienrakennustyömaat TIEH 2200051-09 Liikenne tietyömaalla Sulku- ja varoituslaitteet LO 2/2011 Liikenne tietyömaalla Päällystys- ja tiemerkintätyöt LO 3/2011 Liikenne tietyömaalla Kunnossapitotyöt TIEH 2200007-08 Liikenne tietyömaalla Tienpitoajoneuvot Pank ry Asfalttinormit 2011 (sis. Lisäykset ja korjaukset 1.1.2013) LO 25/2012 Siltojen kaiteet LO 27/2013 Tiekaiteiden suunnittelu

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 6/22 1.5 Liikenteen hoito Siltapaikalla tulee korjaustyön aikana liikenteellä olla käytössä koko työn aikana vähintään 1 kaista. Tästä johtuen tulee pintarakenteiden uusiminen tehdä kahdessa työvaiheessa. Alittavalle kevyelle liikenteelle on järjestettävä esteetön ja turvallinen kulku koko työn ajaksi. 1.6 Ennen korjaustyön aloittamista muistettavia asioita Työmaan riskien arviointi ja turvallisuussuunnitelma Liikennejärjestelyjen toteutuksen suunnittelu ja aikataulutus Liikenteenjärjestelyjä ja nopeusrajoitusta tai tien väliaikaista sulkemista varten tarvittavat luvat ja päätökset Järvenpään kaupungilta Purkusuunnitelma ja purkumenetelmien ympäristöhaittojen kartoitus ja suojaustoimenpiteet Betonityösuunnitelmat Vedeneristys- ja päällystystöiden suunnittelu (myös mahdollisesti vaiheittain toteutettuna) Muotti-, teline- ja tuentasuunnitelma Kaapelikatselmukset, suojaus- ja siirtosuunnittelu Työn aikana pohjoiselta penkereeltä siltapaikalle valuvien pintavesien ohjauksen suunnittelu, niin ettei vesi pääse työmaalle eikä aiheuta eroosiovaurioita siltapaikalle. 1.7 Riskien hallinta ja turvallisuussuunnittelu Hankkeelle on laadittu erillinen turvallisuusasiakirja. 1.8 Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus Käytettävien tuotteiden ja työn lopputuloksen on täytettävä Infra RYL:n ja SILKO:n sekä tässä työselityksessä esitetyt laatuvaatimukset. Työselityksessä on esitetty ohjeellinen korjaustapa yhdelle nimetylle tuotteelle, joka täyttää annetut laatuvaatimukset. Urakoitsija on velvollinen ottamaan yhteyttä tuotteen edustajaan riittävien työohjeiden saamiseksi ja vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi. Korjaussuunnitelman liitteessä `Kelpoisuuskoetaulukko, Infra RYL:ssa ja SILKO:ssa on esitetty laadunvarmistustoimet, joilla urakoitsija on velvollinen osoittamaan laatuvaatimusten täyttyminen. Työstä laaditaan sillan laaturaportti. Raportti toimitetaan työn valmistuttua tilaajalle. 2. NYKYISTEN RAKENTEIDEN PURKAMINEN Purkujätteet on toimitettava luvalliseen vastaanottopaikkaan. Betoni-, betoni/teräs- sekä teräsjätteet toimitetaan luvalliseen uusiokäyttöön. Päällystejätteet toimitetaan luvalliseen uudelleenkäyttövarastoon.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 7/22 Vedeneristysmateriaali (lasikangaskermi) ei sisällä tutkimuksen mukaan PAHyhdisteitä tai asbestia. Kyseisen materiaalin purku voidaan tehdä normaalina purkuna ja jäte hävittää normaalin rakennusjätteen tavoin. Mikäli purkutöiden yhteydessä havaitaan muita vedeneristysmateriaaleja, on niiden haitta-aineet selvitettävä ja purkutyöt sekä jätteiden hävitys on tehtävä tulosten mukaan ympäristöviranomaisten ohjeita noudattaen. Purettaessa betonia ja kaidejuurien tippureikiä porattaessa, tulee työnaikaiset valumajäljet puhdistaa sillan rakenteista. 2.1 Putket kaapelit ja valaisimet Sillan rakenteissa ei ole kaapeleita. Ennen purkutöitä on varmistuttava, ettei siltakeiloissa ole kaapeleita, johtoja tai putkia, jotka saattaisivat vaurioitua rakenteiden purkamisen ja korjauksen yhteydessä. Johtotiedot ovat 12/2013 tietoja. Suunnitelman laatimisen jälkeen siltaan on saatettu asentaa lisää kaapeleita ja johtoja, joten tiedot tulee varmentaa ennen työn aloitusta. 2.2 Kannen pintarakenteiden purkaminen Suunnitelman lähtökohtana on, että pintarakenteiden uusiminen tehdään kahdessa vaiheessa. Urakoitsija laatii purkusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla ennen liikennejärjestelyjen toteutusta. Pintarakennekerrokset ja betoniset reunatuet sekä sillan ja penkereen rajassa olevat kiviset reunatuet voidaan poistaa kaivinkoneella tms. Vedeneristys tulee poistaa varovasti esim. tasareunaisella kaivinkoneen kauhalla, (kone)petkeleellä tai jyrsien tms. Tulopenkereiden päällystettä jyrsitään sillan kummassakin päässä yleispiirustuksessa osoitetuilta alueilta.