NAANTALIN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Samankaltaiset tiedostot
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan HYTEkärkihankkeet

EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Jorma Posio

Pakka-toimintamalli käytännössä

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Vaasa Kimmo Mäkelä

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Terveyden edistäminen Kainuussa

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Kouluterveyskysely 2017

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN VARSINAIS-SUOMESSA

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

Pakka-toimintamallin mahdollisuudet ehkäisevässä päihdetyössä Tampereella

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Pois syrjästä -hanke

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kouluterveyskysely 2017

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Loppuraportti

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Pakka-toimintamallin esittely

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

Kuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita. Ehkäisevän päihdetyön työkokous

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Yhteistyössä tasapainoon

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

Pohjanmaa hanke tilannearvio 10/2006. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Transkriptio:

NAANTALIN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012-30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Nummela Riikka 20.9.2013

1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Naantalin pilotin tavoitteet... 4 3. LÄNSI 2013 hankkeen toteuttaminen Naantalissa... 5 4. Arviointi... 9 5. Pohdinta... 11 LÄHTEET... 13

2 1. Johdanto Vuonna 2012 työryhmä hyväksyi Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä painopistealueiksi Mieli 2009 -työryhmän linjausten pohjalta seuraavat kohdat: 1) asiakkaan aseman vahvistamisen, 2) ehkäisyn ja edistämisen painottaminen, 3) palvelujen integroiminen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja eri ikäryhmien tarpeiden huomioiminen sekä 4) ohjauskeinojen tehostaminen. Näiden kohtien tavoitteena on turvata mielenterveys- ja päihdetyön avohoito peruspalvelupainotteisemmaksi sekä varmistaa siihen riittävät voimavarat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 18). Naantalin kaupungille on tehty päihdesuunnitelma Myötätuuli-kehittämishankeen aikana vuosille 2009 2012. Suunnitelmassa keskeisinä olivat päihdetyön asiakkaan, henkilöstön ja prosessien ja talouden näkökulmat. Päihdetyön johtolankana olivat elämänkaariajattelu sekä ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön osa-alueet. Päihdetyön ehkäisyssä tavoitteina olivat haittojen vähentäminen, mitkä ovat LÄNSI 2013 -hankkeen tavoitteiden pohjana. Naantalin kaupungin psykososiaalisiin palveluihin on kirjattu strategisiksi tavoitteiksi asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. Toimenpiteinä ovat ongelmakohtien tunnistaminen indikaattoreiden avulla sekä niihin puuttuminen. Lisäksi tavoitteena on luoda matalan kynnyksen palvelut eri ammattiryhmien verkostoitumisen tuella. Toimintatapojen yhtenäistämisellä kehitetään voimavarojen oikeanlaista suuntaamista ja pyritään kustannusvaikutusten vähentämiseen. Kouluterveyskyselyissä on noussut esille, että naantalilaisten nuorten keskuudessa koulukiusaaminen ja humalajuominen sekä tupakointi ovat yleisiä 8. ja 9. luokan oppilailla. Lisäksi huolestuttavaa on, että yläkoululaisista 7.6 % kokee, että ei ole yhtään läheistä ystävää ja 14.9 % kokee vanhemmuuden puutteetta. Muutoksia on tapahtunut myönteisempään suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana.

3 Ehkäisevän työn menetelmänä on LÄNSI -hankkeen aikana luotu vakiintuneeksi toimintamuodoksi Hyvinvointipäivät (HIP- ja HAP-päivät) alakouluissa 5-6. luokkalaisille, yläkouluissa ja lukiossa. Lisäksi yhteistyönä Naantalin ammattiopiston kanssa on järjestetty päihdepäiviä ammattiopiston opiskelijoille ja yläkoulun oppilaille. Paikallisen, vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen on aloitettu Naantalissa yhteistyössä Raision kaupungin kanssa. Ostokokeilut ovat vielä toteuttamatta. Yhteistyötä on tehty Naantalin ammattiopiston kanssa ostokokeilujen toteuttamiseksi.

