Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Samankaltaiset tiedostot
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Fortumin Energiakatsaus

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Energian tuotanto ja käyttö

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Biotalouden kestävyyshaasteet

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Puu vähähiilisessä keittiössä

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Metsäteollisuus ja energia. Energia

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Lausunto 1 (4) Lausunto liikenteen päästövähennyskeinoista parlamentaariselle liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Energiapoliittisia linjauksia

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Lausunto 1 (3) Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 VNS 7/2016 vp

Transkriptio:

Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla), Joensuu

Jäsentely 1.EU:n ilmastositoumukset 2.Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 3.Metsänhoito ja suojelu ilmastonmuutokseen sopeutumisessa 4.Johtopäätökset

"Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" - erityisjaoston LAUSUNTO aiheesta Metsien ja metsätalouden rooli ilmastoa koskevien EU:n sitoumusten täyttämisessä (valmisteleva lausunto) hyväksytty 25.3.2009 Esittelijä: Seppo Kallio Asiantuntija: Jari Parviainen

MIKÄ ON ETSK?

ETSK on 344 jäsenestä koostuva edustuselin. Jäseniä on kaikista unionin 27 jäsenvaltiosta. Jäsenet ovat tuottajia, maanviljelijöitä, liikenteen harjoittajia, työntekijöitä, kauppiaita ja käsityöläisiä, vapaan ammatin harjoittajia ja kuluttajia edustavat organisaatiot sekä yleistä yhteiskunnallista etua edustavat järjestöt Komitean tehtävänä on antaa lausuntoja. noin 150 vuosittain komitealta voivat pyytää lausuntoa neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti. voi antaa myös oma-aloitteisia ja valmistelevia lausuntoja Lausuntopyynnöt voivat olla pakollisia tai omaehtoisia.

1. EU:n ilmastositoumukset Vuoteen 2020 mennessä on päätetty: Vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 %:lla vuoteen 1990 verrattuna. Nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin EU:n energian loppukulutuksesta. Lisätä energiatehokkuutta 20 %:lla. Nostaa biopolttoaineiden osuus 10 %:iin liikenteen polttoaineista Lisäksi EU:n tavoitteena on saada voimaan uusi maailmanlaajuinen sopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle, jolloin kehittyneet maat vähentävät kasvihuonekaasuja 30 %:lla

1. EU:n ilmastositoumukset EU:n ilmastopoliittisena tavoitteena on lämpenemisen estäminen siten, että keskilämpötilan nousu ei saa ylittää maailmassa +2 o C astetta 1900-luvun tasosta. Tämä raja-arvo merkitsisi sitä, että ilmakehän CO 2 pitoisuuden tulee jäädä alle 450 ppm. Maanpinnanläheinen ilman vuotuinen keskilämpötila on kohonnut viimeisten sadan vuoden aikana 0,74 o C. Vastaavasti ilmakehän CO 2 pitoisuus on noussut 1800-luvun tasosta (280 ppm) vuoteen 2005 mennessä pitoisuuteen 380 ppm eli yli 35 %.

1. EU:n ilmastositoumukset Keskilämpötila, Meren pinta, Lumipeite

2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 1. EU:n päästökauppadirektiivin muutos Direktiivi sisältää linjauksia maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta kasvihuonekaasuraportointia ja päästökauppaa varten Metsien sitoma sekä puutuotteiden sisältämä hiili ovat tärkeä osa kasvihuonekaasujen raportointia

METSIEN HIILENSIDONTAOMINAISUUDET

2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 1. EU:n päästökauppadirektiivin muutos. Sellu- ja paperiteollisuus kuuluu päästökaupan piiriin, mutta toimiala täyttää ne kriteerit, joiden perusteella sen voidaan katsoa kuuluvan ns. hiilivuotoalaan. Maksuton päästöoikeuden lukuun ottamatta tehtailla tuotettua ja käytettyä sähköä Päätökset hiilivuotoaloista tehdään kesällä 2010 Puuraaka-aineen käyttöön verrattuna useimpien muiden rakennusmateriaalien (betoni, teräs ja alumiini) valmistus sisältyy päästökauppaan, jolloin hiilen hinta vaikuttaa niiden kilpailukykyyn. Tämä antaa epäsuorasti edun puumateriaaleille ja puurakentamiselle

2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 2. Uusiutuvan energian puitedirektiivi (RED) Uusiutuvan energian 20 %:n tavoite vuonna 2020 merkitsee huomattavaa metsäbioenergian (lämpö, sähkö ja biopolttoaineet) lisäämistarvetta Biomassapotentiaalin hyödyntämisen lisäämiseksi metsävaroille on asetettu tehostamistavoitteeksi nykyisten puuvarojen suurempi käyttö ja uusien metsänhoitomenetelmien kehittäminen. Direktiivi sisältää lukuisia tavoitteita, jotka koskevat kestävästi tuotettua metsäbiomassaa ja rakentamissektoria. Päämääränä on säästää energiaa sekä vähentää päästöjä materiaaleja valmistettaessa

