Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lyhentämätön versio
Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. 2 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
sisällysluettelo Lahden alue - lyhyesti 4 1. Johdanto 9 2. Elinkeinostrategiasta kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan 10 3. Elinkeinopolitiikkaan vaikuttavat muutostrendit 13 4. Kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet 16 5. Lahden alueen visio 2015 19 6. Strategiset painopisteet ja tavoitteet 2015 21 7. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan kohderyhmät ja palvelut 26 8. Strategiset kehitysohjelmat 29 9. Mittarit 32 Alueellisen yhteistyöverkoston yhteystietoja 34 Sijainti 35 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 3
Lahden alue - lyhyesti Lahti sijaitsee Suomen pohjois-etelä- ja itä-länsi-suuntaisten pääväylien risteyskohdassa. Erinomainen sijainti on sekä asumisen että yrittämisen kannalta merkittävä etu. Välimatkat Lahden alueella ovat lyhyitä, liikenneyhteydet hyvät ja ruuhkattomat. Lentokenttä ja pääkaupunkiseutu ovat tunnin ajomatkan päässä ja Helsinkiin pääsee junalla alle 50 minuutissa. Lahden alueen elinkeinoelämän vahvuus on sen monipuolisessa rakenteessa. Alueella on pitkät yrittäjyyden perinteet, vahva teollinen osaaminen ja runsaasti pk-yrityksiä, joiden joukossa on useita kansallisesti ja kansainvälisestä merkittäviä perheyrityksiä. Kärjeksi ympäristöklusteri Vuonna 2005 Lahden alueen kehittämisen kärjeksi valittiin ympäristöklusteri, mikä perustui alueella olevaan ympäristöosaamiseen. Lahden alue on pääkaupunkiseudun ohella Suomen merkittävin ympäristöliiketoiminnan keskittymä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 0,5 miljardia euroa, mikä on noin 12 % kokonaisliikevaihdosta Suomessa. Ympäristöliiketoiminnan kasvu Lahden alueella on tällä hetkellä noin 17 prosenttia vuodessa. Vuonna 2007 Lahti sai kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin vetovastuun. Vahvat klusterit ja toimialat Mekatroniikka- ja viljaklusterit sekä puu ja asuminen -klusteri ovat alueen kehityksen ja kasvun kannalta kivijalkaklustereita, jotka ovat vuosikymmenien ajan muodostaneet alueen taloudellisen perustan. Mekatroniikkaklusteri yhdistää perinteisen metalli- ja koneteollisuuden moderniin ICT- ja elektroniikkaosaamiseen. Lahden alueella mekatroniikkayrityksiä on tällä hetkellä noin 700, liikevaihto 1,3 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 7 500. Lahden alue on maan suurin puutuotteiden tuottaja sekä merkittävin huonekaluteollisuuden keskus. Suomen suurimmat huonekalualan jakeluyritykset sijaitsevat Lahden alueella. Lisäksi alueella toimii kansainvälisesti menestyneitä puunjalostuskoneita valmistavia yrityksiä. Asumisklusterissa on noin 2 900 yritystä, joissa on noin 17 000 työntekijää ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 3 miljardia euroa. Päijät-Hämeen viljaklusteri muodostaa Suomen mittavimman ja monipuolisimman viljaosaamisen keskittymän. Viljaklusteri voidaan jakaa yli 1 000 henkilöä työllistävään olut- ja juomaketjuun sekä lähes 1 200 henkilöä työllistävään leipäketjuun. Klusterin yhteenlaskettu liikevaihto on yli 400 miljoonaa euroa. Lahden alueella on merkittävä muoviteollisuuden keskittymä sekä alan koulutusta ja kehittämistoimintaa. Muovialalla on noin 1 500 työpaikkaa ja 60 yritystä. Päijät-Häme on perinteisesti tunnettu myös tekstiili- ja vaatetusalasta, erityisesti vaatetusalan valmistuksesta ja suunnittelusta. Edelleen Lahden alueella on noin 150 tekstiili- ja 4 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
vaatetusalan yritystä, joiden palveluksessa työskentelee noin 800 henkilöä. Hyvinvointiin liittyvä yritystoiminta sisältäen terveydenhoito- ja hoiva-alan sekä elämys-, liikunta- ja kulttuuriteollisuuden on kasvanut viimeisten neljän vuoden aikana vauhdilla, liikevaihdon kasvun ollessa yhteensä noin 30 %. Ala työllistää yli 2 000 yrityksessä kaikkiaan noin 4 600 työntekijää. Kauppa ja palveluelinkeinot ovat avainasemassa Lahden alueen työllisyyskehityksen kannalta. Noin 60 % alueen kaikista työpaikoista ja lähes 80 % kaikista toimivista ja aloittavista yrityksistä on palveluelinkeinojen piirissä. Kaupan liikevaihdon kasvu oli vuonna 2007 Päijät- Hämeessä Suomen maakunnista kaikkein nopeinta: Päijät-Hämeessä 10,8 %, maakuntien keskimääräinen kasvu 5,6 %. Toimiala tuntematon 1,8% Alkutuotanto 3,6% Yhteiskunnalliset palvelut 29,6% Teollisuus 26,3 % Liike-elämän palvelut 10,7% Rakentaminen 6,8% Kuljetusala 6,0% Kaupan ala 15,2% Kuva 1. Päijät-Hämeen elinkeinorakenne työpaikkojen mukaan 2005 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 5
