SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 LOPPURAPORTTI PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA
SISÄLLYSLUETTELO: HANKETIEDOT: 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. HANKKEEN TAUSTA 5 3. TOTEUTTAMISORGANISAATIO 6 4. TOTEUTUS 6 5. PAIKALLISET SISÄLLÖT ERI JAKELUKANAVISSA, TEKNISET SELVITYKSET 7 5.1 IPTV 7 5.2 KAAPELI-TV 8 5.3 VOD (Tilausvideo) 9 5.4 DIGI-TV 9 5.8 PEER TO PEER VIDEO BROADCASTING 16 6. TOIMINTAAN VAADITTAVAT LUVAT, TEKIJÄNOIKEUDET 18 6.1 TEKIJÄNOIKEUDET 19 7. TELEVISIOTOIMINNAN MUUTOS 20 8.1 MITÄ LIITTYMÄN KAUTTA SAA? 20 8.2 PALVELUNTARJOAJAT SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA 31.1.2008 21 9. TEKIJÖITÄ JA PAIKALLISTA VIDEOSISÄLTÖÄ KYSELY SISÄLLÖNTUOTTAJILLE 22 9.1 KÄYTTÄJIEN ODOTUKSET - KIINNOSTAAKO PAIKALLIS-TV 27 10. TOIMIJOIDEN JA ERI ALUEIDEN VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ 32 10.2 HANKESEMINAARIT 32 10.3 OPPILAITOSYHTEISTYÖ 33 10.4 VERKOSTOITUMINEN 33 10.5 ALUEELLISET TOIMINTAMALLIT 34 10.6 AJATUKSIA TOIMINTAMALLISTA - MITEN SISÄLTÖ VOIDAAN JAELLA NIIN ETTÄ SE O 35 10.7 AJATUKSIA TOIMINTAMALLISTA - ANSAINTAA JA LIIKETOIMINTAA 36 11. HANKKEEN TALOUS 37 12. HANKKEESTA TIEDOTTAMINEN 37 13. HANKKEEN TULOKSET, JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET 38 13.1 TULOKSET 38 13.2 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET 39 13.3 LIITTEET 39
HANKETIEDOT: LOPPURAPORTTI 14.02.2008 Hankkeen nimi ja numero: Hankeaika: SUVI -esiselvityshanke (160051) 4.5.2007-31.1.2008 Toteuttamisalue: Suupohjan seutukunta Hankkeen hallinnointi: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112, 61801 KAUHAJOKI Hankkeen johtaja: Elinkeinoasiamies Ilppo Karesola Yhteistyötahot: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Suupohjan seutuverkko Oy, Suupohjan ammatti-instituutti/ Kauppaoppilaitos, adeko, Cossit ky. Ohjelmayhteys: Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelma 2. Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen. Teemaohjelma: 2.1 Osaamis- ja innovaatioverkostojen kehittäminen ja uuden teknologian edistäminen. Rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan TE- keskuksen työvoimaosasto / kehittämishankkeet
1. TIIVISTELMÄ Suvi -esiselvityshankkeen tavoitteena on ollut tehdä selvitys alueellisen digimediatuotannon (tv/video/radio) jakelukanavista ja tekniikoista, palveluista ja liiketoimintamalleista sekä toimijoiden yhteistyömahdollisuuksista Suupohjan seudulla. Hankkeen yleisiä tavoitteita olivat - Koulutusyksikköjen, kehittämisorganisaatioiden, elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin välisen yhteistyön käynnistäminen ja lisääminen. - Teknologian siirron edistäminen - Alueellisen digimediapalvelutuotannon ja tuotekehitystoiminnan edistäminen Lisäksi selvitettiin alueellisen digimediatuotannon - jakelukanavat - jakelutekniikat - kustannukset ja sopimukselliset asiat - toimijoiden yhteistyö - yhteistoiminta muiden seutukuntien kanssa - tietotaidon jakaminen alan oppilaitoksissa - digimedian koulutus oppilaitoksissa Paikallisen mediasisällön jakelu on mahdollista IPTV-palveluja tarjoavien operaattorien palvelukonseptissa. Tämä mahdollistaa oman seutuverkkoa hyödyntävän alueellisen kanavan sekä Video On Demand -kirjaston. Paikallinen sisältö tulisi olla saatavilla mahdollisimman monelle siitä kiinnostuneelle. Tämän vuoksi paikallinen mediasisältö tulee jaella IPTV-teknologian lisäksi myös Internetin kautta katsottavaksi. Selvityksessä toteutettujen kyselyjen mukaan alueellamme on kiinnostusta sisältötuotantoon ja tämän sisällön katselemiseen. Hankkeen tuloksia ovat myös videotuottajien yhteistyön, kunta- ja järjestötiedottamisen, oppilaitosyhteistyön ja seutuverkkokehittämisen edistäminen. Hanke on omalta osaltaan ollut myös edistämässä Suupohjan seutuverkon palvelutarjonnan kehittymistä. Selvityksen pohjalta on mahdollisuudet käynnistää toiminnan jatkokehittäminen. Esiselvityksen aikana on oltu yhteydessä tekijänoikeuksista vastaaviin tahoihin, ja päivitetty näitä tietoja varsinkin IPTV:n osalta. Hanke on tehnyt yhteistyötä Suupohjan ammattiinstituutin kauppaoppilaitoksen kanssa, jakanut selvityksen aikana saatua tietoa ja ollut muutenkin tukemassa paikallista mediakoulutusta. Ohjausryhmän arvio hankkeesta on seuraavanlainen. Hanke on onnistunut tavoitteissaan. Voidaan todeta että monta avointa kysymystä on saatu selvitettyä, ei aivan kaikkea, mutta pullonkaulat ja kapeikot toiminnan kehittymiseen on nyt selvitetty. Hankkeen selvitystyö luo pohjaa yksityisen videotuotannon ja kunta- ja järjestötiedottamisen kehittymiseen. Media-alan koulutustoiminnan osallistuminen tällaiseen kehittämistoimintaan nähdään myös tärkeäksi. Ettei selvitykseen kohdistuneet panostukset ole olleet turhia, tulisi nyt käynnistää esiselvityksen tuloksia hyödyntävä jatkohanke.
