1 (6) FSHKY / KEHITYSVAMMAHUOLTO / PERHEHOITO Perhehoidon toimintaohje 2017 1. KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOIT- TEET Perhehoidon tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Hoidolla pyritään edistämään perhehoidettavan perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä. Hoito ja huolenpito järjestetään joko perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. (Perhehoitolaki 263/2015 1, 2, 3). Perhehoidossa voi olla kehitysvammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia. Kehitysvammaisia lapsia ja nuoria sijoitetaan perhehoitoon kehitysvammahuollon palveluna. Perhehoidossa olevalle kehitysvammaiselle henkilölle tehdään yksilöllinen palvelusuunnitelma ja sen pohjalta erityishuolto-ohjelmapäätös (EHO). Asiakkaalta peritään perhehoidosta asiakasmaksulain mukainen maksu yli 16-vuotiailta kehitysvammaisilta. Perhehoidon asiakasmaksu määritellään laissa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (3.8.1992/734 7b) ja asetuksessa (9.10.1992/912 9). Alle 16-vuotiailta ei peritä asiakasmaksuja. Osittaisesta perhehoidosta ei peritä asiakasmaksua. Jatkuva perhehoito on ympärivuorokauden kestävää hoitoa toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Se on ensisijainen vaihtoehto lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Aikuisten pitkäaikainen perhehoito voi olla joko itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvän asumisen ja elämisen järjestely. Tällöin perhehoito tarjoaa mahdollisuuden pysyviin ja kiinteisiin ihmissuhteisiin niille, joilla ei ole edellytyksiä itsenäisempään asumiseen. Hoidon järjestämisestä vastaa perhehoidosta vastaava kunta. Tilapäinen perhehoito perhehoitajan tai perhehoidettavan kotona on ympärivuorokauden kestävää hoitoa. Hoitopäiviä on enintään 6 päivää/kuukaudessa tai 60 päivää/vuodessa. Tarve määritellään perhehoidossa olevan henkilön palvelusuunnitelmassa. Tilapäinen perhehoito on tarkoitettu erityisesti kehitysvammaisten kotona asumisen tukemiseen ja antamaan omaisille mahdollisuuden pitää vapaata. Osapäiväinen perhehoito on perhehoitajan tai perhehoidettavan kotona, päiväsaikaan tapahtuvaa hoitoa, enintään 10 tuntia/kerta. Päiväsaikaan tapahtuvan perhehoidon tavoitteena on tukea vanhempien jaksamista. Hoitopäiviä on enintään 6 päivää/kk tai 60 päivää/vuodessa. Tilapäisessä perhehoidossa hoito- ja huolenpito määritellään päiväperusteisesti. Tilapäisen hoidon järjestämisestä vastaa perhehoidosta vastaava kunta.
2 (6) 2. OHJEISTAVAT LAIT JA ASETUKSET - Perhehoitolaki asetuksineen - Sosiaalihuoltolaki asetuksineen - Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki asetuksineen - Tapaturmavakuutuslaki asetuksineen - Asiakasmaksulaki asetuksineen - Laki kehitysvammaisten erityishuollosta asetuksineen - Vammaispalvelulaki asetuksineen - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 3. PERHEHOITAJAN ASEMA JA TEHTÄVÄT Perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitolaissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa perhehoitolain mukaista perhehoitoa. Perhehoitajaksi voi perhehoitolain 6 mukaan ryhtyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitaja toimii kasvatus-, hoito- ja ohjaustehtävässään yhteistyössä perhehoitoon sijoittajien, omaisten sekä perhehoidettavan tukipalveluja järjestävän tahon kanssa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. (Perhehoitolaki 263/2015 6) Kehitysvammaisten perhehoidon ennakkovalmennuksen järjestää FSHKY:ssä palveluohjaaja Riikka Lehtinen. Ennakkovalmennus järjestetään joko yksilö- tai ryhmämuotoisesti. Perhehoitajille mahdollistetaan koulutukseen pääsy siinä määrin kuin se on mahdollista. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää, joka on nimetty jokaista perhehoidettavaa varten. (Perhehoitolaki 263/2015 15) Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perheessä tapahtuvista merkittävistä muutoksista. Perhehoitajan sosiaaliturva määräytyy perhehoitolain 20 mukaisesti. Perhehoitajan vapaan kertymisjakso on tammi-joulukuu. Jatkuvassa perhehoidossa vapaata voi kertyä 42 vrk. Kuukauden vapaapäivien kertymä on 3,5 päivää, mikäli kuukaudessa on 14 läsnäolopäivää. Jatkuvaa perhehoitoa antava perhehoitaja voi pitää vapaata ansaintaperiaatteen mukaan kesäaikana 3-4 viikkoa ja muulloin 1-2 viikkoa kalenterivuoden aikana. Päätoimisesti perhehoitajana toimivalla on oikeus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen joka toinen vuosi. Muut kuin päätoimiset perhehoitajat ovat oikeutettuja tarkastukseen tarvittaessa. FSHKY:ssä hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tekee perhehoitajan kotikunnan terveysaseman lääkäri/terveydenhoitaja.