Lahden alue - lyhyesti Lahden alue on Suomen johtava teollisen muotoilun keskittymä. Teollista muotoilua tarkasteltaessa alue on maamme ylivoimaisesti muotoiluintensiivisin (=alueen muotoilutoiminnan suhteellinen osuus aluetaloudesta); alan liikevaihdon osuus liike-elämän palveluista on 2,2 %. Kaiken kaikkiaan Päijät-Hämeessä on noin 10 000 yritystä ja uusien yritysten perustamismäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuonna 2007 maakunnassa perustettiin 1 061 yritystä. Yritysten määrän nettokasvu oli 606. Yrityshautomo- ja uusyrityskeskuspalvelut ovat Lahden alueella Suomen tehokkaimpien joukossa. T&K ja osaaminen Alueen t&k-menot asukasta kohden ovat noin 250 euroa, kun valtakunnallinen keskiarvo on yli 1 000 euroa/asukas. Pääosan tästä selittää tutkimusorganisaatioiden ja valtion laitosten puuttuminen sekä yritysten t&k-menoissa Nokian vaikutuksen puuttuminen. Alueellisesta bruttokansantuotteesta t&k-menojen osuus on noin 1 %, kun se koko Suomessa on noin 3,5 %. Koulutustasoluku on Päijät-Hämeessä noin 270, kun se koko maassa on yli 300. Tutkinnon suorittaneita työikäisestä väestöstä on noin 61 %, koko Suomessa osuuden ollessa noin 64 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa on vastaava ero. Lahden alueella toimii neljä yliopistoa: Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto, jotka muodostavat Lahden yliopistokeskuksen. Yliopistokeskuksen vahvat tutkimus- ja opetusalat ovat ympäristöekologia, ympäristötekniikka, liike- ja tuotantotalous sekä hyvinvointiala. Lahden ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, jossa on yli 5 000 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu on profiloitunut erityisesti muotoiluun ja ympäristötekniikkaan. Korkeakoulutasoista opetusta alueella tarjoavat ja tutkimusta harjoittavat myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö, Reumasäätiön sairaala sekä Maanpuolustuskorkeakoulun yksikkö. Vetovoimainen asuinympäristö Päijät-Häme on vuodesta 2001 ollut muuttovoittoinen, ja vuoden 2007 lopussa maakunnan väestömäärä ylitti 200 000 asukkaan rajapyykin. Lahden kaupunkiseudulla oli vuonna 2007 noin 160 000 asukasta. Vuodesta 2000 koko Päijät-Hämeen väestömäärä on kasvanut noin 2 700 asukkaalla ja Lahden kaupunkiseudun 4 500 asukkaalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maakunnan väkiluku on vuoden 2030 lopussa 208 600 asukasta. 6 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
Lahden alue on moottoritien ja erityisesti Kerava-Lahti-oikoradan valmistuttua lähentynyt pääkaupunkiseutua ja kiinnostus alueen tarjoamia asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut. Vuonna 2005 toteutettu muuttajatutkimus vahvistaa sen, että muuttajapotentiaali on pääkaupunkiseudulla, sillä tutkimuksen mukaan suurin osa alueelle muuttaneista on tullut pääkaupunkiseudulta ja muualta Etelä-Suomesta. Lahden alue tarjoaa viihtyisän ja edullisen asuinympäristön, vaihtoehtoja on pienistä maalaiskylistä kaupunkiasumiseen. Kaunis luonnonympäristö ja järvimaisemat ovat myös keskustoissa asuvien lähellä. Lahden vetovoimaa ja alueen asukkaiden hyvinvointia lisäävät monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Lahden alue on tunnettu erityisesti talviurheilutapahtumistaan ja erinomaisista liikuntamahdollisuuksistaan, mutta yhä merkittävämmäksi on kasvanut myös kulttuurin, musiikin, teatterin ja kuvataiteen tarjonta. Muu teollisuus 7 % Tekstiili 6 % Elintarvike 9 % Muovi ja kumi 9 % Mekatroniikka 35 % Puu ja huonekalu 34 % Kuva 2. Teollisuuden toimialarakenne Päijät-Hämeessä työpaikkojen mukaan Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 7
Kaunis luonnonympäristö ja järvimaisemat ovat myös keskustoissa asuvien lähellä. 8 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
1. Johdanto Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia vuosille 2009 2015 on valmisteltu laajassa rintamassa elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Strategia kattaa koko Päijät- Hämeen maakunnan. Valmisteluprosessissa on syntynyt yhteinen näkemys siitä, miten Lahden aluetta ja koko maakuntaa kehitetään ja mitkä ovat elinkeinokehittämisen painopistealueet. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan päämääränä on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategia suuntaa varsinaisten yrityksille tarjottavien palvelujen lisäksi esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikan sekä koulutuspolitiikan ratkaisuja sikäli, kun ne kytkeytyvät olennaisesti yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Kilpailukyky- ja elinkeinostrategia vastaa seuraaviin pääkysymyksiin: 1. Mitkä ovat Lahden alueen kannalta tärkeimmät yhteiskunnan ja markkinoiden muutokset? 2. Mille aloille Lahden alue profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti, mihin erityisesti halutaan panostaa julkisia resursseja? 3. Mitkä asiat tekevät Lahden alueesta erityisen kilpailukykyisiä verrattuna muihin alueisiin, millä keinoilla haluamme erottua muista? 4. Millaisten palvelujen avulla yritystoimintaa käytännössä edistetään? Muutostrendit Analysointi Kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet Arviointi VISIO Kehittäminen Kuva 3. Palvelukonsepti Toteutus Strategiset painopisteet ja tavoitteet Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian rakenne Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 9