2. HANKKEEN TAUSTA Suupohjan seutukunta on edelläkävijänä voimakkaasti kehittämässä seudullista kuituun pohjautuvaa monipalveluverkkoa. Tämä huippunopea verkko mahdollistaa alueella tapahtuvan pilottikehittämisen, uusien suurta tiedonsiirtokapasiteettia vaativien digitaalisten palvelujen tarjoamisen ja tuottamisen osalta. TV ja videopalvelujen jakelu ovat kovaa vauhtia digitalisoitumassa. Analogiset TV-lähetykset loppuvat. Tietoliikenneverkkojen siirtonopeudet kasvavat, IPTV ja VoD palvelut ovat tulossa teleoperaattorien palveluvalikoimaan. Erilaiset yhteisölliset Internet-mediapalvelut/tekniikat ovat tutkimusten mukaan selkeästi kasvussa. Erilaisia tekniikoita ja sisällön jakelutapoja on monia. Jakelukanavien ja tekniikoiden runsaus on mahdollisuus myös alueellisen sisältöpalvelutuotannon kasvuun ja palvelutoiminnan tuottamiseen. Aiheeseen liittyy kuitenkin monia avoimia kysymyksiä ja ilman vastauksia näihin kysymyksiin alueellisen toiminnan kehittyminen ei tule etenemään toivotulla tavalla. Alueellisen mediapalvelutuotannon ja tuotekehitystoiminnan edistäminen, koulutusyksikköjen, kehittämisorganisaatioiden, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyön vahvistaminen vaatii alkuvaiheen selvitysja koordinointityötä, näin myös Suupohjan seutukunnassa. Kaikki edellä luetellut tahot kuitenkin löytyvät Suupohjasta, ja näin luovat haastavan mahdollisuuden selvitystyön tekemiseen. TV ja videopalvelujen tekniseen jakeluun liittyen on olemassa joitain kansallisesti toteutettuja selvityksiä, mutta näissä ei ole juurikaan pureuduttu asiaan alueellisen sisällön ja alueellisten sisältötuottajien näkökulmasta. Tarvitaan esiselvitys alueellisista lähtökohdista, joka selvittää paikallisen digimediatuotannon jakelukanavat, tekniikat, palvelut ja liiketoimintamallit sekä toimijoiden yhteistyömahdollisuudet Suupohjan seudulla. Selvityksen rinnalla on toiminnan kehittymistä tukemaan järjestettävä avoimia tilaisuuksia, jotka edesauttavat uuden innovaatiopalveluiden syntymistä ja vahvistavat toimijoiden yhteistoimintaa. Suupohja ei ole ainut alue jolle asia on ajankohtainen, siksi verkostoituminen ja yhteistyömuotojen etsiminen eri alueiden välillä on erityisesti huomioitava selvityksessä. Suupohjan seutuverkon mahdollinen laajeneminen lähialueiden muihin kuituverkkoihin luo lisäksi kasvavan potentiaalin alueellisen digimediatuotannon kehittymiselle. Tämän toiminnan kehittämistyö Suupohjassa on nähty tarpeelliseksi käynnistää toimijoita osallistavalla SUVI -selvityshankkeella, jonka tuloksena saadaan selvitys toiminnan kehittämisestä jatkossa.
3. TOTEUTTAMISORGANISAATIO Hanketta hallinnoi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Hanke sai rahoituspäätöksen Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosastolta 19.6.2007 ja sen hyväksytty kokonaisbudjetti oli 25 500 euroa, josta EU:n osuus oli 12 750. Kuntarahoituksen osuus 4500 e. Muu julkinen rahoitus 4500 e. Yksityisen rahoituksen osuus 1250 e, ja luontoissuoritukset 2500 e. Hankkeen hallinnoija on ostanut hankkeen toteutuspalvelut omakustannusperustaisesti yrityksiltä T:mi adeko/esa Ylikoski ja Cossit Ky/Mika Ahonen. Hankkeen toteutusta ovat valvoneet ja ohjanneet hankkeen ohjausryhmä, johon kuuluivat: - Annika Tuovinen, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, työvoimaosasto - Risto Kuutti, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä - Ilppo Karesola (pj), Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä - Hannu Vainionkulma, Suupohjan ammatti-instituutti/kauppaoppilaitos - Juha Palonen, Suupohjan seutuverkko Oy - Esa Ylikoski, adeko - Mika Ahonen (siht), Cossit Ky Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2007 kaksi kertaa (2) ja vuonna 2008 kerran (1). Ohjausryhmän kokoukset pidettiin Teknologiakeskus Logistiassa Kauhajoella ja ne olivat käytännöltään virallisia (koollekutsuminen, pöytäkirjat). 4. TOTEUTUS Hankkeen hyväksytty toteutusaika oli 4.5.2007-31.1.2008. Hankkeen vastuullisena toteuttaja on ollut Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Käytännön toteutustyönä ovat tehneet hankkeen yhteistyöyritykset adeko ja Cossit ky. Hankkeen toteuttaminen käynnistyi toukokuussa 2008. Hankkeessa on tavoitteiden mukaisesti selvitetty paikallisen mediasisällön jakelussa erilaisten teknologioiden mahdollisuuksia, pyritty selvittämään eri toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia, millaisia lupa ja tekijänoikeudellisia asioita paikallisen sisällön julkaisussa ja jakelussa tulee ottaa huomioon ja millainen voisi olla alueellinen toimintamalli. Hankkeen menetelmiä ja työmuotoja ovat olleet tiedonhankinta, olemassa olevien aihetta osin käsittelevien aineistojen hyödyntäminen, kaikille avointen pienseminaarien asiantuntijaluennot, toimijoille ja kohderyhmälle tehnyt paperi- ja verkkokyselyt, verkostoituminen kansallisesti, oppilaitosyhteistyö ja tulosten dokumentointi digimedian välinein Seuraavassa esitellään tarkemmin hankkeen eri osioiden selvitystyötä.
5. PAIKALLISET SISÄLLÖT ERI JAKELUKANAVISSA, TEKNISET SELVITYKSET 5.1 IPTV Internet Protocol TV eli IPTV. Tekniikka hyödyntää IP-sovitinta, joka vastaanottaa IPverkkoon pakatun lähetteen ja siirtää sen TV:lle. IPTV on aina kaksisuuntainen, mikä mahdollistaa myös sovittimeen integroidun Internet-selaimen käytön TV-ruudulta. Myös kaapeli-tv-linjalla on mahdollista käyttää IPTV:tä koska siinä on saatavilla valmiiksi riittävän nopea kaista vastaanottajalle ja sen paluukanava voidaan toteuttaa normaalin ADSL-liittymän kautta. Yhden ohjelman välittäminen vaatii siirtonopeudeksi 2 5 Mbit/s. Käytännössä 8 megabitin laajakaistaliittymä on vähimmäisvaatimus jotta muitakin palveluja voidaan käyttää samanaikaisesti samaa verkkoa pitkin. Paluukanava on välttämätön, jotta ylipäänsä tietty TV kanava voidaan tilata palveluntarjoajalta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa IPTV:llä tarkoitetaan: - Laadukasta TV-kuvaa reaaliaikaiseen vastaanottoon isolla näytöllä - Siirto edellyttää multicastia, cache-servereitä ja operaattoria - Maksutonta tai maksullista, salattua tai salaamatonta palvelua IPTV tarvitsee toimiakseen sovittimen, joka muuttaa signaalin TV:ssä katsottavaksi sekä television, joka voi olla malliltaan mikä tahansa, kunhan siitä löytyy IP-sovittimen vaatima liitin, joka on tavallisesti scart-liitin. Tulevaa signaalia ja myös paluukanavaa varten tarvitaan ethernet-modeemi, jonka ethernet yhteys hoidetaan yleisimmin Suomessa ADSL modeemilla. Muita mahdollisuuksia ovat kuitu, kaapeli- ja sateliittiyhteys. Digipääte (set top box) on toinen kokoonpanoon keskeisesti kuuluva laite. Pääte voi olla malli, jossa tietoliikenneyhteys hoidetaan pelkästään jollakin näistä vaihtoehdoista. Toinen mahdollisuus on ns. hybridi-malli jossa voidaan käyttää useita eri jakelutekniikoita signaalin saamiseksi. Esim. kaapeli Tv kanavia voidaan vastaanottaa samalla kun ethernet modeemilla voidaan vastaanottaa vaikka yksilöllistä tilausvideota (video on demand) tai alueellista lähetystä. Lähde: Maakuntien digitaaliset verkkopalvelut IPTV tarjoaa käyttäjille mielenkiintoisen vaihtoehdon digitaalisten tv-palveluiden vastaanottoon. Maanpäällinen kaapeli- ja satelliittijakelu ovat saaneen rinnalleen uuden jakelutien uuden ajan kaapeli-tv:n. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 28.4.2006 selvityksen, "Internet-pohjainen televisio (IPTV). Nykytila ja lähivuosien kehitys." Siinä Kari T. Ojala toteaa esipuheessaan seuraavaa. "Koko viestintäala elää myllerryksen aikaa. Erityisesti tekniikassa tapahtuu suuria ja nopeita muutoksia. Tekniikoiden yhdentymisen myötä viestintäalan palveluita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää yhä monipuolisemmin. Erääksi yhteiseksi perusosaksi näyttää muodostuvan Internet perusosineen. Internet on tekniikka, joka tulee ulottumaan kaikkialle mm. televisiotoimintaan." IPTV yleistyy jo yksin sen takia että vanha kupariverkko tulee ajan myötä korvautumaan kuitutekniikalla. Kuituliittymällä saavutetaan säästöjä ns. triple play paketoinnilla, jossa tarjotaan IP-puhe, televisiopalvelut ja laajakaistayhteys samassa paketissa. Triple Playn perusideana on tarjota kuluttajalle koko paketti alhaisemmalla hinnalla verrattuna tilanteeseen, jossa kuluttaja tilaisi palvelut erikseen.
