Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla), Joensuu
Jäsentely 1.EU:n ilmastositoumukset 2.Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 3.Metsänhoito ja suojelu ilmastonmuutokseen sopeutumisessa 4.Johtopäätökset
"Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" - erityisjaoston LAUSUNTO aiheesta Metsien ja metsätalouden rooli ilmastoa koskevien EU:n sitoumusten täyttämisessä (valmisteleva lausunto) hyväksytty 25.3.2009 Esittelijä: Seppo Kallio Asiantuntija: Jari Parviainen
MIKÄ ON ETSK?
ETSK on 344 jäsenestä koostuva edustuselin. Jäseniä on kaikista unionin 27 jäsenvaltiosta. Jäsenet ovat tuottajia, maanviljelijöitä, liikenteen harjoittajia, työntekijöitä, kauppiaita ja käsityöläisiä, vapaan ammatin harjoittajia ja kuluttajia edustavat organisaatiot sekä yleistä yhteiskunnallista etua edustavat järjestöt Komitean tehtävänä on antaa lausuntoja. noin 150 vuosittain komitealta voivat pyytää lausuntoa neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti. voi antaa myös oma-aloitteisia ja valmistelevia lausuntoja Lausuntopyynnöt voivat olla pakollisia tai omaehtoisia.
1. EU:n ilmastositoumukset Vuoteen 2020 mennessä on päätetty: Vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 %:lla vuoteen 1990 verrattuna. Nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin EU:n energian loppukulutuksesta. Lisätä energiatehokkuutta 20 %:lla. Nostaa biopolttoaineiden osuus 10 %:iin liikenteen polttoaineista Lisäksi EU:n tavoitteena on saada voimaan uusi maailmanlaajuinen sopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle, jolloin kehittyneet maat vähentävät kasvihuonekaasuja 30 %:lla
1. EU:n ilmastositoumukset EU:n ilmastopoliittisena tavoitteena on lämpenemisen estäminen siten, että keskilämpötilan nousu ei saa ylittää maailmassa +2 o C astetta 1900-luvun tasosta. Tämä raja-arvo merkitsisi sitä, että ilmakehän CO 2 pitoisuuden tulee jäädä alle 450 ppm. Maanpinnanläheinen ilman vuotuinen keskilämpötila on kohonnut viimeisten sadan vuoden aikana 0,74 o C. Vastaavasti ilmakehän CO 2 pitoisuus on noussut 1800-luvun tasosta (280 ppm) vuoteen 2005 mennessä pitoisuuteen 380 ppm eli yli 35 %.
1. EU:n ilmastositoumukset Keskilämpötila, Meren pinta, Lumipeite
2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 1. EU:n päästökauppadirektiivin muutos Direktiivi sisältää linjauksia maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta kasvihuonekaasuraportointia ja päästökauppaa varten Metsien sitoma sekä puutuotteiden sisältämä hiili ovat tärkeä osa kasvihuonekaasujen raportointia
METSIEN HIILENSIDONTAOMINAISUUDET
2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 1. EU:n päästökauppadirektiivin muutos. Sellu- ja paperiteollisuus kuuluu päästökaupan piiriin, mutta toimiala täyttää ne kriteerit, joiden perusteella sen voidaan katsoa kuuluvan ns. hiilivuotoalaan. Maksuton päästöoikeuden lukuun ottamatta tehtailla tuotettua ja käytettyä sähköä Päätökset hiilivuotoaloista tehdään kesällä 2010 Puuraaka-aineen käyttöön verrattuna useimpien muiden rakennusmateriaalien (betoni, teräs ja alumiini) valmistus sisältyy päästökauppaan, jolloin hiilen hinta vaikuttaa niiden kilpailukykyyn. Tämä antaa epäsuorasti edun puumateriaaleille ja puurakentamiselle
2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 2. Uusiutuvan energian puitedirektiivi (RED) Uusiutuvan energian 20 %:n tavoite vuonna 2020 merkitsee huomattavaa metsäbioenergian (lämpö, sähkö ja biopolttoaineet) lisäämistarvetta Biomassapotentiaalin hyödyntämisen lisäämiseksi metsävaroille on asetettu tehostamistavoitteeksi nykyisten puuvarojen suurempi käyttö ja uusien metsänhoitomenetelmien kehittäminen. Direktiivi sisältää lukuisia tavoitteita, jotka koskevat kestävästi tuotettua metsäbiomassaa ja rakentamissektoria. Päämääränä on säästää energiaa sekä vähentää päästöjä materiaaleja valmistettaessa