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 8/22 2.3 Betonirakenteiden purkaminen Purettavia rakenneosia ovat mm: Kansilaatan yläpinnasta poistetaan pintakerros tasovesipesulla. Pinnasta poistetaan rapautumat, eristysainejäämät ja ohut pintakerros, jolloin pinta soveltuu eristysalustaksi. Laatan yläpinnan mahdolliset yksittäiset vauriokohdat poistetaan mekaanisesti piikkaamalla. Kansilaatan alapinnan yksittäinen vuotava harvavalukohta avataan mekaanisesti piikkaamalla ja tarkistetaan harvavalun syvyys. Myös muut mahdolliset betonipinnoissa olevat harvavalut/vauriot piikataan mekaanisesti. Reunapalkkien paikattavat vauriokohdat ja reunapalkin sisäreunan vauriot piikataan mekaanisesti. Betonirakenteiden purkamisessa otettava huomioon seuraavaa: Korkeapainepesun ohjepaine on 400 700 baaria. Laastipaikattavissa kohdissa piikattava alue määritetään silmämääräisesti mahdollisimman suoraviivaiseksi esim. kulmahiomakoneella. Pystypinnan paikattava kohta piikataan siten, että ala- ja sivureunat tulevat mahdollisimman kohtisuoriksi rakenteen pintaa vastaan ja yläreuna on vino piikkauksen pohjalle. Muissa pinnoissa reunat tehdään kohtisuoriksi pintaa vastaan. Aluetta rajattaessa on varottava nykyisiä raudoitustankoja, jotka eivät saa vahingoittua. Nykyistä raudoitusta ei saa vaurioittaa/katkoa piikkauksen yhteydessä. Tartuntapintoja lähestyttäessä viimeinen 10 mm:n kerros poistetaan kevyenä käsin piikkauksena ja tartuntapinnat viimeistellään niin, ettei irtonaista betonia jää rakenteeseen. Betonipintojen vaurioituneet kohdat piikataan vaurion syvyyden mukaisesti vaurioitumattomaan betonipintaan saakka. Mikäli ruosteisia teräksiä paljastuu tai esille tulevien terästen piiristä paljastuu >25%, piikkaus ulotetaan teräksen halkaisijan verran tai vähintään 20 mm raudoituksen taakse. Piikatessa tulee varmistua, etteivät paljastuneet teräkset pääse siirtymään. Tarvittaessa ne on tuettava rakenteeseen. Piikatun pinnan on oltava rosoinen ja karkea (InfraRyl 3 kohdan 42020.3.4.5 mukainen työsauma) eikä siinä saa esiintyä epäpuhtauksia tai irtonaista betonia. Piikkauksen jälkeen kansilaatan yläpinta, muut piikatut pinnat sekä paljastuneet raudoitustangot puhdistetaan huolellisesti liasta ja irtoaineksesta. Piikkauksen laadunvarmistustoimenpiteet: Piikatessa tehdään aluksi koepiikkaukset, joilla määritetään käytettävä paine, vesimäärä, suuttimet ja piikkausnopeus ja sekä muut piikkausmenetelmät siten, että tartuntapinnasta tulee hyvä ja tasalaatuinen Tartuntapintojen puhtaus, rosoisuus ja mahdollisesti paljastuvien raudoitustankojen ruosteettomuus tarkistetaan silmämääräisesti.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 9/22 Piikkauksen jälkeen tarkastetaan pinnan laatu ja halkeilu. Jos laatan yläpinnassa havaitaan halkeamia, imeytetään ne kannen epoksitiivistyksen yhteydessä (kohta 4.2). Laatan yläpinnan sekä piikattujen ja laastipaikattavien kohtien kelpoisuus korjausalustaksi osoitetaan vetokokein. Tartuntavetolujuuden on oltava 1,5 MPa. Laastipaikattavien kohtien vetokokeet tehdään, mikäli se on mahdollista. Pienten paikkausten tartunta varmistetaan koputtelemalla. 2.4 Kaivu- ja täyttötyöt Ennen kaivutöitä kaapelien ja putkien sijainnit on selvitettävä. Siltapaikalla tehtäviä kaivutöitä ovat pintarakenteiden poisto sekä vedeneristyksen viemiseksi siirtymälaatan päälle tehtävät kaivut. Päätypalkkien takana kaivut tehdään >500 mm siirtymälaatan osalle. Myös keilojen kiviverhousten kunnostukseen ja tieluiskien leventämisessä tehdään kaivuja. Tiepenkereillä reunakivet siirretään reunapalkin sisäreunan linjaan yleispiirustuksen osoittamassa laajuudessa ja yhdistetään jouhevasti nykyiseen reunakivilinjaan. Kaivannot täytetään jakavan kerroksen murskeella ja tiivistetään (vähintään 95 % parannettu Proctor-tiiveys).