IPTV-palvelun arkkitehtuuri IPTV-operaattori vastaanottaa digitaaliset satelliittikanavat satelliittiantennien ja digitaaliset terrestriaalipalvelut UHF- antennin avulla. Kanavat ohjataan lähetyskeskuksen signaalinmuunninlaitteistoon, jolla televisiosisältö muunnetaan IP-verkkoon sopivaksi ja välitetään operaattoreiden laajakaistaisten runko- ja liityntäverkkojen kautta kotitalouksiin. Kotitalouksissa IPTV-palvelut vastaanotetaan IP-sovittimella, jonka ohjelmistosta ja päivitystoiminteista vastaa lähetyskeskuksessa sijaitseva konfigurointipalvelin. IPTV-järjestelmän keskeisin komponentti on lähetyskeskuksen palvelu- ja asiakashallinnan mahdollistava ohjelmisto (middleware), joka integroi IPTV-järjestelmän eri elementit kokonaisuudeksi. Ohjelmisto ohjaa lähetyskeskuksen ja IP-sovittimen välistä liikennettä sekä toimii asiakkaan televisiokäyttöliittymänä välittäen televisio-ohjelmaoppaan ja lisäpalveluiden tilausjärjestelmän. Se huolehtii myös palveluiden ja kanavien avaamisesta ja sulkemisesta asiakkaille. IPTV:n lisäpalvelut tarjotaan erilliseltä jakelupalvelimilta, jotka alueellisesti laajoissa toteutuksissa ja asiakasmäärien kasvaessa hajautetaan operaattoreiden laajakaistaverkkoihin. Näitä varten tarvitaan myös salausratkaisu, joilla sisältö suojataan muodostetaan asiakkaalle käyttöoikeudet. Middleware ohjelmiston kautta IPTV-järjestelmä on yhteydessä taustajärjestelmiin, jotka mahdollistavat mm. laskutuksen. Operaattorit voivat mahdollistaa laajakaistaverkoistaan IPTV-tilaajille yhteydet Internetiin reitittimien ja VoIP-palvelulle lankapuhelinverkkoon yhdyskäytävien kautta. Lisää tietoa IPTV-tekniikasta: IPTV- Nykytila- ja lähivuosien kehitys, Liikenne- ja viestintäministeriö 2006. Luvanvaraisuus IPTV:n osalta YLEn näkökulmasta IPTV-verkko on kuin kaapeliverkko, siis must carryn alainen, joten YLEllä ei ole mitään sitä vastaan että tässä verkossa YLEn kanavat jaetaan vapaasti kuten kaapeliverkossakin. Lähde: Jari Lahti, YLE Uusien palveluiden päällikkö. Katso lisää kappaleesta Toimintaan vaadittavat luvat ja tekijänoikeudet. 5.2 KAAPELI-TV Kaapelitelevisio tai Kaapeliverkko nimillä viitataan kaapeliteitse tapahtuvaan televisiolähetysten siirtoon. Televisiolähetysten lisäksi ns. kaksisuuntaista kaapeliverkkoa voidaan käyttää laajakaistapalveluiden tarjoamiseen. Kaapelitelevisiopalveluita tarjoaa yleisimmin joko paikallinen puhelinoperaattori, joko itsenäisesti tai ketjunsa (yl. Finnet-ryhmä) tuella, tai valtakunnallinen toimija, joka tarkoittaa yleensä Soneraa. Kaapelioperaattori vastaanottaa normaalit maanpäälliset lähetykset sekä lukuisia satelliittikanavia useista eri satelliiteista. Lähetyskeskuksen silmiinpistävin tuntomerkki onkin hieman eri suuntiin osoittavat yleensä suurikokoiset satelliitti-antennit. Toisaalta kanavia saatetaan välittää myös kuituyhteyksin lähistön muilta, suuremmilta kaapelioperaattoreilta.
Lähes jokaisessa kaupungissa on kaapeliverkko. Yli puolella suomalaisasunnoista on mahdollisuus liittyä kaapeliverkon asiakkaaksi. Lähde: Wikipedia 5.3 VOD (Tilausvideo) VoD tulee sanoista Video On Demand ja tarkoittaa ladattavaa bittimuotoista video tiedostoa, jota levitetään esim. internetin kautta. DVD levy on tyypillinen elokuvan fyysinen tallennusmuoto. Jos elokuvaa levitetään internetissä tietokoneelle ladattavana datatiedostona on sen nimitys VoD. Tarvittava laitteisto Kuluttajan kannalta tilausvideon katseleminen edellyttää katselulaitetta, joka voi olla TV, PC tai soveltuvilla ominaisuuksilla varustettu matkapuhelin. Jos käytetään PC:tä, tarvitaan erityisiä ohjelmistoja. Jotta signaali saadaan näkyviin, tarvitaan paluukanava, jolla video tilataan. Tämä voi olla mikä tahansa tiedonsiirtokanava. Sen sijaan varsinaisen videon tuloa varten tarvitaan laadukas tiedonsiirtokanava, varsinkin jos video tulee stream-muodossa eli suoraan palvelimelta katsottavana. Jos video ladataan kotikoneelle ei tiedonsiirtokanavan reaaliaikaisvaatimukset ole kovin tärkeitä. Lisäksi tarvitaan vielä palveluntarjoaja, jolta palvelu tilataan. Lisää tietoa ja tarkemmin aiheesta: Maakuntien digitaaliset verkkopalvelut, loppuraportti 2007. 5.4 DIGI-TV Digitaalinen televisio jaetaan tiedonsiirtotien perusteella neljään luokkaan. DVB-T eli maanpäällisen antenniverkon välittämä signaali DVB-S eli sateliitin välittämän signaali DVB-C eli kaapeliverkon välittämän signaali DVB-H eli mobiiliverkossa siirrettävä signaali DigiTV tarvitsee toimiakseen digisovittimen ja TV:n. DVB-H tarvitsee toimiakseen puhelimen, johon vastaanotin on sisäänrakennettu. DIGI-TV:N LUPA-ASIAT Televisio- tai radiotoimintaa voi harjoittaa joko toimiluvan nojalla tai ilmoituksenvaraisesti. Televisio- ja radiotoiminnan harjoittamiseen maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa tarvitaan valtioneuvoston lupa. Valtioneuvoston myöntämiin televisiotoiminnan toimilupiin ja radiotoiminnan toimilupiin voi tutustua liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla. Toimiluvat lyhytaikaiseen televisio- ja radiotoimintaan myöntää Viestintävirasto. 1.1.2007 alkaen Viestintävirasto myöntää myös toimiluvat televisio- ja radiotoimintaan mobiili-tv-verkossa (DVB-H). Muunlaisesta televisio- ja radiotoiminnan harjoittamisesta on tehtävä ilmoitus Viestintävirastolle. Yleisradio Oy:n toiminnasta säädetään laissa.