2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 3. Uusiutuvan energian puitedirektiivi (RED) Kestävästi tuotettu biomassa energiasovellutuksiin sisältää seuraavat vaatimukset: 1. Biopolttoaineiden ja bionesteiden käytöstä saatavan vähennyksen kasvihuonekaasupäästöistä on oltava vähintään 35 % 2. Raaka-ainetta ei saa hankkia maalta, johon on sitoutunut paljon hiiltä 3. Raaka-ainetta ei saa hankkia biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaalta maalta 4. Raaka-aineen hankinnassa on otettava huomioon ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat
2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 4. Liikennepolttoainedirektiivi. Direktiivi sisältää vaatimuksia kestävästi tuotetuista biomassoista (sisältäen oletusarvona myös metsäbiomassat) biopolttoaineiden valmistuksessa RED-direktiivin linjauksia mukaillen
3. Metsänhoito ja suojelu Metsien hyvä hoito on peruskeino metsien mahdollisuuksille sopeutua. Vakavimmat uhkat syntyvät ilmaston ääri-ilmiöistä kuten myrskyistä, hellejaksoista, kuivuudesta, metsäpaloista ja tulvista. EU:n jäsenvaltioiden tulisi kehittää metsien hoidon valmiussuunnitelmat ilmaston ääri-ilmiöistä aiheutuvien vaurioiden ennaltaehkäisyyn ja seurausvaikutuksien korjaamiseen ja lisätä tietoa metsänhoidon merkityksestä
20 Critical windspeed for uprooting at stand edge (stand density 1280, 863 and 690 stems/ha) Scots pine Norway spruce Birch Windspeed, m /s 15 10 5 1 2 3 Height of 12, 16 and 20 m (taper 1:100) Scots pine
3. Metsänhoito ja suojelu Hiilensidonnan kannalta talous- ja luonnonmetsät eroavat toisistaan merkittävällä tavalla: Luonnonmetsät ovat ilmastonsuojelumielessä pelkkiä hiilivarastoja, joissa hiilen sitoutuminen (biomassan kasvaessa) ja vapautuminen (biomassan hajotessa) ovat tasapainossa. Talousmetsissä taas syntyy puuston poistuman ansiosta jatkuvasti lisää uusia hiilensidontamahdollisuuksia Metsien siirtäminen pois aktiivisen hoidon piiristä täyssuojeluun vähentää sitä metsien kasvatukseen soveltuvaa pinta-alaa, jolla voidaan lisätä metsien sitoman hiilen määrää sekä saavuttaa erityisesti puutuotteiden tarjoamia energiatuotannon ja muiden materiaalien korvausvaikutuksia.
Metsien hiilensidonnan aikajänne Peter Eliasson SLU Uppsala 2008 Sweden
Metsien hiilensidonnan aikajänne Peter Eliasson SLU Uppsala 2008 Sweden
4. Johtopäätökset Meneillään on poliittisten päätösten toimeenpanovaihe. EU:n jäsenvaltioiden tulee laatia kesäkuun 2010 loppuun mennessä kansalliset uusiutuvaa energiaa koskevat toimintasuunnitelmat. Metsätaloudelle on tärkeää päästä osallistumaan erityisesti kestävästi tuotettujen biomassojen standardien laadintaan, jotta metsien ja puun monipuolinen käyttö voidaan säilyttää Myös rakentamissektorin standardien tarkentaminen ympäristö- ja elinkaariajattelun perusteella vaatii metsäsektorin läsnäoloa.
4. Johtopäätökset EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamisesta syntyy metsäsektorille merkittävä mahdollisuus ja kilpailuetu. Puuraaka-aine on ympäristöeduiltaan ylivoimainen rakentamisessa betoniin ja teräkseen nähden matalaenergisenä, uusiutuvana ja hiilineutraalina materiaalina. Metsäbiomassa on vuorostaan tärkein välittömästi saatavilla oleva uusiutuva bioenergian raaka-aine Euroopassa. Puun hiilensidontakyky kilpailutekijänä aiheuttaa sen, että metsätaloudessa tulee korostaa aiempaa enemmän tuoteketjuajattelua lopputuotteen ominaisuuksien perusteella
Lisätietoja: www.metla.fi/jo jari.parviainen@metla.fi http://www.eesc.europa.eu