2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 3. Uusiutuvan energian puitedirektiivi (RED) Kestävästi tuotettu biomassa energiasovellutuksiin sisältää seuraavat vaatimukset: 1. Biopolttoaineiden ja bionesteiden käytöstä saatavan vähennyksen kasvihuonekaasupäästöistä on oltava vähintään 35 % 2. Raaka-ainetta ei saa hankkia maalta, johon on sitoutunut paljon hiiltä 3. Raaka-ainetta ei saa hankkia biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaalta maalta 4. Raaka-aineen hankinnassa on otettava huomioon ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat

2. Metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät päätökset 4. Liikennepolttoainedirektiivi. Direktiivi sisältää vaatimuksia kestävästi tuotetuista biomassoista (sisältäen oletusarvona myös metsäbiomassat) biopolttoaineiden valmistuksessa RED-direktiivin linjauksia mukaillen

3. Metsänhoito ja suojelu Metsien hyvä hoito on peruskeino metsien mahdollisuuksille sopeutua. Vakavimmat uhkat syntyvät ilmaston ääri-ilmiöistä kuten myrskyistä, hellejaksoista, kuivuudesta, metsäpaloista ja tulvista. EU:n jäsenvaltioiden tulisi kehittää metsien hoidon valmiussuunnitelmat ilmaston ääri-ilmiöistä aiheutuvien vaurioiden ennaltaehkäisyyn ja seurausvaikutuksien korjaamiseen ja lisätä tietoa metsänhoidon merkityksestä

20 Critical windspeed for uprooting at stand edge (stand density 1280, 863 and 690 stems/ha) Scots pine Norway spruce Birch Windspeed, m /s 15 10 5 1 2 3 Height of 12, 16 and 20 m (taper 1:100) Scots pine

3. Metsänhoito ja suojelu Hiilensidonnan kannalta talous- ja luonnonmetsät eroavat toisistaan merkittävällä tavalla: Luonnonmetsät ovat ilmastonsuojelumielessä pelkkiä hiilivarastoja, joissa hiilen sitoutuminen (biomassan kasvaessa) ja vapautuminen (biomassan hajotessa) ovat tasapainossa. Talousmetsissä taas syntyy puuston poistuman ansiosta jatkuvasti lisää uusia hiilensidontamahdollisuuksia Metsien siirtäminen pois aktiivisen hoidon piiristä täyssuojeluun vähentää sitä metsien kasvatukseen soveltuvaa pinta-alaa, jolla voidaan lisätä metsien sitoman hiilen määrää sekä saavuttaa erityisesti puutuotteiden tarjoamia energiatuotannon ja muiden materiaalien korvausvaikutuksia.

Metsien hiilensidonnan aikajänne Peter Eliasson SLU Uppsala 2008 Sweden

Metsien hiilensidonnan aikajänne Peter Eliasson SLU Uppsala 2008 Sweden

4. Johtopäätökset Meneillään on poliittisten päätösten toimeenpanovaihe. EU:n jäsenvaltioiden tulee laatia kesäkuun 2010 loppuun mennessä kansalliset uusiutuvaa energiaa koskevat toimintasuunnitelmat. Metsätaloudelle on tärkeää päästä osallistumaan erityisesti kestävästi tuotettujen biomassojen standardien laadintaan, jotta metsien ja puun monipuolinen käyttö voidaan säilyttää Myös rakentamissektorin standardien tarkentaminen ympäristö- ja elinkaariajattelun perusteella vaatii metsäsektorin läsnäoloa.

4. Johtopäätökset EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamisesta syntyy metsäsektorille merkittävä mahdollisuus ja kilpailuetu. Puuraaka-aine on ympäristöeduiltaan ylivoimainen rakentamisessa betoniin ja teräkseen nähden matalaenergisenä, uusiutuvana ja hiilineutraalina materiaalina. Metsäbiomassa on vuorostaan tärkein välittömästi saatavilla oleva uusiutuva bioenergian raaka-aine Euroopassa. Puun hiilensidontakyky kilpailutekijänä aiheuttaa sen, että metsätaloudessa tulee korostaa aiempaa enemmän tuoteketjuajattelua lopputuotteen ominaisuuksien perusteella

Lisätietoja: www.metla.fi/jo jari.parviainen@metla.fi http://www.eesc.europa.eu