Virasto ylläpitää luetteloa ilmoituksen tehneistä televisiotoiminnan harjoittajista, joita on tällä hetkellä noin 20. Viraston sivuilla on luettelo myös toimiluvan saaneista kaupallisista radioista. Radio- ja tv-asema tarvitsee toimiakseen lähettimen. Yleisradiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön tarvitaan myös radiolupa, jonka myöntää Viestintävirasto. Luvassa määrätään lähetykseen liittyvät radiotekniset parametrit, esimerkiksi maston sijainti, lähetysteho ja antennin korkeus. Lisää tietoa radioaseman perustamisesta ja tv- ja radiolähettimiin tarvittavista luvista a ficoran sivuilta osoitteesta: http://www.ficora.fi. Digitaaliset televisiotoimiluvat 1.1.2008 Kanavanippu B ja C (voimassa 31.8.2010 saakka) - MTV Oy (MTV3) ja lisäkanava MTV3 Max - SubTV Oy (ent. City-TV Oy Helsinki) ( SubTV) ja lisäkanava (SubTV Juniori) - Suomen Urheilutelevisio Oy (Urheilukanava) ja lisäkanava - SW Television Oy (ent. Ruutunelonen Oy, (Nelonen) ja lisäkanava (JIM) - C More Entertainment Oy (ent. Canal+ Finland Oy) (Canal+ -kanavapaketti) - TV5 Finland Oy (ent. Vizor Oy) (Voice TV) - The Walt Disney Company Ltd (Disney Channel) - Turun Kaapelitelevisio Oy (Turku TV, Turun seutu) Kanavanippu E (voimassa 31.12.2016 saakka) - Discovery Communications Europe (Discovery Channel) - Eurosport SA (Eurosport) - MTV Oy (MTV3 Fakta) - MTV Networks Europé & Nickelodeon International Ltd (MTV Nordic/Nickelodeon) - Swelcom Oy - Yleisradio Oy (SVT Europa) Vaasan seudun alueellinen kanavanippu (voimassa 31.12.2016 saakka) - KRS-TV rf (KRS-TV, Kristiinankaupungin seutu) - När-TV rf (När-TV, Närpiön seutu) - Vaasan Läänin Puhelin Oy (SVT1, SVT2, paikalliskanava ym.) Lyhytaikaiset televisio- ja radiotoimiluvat digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa Viestintävirasto myöntää lyhytaikaiset toimiluvat televisio- ja radiotoiminnan harjoittamiseen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa, jos toiminnan kesto on enintään kolme kuukautta tai toiminnan viikoittainen kesto on enintään kahdeksan tuntia. Viestintäviraston on myönnettävä toimiluvat, jos ei ole perusteltua syytä epäillä hakijan rikkovan televisio- ja radiotoimintalain tai muun televisio- ja radiotoimintaa koskevan lain säännöksiä. Toimilupa digitaaliseen televisio- tai radiotoimintaan myönnetään taajuuksista riippumatta. Toimiluvan saaja voi sopia toimintaan tarvittavasta taajuudesta
viestintämarkkinalain mukaisen verkkoluvan haltijan kanssa. Radiolupa myönnetään verkkotoimiluvan haltijalle, jolloin ohjelmistoluvan hakija ei tarvitse omaa radiolupaa. Lyhytaikaista toimilupaa ei tarvita: * toimintaan, jossa lähetykset on mahdollista vastaanottaa vain oppilaitoksessa, sairaalassa, hotellissa tai muissa vastaavissa toiminnan piiriin kuuluviin rakennuksissa, * toimintaan televerkoissa, joissa ohjelmistoja voi samanaikaisesti seurata enintään 2000 liittymän kautta. Hakijan on oltava oikeustoimikelpoinen ja hakijan nimi tulee kirjata virallisessa muodossaan. Ohjelmatoiminnan harjoittajan tulee sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain mukaan pääsääntöisesti säilyttää tallenteet jokaisesta ohjelmasta 21 päivää ohjelman lähettämisestä. Tallenteiden säilytyspaikka on ilmoitettava toimilupahakemuksessa. Puutteelliset tiedot viivästyttävät hakemuksen käsittelyä. Toimilupia myönnettäessä hakemukset käsitellään siinä järjestyksessä, kuin niissä on esitetty riittävät ja oikeat tiedot. Toimilupia ei voida myöntää siten, että enimmillään 3 kuukauden määräaikaisia toimilupia olisi useita peräkkäin tai enintään 8 tuntia viikossa sallivia toimilupia useita samanaikaisia. Pitkäaikaista tai muuta valtioneuvoston myöntämän toimiluvan vaativaa radio- tai televisiotoimintaa ei voida harjoittaa käyttämällä hyväksi säännöksiä lyhytaikaiseen tai pienimuotoiseen toimintaan myönnettävistä toimiluvista. Viestintäviraston ratkaisukäytännössä on katsottu, että tosiasiassa saman tai samojen tahojen määräysvallassa olevat hakijat tulkitaan samaksi hakijaksi. Hakemusmaksu on 100. Hakemuksesta tulee ilmetä laskutusosoite. Lupahakemuksen voit tehdä täällä. Lupahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on 2 viikkoa. Lähde: Viestintä- ja liikenneministeriö 5.5 HDTV (lyhenne sanoista High Definition Television) nimitystä käytetään SDTV:tä (Standard Definition Television) seuraavan sukupolven televisiotekniikasta. Se on digitaalitelevision kehitysaskel kohti tarkempaa kuvaa ja parempaa ääntä. Tekniikka tunnetaan myös nimellä teräväpiirtotelevisio. Aikaisempaan tekniikkaan muutoksena HDTV:n lähetykset lähetetään ainoastaan 16:9-kuvasuhteella. PAL-järjestelmän 576i-kuva korvataan tarkemmilla tarkkuuksilla, jotka ovat minimissään 720p (1280 720 pikseliä) ja maksimissaan 1080i ja 1080p (1920 1080 pikseliä). HDTV on seuraavan sukupolven tekniikkaa SD-digi-tv:hen verrattuna. TV-kuvan vastaanottaminen kodeissa HD-tasoisena vaatii HDTV:tä tukevan television ja digisovittimen. Digitan mukaan kotitalouksien ei tarvitse vaihtaa maanpäällisen verkon antennia siirryttäessä DVB-T2:een. Digitan arvion mukaan DVB-T2 -standardin mukaisten laitteiden pitäisi tulla saataville vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Suomessa maanpäällisen verkon HDTVlähetyksiä aloitetaan Yleisradion mukaan mahdollisesti vuoden 2010 jälkeen.