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 10/22 3. BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 3.1 Raudoitustankojen puhdistus ja suojaus Piikkauksessa esiin tulleet raudoitustangot puhdistetaan ja suojataan korroosionestolaastilla esim. Weber Vetonit REP 05:llä (Saint-Gobain Weber Oy Ab) tai vastaavalla. Työvuoroittain täytetään korjaustyön pöytäkirja (TIEL 7000033 tai BY 405). Puhdistettaessa raudoitustankoja otettava huomioon seuraavaa: Pienissä paikkauksissa nykyinen raudoitus puhdistetaan asteeseen Sa 2. Kaikki tartuntaa heikentävät aineet, kuten rasvat, pölyt jne. on poistettava Raudoitteiden puhtaus tarkistetaan silmämääräisesti ja dokumentoidaan valokuvin. 3.2 Paikkaus ilman muotteja Betonipintojen (ei kansilaatan yläpinta) piikkausten jälkeen yksittäiset, pienialaiset vauriot paikataan valumattomalla sementtipohjaisella paikkauslaastilla esim. Weber Vetonit REP 45 (Saint-Gobain Weber Oy Ab) korjauslaastilla tai vastaava. Yhteensopivuus terästen korroosionestolaastin kanssa on varmistettava, jos raudoitusta on paljastunut. Hyväksytyt betonin paikkausaineet on esitetty SILKO -ohjeessa 3.231. Työvuoroittain täytetään korjaustyön pöytäkirja (TIEL 7000033 tai BY 405). Paikkaukset tehdään huomioiden seuraavaa: Paikkaukset ilman muotteja tehdään SILKO -ohjeiden 1.231 ja 2.231 mukaisesti ja noudattaen BY 40 Betonipinnat sekä BY 41 Betonirakenteiden korjausohjeita. Lisäksi on noudatettava ainetoimittajan tuotekohtaisia ohjeita. Ilman lämpötilasuositus on +5 +15 C. Paikattavan alueen teräkset puhdistetaan huolellisesti ja välittömästi puhdistuksen jälkeen ne suojataan paikkauslaastin kanssa yhteensopivalla korroosionsuojalaastilla. Laastipaikattavaa aluetta pidetään kosteana vuorokausi ennen paikkausta. Paikattavan pinnan tulee olla mattakostea ennen paikkausta. Paikkaan harjataan tartuntakerros eli ns. kynsi ainetoimittajan ohjeiden mukaan. Varsinainen paikkaus tehdään heti tartuntakerroksen harjaamisen jälkeen ns. märkää märälle menetelmänä. Näkyviin jäävät paikat kaavataan ja hierretään. Paikkauksen jälkihoito tehdään paikkausaineen valmistajan ohjeiden mukaan.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 11/22 Jokaisen yksittäisen paikan kiinnittyminen alustaan tarkistetaan koputtelemalla. Irtonaiset paikkaukset uusitaan. Jos paikkauksen pinta-ala on suurempi kuin 0,1 m 2 paikkauksen tartunta alustaan tarkistetaan 7 vrk:n kuluttua työmaalla tartuntavetokokein. Tartuntalujuuden on oltava 1,0 MPa (28 vrk 1,5 MPa). Jos tartuntavaatimus ei täyty, paikkaus on uusittava. Tartuntavetokokeita tehdään ensimmäisestä ja sen jälkeen vähintään joka viidennestä paikasta. Paikan halkeilu tarkastetaan silmämääräisesti. Halkeillut paikka uusitaan. Tuotekohtaisia ohjeita mm. työstettävyysajan, kovettumisen, sekoituksen ja jälkihoidon suhteen on noudatettava. Paikkausten värisävy ei saa oleellisesti poiketa ympäröivistä pinnoista. Laatan yläpinnan yli 0,25 m 2 vauriot paikataan juotoslaastilla tämän työselityksen kohdan 4.1 mukaan. 3.4 Reunapalkkien betonipintojen impregnointi Reunapalkkien sisäreuna ja yläpinta (sis. viisteet) impregnoidaan SILKO- hyväksytyllä geelimäisellä impregnointiaineella, jonka uusintaväli on 15 vuotta ja joka voidaan levittää 28 vrk:n kuluttua paikkaus/valutöistä esim. Sto Cryl HG200 (Sto Finexter Oy) tai vastaava. Geeliä levitetään märkäkalvopaksuudella 1 mm. Impregnointi tehdään huomioiden seuraavaa: Impregnointi tehdään SILKO -ohjeen 2.252 mukaisesti. Lisäksi on noudatettava ainetoimittajan tuotekohtaisia ohjeita. Impregnoitavat pinnat puhdistetaan vesihiekkapuhalluksella ennen impregnointia kevyeen suihkupuhdistusasteeseen ja puhdistetaan huolellisesti. Ennen suihkupuhdistusta on kaidepylväiden juuret suojattava huolellisesti, jotta pinnoitevaurioita ei synny. Työnaikaisten olosuhteiden on oltava valitun aineen vaatimusten mukaiset. Ilman ja rakenteen lämpötilan on oltava vähintään +2 C, mutta alle +30 C. Ilman lämpötilan tulee olla 3 astetta korkeampi kuin kastepistelämpötila. Suhteellinen ilmankosteus ei saa olla 85 % korkeampi. Alustan kosteuden tulee olla tuotekohtaisen ohjeen mukainen. Työtä ei saa tehdä sateella ja pinnat on suojattava sateelta 24 h levityksen jälkeen. Impregnointiaineen levityksen aikana mitataan kerrospaksuus märkäkalvopaksuusmittarilla. Impregnointiaineen tunkeutumissyvyyttä ei tutkita poralieriöillä. Impregnoiduille pinnoille tehdään vesikoe kauttaaltaan tai muu tilaajan hyväksymä kelpoisuuskoe, veden on jäätävä helmeilemään pinnalle ja pinta ei saa tummua.