3 (6) Perhehoitajan eläkeikä on 68 vuotta (Kunnallinen eläkelaki 30.7.2004/713 11). Kunnallisessa eläkelaissa katsotaan palvelusuhteeksi perhehoitajan toimeksiantosopimuksella tehtävä työ (Kunnallinen eläkelaki 30.7.2004/713 4 momentti 1). 4. PERHEKOTI Perhekoti on FSHKY:n hyväksymä yksityiskoti, jossa annetaan perhehoitoa toimeksiantosopimuksen perusteella. Perhekodissa saadaan perhehoitolain 7 mukaan hoitaa samanaikaisesti enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Perhehoitolakiin 1.7.2016 tehdyn lisäyksen jälkeen perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa hoitajaa, jotka täyttävät kelpoisuusvaatimukset. Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä. Tällöin perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 :n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus (soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä). Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään. 5. TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitoa antavaa henkilöä kutsutaan perhehoitajaksi. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun kohdalla erikseen. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä jokaisesta hoitojaksosta erikseen, määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Sopimuksen voimassaoloaika määritellään yhdessä perhehoidettavan, tämän läheisten ja perhehoitajan kanssa. Perhehoitajan ja kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: perhehoitajalle maksettavan palkkion määrä ja suorittaminen, perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksaminen, perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaaminen, hoidon arvioitu kesto, perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaan toteuttaminen sekä palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaa-ajalta, perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus ja koulutus sekä näiden toteuttaminen, toimeksiantosopimuksen irtisanominen, yhteistyö kunnan ja perhehoitajan kesken. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat perhehoidosta vastaava työntekijä sekä perhehoitaja. Salassapitovelvollisuus koskee perhehoitajaa ja sopimukseen on liitettävä asiaa koskeva maininta. (Perhehoitolaki 263/2015 10) Perhehoitajaa koskevat säännökset sisältyvät perhehoitolakiin.
4 (6) 4. TOIMEKSIANTOSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA PURKAMINEN Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata määräajassa tai jos puutetta ei voida ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa korjata, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (Perhehoitolaki 263/2015 12). 6. KÄYNNISTAMISKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Perhehoidon käynnistämiseksi tarpeellisista kustannuksista voidaan perhehoitajalle suorittaa korvaus, jonka yläraja on määritelty perhehoitolaissa (263/2015 18). FSHKY:n yhtymähallitus on määritellyt käynnistämiskorvauksen enimmäissuuruudeksi perhehoidossa olevaa henkilöä kohti, mikä on 2908,85 (Yhtymähallitus 21.12.2015 190). Kustannusten katsotaan kuoleutuvan neljässä vuodessa, 25 % vuodessa. Kunta pidättää itselleen oikeuden periä korvaukset perhehoitajalta takaisin, mikäli perhehoitosijoitus päättyy ennen kuin neljä vuotta on kulunut sen alkamisesta eikä uutta toimeksiantosopimusta ole tarkoitus valmistella. 7. PERHEHOIDOSSA ASUVAA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Perhehoidossa olevan asiakkaan palvelusuunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan nykyhetken elämäntilanne, tarpeet ja tavoitteet. Suunnitelma tehdään yhteistyössä sijoittajan, perhehoitajan, asiakkaan ja hänen edunvalvojansa kanssa. Perhehoidettavan asema Perhehoidettavan sairastuessa tulee perhehoitajan hankia palvelut normaalin perusterveydenhuollon ja tarvittaessa sairaanhoidon piiristä. Perusterveydenhuollon kustannuksista vastaa FSHKY. Perhehoidettavan oma yksityinen lomamatka ja perhehoitajan järjestämä virkistystoiminta Perhehoidettava maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset itse. Matkan mahdollistamiseksi perhehoidettava maksaa myös hoitajan matkan. Perhehoitaja osuus jaetaan lähtijöiden