Kaapeli- ja satelliittilähetyksiä vastaanottavissa talouksissa HDTV-lähetykset ovat olleet katsottavissa jo pitkään, vaikka kanavatarjonnan laajuus ei ole ollut kattavaa. HDTV:tä tukevia digisovittimia on ollut vuokrattavissa kaapeli-tv-operaattoreilta. Vuoden 2007 aikana HDTV-lähetykset ovat siirtyneet tietoverkkoihin, eli nk. IPTV:n muotoon. Tänä päivänä tietokone ja TV ovat jo useassa taloudessa yhdistyneet kodin kattavaksi mediakeskukseksi. Yleistymässä olevat kodin nopeat kaapeliyhteydet tarjoavat uuden siirtotien TV-lähetyksille. ADSL2+:n kaapeliyhteys ja sen tarjoama 24 Mb/s tiedonsiirtonopeus riittää HDTV-tasoisen lähetyksen katseluun. Kaupalliset verkkoyhteyksien palveluntarjoajat ovat jo alkaneet hyödyntää nopeaa tiedonsiirtotekniikkaa teräväpiirtotelevision ohjelmien välittämisessä. Tuloillaan on HDTV:n videoiden tilauspalvelu, joissa katsottava kuvamateriaali on sijoitettuna palvelun tarjoajan palvelimelle, katsottavaksi mihin aikaan tahansa. IPTV:n yleistymistä kuitenkin hidastaa laajakaistaverkon riittämätön kapasiteetti sekä kattavuus hajaasutusalueilla. Lähde: Wikipedia 5.6 WEB-TV / INTERNET-TV Web-TV:llä tarkoitetaan selaimella katsottavaa reaaliaikaista broadcast lähetystä. Reaaliaikaisuus erottaa tämän tilausvideosta samoin kuin se, että samaa ja samassa vaiheessa olevaa lähetystä voi seurata useampi ihminen samanaikaisesti. Tarvittava laitteisto Tietokone, näyttö ja kaksisuuntainen tietoliikenneyhteys tarvitaan. Jotta lähetys löytäisi perille, täytyy palvelun tilaajalle lähettää palvelupyyntö. Tämä hoidetaan selaimessa olevan linkin kautta, jota painamalla avautuu selaimen plugin tai erillinen katseluohjelma videon katsomista varten. Ohjelmia katseluun Ehkä yleisin tietokoneella tapahtuvaan katseluun käytetty mediasoitin on Windows Media Player. Nimensä mukaisesti soitin tulee Windows käyttöjärjestelmän mukana PCtietokoneissa. Applen mac- tietokoneissa vastaava soitin on QuickTime Player. Real Media Player on myös yksi suosituimmista mediasoittimista, joskin se on jäänyt vähän edellä mainittujen varjoon. Muita mediasoittimia on mm. Mplayer, Noatun, ogg123, VLC ja Xine. Streaming teknologiasta lisätietoa mm. Digmore Kai Tuomola, Mauri Lähdesmäki: Streaming media http://www.digmo.fi/digmore/streaming.pdf Suosittelemme myös tutustumaan Jarmo Latva- Äijön verkkosivustoon osoitteessa http://www.rockdata.org/webtv/. Hän kokosi hankkeen seminaariesitystään varten kattavan aineiston liittyen Flash videon tuottamiseen, jakeluun ja aiheeseen liittyviin ajankohtaisuuksiin. http://www.rockdata.org/webtv/diy.html
CASE: TV-kaista ja sen mukanaan tuoma julkinen keskustelu Vuoden 2006 syyskuussa Turkulainen Hibox Systems Oy laittoi nettiin TV-Kaista nimisen palvelun, jossa käyttäjä pystyi katsomaan pc:n kautta kaikkia "must carry" kanavia reaaliaikaisesti. Lisäksi palvelun kautta pystyi katsomaan kaikkien kanavien ohjelmia viikon ajalta. Tero Lehto kirjoitti tietokone lehden blogissaan seuraavasti: Kokeilin tvkaista.fi:n netti-pvr:ää viikonloppuna juttua varten. Sehän oli hieno palvelu. Juuri tällaista on internetissä kaivattu. Erinomainen kuvan- ja äänenlaatu mpeg-2-videoissa ja VLC nettiselaimessa toisto-ohjelmana. Kyse on epäilemättä siitä, mihin televisio tulevaisuudessa menee. On harmi, ettei palvelu ole sopimusteknisesti selvillä vesillä. Tvkaista.fi:n kautta mikä tahansa ohjelma olisi katsottavissa viikon ajalta. Tämä olisi ajansiirtoa parhaimmillaan, ja vapauttaisi katsojan perinteisestä ohjelmakartan ajattelusta. Se myös tehokkaasti tappaisi nykyisen mainostaukoihin perustuvan Valitettavasti tvkaista.fi ei ole vielä aivan tätä päivää. Palvelun tarjoaja perustuu laillisuutta sillä, että kyse on vain tallentavasta digiboksista, ja jokaisella on omat erillisensä tallenteensa. Mitäköhän se vaatisi? Teimme pikaisia laskutoimituksia, mitä tällainen vaatisi. Voisi laskea, että palvelussa on viideltä kanavalta 18 tuntia ohjelmaa päivässä, eli yhteensä 630 tuntia viikossa. Jos mpeg-2-videon bittivirraksi lasketaan hieman alakanttiin vaikka 3000 Mbps (eli karkeasti 3000/8 Mt/s sekunnissa), tulee tuosta reilut 800 gigatavua levytilaa käyttäjää kohti. Minulla on vaikeuksia uskoa, että jokaiselle käyttäjälle olisi varattu näin paljon tilaa. Yritin eilen kysyä, mikä on Hibox Systemsin bisnesmalli. Sitä ei haluttu vielä kommentoida. MTV3 ja Yle eivät niele perusteluita. MTV3:n mukaan tällaiset catch-up-right-sopimukset on tehtävä erikseen, eikä useimmille kotimaisille tai ulkomaisille tv-sarjoille ole ylipäätään saatavissa nettijakelun oikeuksia. USA:ssa ilmeisesti ABC:llä on joitain verkkodigiboksiin perustuvia palveluita, ja niistä on neuvoteltu erikseen. Joka tapauksessa tulevaisuuden digiboksi tai -televisio lienee varustettu ainakin teratavun kiintolevyllä, 3-5 virittimellä ja verkkoliitännällä. Ohjelmat ovat katsottavissa miltä tahansa koti-pc:ltä milloin tahansa, ja myös netistä työpaikan koneelta. Sovellus myös pakkaa videosta kännykkään mahtuvan version. Televisio on mukana aina ja kaikkialla. Lähde: tietokone-lehti, Tero Lehdon blogi 25.9.2006 Pian oli luettavissa että palvelu oli otettu alas, ja siitä käytiin lehdissä seuraavanlaisia keskusteluja: Yle: "Selvästi kiellettyä" Yleisradion hallintojohtaja Jussi Tunturi tyrmää Granholmin näkemyksen palvelun laillisuudesta. "Ei tällaista voi tehdä, kyllä tämä on aivan selvästi kiellettyä. Kukaan ei voi tallentaa ohjelmia ja välittää sitä edelleen asiakkaille", Tunturi sanoo. "Tulemme puuttumaan asiaan." Tunturi tyrmää myös Granholmin tulkinnan siitä, että palvelu on vain digiboksin vastine verkkopalvelun muodossa. "Ohjelmien tallentaminen web-palveluun katsottavaksi on julkista esittämistä, ja se on ilman lupaa kiellettyä. Lupaa ei meiltä myöskään tulisi, jos sitä pyydettäisiin", Tunturi jyrää.