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 12/22 3.5 Betonirakenteiden pinnoitus Reunapalkkien ulkosivu- ja alapinta viisteeseen saakka sekä päätypalkkien ja välitukipilareiden betonipinnat pinnoitetaan vesiohenteisella, halkeamia silloittavalla, orgaanisella akryylimaalilla esim. weber.tec 772 (Saint-Gobain Weber Oy Ab). Pinnoite sävytetään tilaajan määrittämällä värisävyllä. Pinnoitusaineen on oltava SILKO-hyväksytty. Pinnoitustyö tehdään huomioiden seuraavaa: Betonipinnan puhdistus suoritetaan SILKO 2.253 mukaan sekä pinnoitusaineen valmistajan ohjeiden mukaan. Suihkupuhdistus tehdään vesihiekkapuhalluksena. Ennen suihkupuhdistusta on kaiteet suojattava huolellisesti, jotta pinnoitevaurioita ei synny. Pinnoitteen alle jäävän betonin tartuntavetolujuuden tulee olla käytettäessä esimerkkituotetta vähintään 1,0 N/mm 2 Pinnassa olevat huokoset täytetään ja epätasaisuudet silotetaan pinnoitteeseen sopivalla, pakkasenkestävällä tasoituslaastilla esim. weber.vetonit REP970. Tasoite levitetään valmistajan ohjeiden mukaan Ilman ja alustan lämpötilan tulee pinnoitushetkellä olla vähintään +8 C, mutta mielellään 10-15 C. Pinnoitettavan betonipinnan lämpötilan tulee olla 3 C ilman kastepisteen yläpuolella. Suhteellisen kosteuden on oltava alle 85 %. Työnaikaisten olosuhteiden on oltava valmistajan ohjeiden mukaisia Pinnoitteen osa-aineet annostellaan ja sekoitetaan valmistajan ohjeen mukaan Pinnoite levitetään kahtena kerroksena telaamalla, ruiskuttamalla tai sivelemällä valmistajan ohjeiden mukaan. Valmistajan ohjeita kuivumisajasta ja työalueiden limittämisestä tulee noudattaa. Pinnoitustyön jälkeen jälkihoito suoritetaan tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Laadunvarmistus hoidetaan SILKO 2.253, InfraRYL ohjeiden sekä urakoitsijan työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti. Pinnoitteen paksuutta valvotaan ainemenekin ja mahdollisuuksien mukaan kampamittausten avulla. Pinnoitustyön etenemisestä pidetään korjaustyön aikana pöytäkirjaa, josta ilmenee mm. pinnoitusmenetelmä, pinnoitusaine, menekki, olosuhteet ja työsaavutus. Olosuhdemittaukset tulee tehdä työvuoron alussa ja lopussa sekä kerran työvuoron aikana. Pinnoitteen tartunta varmistetaan vetokokeilla. Näytekohdat paikataan ja pinnoitetaan. Työn loppu- ja takuutarkastuksessa tarkistetaan silmämääräisesti pinnoitustyön onnistuminen. Tarvittaessa laatu varmistetaan koelieriöillä.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 13/22 3.6 Betonirakenteiden antigraffitisuojaus Reunapalkkien ja siipimuurien ulkosivupinnat sekä päätypalkkien etupintojen reunaosat (L=1280) ja välitukipilareiden betonipinnat käsitellään 2- komponenttisella, ei uhrautuvalla polyuretaanilakalla esim. weber.tec Antigraffiti P (Saint-Gobain Weber Oy Ab). Pinnoitusaineen on oltava SILKOhyväksytty. Suoja-aineen levitystyö tehdään huomioiden seuraavaa: Työtä ei saa tehdä sateella eikä alle +5 C lämpötilassa. Työnaikaisten olosuhteiden on oltava valmistajan ohjeiden mukaisia. Lakan levitys tehdään aikaisintaan 1 vrk:n kuluttua pinnoitteen jälkimmäisen kerroksen levityksestä. Aineen osa-aineet annostellaan ja sekoitetaan valmistajan ohjeen mukaan Aine levitetään kahtena kerroksena telaamalla, ruiskuttamalla tai sivelemällä valmistajan ohjeiden mukaan. Valmistajan ohjeita kuivumisajasta ja työalueiden limittämisestä tulee noudattaa Antigraffitiaineella käsitellyn pinnan huolto tehdään tietyllä puhdistukseen tarkoitetulla puhdistusaineella. Ennen suojaustyötä tehdään mallityö, jonka tilaajan edustaja hyväksyy. Työn etenemisestä pidetään korjaustyön aikana pöytäkirjaa, josta ilmenee mm. menetelmä, aine, menekki, olosuhteet ja työsaavutus. Olosuhdemittaukset tulee tehdä työvuoron alussa ja lopussa sekä kerran työvuoron aikana. Työn loppu- ja takuutarkastuksessa tarkistetaan silmämääräisesti työn onnistuminen. 3.7 Halkeamien imeyttäminen Laatan yläpinnan mahdolliset halkeamat imeytetään epoksilla. Halkeamien imeyttäminen tehdään SILKO ohjeen 2.239 ja epoksin toimittajan antamien ohjeiden mukaan. Työvuorottain täytetään korjaustyön pöytäkirja (TIEL 7000033 tai By 405).

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 14/22 4. KANNEN PINTARAKENTEET 4.1 Kannen yläpinnan eristysalustan kunnostaminen Eristysalustan kunnostus tehdään SILKO-ohjeen 2.240 mukaan. Kannen yläpinnasta tasovesipestään (1-4 mm). Kannelle ei tehdä muotoiluvalua, vaan kunnostetun betonipinnan on sovelluttava vedeneristysalustaksi. Pienet vauriokohdat paikataan epoksihiekalla. Laajemmat (>0,25 m 2 ) yksittäiset vauriokohdat paikataan juotoslaastilla JB 600/3 tai vastaava tuotteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Eristysalustan kunnostus tehdään huomioiden seuraavaa: Vaiheittain rakentaminen. Laatan yläpinnan kunnostustöiden aikana käytetään sääsuojaa. Nykyisen betonipinnan tulee olla puhdas pölystä ja muista epäpuhtauksista. Myös reunapalkkien sisäpinnat sekä päätypalkkien ja siirtymälaattojen maanvastaiset pinnat, kaivun osalta, suihkupuhdistetaan ennen niiden vedeneristystyötä. Kansilaatan