2. Elinkeinostrategiasta kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan Lahden alueen elinkeinostrategiassa vuosille 2005-2008 alueen elinkeinojen kehittäminen organisoitiin klusteripohjaisesti. Klusteritoiminta on keino rakentaa yritysten välistä, toimialarajat ylittävää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia synnyttävää yhteistyötä. Klusterimalli on osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi jäsentää yrityskenttää, profiloida aluetta tiettyihin vahvoihin aloihin sekä saattaa toisistaan hyötyviä yrityksiä yhteen. Lahden alue on muutamassa vuodessa profiloitunut aivan uudella tavalla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan keskittymänä. Myös muissa klustereissa kehitystyötä tehdään selvästi aiempaa jäsentyneemmin. Klusterit ovat myös uudessa kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa keskeinen elinkeinotoiminnan kehittämisen työkalu. Strategiassa ei tehdä rajauksia klusterien määrän tai toimintatavan suhteen, vaan klusteritoiminnan halutaan kehittyvän jatkossakin yrityslähtöisesti. Kaikki toimialat nähdään potentiaalisina kasvualoina. Vaikka strategiassa nostetaan esiin selkeästi yksi kärki, elinkeinopolitiikan tehtävänä on varmistaa alueen koko yritystoiminnan elinvoima ja kilpailukyky. Yrityksiä, joilla on kasvukykyä ja -halua, tuetaan niiden kasvussa ja kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Kaikkia yrityksiä koskettavat peruspalvelut, kuten yritysneuvonta, varmistetaan. Julkisten toimijoiden tehtävänä ei ole määritellä kasvualoja, vaan tukea omalta osaltaan kasvavia yrityksiä klusterista tai toimialasta riippumatta. Alueen vahvat teolliset ja palveluklusterit muodostavat jatkossakin alueen kilpailukyvyn perustan. Uudessa kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa pyritään tunnistamaan Lahden alueen yritysten kannalta keskeisimmät yhteiskunnalliset ja markkinamuutokset sekä osaamisen kärjet. Strategia esittää elinkeinopoliittiset keinot, joilla autetaan yrityksiä hyödyntämään näitä muutostrendejä ja osaamiskärkiä. Valitut kärjet ja painopisteet koskettavat siten kaikkia alueen kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä. Uuden kilpailukyky- ja elinkeinostrategian päämääränä on entistä vahvemmin rakentaa Lahden alueesta dynaaminen, kansainvälisen tason osaamiseen perustuva sekä elinkeino- ja työpaikkarakenteeltaan korkean jalostusarvon ja tuottavuuden talousalue. Strategiassa korostuvat klusteri- ja toimialarajat ylittävät osaamisen kärjet sekä keinot, joilla pyritään klusterista tai toimialasta riippumatta kasvattamaan yritysten jalostusarvoa. Strategiassa painotetaan näitä tavoitteita tukevan luovan ja houkuttelevan elinympäristön kehittämistä. 10 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
Lahden alueella on kehitetty käytännönläheinen, yrityksen tarpeista lähtevä tuotekehityksen ja innovaatioiden tekemisen tapa. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 11
12 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia Lahden seudulla on pitkät yrittäjyyden perinteet. Kuva: Huonekalumuseosäätiö ja Lahden kaupunginmuseo
3. Elinkeinopolitiikkaan vaikuttavat muutostrendit Strategia on laadittu varautuen seuraaviin yhteiskunnan ja yritysten liiketoimintaympäristön muutoksia koskeviin tulevaisuuden näkymiin: Teollinen murros jatkuu ja voimistuu Lahden alueella on noin 80 000 työpaikkaa, joista teollisia työpaikkoja on noin 20 000 Ennusteiden mukaan on odotettavissa, että alueelta häviää vuoteen 2015 mennessä vähintään 2 500 työpaikkaa perinteisestä teollisuudesta (lähde: ETLA) Tilalle syntyvät uudet työpaikat ovat ennen kaikkea korkean jalostusasteen työpaikkoja sekä uudistuvien perusteollisuuden että palvelu- ja elämysteollisuuden sektoreilla Yritysten kasvu pohjautuu vahvasti asiakas- ja markkinalähtöiseen, tuottavuudeltaan korkeaan tutkimus- ja kehitystoimintaan Globaalin ympäristömuutoksen merkitys liiketoiminnan lähteenä kasvaa Ilmastonmuutos sekä ympäristömyönteisyyden ja -arvojen merkitys heijastuu kaikille yhteiskunnan ja liiketoiminnan aloille Ympäristöliiketoiminnan markkinat kasvavat merkittävästi Ympäristötehokkaiden ratkaisujen merkitys yritysten ja alueiden kilpailuetutekijänä korostuu; ympäristöasioilla on entistä suurempi merkitys asuinpaikan valinnassa Myös hidastuvan talouskasvun olosuhteissa ympäristöalalla odotettavissa nopeaa kasvua Liiketoiminta kansainvälistyy Tuotannollinen työ vähenee Suomessa Kasvavat ja menestyvät yritykset toimivat tulevaisuudessa nykyistä kansainvälisemmässä ympäristössä ja osana globaaleja arvoketjuja; kansainvälisille markkinoille pääsy on yhä suuremmassa määrin yrityksen menestymisen edellytys Uusien markkina-alueiden, muun muassa Venäjän, Kiinan ja Intian, kasvu luo uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle; maantieteellisen aseman vuoksi erityisesti Pietarin alueen kehitys on Lahden alueelle keskeinen Kansainvälinen koulutus ja kansainvälisen työvoiman saatavuus muodostuvat kilpailukykytekijöiksi Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 13
Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin Kunta- ja palvelurakenteen muuttuessa palvelumarkkinat avautuvat ja julkisten palvelujen yksityinen tuottaminen lisääntyy Työvoimapula kiihtyy ja ulkomaisen työvoiman tarve lisääntyy Työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaamiseen sekä yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvät haasteet kasvavat Elämäntavat ja kuluttajien ostokäyttäytyminen monipuolistuu ja pirstaloituu Yksilölliset tarpeet huomioivien liiketoimintamallien sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisen tuotekehityksen ja muotoilun merkitys kasvaa Syntyy kysyntää ja uudet markkinat elämysten tuotantoon, terveyden edistämiseen sekä erityisesti uudenlaisiin ikääntyvien palveluihin Kasvava maahanmuutto lisää alueen kulttuurista monimuotoisuutta ja elämäntapojen kirjoa Metropolialue kehittyy voimakkaasti Helsingin alueen asema vahvistuu entisestään Väestö ja työpaikat kasautuvat pääkaupunkiseudulle, ja metropolialueen muiden keskusten on profiloiduttava entistä selkeämmin Kaupungin vetovoimaisuuden merkitys alueen kilpailukykytekijänä korostuu Ihmisten ja työpaikkojen sijoittumisessa kaupungin ilmapiirillä, vetovoimalla ja viihtyisyydellä yhä suurempi merkitys Kuntarakenteen muutos korostaa keskuskaupunkien elinvoimaisuuden merkitystä 14 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
Lahden alue on yksi Suomen merkittävimmistä muotoiluosaamisen keskittymistä ja tehokkain teollisen muotoilun hyödyntäjä. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 15
4. Kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet Strategiset kilpailukykytekijät Asiat, joiden varaan alueen ja sen yritysten kilpailukykyä lähdetään rakentamaan. Mikään niistä ei tuo itsestään kilpailukykyä tai kasvua, vaan ne antavat mahdollisuuden, joka pitää osata hyödyntää Vahva teollinen ja perheyrittäjyysperinne Sijainti metropolialueella Logistisesti Suomen parhaalla paikalla; suora ja nopea yhteys Helsinki-Pietari-akselilla Erinomainen elämisen ja yritystoiminnan hinta-laatusuhde Toimiva infrastruktuuri Työntekijöiden vahva sitoutuminen alueella sijaitsevaan työpaikkaansa Strategiset osaamisen kärjet Asiat, joissa olemme erityisen hyviä ja jotka tuovat meille ylivoimaista kilpailuetua muihin alueisiin nähden. Osaamisen kärjet ovat alueita, joihin erityisesti halutaan jatkossa panostaa ja profiloitua. Ne koskevat niin yritystoimintaa, tutkimusta ja opetusta kuin julkista toimintaakin. Lahden alueen osaamisen kärki rakentuu luovasta ja toimialojen rajoja rikkovasta yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä kehittäjäorganisaatioiden yhteydestä. Alueella on valittu yksi selkeä teknologinen kärki, ympäristöteknologia. Lisäksi Lahden alue tunnetaan muotoilun sekä uudenlaisen käytäntölähtöisen innovaatiomallin kansallisena ja kansainvälisenä osaajana. Ympäristö Lahden alueella on Suomen toiseksi merkittävin ympäristöliiketoiminnan keskittymä. Alueen ympäristöliiketoiminnan painopiste on säästävissä, ympäristötehokkaissa ratkaisuissa ja kierrätysliiketoiminnassa, sisältäen jätteen energiasisällön hyödyntämisen. Ympäristöteknologiaa hyödyntävistä toimialoista tärkeimpiä ovat mekatroniikka ja asumisen liiketoiminta-ala. 16 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
Yliopistotasoisen tutkimuksen kärjen muodostavat Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos ja Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Myös Tampereen ja Lappeenrannan teknillisten yliopistojen sekä Lahden ammattikorkeakoulun profiilit Lahden alueella tukevat ympäristöteknologian osaamiskärkeä. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy on Suomen johtava ympäristöteknologiatiedepuisto, jolla on kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin vetovastuu. Muotoilu Lahden alue on yksi Suomen merkittävimmistä muotoiluosaamisen keskittymistä ja tehokkain teollisen muotoilun hyödyntäjä. Viime vuosina useat alueen menestyvät teolliset yritykset ovat ottaneet muotoilun keskeiseksi kilpailutekijäkseen. Lahden alue profiloituu erityisesti muotoilun ja liiketoiminnan yhteyteen - kykyyn tehdä muotoilusta aidosti yritysten kilpailukykyä vahvistava tekijä. Muotoilun korkeakouluosaamisen kärki on Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti, joka on alansa huippu Suomessa ja kansainvälisesti tunnettu oppilaitos erityisesti teollisessa muotoilussa. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Lahden alueella on kehitetty käytännönläheinen, yrityksen tarpeista lähtevä tuotekehityksen ja innovaatioiden tekemisen tapa. Toimintatavan erityisiä vahvuuksia ovat ideoiden nopea soveltaminen ja kaupallistaminen, sekä tehokkaat keinot hakea parasta mahdollista kansainvälistä osaamista kehitystyön tueksi. Alueen yritykset ovat menestyksekkäästi soveltaneet tätä toimintatapaa omassa liiketoiminnassaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikön ympärille on rakentunut Suomen johtava innovaatioympäristöjen tutkimusryhmä, joka on myös osallistunut mallin testaamiseen ja kehittämiseen käytännössä. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 17