4 2. Naantalin pilotin tavoitteet LÄNSI 2013 -hankkeen tavoitteet: Hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja kehittäminen sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyössä Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveystoimen perustasolla Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien vuosittaisen arvioinnin ja valtuustokausittaisen päivittämisen vakiinnuttaminen (STM 2012, 14) Naantalin pilotin tavoitteet Vaikuttavien toimintatapojen vahvistaminen perustason palveluissa. HIP-tapahtuminen jatkuminen sekä Innokylän innovaatioiden hyödyntäminen. Asiakkaiden osallisuuden varmistaminen kaikessa: hankkeen valmistelussa, kehittämistyössä ja arvioinnissa. Pakka-toiminnan (paikallinen alkoholipolitiikka) aloitus yhteistyössä Raision kaupungin kanssa. o Alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden välittämisen estäminen alaikäisille o Vastuullisen elinkeinotoiminnan edistäminen o Haittojen minimoiminen Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen ja seuranta. (LIITE 1, Naantalin pilotin hankekortti 2013)

5 LÄNSI 2013 -hankkeen aikana on vahvistettu toimivien käytäntöjen käyttöönotossa ja päihde- ja mielenterveysosaamista peruspalveluissa. HIP- päivät ovat vakiinnuttaneet toimintansa alakouluissa moniammatillisena yhteistyönä. Lisäksi LÄNSI 2012 -hankkeen aikana luodut verkostot ovat mahdollistaneet PAKKA-toiminnan aloittamisen yhteistyössä Raision kaupungin kanssa. 3. LÄNSI 2013 hankkeen toteuttaminen Naantalissa Länsi 2013 toteutettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. LÄNSI 2013 -hanke on Länsi 2012 - hankkeen jatkohanke. Jatkohankkeella oli tavoitteena jatkaa pilottien tavoitteiden saavuttamista sekä juurruttaa hyviksi todetut toimintamallit pysyviksi käytänteiksi. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2013, 2) Länsi- hanketta hallinnoi Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Hankkeen yhteisenä henkilöstönä jatkavat hankejohtaja ja ½ projektisihteeri. Kehittämishanke toteutetaan ajalla 1.10.2012 31.10.2013. Hankekunnat ovat samat kuin Länsi 2012 hankkeessa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 799 000 euroa, josta valtionavustus on 599 250 euroa. Hankkeen väestöpohja on Naantalissa 18 824 sekä Naantalin pilotin käyttöön jäävä osuus oli 17 396 euroa. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2013a, 5) Pilotissa suunniteltujen vaikuttavien toimintatapojen vahvistaminen peruspalveluissa on onnistunut HIP-tapahtumat ovat vakiintuneina toimintamuotoina alakouluissa 5-6. luokkalaisille sekä lukiossa toiminta aloitettiin toukokuussa 2013. Innokylän verkkosivujen innovaatioissa juurruttamista on jatkettu yläkoulussa ja lukiossa sekä hyviä toimintamuotoja jatketaan muun muassa nuorten peliryhmän aloittamisella.

6 Audit-kyselyiden käyttöä on vahvistettu peruspalveluissa. Länsi-hankkeen aikana päihde- ja mielenterveysseulat (ADSUME, BDI) ovat laajasti käytössä. Terveystarkastuksissa neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa päihde- ja mielenterveysseulat ovat vakiintuneena toimintamuotoina. Lisäksi työttömien terveystarkastuksissa päihde- ja mielenterveysseulat ovat vakiintuneena käytäntönä. Uudessa LIIKU -hankkeessa Audit-kysely on mukana. Neuvolassa on perhetyöntekijä neljänä päivänä viikossa ja ryhmäneuvola on vakiintuneena toimintamuotona. Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä yhteistyötä tehdään yläkoulujen ja Naantalin ammattiopiston opiskelijoiden kanssa. Alkoholipoliittisen ohjelman kehittäminen on aloitettu Pakkatoimintana yhteistyössä Raision kaupungin ja Naantalin ammattiopiston sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on päivitetty tavoitteiden mukaisesti. 3.1 Ohjausryhmä Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvajohtaja. Puheenjohtajana toimii, perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen. Muut ohjausryhmän jäsenet olivat koko hankkeen aikana seuraavat henkilöt: Ylilääkäri Riikka Lehtinen Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen Johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen Sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti Sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki

7 Aikuissosiaalityön päällikkö Kari Virtanen Ohjausryhmän sihteerinä toimii terveydenhoitaja Riikka Nummela Ohjausryhmässä on tapahtunut muutoksia kevään 2013 aikana. Ylilääkäri Mikko Laaksonen jäi virkavapaalle 1.3.2013 alkaen ja ehkäisevä päihdetyöntekijä Minna Suikkanen työlomalla 4.2.2013 alkaen. Ohjausryhmän kokoontumiset Vuosi 2013 Päivämäärät 2 kertaa 16.4.2013 ja 16.9.2013 3.2 Työntekijä Naantalin pilotin työntekijänä on toiminut ennaltaehkäisevä päihdetyöntekijä Minna Suikkanen ajalla 1.10.2012 3.2.2013. Hanketyöntekijä toimii kaksi työpäivää viikossa eli 16 h. Minna Suikkasen tilalle pilotin työntekijänä 4.2.2013 aloitti terveydenhoitaja Riikka Nummela. Hänen työpanoksensa hankkeelle oli 12 tuntia viikossa, koska Minna Suikkanen teki Pakkatoiminnan hanketyötä neljä tuntia viikossa. 3.3 Verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Sano ei päihteille -päihdepäivä toteutettiin Naantalin ammattiopistossa 15.2.2013. Mukana päihdepäivässä olivat terveydenhoitajat Riikka Nummela ja Marja-Liisa Aarnio sekä Anne Mikkola Ehyt ry:stä. Nuorille tehtiin puhalluskokeita sekä kerrottiin tupakoinnin vaikutuksista terveyteen.

8 Keväällä 2013 järjestettiin hyvinvointiseminaari 1.3.2013 Naantalin kylpylässä. Tilaisuuden järjesti Naantalin kaupunki ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Seminaarin tavoitteena oli tuoda esille moniammatillissa työryhmissä hyvinvoinnin vahvuudet, puutteet, kehittämisehdotukset ja niihin tarvittavat resurssit hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kouluterveydenhoitajien kehittämispäivässä 7.6.2013 käsiteltiin päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivitystä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon näkökulmasta. Hyvinvointi-iltapäivien sekä Innokylän hyvien toimintojen juurruttamista kehitettiin kouluterveydenhoitajien kanssa 28.8.2013, 27.8.2013 sekä 4.9.2013. Hyvinvointi-iltapäivät ovat vakiintuneena toimintamuotina kouluissa ja opistoissa ja niiden runkoa voidaan muokata tarpeen mukaisesti. Lukion hyvinvointiaamupäivässä olivat mukana Naantalin nuorisotoimi, Naantalin sosiaali- ja sivistystoimi, Naantalin terveyskeskus, poliisi, Naantalin yrittäjät, Autokoulu P. Mikola, Kultaranta Golf, Turun joogayhdistys, Turun Trojans ja Turun miekkailijat. Lukion teemapäivän teemapajoissa aiheina olivat ulkonäköpaineet ja syömishäiriöt, alkoholi, iloa vapaa-aikaan, mieliala- ja stressinhallinta sekä ihmissuhteet ja seksuaalisuus. Yhteistyöverkostoihin tutustuttiin 4.6.2013 Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksessa. Päivän tavoitteena oli tutustua Huvituksen toimintaan ja yhteistyöverkostoon. Pakkatoiminnan aloitus osana alkoholipoliittista ohjelmaa on käynnistetty keväällä 2013. Aloitusseminaari yhteistyötahoille järjestettiin 16.4.2013 ja ostokokeiluja suunniteltiin keväälle 2013. Projekti ei ole edennyt toivotulla tavalla muun muassa siksi, että Naantalin ammattiopiston yhteyshenkilö sairastui ja ostokokeiluja ei päästy toteuttamaan. Naantalin ammattiopisto on suhtautunut hankkeeseen positiivisesti ja samoin paikalliset yrittäjät. Ostokokeilut pystyttiin integroimaan osaksi koulutussuunnitelmaa.