yläpinnassa on alkuperäisten suunnitelmien mukaan kaksipuoleinen n.3 %:n kallistus reunoille ja reunoissa on vastakallistukset tippuputkilinjoihin. Sivukaltevuuksia ei kunnostustyössä muuteta riittävän pituuskaltevuuden ansiosta. Korjaustyössä huomioidaan, ettei kannelle jää painanteita, joihin vesi lammikoituu. Laatan yläpinnan tasaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Laatan yläpinnan on sovelluttava puhdistettuna ja kuivatettuna epoksitiivistysalustaksi. Vastakallistuksen mahdolliset vauriot korjataan kohdan 4.2 Epoksihiekkapaikkaus mukaan tai mikäli vaurioita on paljon paikkaus tehdään juotoslaatilla. Vesien johtuminen kuivatuslaitteille on varmistettava myös kannen puolelta. Kannen yläpinnan soveltuvuus epoksitiivistyksen alustaksi selvitetään piikkaus jälkeen silmämääräisesti tarkastamalla betonipinnan tasaisuus, mahdollisesti näkyvissä olevat raudoitteet ja halkeamat sekä yläpinnan vetokokein. Betonipinnan karheus mitataan ennen epoksitiivistystä lasihelmimenetelmällä InfraRYL 3 kohdan 42310.2.1.6 mukaan. 4.2 Epoksitiivistys ja epoksipaikkaus Kannen yläpinnan mahdolliset pienet kolot tasoitetaan epoksin ja kvartsihiekan seoksella. Tasoitustyö tehdään ennen kannen epoksitiivistystä, jolla tehdään käsittely myös tasoitetun alueen yli. Työ tehdään tuotevalmistajan ohjeiden mukaan (Stopox BV 88 NFR tai vastaava) pääosin seuraavasti: Tasoitettava alue pohjustetaan ensin epoksilla ja tuoreelle epoksipinnalle levitetään epoksista ja kvartsihiekasta sekoitettu tasoituslaasti. Pinta tasataan esim. teräslastalla. Tuoreen tasoituksen päälle heitetään kvartsihiekkaa #0,3-0,9 mm tartunnaksi n. 1 kg/m2. Tasoituslaastissa tulee olla tasainen kvartsihiekan raejakauma, jotta laasti ei erotu.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 15/22 Tasoituslaastin koostumus: 1 osa epoksia ja 2 ½ osaa kvartsihiekkaseosta seuraavasti: 1/3-osa: 0,05 0,2 mm 1/3-osa: 0,3 0,9 mm 1/3-osa: 0,7 1,2 mm Epoksipaikkaus tehdään vastaavasti, huomioiden paikan syvyys ja lisäten sitä vastaavasti karkeampaa kvartsihiekkaa seokseen. Seossuhde: epoksi/hiekka 1:6 paino-osina. Kertatäytöllä ei tulisi tehdä yli 30 mm paksumpia kerroksia. Epoksitiivistys tehdään huomioiden seuraavaa: Ennen epoksitiivistystä tartuntaa heikentävät aineet, kuten sementtiliima, rasvat, pölyt jne. on poistettava esim. kevyellä suihkupuhdistuksella, SILKO 1.203 kohta 11. Puhdistus tehdään laastipaikkausten osalla. Kannen yläpintaan tehdään kaksinkertainen epoksitiivistys valmistajan ohjeita noudattaen. Epoksin levitysmäärän tulee yhteensä olla 3,0 kg/m 2. Eristysalustan kosteus tulee olla InfraRYL taulukon 42310:T1 mukainen Valmis epoksitiivistys on eristettävä viimeistään viikko epoksitiivistyksen jälkeen Suojaamattomalla, valmiilla epoksitiivistetyllä pinnalla ei saa liikkua Epoksitiivistyksen laadunvarmistustoimenpiteet: Epoksitiivistyksen kelpoisuus osoitetaan InfraRYL 3 kohdan: 42310.5 Kelpoisuuden osoittaminen esittämällä tavalla kipinäharavaa käyttäen Valmiin epoksitiivistyksen tulee olla vesitiivis. Vesitiiviys mitataan kummaltakin työalueelta ensin matalajännitemenetelmällä (VTT 2654), jolloin vastuksen tulee olla vähintään 500 M. Sen jälkeen etsitään kipinäharavalla korkeajännitemenetelmää käyttäen (menetelmä VTT-S-05050 09; ASTM D 4787 08) se jännitteen volttimäärä, jolla harava lyö läpi epoksikerroksen. Mittausta jatketaan koko työalueelta alentamalla kyseistä läpilyöntijännitettä 200...300 V. Kaikki läpilyöntikohdat paikataan huolellisesti epoksilla. Epoksitiivistyksen ja alustan välinen tartuntalujuus tulee olla joka kohdassa 1,0 MPa ja keskimäärin 1,5 MPa. 4.3 Vedeneristys Käyttöluokan 1 kaksinkertainen kumibitumikermieristys tehdään SILKO ohjeen 2.811 ja Infra RYL kohdan 42310 mukaisesti. Ennen vedeneristyksen asentamista kannen yläpintaan tehdään epoksitiivistys kohdan 4.2 mukaan. Vedeneristystöistä on laadittava työ- ja laadunvalvontasuunnitelma rakennuttajan hyväksyttäväksi. Siinä tulee esittää vaiheittaisen rakentamisen edellyttämät työalueet, limitykset ja saumarakenteet. Kermieristys tehdään huomioiden seuraavaa: Eristystyön työ- ja laatusuunnitelmassa tulee huomioida vaiheittain rakentamisen erityispiirteet kuten työalueet, eristyksen limitykset jne.