Lahden alueella muotoiluosaamista yritysten tarpeisiin: Muotoiluinstituutti ja Design Foundation. 18 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
5. VISIO Lahden alue vuonna 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue Ympäristötehokkuus tarkoittaa tässä strategiassa sitä, että tavarat ja palvelut tuotetaan pienemmillä energia- ja materiaalipanoksilla kuin aikaisemmin, tuotteet tehdään nykyistä pitkäikäisemmiksi tai tehokkaammin kierrätettäviksi. Siten materiaali- ja energiapanosten käytön hyötysuhde paranee, mikä tuo pysyvää kilpailuetua. Käytännössä ympäristötehokkuus luo uusien ratkaisujen pilotointimahdollisuuksia teollisuuden laitetoimittajille ja palvelusektorille sekä edesauttaa perinteisten teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan syntymistä. Yritysten raaka-aineiden käytön, energiakulutuksen ja kierrätettävyyden lisäksi ympäristötehokkuus liittyy olennaisesti koko yhdyskuntarakenteeseen ja sen asumis- ja liikenneratkaisuihin. Yritysystävällisyys tarkoittaa tässä strategiassa sitä, että kaikessa julkisessa, elinkeinoelämään vaikuttavassa toiminnassa pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Käytännössä yritysystävällisyydellä tarkoitetaan julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa ja toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan yrityslähtöisyyttä. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 19
Lahden alueella on tilaa rohkeille ja luoville uusille ideoille. 20 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
6. Strategiset painopisteet ja tavoitteet 2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kehittämisen painopisteet pohjautuvat visioon 2015. Niiden avulla alueen kannalta keskeiset muutostrendit sekä kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet valjastetaan alueen ja sen yritysten hyödyksi. Visioon pohjautuvat strategiset painopisteet ovat: Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus T&k-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta Metropolialueen toinen kasvukeskus 1. Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa Lahden alue tunnetaan Euroopassa alueena, joka kehittää ja soveltaa uudenlaisia toimintatapoja ja teknologioita energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen ja puhtaampiin prosesseihin. Alueen teolliset ja palveluyritykset ovat merkittävästi kasvattaneet kilpailukykyään näiden avulla. Ympäristötehokkaita ratkaisuja hyödyntävä liiketoiminta kehittyy erityisesti vahvoissa teollisissa klustereissa mekatroniikka-, vilja- ja asumisklustereissa ja näiden ratkaisujen osuus uusista tuote- ja palveluinnovaatioista on kansainvälistä kärkitasoa. Kilpailukykyisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kehitystyötä ja pilotointia edistetään yksityisen ja julkisen sektorin (esim. kuntaomisteiset yhtiöt ja paikalliset laitetoimittajat) yhteistyöllä toteutettavien testiympäristöjen avulla. Alue on energia- ja materiaalitehokkaan asumisen edelläkävijä. Yritykset ja julkinen sektori ovat vahvasti sitoutuneet ympäristöystävällisiin toimintatapoihin. Alueen ympäristötehokkuuden hyötysuhde on selvässä kasvussa. Lahden alue on ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan merkittävin ja nopeimmin kasvava alue Suomessa. Alueen vetovoima julkisten ja yksityisten ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin liittyvien investointien kohteena kasvaa voimakkaasti. Alueelle on rakentumassa ympäristöosaamista laajasti houkutteleva fyysinen toimintaympäristö. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 21
Alueella on korkeaa kansainvälistä tasoa olevaa tutkimustoimintaa sekä nopeasti kansainvälisillä markkinoilla kasvavia osaamisintensiivisiä yrityksiä. Alueen huippuosaaminen keskittyy kolmeen fokusalueeseen: (1) materiaalitehokkuus, (2) kestävä energia sekä (3) vaurioituneiden maa- ja vesialueiden kunnostus. Näille fokusalueille on muodostunut korkeatasoiset yritysten ja korkeakoulujen yhteiset osaamiskeskittymät. 2. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus Lahden alue on dynaamisen muotoilukulttuurinsa teollisuuden ja muotoilun tiiviin vuorovaikutuksen ansiosta kansainvälisesti tunnettu teollisen muotoilun osaaja. Alueen yritykset tunnetaan maailmalla ennakkoluulottomasta, asiakaslähtöisestä tuotekehityksestään, muotoilun tehokkaasta hyödyntämisestä kilpailuetuna sekä tarkasta vainustaan uusien markkinasignaalien havaitsemisessa. Alueen muotoiluosaamisen vahvuuksia ovat teollinen muotoilu, kalustemuotoilu ja pakkausmuotoilu sekä viestintä. Alueelle on syntynyt innovatiivinen muotoilua ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä hyödyntävä konsepti. Lahden alueella on johtorooli Suomen muotoiluosaamisen ja muotoiluintensiivisen liiketoiminnan kehittämisessä. Lahti on Suomen johtava kansallinen ja kansainvälinen kohtauspaikka tuotteille, yrityksille ja muotoilijoille. Muotoiluosaaminen on Lahden alueen luovan talouden kehityksen kulmakivi. 