Lisäksi Tunturi sanoo, että tekijänoikeusjärjestöt tulevat nekin todennäköisesti puuttumaan asiaan. "Ja siitä tulee kyllä suolainen lasku", Tunturi uskoo. Tunturin mukaan Hibox ei myöskään ole ollut yhteydessä Yleisradioon palvelun suhteen. "En ole aiemmin kuullut tästä tapauksesta", Tunturi kertoo. Myös MTV3:n edustaja suhtautuu epäillen palveluun. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on tällaisia palveluita ja niille sikäläiset tv-kanavat myyvät erikseen niin sanottuja catchupoikeuksia, joiden turvin palveluja voi toteuttaa. MTV3:lla ei hänen mukaansa ole mahdollista myydä edelleen esimerkiksi ulkomaisten sarjojen lähetysoikeuksia. Lähde: Tietokone lehti, maanantaina 25.9.2006 klo 9:59 Yle ampuu alas tvkaista.fi-palvelua Yleisradio uhkaa puuttua verkossa toimivan tvkaista.fi-palvelun toimintaan. Ylen edustajan mukaan palvelu on laiton, ja siihen tullaan puuttumaan. Tvkaista.fi-palvelu on ollut toiminnassa alkukesästä lähtien. Palveluun rekisteröityneet käyttäjät voivat valita tallennettaviksi TV1:n, TV2:n, MTV3:n, Nelosen, Subtv:n ja Urheilukanavan ohjelmat. Palvelussa ovat nähtävissä näiden kanavien kaikki ohjelmat kuluneen seitsemän päivän ajalta. Ohjelmia pääsee katsomaan yksinkertaisesti klikkaamalla ohjelmaoppaan tyylisestä listasta ohjelman nimeä. Palveluun rekisteröidyttäessä käyttäjältä kysytään muun muassa puhelinnumero ja se, onko käyttäjä maksanut tv-lupamaksun. Tietoa palvelun tarjoajasta sivuilta ei kuitenkaan löydy. Ohjelmia katsotaan VLC-katseluohjelman avulla. Palvelun kautta välitettävä tv-kuva on erittäin hyvälaatuista, lähetysvirran koko on noin 3000 kilobittiä sekunnissa eli suurin piirtein sama kuin alkuperäinen lähetysvirta. Hibox Systems: "Kuin tavallinen digiboksi" Palvelun takana on turkulainen Hibox Systems -niminen yritys, joka toteuttaa muun muassa tilaus-tv-palveluita. Yrityksen toimitusjohtajan Staffan Granholmin mukaan palvelu on vielä koekäytössä, ja siitä neuvotellaan tv-kanavien kanssa. Granholmin mukaan palvelu on laillinen. "Meidän mielestämme tämä on samalla tavalla laillinen kuin tavallinen digiboksi. Jokaisella käyttäjällä on omat tallennuksensa". Käyttäjille ilmaisen ja ilman mainoksia toimivan palvelun bisneslogiikasta Granholm ei halua tässä vaiheessa tarkemmin kertoa. "En voi sanoa vielä tässä vaiheessa miten mennään eteenpäin. Teemme yhteistyötä erään toisen firman kanssa, ja minun on neuvoteltava heidän kanssaan." Viikonlopun jälkeen uusien käyttäjien rekisteröintimahdollisuus näytti poistuvan sivuilta. Tvkaista sulki ovensa Hibox Systemsin pyörittämä tv-tallenteiden jakopalvelu Tvkaista.fi on yrityksen toimitusjohtajan Staffan Granholmin mukaan suljettu. Granholmin mukaan kyseessä oli alunperinkin kokeilu, joka oli tarkoitettu pienelle testaajajoukolle. Tästä huolimatta palvelu oli kenen tahansa käytettävissä julkisilla www-sivuilla. "Palvelu otetaan nyt alas pariksi kuukaudeksi, ja sitten lanseeraamme vastaavan palvelun uudestaan", Granholm kertoo. Hän on edelleen sitä mieltä, että tv-kanavien ohjelmavirtojen tallentieta jakava palvelu on laillinen, vaikka Ylen hallintojohtaja Jussi Tunturi onkin asiasta eri mieltä. Granholmin mukaan Yleltä tai muista tv-yhtiöistä ei ole oltu yhteydessä häneen "ainakaan virallisesti". Lähde: Tietokone lehti, maanantaina 25.9.2006 klo 12:38
Tvkaistan uusi tuleminen TV-Kaistan saaman huomion jälkeen ei ollut yllättävää, että vuoden 2007 alussa YLE ilmoitti laittavansa omaa sisältöään netin kautta katsottavaksi. TV-Kaista palvelu avasi palvelun uudelleen vuoden 2007 lopussa ja tarjontaan pääsee tutustumaan 3 viikon ajan 5 euron maksua vastaan. Kädenvääntö palvelun laillisuudesta on jo laimennnut, mutta edelleen jollakin tasolla käynnissä. Käyttöehdoissa lukee mm. että asiakas vastaa palvelun kautta toimitetusta aineistosta. Lisätietoja TV-Kaista palvelusta löytyy os: http://www.tvkaista.fi Motorola selvitti nettitottumuksia: Joka toinen katsoo netti-tv:tä Lähes joka toinen eurooppalainen laajakaistayhteyden käyttäjä katselee tv-lähetyksiä verkosta, kertoo Motorolan teettämä haastattelututkimus. Ranskalaiset todettiin tutkimuksessa kaikkein innokkaimmiksi netti-tv:n ystäviksi. Eurooppalaisista laajakaistan käyttäjistä 45 prosenttia katsoo verkosta tv-ohjelmia ainakin silloin tällöin. Vastaajina oli 2500 henkilö Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Espanjasta ja Britanniasta. "Eurooppalaiset katsojat eivät enää halua, että tv-yhtiöt sanelevat heidän ajankäyttöään. Siksi netti-tv:n tarjoama valinnanvapaus ja joustavuus kiinnostavat", Motorolan EMEA-alueen arkkinoinnista vastaava Karl Elliot tulkitsee. Lähde: Tietokone-lehti, perjantaina 4.5.2007 klo 7:56 Internet-TV vuoden 2007 lopussa Vuoden 2007 aikana netti-tv yleistyi kovalla vauhdilla myös suomessa, ja uusia palveluntarjoajia tuli monia. Lisätietoja netti-tv:stä ja sen luvanvaraisuudesta ym. löytyy: maakuntien digitaaliset verkkopalvelut, loppuraportti 2007. 5.7 MOBIILI-TV Mobiili-TVn osalta esiselvityshankkeessa tutustuttiin aiheeseen liittyviin ajankohtaisuuksiin. Hankkeessamme toteutetun käyttäjäkyselyn pohjalta voidaan arvioida, että tällä hetkellä alueellamme ei vielä ole yleistä suurempaa kiinnostusta vastaanottaa paikallista videokuvaa mobiililaitteella. Kuitenkin teknologian ja päätelaitteiden kehittyminen ja mobiiliverkon laajentuminen alueellamme tulee nostamaan myös varmasti kiinnostusta. Mobiili-tv ei käsitteenä ole aivan yksiselitteinen. DVB-H (Digital Video Broadcasting - Handhelds) on digitaalisten televisiolähetysten standardi matkapuhelintyyppisiä päätelaitteita varten. Maailmalla on myös muita kilpailevia standardeja. Suomessa otettiin ensimmäinen DVB-H verkko käyttöön loppuvuodesta 2006 Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Vuoden 2008 alussa se laajeni Tampereelle. Palvelua ei siis ole vielä saatavissa Pohjanmaalla. Tällä hetkellä DVB-H standardia tukevia päätelaitteita ovat Nokian N92 ja N77 matkapuhelimet. DVB-H:n laajenemista matkapuhelimiin rajoittavat tiettyjen tekijänoikeusjärjestöjen vaatimukset siitä, että samaan aikaan television kautta matkapuhelimiin lähetettävistä ohjelmista pitäisi maksaa toinen maksu. Yleisradio ei lähetä DVB-H-ohjelmaa ja ainoat näkyvät kanavat ovat MTV3:n, Nelosen ja Voice-tv, joilla lähetetään muutamia tunteja päivässä (tilanne syksy 2007).