kanssa. Perhehoitaja maksaa itse muut kulunsa (vuokra, ruoka ym.). Perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus matkan ajalta. Perhehoitaja huolehtii perhehoidettavan asumis- ja ruokakustannukset matkan aikana, koska perhehoidettava maksaa asianmukaisen asiakasmaksun. Perhehoidettavan loma ei aiheuta perhehoidon keskeytystä. Ulko- ja kotimaan matkoista on esitettävä matkasuunnitelma perhehoidosta vastaavalle viranhaltijalle. Perhehoidettavan työtoiminta Jos perhehoidettava on työtoiminnassa kokoaikaisesti perhehoitajan kodissa, on perhehoitajan maksettava työosuusrahaa. Työosuusraha sisältyy perhehoitajan kulukorvauk-
5 (6) seen. Työosuusrahan maksamisesta on pidettävä seurantakirjaa. Työtoiminnan tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja säännöllistä, perhehoidosta selvästi erotettavaa toimintaa. Perhehoidettavan varojen käyttö Perhehoidettavan varat ovat asukkaan omaan käyttöön ja henkilökohtaisiin tarpeisiin. Perhehoitaja voi miettiä yhdessä perhehoidettavan kanssa varojen sopivia käyttökohteita. Vahingonkorvaukset Perhehoitajalla tulee olla laajennettu kotivakuutus. 8. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoitopalkkio ja kulukorvaus määräytyvät FSHKY:n hyväksymien perusteiden mukaisesti. Jatkuvassa perhehoidossa palkkio ja kulukorvaus määräytyvät perhehoidossa olevan kehitysvammaisen hoidon ja ohjauksen tarpeen mukaan. Tilapäisessä perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan FSHKY:n hyväksymien päivätaksojen mukaisesti. Tilapäinen perhehoito on päiväperusteista. Perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan vain palkkio, ei kulukorvausta. Kulukorvaus on tarkoitettu perhehoitajan kotona tapahtuvan asumisen ja ruokailun kustannusten kattamiseen. Osapäiväisessä perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan Yhtymähallituksen määrittämä palkkio, kulukorvausta ei makseta, mikäli hoito tapahtuu perhehoidettavan kotona. Jatkuvan perhehoidon keskeytyksen ajalta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus seuraavasti: a) Perhehoidettava sijoitetaan laitokseen, asuntolaan tai omaisten luo perhehoitajan vapaan ajaksi Palkkio maksetaan kokonaan, mutta kulukorvauksesta pidätetään ruokarahan osuus. b) Perhehoidettava sijoitetaan tilapäistä perhehoitoa antavan perhehoitajan kotiin perhehoitajan vapaan ajaksi Palkkio maksetaan sekä vakinaiselle että tilapäistä perhehoitoa antavalle hoitajalle. Kulukorvaus maksetaan kokonaisena tilapäiselle hoitajalle, vakinaiselta hoitajalta siitä pidätetään ruokarahan osuus. c) Sijaishoitaja tulee perhehoitajan kotiin perhehoitajan vapaan ajaksi Palkkio maksetaan sekä vakinaiselle että sijaishoitajalle. Kulukorvaus maksetaan kokonaan vakinaiselle hoitajalle. d) Perhehoidettavan loma/poissaolo perhehoitajan luota (yli 5 pv epäsäännöllinen) Jos kyseessä ei ole hoitajan ansaittu vapaa, alle 5 pv poissaolot maksetaan. Kulukorvauksesta pidätetään ruokarahan osuus. e) Perhehoidettavan muu poissaolo, esim. sairaus 9 pv. Palkkio maksetaan, kulukorvauksesta pidätetään ruokarahan osuus.
6 (6) 9. PERHEHOITAJAN SAIRASTUMINEN Jos perhehoidettava joudutaan sijoittamaan väliaikaisesti muualle perhehoitajan sairastumisen vuoksi, maksetaan perhehoitajalle palkkio ja kulukorvaus sairastumispäivältä sekä yhdeksän seuraavan päivän ajalta (sairasvakuutuksen omavastuuaikaa noudattaen). Sen jälkeen perhehoitajalle maksetaan ainoastaan kulukorvauksen asumismenojen osuus. 10. VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus perhehoidettavaan ja hänen omaisiinsa liittyvissä asioissa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) 15. 11. TIETOJENANTAMISVELVOLLISUUS Perhehoitaja on velvollinen antamaan tietoja kaikista perhehoitoon liittyvistä asioista FSHKY:n kehitysvammahuollon perhehoidon viranhaltijoille, kuten esim. hoitojaksoista muualla, sijaishoitajista kotona, lomista, matkoista yms. Yhteyshenkilönä toimii kotikunnan palveluohjaaja. Perhehoitaja on myös velvollinen toimittamaan kuukausittain läsnäololistan perhehoidon järjestämisestä vastaavalle taholle. YHTEYSTIEDOT FSHKY 03-41911 / Kehitysvammahuollon palveluohjaaja Riikka Lehtinen