3. T&k-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue Lahden alueen yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tuottavuusaste on Suomen paras, ja alueen yritysten innovaatioaktiivisuus on Suomen kärkitasoa. Yritysten ja julkisen sektorin t&k-panosten määrä on merkittävästi kasvanut. Korkean tuottavuuden t&k-toiminnan tukena on uudella tavalla toimialojen ja osaamisalojen rajoja ylittävä, yrityslähtöinen ja parasta osaamista hyödyntävä käytäntölähtöinen innovaatioympäristö. Alue tunnetaan eurooppalaisena edelläkävijänä käyttäjäkeskeisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä ja kestävän innovaation periaatteen soveltamisessa. Alueelle on syntynyt innovatiivinen, merkittävästi nykyistä yhtenäisempi toimintamalli yritysten ja korkeakoulujen yhteiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. 22 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
4. Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa Lahden alueen elinkeino- ja työvoimarakenne on muuttunut hallitusti. Perinteiset matalan jalostusasteen työpaikat korvautuvat ja täydentyvät korkean jalostusasteen työpaikoilla. Väestön kokonaiskoulutustaso sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ovat saavuttaneet valtakunnallisen keskiarvon. Alue on yksi houkuttelevimmista työ- ja asuinympäristöistä korkeasti koulutetuille suomalaisille ja ulkomaisille asiantuntijoille ja työntekijöille. Ulkomaisen, koulutetun työvoiman sekä paikallisen työvoimareservin hyödyntämiseen on luotu tehokkaat toteutusmuodot. Työelämän ja oppilaitosten välille on rakennettu toimintatapa, jonka avulla pystytään ennakoimaan ja vastaamaan työelämän työvoiman tarpeeseen sekä korkea-asteella että toisella asteella. Peruskouluissa ja toisella asteella yrittäjyyskasvatuksella on vahva sija. Alueen oppilaitokset arvioidaan valtakunnallisesti parhaiten työelämän tarpeet huomioiviksi. Lahden alueelle on synnytetty koulutusasteiden rajat ylittävä koulutusmalli, jossa opiskelijat pystyvät liikkumaan joustavasti oppilaitosten ja koulutusasteiden välillä. Merkittävästi nykyistä suurempi osuus koulunsa päättävistä pystyy jatkamaan opintojaan Lahden alueella. Alue on kansainvälisesti arvostettu aikuiskouluttaja, jolla on keskeinen rooli metropolialueen aikuiskoulutustarpeisiin vastaamisessa. 5. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta Elinkeinopoliittisten päätösten valmisteluprosessi on Suomen tehokkain ja se toimii tiiviissä vuoropuhelussa yritysten kanssa. Kaikista merkittävistä päätöksistä tehdään niistä koituvien yritysvaikutusten arviointi. Yritysinvestointien vaikutuksia tarkastellaan alueelle tulevien pitkän aikavälin hyötyjen näkökulmasta. Kuntien oman toiminnan ja kunnallisten elinkeinoyhtiöiden välinen yhteys on merkittävästi tiivistynyt. Alue tarjoaa täällä toimiville, aloittaville ja tänne tuleville yrityksille joustavan, nopean ja selkeän palvelukonseptin, joka on palvelutasoltaan suomalaisessa vertailussa selkeästi kärjessä. Yrittäjäksi lähteminen ja kasvu-uralle siirtyminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Laadukkaita toimitiloja on riittävästi tarjolla. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 23
Alue on tavoitteellisesti kehittänyt innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittäviä toimintamalleja ja synnyttänyt perinteisesti julkisesti hoidettuihin palveluihin liittyviä yksityisiä palvelumarkkinoita. Se tunnetaan tässä työssä valtakunnallisena edelläkävijäalueena. 6. Metropolialueen toinen kasvukeskus Lahden alue on Suomen johtavien kasvukeskusten joukossa ja sillä on tunnettu oma profiili. Se on pääkaupunkiseudun jälkeen tärkein ja nopeimmin kasvava alue metropolialueella. Metropolialueen kasvu rakentuu kahden vahvasti verkottuneen keskuksen, Helsingin ja Lahden seutujen, ympärille. Lahden alue on asumisympäristöltään, palveluiltaan ja kulttuuritarjonnaltaan vetovoimainen ja uskottava vaihtoehto pääkaupunkiseudulle sekä alueen asukkaiden että muualta tulevien näkökulmasta. Lahden alue on ilmapiiriltään avoin, moniarvoisuutta ja -kulttuurisuutta sekä luovuutta ruokkiva ympäristö. Siellä on tilaa rohkeille ja luoville uusille ideoille ja avauksille. Alue profiloituu yhä vahvemmin myös opiskelijoiden, oppimisen ja tutkimisen kautta. Katukuvassa kansainvälisyys on arkipäivää. Lahden alue rakentuu kehittyvistä kaupunki- ja kuntakeskuksista ja niitä ympäröivästä elinvoimaisesta maaseudusta. Lahden kaupunkikeskusta on alueen