Opetusministeriö on julkaissut selvityksen "Television monikanavaisuus ja tekijänoikeus" (julkaistu 27-08-2007) liittyen samanaikaisiin ja muuttamattomiin dvd-h-lähetyksiin liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä. Selvityksessä tarkastellaan DVB-H-lähetystoiminnan tekijänoikeustulkintoja voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ja esitetään yhteenveto tvyhtiöiden ja oikeudenhaltijapuolen näkemyksistä. Selvitys osoittaa, että edellytykset DVB-Hlähetystoiminnan käynnistämiselle ovat olemassa nykyisen lainsäädännön ja osapuolten omien tulkintojen pohjalta. Selvityksessä todetaan että DVB-H-lähettämiseen liittyvät kysymykset ja mahdolliset ongelmat ovat nykyisen lainsäädännön valossa tekijänoikeuden sijasta sopimusoikeudellisia. Selvityksessä tarkastellaan televisiotoiminnan kehitystä myös DVB-H-lähetystoimintaa laajemmin ja esitetään arvioita siitä, miten televisio- ja radiotoiminnan monikanavaisuuteen ja lähetystoiminnan muutokseen liittyviä kehityspiirteitä mahdollisesti voitaisiin tukea lainsäädäntöratkaisuilla tekijänoikeuslaissa. Selvityksessä on myös otettu näkökulmia televisiotoiminnan muutokseen, broadcasting -käsite nähdään vanhentuvan ja menettävän merkitystään. Keskeisinä televisiotoiminnan tulevaisuuden kehityksessä nähdään monikanavaisuus, lähetystekninen tallentaminen ja aikaulottuvuus. Selvitys löytyy Opetusministeriön verkkosivuilta http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2007/liitteet/tr41.pdf?lang=fi Forum Virium Helsinki yhdessä VTT:n ja yhteistyöyritysten kanssa ovat testanneet mobiilitv:n uusia palveluja Finnish Mobile TV -projekteissa. Heidän viimeisimmän projektinsa Finnish Mobile TV - FinPilot2 -projektin tulokset julkistetaan päätösseminaarissa toukokuussa 2008. Aiheesta lisäinfoa http://www.finnishmobiletv.com/ tai http://www.forumvirium.fi/ Digitan MobiiliTV -verkkosivut osoitteessa http://www.mobiilitv.fi/ Teleoperaattorit tarjoavat myös omia Mobiili-TV palveluitaan mm. Sonera Mobiili-TV, Elisa Mobiili-TV, Saunalahden Mobiili-TV. Palveluissa välitetään 3G-verkon välityksellä TV-sisältöä videostriiminä ja tämä on vastaanotettavissa tätä yhteysmuotoa tukevilla puhelimilla mm. Nelosen koko ohjelmiston voi katsoa tätä kautta. Kyseessä ei siis ole DVB-H standardia käyttävä palvelu. 5.8 PEER TO PEER VIDEO BROADCASTING Vertaisverkko (P2P, engl. peer to peer) on tietokoneverkko, jossa ei ole kiinteitä palvelimia ja asiakkaita, vaan jokainen verkkoon kytketty kone toimii sekä palvelimena että asiakkaana verkon muille koneille. Monet Internetin palvelut, kuten NNTP-protokollaan perustuva uutisryhmäjärjestelmä Usenet, perustuvat palvelintasolla vertaisverkkojärjestelmään. Usenet-palvelimet toimivat keskenään vertaisverkkona, mutta tarjoavat Usenetin lukijoille asiakas/palvelin-arkkitehtuurin mukaisesti ryhmiä luettavaksi. Myös sellaiset Internetin palvelut kuten Internet-puhelut käyttävät usein vertaisverkkoteknologiaa, mikäli mahdollista. Arkikielessä vertaisverkoilla tarkoitetaan erityisiä tiedostonjakoverkkoja, joiden valtava suosio on nostanut ne suuren yleisön tietoisuuteen.
Tiedostonjakoverkot Tiedostonjakoverkkoja käytetään yleisimmin pelien, käyttöjärjestelmien, musiikin ja elokuvien levittämiseen. Näissä verkoissa tapahtuu paljon luvatonta levittämistä, ja se on herättänyt erityisesti musiikki- ja elokuvateollisuuden huomion, sillä niissä tapahtuva kaupallisten tuotteiden levitys vaikuttaa liikevoittoon; vaikutustavasta ei olla yksimielisiä. Toisaalta vertaisverkkoja käytetään myös luvallisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi BitTorrent on edullinen ja tehokas tapa levittää suuria ohjelmakokoelmia kuten GNU/Linux -käyttöjärjestelmiä. P2P-verkkojen ongelmia ja mahdollisuuksia Joidenkin arvioiden mukaan 70 % käyttäjistä vain lataa eikä jaa tiedostojaan. Myös pelkkä tekijänoikeuden alaisten tiedostojen luvaton lataaminen on osalta Suomen lain mukaan vuoden 2006 alusta alkaen ollut laitonta. Myös edelleen levittäminen on laitonta. Jotkut käyttävät myös muunneltuja asiakasohjelmia, joissa esimerkiksi tiedostojen lähetys on estetty. Näiden ohjelmien käyttäjiä kutsutaan leechereiksi ja ohjelmia leecher-modeiksi. Suurin ongelma vertaisverkkojen käytössä liittyykin tekijänoikeuksiin. Käyttäjät jakavat musiikkia ja elokuvia verkoissa pienellä kiinnijäämisriskillä. Viranomaisilla ei ole juurikaan keinoja valvoa vertaisverkoissa liikkuvia tiedostoja. Suurien tiedostomäärien lataaminen ja jakaminen kuormittavat tietoverkkoja. Vuonna 2004 julkaistun tutkimuksen mukaan jopa kolmannes maailman Internet-liikenteestä on pelkkää BitTorrent-liikennettä. Sen takia osa verkko-operaattoreista onkin pyrkinyt vaikeuttamaan tiedostonjako-ohjelmien käyttöä estämällä yleisimpien P2P-ohjelmien käyttämät portit. Myös Suomessa joidenkin operaattoreiden asiakkaat ovat saaneet varoituksia liiallisesta lataamisesta tai lähettämisestä. Myös TV-yhtiöt ovat huomanneet P2P-TV:n nousun, ja ovat alkaneet tarjota ohjelmiaan maksullisesti tai maksutta internetissä. Esimerkiksi ABC aloitti huippusuosittujen Lostin ja Täydellisten naisten tarjoamisen ilmaiseksi, tosin vain yhdysvaltalaisten yhteyksien päähän. P2P TV:llä voidaan tarkoittaa myös vertaisverkkojen avulla toteutettuja stream-lähetyksiä. P2P-TV:n suosiota on lisännyt nopeutuneiden Internet yhteyksien lisäksi se, että monet sarjat tulevat Suomeen vasta vuosien päästä niiden ensiesityksestä USA:ssa. Lähde: Wikipedia
6. TOIMINTAAN VAADITTAVAT LUVAT, TEKIJÄNOIKEUDET TELEVISIO JA RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEEN TARVITTAVAT LUVAT Televisio- ja radiotoiminnan harjoittamisesta säädetään televisio- ja radiotoiminnasta annetussa laissa (744/1998, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980744). Lain 2 :n mukaan televisiotoiminnalla tarkoitetaan yleisön vastaanotettavaksi tarkoitettujen televisio-ohjelmistojen alkuperäistä lähettämistä tai tarjollapitoa koodaamattomana tai koodattuna johtoa pitkin taikka vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä, satelliittilähetykset mukaan lukien. Ohjelmistolla tarkoitetaan televisio- tai radio-ohjelmien muodostamaa ennalta valikoitua kokonaisuutta. Vaikka internetin kautta lähetettäisiinkin televisio-ohjelmistoja, mikä katsottaisiin televisiotoiminnan harjoittamiseksi, jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle 4 :n ja sen yksityiskohtaisten perusteluiden perusteella (muutetun pykälän yksityiskohtaiset perustelut HE 112/2002 vp., http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020112) jakeluteknisten rajoitusten vuoksi lain 19 (lasten kehitykselle