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 16/22 Epoksitiivistetty pinta on puhdistettava huolellisesti ennen eristystyön tekemistä liasta ja irtoaineksesta Eristyksen alustan vaatimukset ovat esitetty InfraRYL 3, kohdan 42310.2 mukaisesti Sääsuojan käyttö on esitetty InfraRYL kohdan 42310.0 Eristyksen yleiset laatuvaatimukset kohdassa 8. Kermieristys päätetään puskusaumalla reunapalkin sisäreunaan. Reunapalkin sisäpintaan tehdään 2-kertainen a`1,5 kg/m 2 kumibitumisively (KB 100) siten, että ensimmäinen sively ulottuu noin 250 mm:n leveydeltä aluskermin päälle ja toinen sively noin 250 mm:n leveydeltä pintakermin päälle tippuputkilinjaan saakka. Reunapalkin pystypinnalla sivelyt ulotetaan tulevan päällysteen yläpinnan tasoon Siipimuurien reunapalkkien sisäpintaan ja siipimuurin maanvastaisiin pystypintoihin (auki kaivetuilta osin) tehdään 2-kertainen a`1,5 kg/m 2 kumibitumisively (KB 100). Reunapalkin pystypinnalla sivelyt ulotetaan tulevan päällysteen yläpinnan tasoon. Vedeneristystyö aloitetaan korkeusasemaltaan alimmasta kohdasta kannelta ja kermit levitetään sillan pituussuuntaan. Eristyskermien limitysten on oltava reunoissa vähintään 100 mm ja jatkoksissa vähintään 150 mm. Limityksen tulee olla työalueiden rajakohdissa vähintään 200 mm ja päälle tulevan kermin limityksen tulee olla vähintään 100 mm:n päässä verrattuna alla olevan kermin saumoihin. Kannen harjataitteen yli asennetaan keskeisesti ehyt kermikaista. Kermieristys ulotetaan päätypalkkien takapintaan ja se suojataan rakennuslevyllä korjauspiirustuksessa esitetyllä tavalla. Päätypalkin takapinnan ja siirtymälaatan sauma tiivistetään ennen kermieristystä asentamalla saumaan alusnauha ja kumibitumipohjainen saumamassa, johon tehdään pyöristys. Vedeneristys ulotetaan >350 mm siirtymälaatan päälle. Liimaus kumibitumilla. Muuten kaivetulle siirtymälaatan osalle tehdään 2-kertainen kumibitumisively. Kelpoisuus osoitetaan InfraRYL 3, kohdan 42310.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen mukaisesti Aluskermin alle ei saa jäädä ilmakuplia vaan kermi on jyrättävä tiiviisti alustaansa. Aluskermin tartunta alustaansa mitataan vetokokein. Jokaisen yksittäisen tartunnanmittaustuloksen tulee täyttää InfraRYL kohdassa 42310.3.2.1 taulukon 42310:T2 mukaiset arvot Em. taulukon tartuntalujuusarvoista saa vähentää 10 % mikäli irtoaminen tapahtuu kiinnitysbitumin koheesiomurtumana ja kiinnitysbitumista otetut testitulokset täyttävät Siltojen vedeneristyksen SILKO-hyväksyntäohjeen liitteen 2 taulukon 2 vaatimukset Kuplineet kermikohdat on aina korjattava Tarkastetaan ettei vesi lammikoidu vedeneristyksen päälle vaan ohjautuu tippuputkilinjoille sekä sillan päiden yli penkereelle.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 17/22 4.4 Päällysteet Sillalle uusitaan päällysteet. Uuden päällysteen kaltevuudet muotoillaan siten, että sillan päällyste liittyy jouhevasti penkereiden päällysteisiin. Tarvittaessa sillalla päällysteen harjataitetta pyöristetään sidekerroksen paksuutta muuttamalla. Sillan ja penkereiden tasoero tasataan penkereiden uusittavan päällysteen matkalla. Sillalla muotoillaan päällysteeseen reunapalkkien viereen vastakallistukset. Penkereiden päällysteeseen muotoillaan ajoradan reunoihin vastakallistukset, joilla pohjoispään penkereeltä valuvat pintavedet ohjataan ajoradan pintavesikaivoihin. Penkereiden päällystystyö tehdään samanaikaisesti sillan ylimmän päällystekerroksen (SMA16/120) teon yhteydessä. Näin saadaan jouheva liittyminen sillalta penkereelle. Sillalla valmiin kermieristyksen päälle tehdään seuraavat päällystekerrokset: suoja-asfaltti 20 mm AB 16/100 40 mm SMA 16/120 50 mm Työvuoroittain täytetään korjaustyön pöytäkirja (TIEL 7000033 tai BY 405). Päällysteet uusitaan huomioiden seuraavaa: Valmis eristys on suojattava viikon kuluessa eristyksen valmistumisesta. Suojakerroksen pinnan suurin sallittu epätasaisuus on 4 mm/3 m sillan pituus- ja poikkisuunnassa Ylin asfalttikerros tehdään vasta kun se voidaan tehdä koko ajoradalle Ajoradan päällyste vastakallistetaan reunoilla reunapalkin vieressä 1/25 siten että vesi ohjautuu tippuputkilinjalle. Reunapalkin ja päällysteen välinen sauma tiivistetään LT-saumamassalla ja SILKO 2.732 ohjetta soveltaen Päällyste saumataan kannen päissä LT-saumamassalla, b=40 mm. Pintarakenteiden vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa Infra-RYL kohdan 42330 Sillan pintarakenteet ja Asfalttinormien mukaan (sis. Lisäykset ja korjaukset 1.1.2013) Päällysteen sivukaltevuus tarkistetaan vesikokeella ja tasaisuus mitataan 3 m:n oikolaudalla Työn loppu- ja takuutarkastuksissa tarkistetaan silmämääräisesti, ettei päällysteessä ole halkeilua, purkautumia tai muita vikoja