9 4. Arviointi Tulokset pilottikohtaisen tavoitteiden mukaan: 1. Vaikuttavien toimintatapojen vahvistaminen perustason palveluissa. HIP-tapahtuminen jatkuminen sekä Innokylän innovaatioiden hyödyntäminen. Audit-kyselyiden käyttöä on vahvistettu peruspalveluissa. Länsi-hankkeen aikana päihde- ja mielenterveysseulat (ADSUME, BDI) ovat laajasti käytössä. Terveystarkastuksissa neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa päihde- ja mielenterveysseulat ovat vakiintuneena toimintamuotona. Lisäksi työttömien terveystarkastuksissa päihde- ja mielenterveysseulat ovat vakiintuneena käytäntönä. Uusiin hankkeisiin muun muassa Liiku-hankkeessa Audit-kysely on mukana. Neuvolatoimintaan resursseihin on saatu perhetyöntekijä neljänä päivänä viikossa sekä ryhmäneuvola on vakiintuneena toimintamuotona. Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä yhteistyötä tehdään yläkoulujen ja Naantalin ammattiopiston opiskelijoiden kanssa. Alkoholipoliittisen ohjelman kehittäminen on aloitettu Pakkatoimintana yhteistyössä Raision kaupungin ja Naantalin ammattiopiston sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Naantalin strategisiin tavoitteisiin on kirjattu henkilöstön osaamisen turvaaminen (Naantalin kaupunki 2011). Samuli Koskinen (2013, 20 21) toteaa, että ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä on osaaminen ja tilannearvion osaaminen vahvistunut sekä päihteiden vaikutukset hyvinvoinnille tunnistetaan ja päihteettömien elintapojen edistämisen osaaminen toteutuu suhteellisen voimakkaasti.

10 Hyvinvointi-iltapäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa Naantalissa syksyllä 2010. Kohderyhmänä olivat Taimon koulun 5. ja 6. luokan oppilaat ja heidän vanhempansa. Oppilaat saivat tietoa omaan hyvinvointiin liittyvistä asioista ja vanhemmat saivat tukea johdonmukaiselle kasvatustyölle. Mukaan tapahtumaan oli kutsuttu yhteistyökumppaneita niin terveydenhuollon kuin nuoriso- ja vapaa-aikatoimen puolelta sekä aiheeseen sopivia yrityksiä tuotteineen. Teemapäivän yhdyshenkilönä toimi Naantalin kaupungin ehkäisevä päihdetyöntekijä Minna Suikkanen. Hyvinvointipäivät ovat hankkeen aikana laajentuneet alakoulujen lisäksi Naantalin lukion 1 ja 2 luokan oppilaille. Hyvinvointipäivää vietettiin 17.5.2013. Oppilaat saivat tietoa ulkonäköpaineista ja syömishäiriöistä, alkoholista sekä vapaa-ajan ilosta ilman päihteitä, mieliala- ja stressinhallinnasta sekä ihmissuhteista ja seksuaalisuudesta. Lisäksi yläkoulun oppilaat Suopelosta kävivät tutustumassa hyvinvointipäivän teemapajoihin. Lukion hyvinvointiaamupäivässä olivat mukana Naantalin nuorisotoimi, Naantalin sosiaali- ja sivistystoimi, Naantalin terveyskeskus, poliisi, Naantalin yrittäjät, Autokoulu P. Mikola, Kultaranta Golf, Turun joogayhdistys, Turun Trojans ja Turun miekkailijat. Lisäksi hyvinvointipäivä toteutetaan ikääntyville 10.10.2013 vanhustyön messuilla. Aiheina ovat ravitsemus, lepo, päihteet ja mieliala. 2. Asiakkaiden osallisuuden varmistaminen kaikessa; hankkeen valmistelussa, kehittämistyössä ja arvioinnissa. Vaaka-ryhmän yhteydessä toteutettiin LÄNSI 2012 -hankkeen aikana Bikva-arviointi ja se oli ensimmäinen arviointimenetelmä koko hankkeessa. Bikva-arvioinnista saatiin asiakkailta palautetta asiakkaiden omasta näkökulmasta. Saatu palaute on vahvistanut toiminnan tarpeellisuutta sekä antanut näkökulmia toiminnan kehittämiseen. 3. Pakka-toiminnan (paikallinen alkoholipolitiikka) aloitus yhteistyössä Raision kaupungin kanssa. Ensimmäinen Pakka-seminaari järjestettiin 16.4.2013. Seminaariin osallistuivat vähittäismyyjiä alkoholielinkeinosta yhteistyöalueelta, Alkon sekä aluehallintoviraston edustajia. Naantalin ammattiopiston kanssa oli sovittu ostokokeiden toteuttamisesta, mutta näitä ei saatu tehtyä