haitalliset ohjelmat) ja 38 :ää (edelleen lähettämisen keskeyttäminen) lukuunottamatta nykymuotoinen televisio- ja radio-ohjelmien jakelu internet-verkon kautta. Televisio- tai radiotoiminnan harjoittamiseen internet-verkossa ei siis tarvita toimilupaa laissa ja sen perusteluissa tarkoitetuissa tapauksissa. Siitä ei tarvitse myöskään tehdä ilmoitusta Viestintävirastolle. Paikallisen ohjelmasisällön lähetys IPTV:ssä satunnaisesti ei edellytä televisio ja radiotoiminnasta annetussa lain 7 :ssä tarkoitettua ohjelmistolupaa tai 7 b :ssä tarkoitettua ilmoituksen tekemistä Viestintävirastolle. Sen sijaan televisio- tai radiotoiminnan harjoittamiseen maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa on haettava toimilupa (ohjelmistolupa). Viestintävirasto myöntää esimerkiksi lyhytaikaiset toimiluvat televisio- ja radiotoiminnan harjoittamiseen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa, jos toiminnan kesto on enintään kolme kuukautta tai toiminnan viikoittainen kesto on enintään kahdeksan tuntia. Toimilupa digitaaliseen televisio- tai radiotoimintaan myönnetään taajuuksista riippumatta. Toimiluvan saaja voi sopia toimintaan tarvittavasta taajuudesta viestintämarkkinalain mukaisen verkkoluvan haltijan kanssa. Radiolupa myönnetään verkkotoimiluvan haltijalle, jolloin ohjelmistoluvan hakija ei tarvitse omaa radiolupaa. Lisätietoa lyhytaikaisen digitaalisen televisiotoiminnan harjoittamiseen tarvittavan toimiluvan hakemisesta löytää Viestintäviraston sivuilta osoitteesta: http://www.ficora.fi/index/luvat/tvjaradiotoiminta/lyhytaikaiset/tvjaradiotoimiluvat.html. Toimilupaa voitte hakea täältä: http://www.ficora.fi/index/luvat/tvjaradiotoiminta/digitaalisettvjaradiotoimiluvat.html. Hakemusmaksu on 100 euroa. Edellä on kommentoitu luvanvaraisuuksia Viestintäviraston toimivaltaan kuuluvan lainsäädännön osalta. Mikäli asiaan liittyy esimerkiksi tekijänoikeudellisia kysymyksiä, voi niissä ottaa yhteyttä Kopiostoon (http://www.kopiosto.fi) tai Teostoon (http://www.teosto.fi). Lähde: Hannu Gyldén, lakimies, Viestintävirasto
6.1 TEKIJÄNOIKEUDET Tekijänoikeuslainsäädäntö on murrosvaiheessa mm. kasvavan internetin käytön takia. Tämän esiselvityksen aikana on oltu yhteydessä mm. liikenne ja viestintäministeriöön ja Teoston koskien IPTV -palvelujen lainsäädäntöjä, mutta asiat ovat vielä keskeneräisiä. Laajemmin aiheesta ja yleisesti tekijänoikeuksista voit lukea Maakuntien digitaaliset verkkopalvelut loppuraportti 2007. www linkit http://www.teosto.fi http://www.mintc.fi http://www.finlex.fi http://www.kopiosto.fi 6.2 CREATIVE COMMONS - vaihtoehto nykyiselle tekijänoikeusjärjestelmälle. Creative Commons lisenssit tarjoavat laajan valikoiman suojaa ja vapautta tekijänoikeuteen. Perinteinen kaikki oikeudet pidätetään on muutettu muotoon jotkut oikeudet pidätetään. Creative Commons lisensseillä on mahdollista luopua osasta tekijänoikeuksiasi ja antaa haluamansa vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle käyttää teosta. Lisenssejä yhdistelemällä voi luopua oikeuksistaaan haluamallaan tavalla. Creative Commons on tekijöille ja oikeudenhaltijoille suunnattu verkkopalvelu, jonka avulla on mahdollista määritellä ehdot joiden puitteissa teoksia on sallittua käyttää. Ajatuksena on pyrkiä uudistamaan tekijänoikeusjärjestelmää tavalla, joka hyödyntää sekä tekijöitä että teosten käyttäjiä. Lisenssien avulla oikeudenhaltijat voivat pidättää itselleen tärkeäksi katsomansa oikeudet. Muut oikeudet annetaan kaikkien käyttöön (Some rights reserved). Tekijänoikeusjärjestöt eivät tue CC-lisenssejä. Aiheesta hyvä artikkeli Vihreiden Nuorten julkaisussa All rights reserved (sivu 8) osoitteessa http://www.vino.fi/allrightsreserved.pdf. Paikallisen sisällön julkaisemisessa olisikin mahdollista hyödyntää Creative Commons - lisensiä. mm. Pohjois-Savon muisti -hankkeessa on museoihin liittyvää videomateriaalia julkaistu CC-lisenssin alaisena. Lisätietoa ja esimerkki caseja osoitteessa www.creativecommons.fi, jonka ylläpitäjänä on Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT.
7. TELEVISIOTOIMINNAN MUUTOS Opetusministeriön vuonna 2007 julkaisemasta Television monikanavaisuus ja tekijänoikeus muistiossa sanotaan mm. seuraavaa: Televisiotoiminnan kehityksessä näyttää olevan kolme piirrettä, jotka vaikuttavat televisiotoiminnassa käytettävien ohjelmistojen ja muiden sisältöjen lähetysoikeuksien hankintaan. Nämä ovat: monikanavaisuus, lähetystekninen tallentaminen ja aikaulottuvuus saatavilla pito lähetyksen jälkeen. Koko tähän kehitykseen liittyy alkuperäisen televisiotoiminnan muutos. Kansainvälisissä sopimuksissa tunnettu broadcasting-käsite samalla osaksi vanhentuu ja menettää merkitystään. Televisio sulautuu osaksi laajempaa audiovisuaalisten mediapalveluiden kokonaisuutta, jossa on sekä lineaarista välittämistä (samanaikaista/yhtäaikaista) että ei-lineaarista (eriaikaista) on demand- välittämistä. Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2007/liitteet/tr41.pdf?lang=fi 8. SEUTUVERKON NYKYTILANNE SUUPOHJASSA Suupohjan alueella liittyjiä oli 1/2008 n. 500 kpl. Liittyjien määrän kasvu on ollut alkuun hidasta mm. liittymän korkean alkuinvestoinnin takia. Koska alueella tällä hetkellä toimivat operaattorit tarjoavat perinteisiä ADSL- liittymiä vielä toistaiseksi edullisemmalla kuukausihinnalla ja ilman aloituskustannuksia. Suupohjan seutuverkon "kuitu kotiin" liittymää mainostetaan 1/2008 seuraavasti: Kuitu Kotiin -liittymän hinta on 1450 + päätelaitekulut (sis. alv.), kun liittymä rakennetaan osana isompaa kokonaisuutta, kuten kyläverkon yhteydessä tai yhtenä kokonaisuutena lähinaapuriesi kanssa. Erillisiä liittymiä rakennetaan myös, tällöin liittymän hinta määräytyy rakentamiskulujen mukaan. Käyttökulut riippuvat palveluista, edullisimmillaan 10/10 Mb/s internet-palvelut saa 40 /kk. Päätelaitteet maksavat noin 210, mutta sen voi myös vuokrata palveluntarjoajaltasi. 8.1 MITÄ LIITTYMÄN KAUTTA SAA? - Puhelut (voit säilyttää vanhan puhelimesi ja numerosi) - Nopea internet, voit surffailla vaikka omalla televisiollasi (10-100 Mb/s ) - TV kanavat sekä "normaalit" että elokuvakanavat (omaan televisioon) - Tilausvideot (elokuvat, uutiset, säätiedoitukset ym. voit katsoa silloin kun haluat) - Pelikanavat, Toto-TV, Karaokekanavat.. Itse kuitukaapelin voit tilata Seutuverkon kautta. Palvelut kuten internet-, TV- ja puhepalvelut voit tilata palveluntarjoajilta, joita tällä hetkellä ovat Maxinetti, VLP ja Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Yrityksille lisäksi palveluita myivät TDC Song, ELisa ja Neviso. Myöhemmin on tulossa muitakin palveluntarjoajia verkkoon.