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 18/22 5. VARUSTEET JA LAITTEET 5.1 Tippuputkien yläpäiden tiivistys ja reunasalaojat Kansilaatan yläpinnan kunnostuksen jälkeen tippuputkien yläpäiden ympärystät tiivistetään tiivistysepoksilla tai epoksihiekalla, jolla muotoillaan laatan yläpinta siten, että vesi ohjautuu tippuputkiin. Ennen putkisalaojien asentamista tarkistetaan, ettei tippuputkissa ole roskia tai epoksijäämiä. Reunojen tippuputkilinjoihin asennetaan putkisalaojat yleispiirustuksen, tyyppipiirustuksen R15/DS4 ja SILKO-ohjeen 2.613 mukaan. Salaojat päätetään kansilaatan eteläpäähän. Salaojaputkien ympärystäyttö tehdään sidotusta kiviaineksesta. Salaojan suojaksi asennetaan kuumuutta kestävä kuitukangas estämään päällystebitumin valuminen ympärystäyttömassaan. Putkien päät suojataan kuitukankaalla. 5.2 Kaiteet Sillan kaiteen viisteet irrotetaan ja uusitaan vastaavan mittaisina tai korjataan. Tarvittavat mitat ja kiinnityskohdat tarkastetaan työmaalla ennen viisteiden irrotusta. Korjauksessa viisteen alapäiden kiinnitysreikiä avarretaan niin, että kiinnityksiin saadaan riittävät liikevarat. Viisteet työstetään konepajalla (oikaisu, reikien avartaminen, vaurioiden paikkausmaalaus), jonka jälkeen viisteet kiinnitetään takaisin paikoilleen. Työn jälkeen tarkistetaan, että lämpöliikkeet pääsevät tapahtumaan. Sillankaiteiden päihin lisätään viisteen osalle puuttuvat kaidepylväät (1 kpl/kulma) ja viisteen jälkeen pengerkaidetta jatketaan täyskorkeana seuraavasti: - koilliskulmassa 12 m + 12 metrin viiste alas - kaakkoiskulmassa 12 m + 12 metrin viiste alas - lounaiskulmassa 4 m + 12 metrin viiste käännetään kohti linjaautopysäkkiä - luoteiskulmassa 12 m + 12 metrin viiste alas. Kaidetta jatkettaessa on pylväsväli 12 metrin matkalla 1 metri. Kaiteet päätetään alku- ja loppuviisteillä tyyppipiirustuksen Ty3/52 mukaan 2 metrin pylväsvälillä. Kaiteita uusittaessa on otettava huomioon seuraavaa: Pengerkaiteen korkeus ajoradan pinnasta on 700 mm Kaiteiden kaikkien osien on oltava kuumasinkittyjä (SFS EN 1461). Johteet kiinnitetään ruuviliitoksin. Pengerkaidetolpat asennetaan maahan painamalla tai iskuvasaralla. Tarvittaessa käytetään esireikää. Mikäli esireikää käytetään, tulee tolpan ympärys tiivistää maanpinnassa ympäröivällä maalla niin, että tolppa ei heilu eikä sen juureen tule myöhemmin kuoppaa.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 19/22 Mahdolliset työnaikana syntyneet ja muut pienet pinnoitevauriot korjataan sinkkiepoksimaaliyhdistelmällä EPZn(R) 80/2. Teräskaiteet ja johteet tehdään ja niiden vaatimusten mukaisuus osoitetaan InfraRYL 42040, 42050, 42451 ja 32110 kohtien mukaan. Uusista kaiteista tulee esittää ainetodistukset, kuormakirjat ja pintakäsittelynpaksuuden mittaustulokset. Lisäksi kaiteiden vaatimusten mukaisuus osoitetaan mittauspöytäkirjoilla. Työn loppu- ja takuutarkastuksissa tarkistetaan silmämääräisesti, että kaiteet on valmistettu ja asennettu suunnitelman mukaisesti ja ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita (tarkistetaan käsin myös muttereiden kireys). 5.3 Kaidepylväiden juurien tippuputkien poraus Kaidepylväiden juuriin porataan tippureiät ja asennetaan tippuputket, ellei kaidejuuria ole täytetty betonilla. Reikien poraus tehdään siipimuurin osalla reunapalkin alapinnan urasta ja aukon osalla kansilaatan viisteestä. Työ tehdään SILKO-ohjeen 2.612 mukaan. Ennen putkien porausta kaidejuurien täytelaastin olemassaolo tarkistetaan poraamalla reikä pylvään ulkosivupintaan (yksi pylväs / puoli). Reiästä endoskopoidaan juuren täytteisyys ja päätetään jatkotoimista. Mikäli juuret on täytetty laastilla, tehdään pylväiden sivupintaan vedenpoistoreiät. Tällöin otetaan yhteys suunnittelijaan lisäohjeiden saamiseksi. Tippureikien poraus ja putkien asentaminen tehdään huomioiden seuraavaa: Ennen porausta on kaidepylväiden todellinen upotussyvyys sekä raudoitustankojen sijainnit selvitettävä. Alkuperäisten suunnitelmien perusteella kaidejuuren kohdalla etäisyys laatan viisteestä on noin 200 mm. Siipimuurin osalla juuren etäisyys uran pohjalta on noin 120 mm. Tippureiät porataan iskevällä porakoneella niin, että reikä osuu kaidejuuren keskelle. Reiät porataan tolpan sisäpuolelle tyhjätilaan. Poraus tehdään 18 mm:n terällä. Tippureiän alaosaa laajennetaan halkaisijaltaan 25 mm:n terällä putken upotussyvyyden (~80 mm) osalta. Tippuputki tehdään ruostumattomasta teräsputkesta. Putken pituus on 130 mm, ulkohalkaisija 25 mm ja seinämän paksuus 1,5-2 mm. Putken alapää tehdään vinoksi 1:1. Putken yläpäähän tehdään 30 mm:n pituudelle harva kierre tai uritus epoksiliiman tartunnan parantamiseksi. Tippuputki liimataan jäykällä epoksiliimalla niin, että sen yläpää on tiivis. Tippuputken kiinnittyminen ja avoimuus tarkistetaan työn jälkeen. Tippuputken alapään terävät reunat pyöristetään niin, ettei putkissa ole vaarallisia reunoja näkyvissä siipimuurien osalla.