11 keväällä 2013. Uudesta ajankohdasta ei ole sovittu ja hankekauden päättyessä Pakkatoiminnalle ei ole suunniteltu jatkoa. 4. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen ja seuranta. Päihdesuunnitelmaan on lisätty mielenterveyteen liittyvät asiat Mieli 2009 tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on integroitu kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan. (LIITE 2, Raision pilotin arviointi Naantalille) 5. Pohdinta Hankkeen toteuttamista on hankaloittanut hanketyöntekijän vaihtuminen kesken hankekauden. Aineiston läpikäyminen hanketyöntekijälle on ollut haastavaa lisäksi osa-alueena päihde- ja mielenterveystyö on ollut aiheena hanketyöntekijälle vierasta. Lisäksi päihdetyöntekijän työloman jatkuminen teetti uusia haasteita hankkeen läpiviemiselle. Johtavan hoitajan tuki on ollut erittäin tärkeässä osassa, jotta kehittämishanke on saatu toteutettua tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi muiden kuntien hanketyöntekijöiden apu ja kehittämispäivät ovat auttaneet kehittämishankkeen läpiviemisessä. Pakka-hankkeen toteuttaminen oli kunnianhimoinen tavoite. Kuitenkin haasteeksi hankkeessa koettiin se, että resurssit eivät riittäneet kunnianhimoisen tavoitteen läpiviemiseksi. Lisäksi riskiarvioinnissa ei osattu aavistaa yhteyshenkilöiden sairastumisia ja sen vaikutuksia toiminnan toteuttamiseen. Jatkossa Pakka-toiminnan jatkumiseksi vaaditaan moniammatillista yhteistyötä sekä ennaltaehkäisevän päihdetyöntekijän työpanosta, jotta projekti saadaan toteutettua tavoitteiden mukaisesti. Kuitenkin yhteistyöorganisaatioissa ei ole tällä hetkellä Pakka-toiminnan jatkajaa.

12 Kaupungin organisaatiossa jo valmiina ollut ehkäisevän päihdetyöntekijä hanketyöntekijänä on ollut todella hyvä asia. Se on edesauttanut toimintojen juurtumista ja toisaalta helpottanut ja nopeuttanut jatkokehitystä. LÄNSI 2012 ja 2013 hankkeiden aikana toimintoihin on juurtunut konkreettisia toimintamuotoja kuten HIP-HAP sekä Vaaka, jotka ovat olleet uudenlaisia toimintamalleja ja ne on koettu hyviksi toimintamuodoiksi ennaltaehkäisevässä päihdetyössä. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen on ollut haasteellista henkilövaihdoksesta johtuen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut haasteellista mutta rikastuttavaa omassa työkentässään. Lisäksi hyvinvointisuunnitelman hyödyntäminen osaksi on auttanut mielenterveys- ja päihdesuunnitelman päivittämisessä.

13 LÄHTEET Samuli Koskinen, Naantalin kaupunki, Kohti uutta mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelua. Henkilöstökysely. Tampereen yliopisto, Porin yksikkö. HVP Maisteriohjelma. Kehittämistyöraportti. Naantalin kaupunki 2013. Hyvinvointikertomus 2013. Naantalin kaupunki, 2011. Henkilöstöstrategia 2011 2020. Satakunnan sairaanhoitopiiri 2013. LÄNSI 2013, Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke. Hankesuunnitelma. Saatavissa: http://www.satshp.fi/pls/wportal/docs/page/tietopankki/kehittamistoiminta/lansi2012/hankes UUNNITELMA/LIITE%202%20HANKESUUNNITELMA%20L%C4NSI%202013%2C%2023.12.2011%20MN.P DF Satakunnan sairaanhoitopiiri 2013a. LÄNSI 2013. Pilotointisuunnitelmat. Saatavissa: http://www.satshp.fi/pls/wportal/docs/page/tietopankki/kehittamistoiminta/lansi2012/hankes UUNNITELMA/(NAANTALI%2C%20L%C4NSI%202013).PDF Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Saatavissa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5197397&name=dlfe-24926.pdf