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 20/22 6. SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN 6.1 Ajoradan leventäminen ja päällysteen kallistusten muutos Ajoradan reunojen nykyiset kiviset reunatuet siirretään reunapalkin sisäreunan tasalle sillan päissä yleispiirustuksen mukaisesti. Puretuilla reunakiviosuuksilla ajoradan päällyste tehdään reunapalkin sisäreunaan. Nykyisen reunakiven taustan kenttäkiviverhousta/kasvillisuuden kasvualustaa poistetaan tarvittava määrä. Levennys tasataan murskeella ja tiivistetään huolellisesti. Kivisten reunatukien asennusalusta tehdään maakostealla betonilla, jossa on sementtiä vähintään 200 kg/m 3 ja massan notkeuden tulee olla 20-40 svb. Kivien taustat täytetään ja tiivistetään murskeella #0-32 mm tai betonilla. Sillan kulmissa puretuilla osuuksilla reunakivet asennetaan uuteen linjaan niin, että liittyminen nykyiseen reunakivilinjaan saadaan jouhevaksi. Jäljelle jäävä kenttäkiviverhouksen osuus puhdistetaan ja kunnostetaan. Nurmiverhouksen vauriot korjataan nurmiverhouksella, nurmetusluokka II. Reunapalkin pään ja reunakiven välinen sauma tiivistetään kumibitumipohjaisella saumausmassalla (LT-sauma). Purettu osuus päällystetään uudelleen ajoradan kulutuskerroksen päällystystyön yhteydessä. Työn loppu- ja takuutarkastuksissa tarkistetaan silmämääräisesti, että päällysteet on korjattu suunnitelman mukaisesti. Vettä valuttamalla tarkistetaan, etteivät pintavedet aiheuta eroosiovaurioita. Tarkistetaan, että kiviset reunatuet on asennettu oikeaan linjaan ja ettei kivien saumoissa ole merkittäviä tasoeroja. Tarkistetaan, että reunapalkin pään ja kiven välinen sauma on tiivistetty eikä saumasta pääse vettä rakenteen alle. 6.1 Tulopenkereet Tulopenkereet jyrsitään n. 20 mm suunnitelmassa esitetyltä alueelta ja päällystetään yhtä aikaa kannen ylimmän asfalttikerroksen (50 mm) kanssa. Penkereen ja sillan tasoerot sekä ajoradan kallistukset tehdään jouheviksi verrattuna penkereiden nykyiseen päällysteeseen. Pohjoispään penkereellä ajoradan reunoihin muotoillaan vastakallistukset pintavesikaivoille. 6.2 Keilojen ja etuluiskien kunnostaminen Siipimuurien alapuolen tyhjätilat täytetään soralla, etteivät sadevedet pääse rakenteen alle. Nykyiset keilojen kiviverhoukset puhdistetaan maa-aineksista harjaamalla ja eroosio- ja muut vauriot korjataan. Keilojen yläosat viimeistellään reunakiven siirtojen vaatimilta osin.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 21/22 Kenttäkiviverhouksen reunan vaurioihin asennetaan irronneet kivet. Työ tehdään SILKO-ohjetta 2.918 soveltaen. Kivien kiinnitykseen käytetään maakosteaa betonia. Kivet ladotaan käsin toisiinsa kiinni siten, että kivien paksuudesta noin puolet tulee alustamassan sisään. Verhous tiivistetään lopulliseen asemaansa ennen sementin sitoutumista puu- tai kuminuijalla. Verhouksen ja siipimuurin sauma täytetään maakostealla betonilla. Etuluiskien yläosien betonikiviverhoukset korjataan asentamalla puuttuvat kivet paikoilleen ja täyttämällä maakostealla betonilla päätypalkin ja betonikiviverhouksen väli. Nykyiset sauman irtonaiset betonipalat irrotetaan, jotta saadaan yhtenäinen valu. Eteläpäässä päätypalkin alapuolen eroosiovauriot korjataan hiekkatäytöllä ennen verhouksen korjaustöitä. Työn loppu- ja takuutarkastuksissa tarkistetaan silmämääräisesti, että luiskat ja keilat ovat korjattu suunnitelman mukaisesti. Vettä valuttamalla tarkistetaan, että pintavedet ohjautuvat siipimuurien ohi eivätkä aiheuta eroosiovaurioita keiloihin tai tieluiskiin. 6.3 Alittavan väylän päällysteen korjaus ja reunatukien uusiminen Kevyen liikenteen väylän päällysteen kallistukset korjataan sillan alla siten, että pintavedet ohjautuvat läheisiin pintavesikaivoihin. Asfalttipäällysteen pinnasta jyrsitään noin 15 mm:n paksuinen kerros pintavesikaivojen väliseltä osuudelta ja niiden ympäriltä. Jyrsitylle osuudelle tehdään uusi pintakerros asfaltista (AB11/~50) niin, että kallistukset ovat kevyen liikenteen väylän reunoille ja sadevesikaivoille. Kaivojen ympärystän tiivistys tehdään huolellisesti. Kevyen liikenteen väylän betoniset reunatuet uusitaan istutussuunnitelman mukaan. Päällystettä uusittaessa on otettava huomioon seuraavaa: Jyrsitty päällyste on oltava puhdas välittömästi ennen uuden kerroksen levittämistä. Uusittavan päällystekerroksen paksuus on 15-30 mm. Päällysteen sivukaltevuus tarkistetaan vesikokeella ja tasaisuus mitataan 1,5 m:n oikolaudalla Tarkastetaan, että pintavesikaivon ympärillä ei ole päällysteessä reikiä, joihin vesi ohjautuu. Tarvittaessa kohdat paikataan päällysteen paikkausmassalla ja/tai kumibitumilla. Työn loppu- ja takuutarkastuksissa tarkistetaan silmämääräisesti, ettei päällysteessä ole halkeilua, purkautumia tai muita vikoja 6.4 Siltapaikan ajoratamerkinnät Ajoratamerkinnät palautetaan vaatimusten mukaisiksi sillalla ja uudelleen päällystetyillä tulopenkereillä.

Pajalantien alikulkukäytävä, Järvenpää 22/22 6.5 Siltapaikan siistiminen Siltapaikka siistitään ennen työn luovutusta tilaajalle. Rakennusjätteet toimitetaan asianmukaisiin laitoksiin. Työkoneista ja/tai materiaalien varastoinnista aiheutuneet jäljet työmaa-alueella korjataan. 6.6 Istutussuunnitelman mukaiset työt Siltapaikalla tehdään korjaus-/parannustöitä istutussuunnitelman mukaisesti.