toiminnallinen ja kulttuurinen keskus. Asukkaille ja yrityksille alue pystyy tarjoamaan hinta-laatusuhteeltaan korkeatasoisen infrastruktuurin sekä kansainvälisesti arvostetut kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Lahden alue tunnetaan puhtaasta ympäristöstä sekä kattavasta ja korkeatasoisesta palvelutarjonnasta. Vesistöalue Vesijärvi-Päijänne-Ruotsalainen on hyödynnetty alueen asumisen, virkistyskäytön ja matkailun sekä markkinoinnin näkökulmasta. Lahden alueesta on muodostunut merkittävä valtakunnallinen osaamiskeskittymä asumisen ja rakentamisen kehittämisessä. Alueella on syntynyt elämysten tuotantoon, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä vahvoja kasvuyrityksiä, jotka toimivat myös kansainvälisillä markkinoilla. Alueen vapaa-ajan matkailun kärkituotteet liittyvät liikuntaan ja hyvinvointiin. Uudenlaisella konseptoinnilla ja tuotekehityksellä on kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät palvelut kytketty osaksi tapahtumamatkailua ja työsidonnaista matkailua, josta on tullut kasvava matkailuyritystoiminnan alue. Alueen tapahtumaosaaminen on valtakunnallista huippua. Lahden alueesta on rakentunut Sisä-Suomen johtava logistiikkakeskus, joka on hyödyntänyt täysimääräisesti logistiset etunsa metropolialueen kehityskäytävällä sekä Venäjän ja Aasian tavaraliikenteessä. 24 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
Lahden alue pystyy tarjoamaan yrityksille hinta-laatusuhteeltaan korkeatasoisen infrastruktuurin. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 25
7. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan kohderyhmät ja palvelut Kohderyhmät Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toimenpiteet ja palvelukonsepti määritellään ja kohdennetaan aloittaville, toimiville ja alueelle sijoittuville yrityksille sekä erikseen kasvuyrityksille. Perusneuvontapalvelut tarjotaan kaikille alueen aloittaville ja toimiville yrityksille. Alueen vahvojen teollisten ja palveluklusterien tarpeita vastaava palvelukonsepti räätälöidään yhdessä klusterien kanssa pohjautuen niiden omiin strategioihin. Kasvu- ja innovaatiopalvelujen kohderyhmään kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki alueen kasvuhaluiset ja -kykyiset aloittavat ja toimivat yritykset. Palvelutarjonnan painopiste on ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin keskittyneissä yrityksissä, joille tarjotaan syvällisempää erityisosaamista vaativaa palvelua. Aktiiviset toimet uusien potentiaalisten kasvuyritysten tunnistamiseksi ja niiden kasvun edistämiseksi kohdennetaan erityisesti yrityksiin, joiden liiketoiminnassa ympäristötehokkailla ratkaisuilla on keskeinen rooli. Yleinen sijoittumis- ja toimitilapalvelu palvelee kaikkia alueelle sijoittuvia yrityksiä. Aluemarkkinoinnin kautta houkutellaan kansallisesti ja kansainvälisesti uusia yrityksiä alueelle. Aktiivisen, kansainvälisen invest in -toiminnan painopiste on ympäristöalaan laajasti kuuluvissa yrityksissä. Palvelut Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaa toteutetaan Lahden alueella kuvan 4 mukaisella konseptilla. Keskeisiä muutoksia nykyiseen toimintamalliin ovat: Määritellään palvelukokonaisuudet ja osoitetaan niille vastuuorganisaatiot Selkeytetään kunnallisten elinkeinoyhtiöiden työnjakoa ja palveluvastuita Keskitetään kärkiosaamisalojen kehittäminen sekä kasvuyrityspalvelut yhteen organisaatioon Vahvistetaan kaikille yrityksille suunnattuja ns. perusyrityspalveluita 26 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamisesta vastaavat kunnalliset elinkeinoyhtiöt. Yhtiöt vastaavat omista palvelukokonaisuuksistaan kuvan 4 mukaisesti. Elinkeinoyhtiöt ja niiden päävastuut ovat: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES: elinkeinopolitiikan koordinointi sekä kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, markkinointipalvelut ja yrityspalvelut Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: kasvu- ja innovaatiopalvelut ja niihin liittyvät kansalliset ja kansainväliset sidosryhmäsuhteet, innovaatioympäristöjen kehittäminen ja operointi Lahti Travel Oy: matkailupalveluiden myynti ja markkinointi Lahden alueen uusyrityskeskus ry.: perustamisneuvonta. Alueen kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan toteuttamisen seurantaa ja strategisen tason ohjausta varten muodostetaan yrityksiä ja elinkeinoelämän järjestöjä edustava elinkeinoyhteistyöryhmä. Lisäksi elinkeinoyhtiöiden toimintaa seuraa ja ohjaa kuntajohtajakokous. Elinkeinoyhtiöt Markkinointipalvelut Elinkeinopoliittinen edunvalvonta ja sidosryhmäsuhteet Aluemarkkinointi Matkailupalveluiden myynti ja markkinointi Matkailun kehittäminen Vastuu: LAKES, Lahti Travel Yrityspalvelut Elinkeinopolitiikan koordinointi Alueelliset yrityspalvelut - yritysneuvonta, sijoittumispalvelut, omistajanvaihdokset, työvoiman saatavuus, kansainvälistyminen - Yritysten verkostoituminen Tukipalvelut - mm. yritysrekisterit, tilastot ja tutkimukset - Perustamisneuvonta Vastuu: LAKES, Uusyrityskeskus Kasvu- ja innovaatiopalvelut Kärkiosaamisalueiden liiketoiminnan kehittäminen (ympäristö ja muotoilu) Kasvuyritysten tukeminen mm. hautomopalvelut, innovaatiotoiminnan edistämispalvelut, kasvurahoituspalvelut Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja operointi Vastuu: LTYP Kunnat ja valtio Muut elinkeinopolitiikan toteuttajat/vaikuttajat Elinkeinopolitiikkaa tukeva toiminta: Rahoitus Työvoima- ja koulutuspolitiikka Kaavoitus- ja tonttipolitiikka Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Elinkeinoelämä Rahoittajat ja alueelliset yhteistyökumppanit Koulutusorganisaatiot Alueelliset, kansalliset ja kansainväliset yhteistyökumppanit Kuva 4. Kilpailukyky- elinkeinopolitiikan palvelukonsepti Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 27
Lahden seudulla voi asua tilavasti keskustassa, viihtyisästi järvien rannoilla tai idyllisesti maaseudulla. 28 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
8. Strategiset kehitysohjelmat Kilpailukyky- ja elinkeinostrategian painopistealueilla käynnistetään seuraavat strategiset kehitysohjelmat, joille laaditaan konkreettiset toteuttamissuunnitelmat aikatauluineen ja vastuutahoineen. 1. Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa 1.1. Suomen johtava ympäristöosaamisen keskittymä (2009-2015) Vauhditetaan maamme johtavan ympäristöosaamisen keskittymän rakentumista Niemen alueelle 1.2. Ympäristötehokkuuden kehitysohjelma (2009-2015) Toteutetaan yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä uusien ympäristötehokkaiden ratkaisujen pilotointi- ja testausympäristöjä mm. asumisessa ja prosessiteollisuudessa sekä energiatuotannossa 1.3. Kansainvälisten ympäristöalan yritysten houkuttelu (2009-2012) Vahvistetaan ympäristöalan aktiivista, kansainvälistä invest in -toimintaa 1.4. Kasvuyrityspalvelun kehittäminen (2009-2010) Vahvistetaan nopean kasvun yritysten, erityisesti ympäristöteknologiayritysten, kasvua ja kansainvälistymistä edistävää palvelua Keskeinen vastuutaho: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 2. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus 2.1. Muotoiluosaaminen (2010-2015) Muodostetaan alueelle yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoisen muotoiluosaamisen kansallinen solmukohta 2.2. Muotoilun alueellisen ja kansallisen kehittämistyön organisointi (2009-2010) Otetaan kansallinen johtorooli muotoilualan kehittämisessä erityisesti uusille sovellusaloille; organisoidaan alan kehitystyö alueellisesti ja kansallisesti Keskeinen vastuutaho: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 3. T&k-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue 3.1. Osaamisen kärjet (2009-2015) Muodostetaan kärkialoille yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteiset t&k-yhteisöt, edistetään systemaattisesti parhaiden tutkimusryhmien toimintaa ja kansainvälisiä yhteyksiä Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 29
3.2. Innovaatiotoiminnan aktivointi (2009-2015) Aktivoidaan systemaattisesti innovaatiotoimintaa ja -kulttuuria yritysten kasvun edistämiseksi; edistetään erityisesti toimialarajat ylittäviä innovaatioprosesseja 3.3. Korkeakoulutoiminnan yhtenäistäminen (2009-2011) Tiivistetään alueen korkeakoulutoimintaa nykyistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi Keskeinen vastuutaho: Lahden yliopistokeskus 4. Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa 4.1. Joustava koulutusmalli (2009-2011) Toteutetaan organisaatiorajat ylittävä, joustava ja työelämän tarpeisiin vastaava koulutusmalli alueen oppilaitosten yhteistyöllä 4.2. Maahanmuuttajien ja työvoimareservin hyödyntäminen (2009-2012) Luodaan malli maahanmuuttajien ja paikallisen työvoimareservin tehokkaalle hyödyntämiselle Keskeinen vastuutaho: Päijät-Hämeen koulutuskonserni 5. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta 5.1. Kuntien elinkeinopoliittisen toiminnan kehittäminen (2009-2015) Tehostetaan elinkeinopoliittisten päätösten valmisteluprosessia ja yritysvaikutusten arviointia; vahvistetaan kuntien oman toiminnan sekä kunnallisten elinkeinoyhtiöiden välistä yhteyttä 5.2. Alueellinen yrityspalvelu (2009-2010) Rakennetaan alueellinen perusyrityspalvelu asiakkaan kannalta selkeäksi kokonaisuudeksi yhdessä muiden alueen yrityspalvelutoimijoiden kanssa 5.3. Alueellinen sijoittumis- ja toimitilapalvelu (2009-2011) Yhtenäistetään alueellista sijoittumis- ja toimitilapalvelua alueen kuntien yhteistyönä; varmistetaan tehokas yhteistyö alueelle sijoittumisen tekemiseksi helpoksi ja houkuttelevaksi 5.4. Innovatiiviset julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävät toimintamallit (2009-2015) Kehitetään ja toteutetaan living lab -ajattelua soveltavia pilotointikohteita uudenlaisten julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävien palvelujen ja toimintamallien kehittämiseksi erityisesti hyvinvointipalveluissa Keskeinen vastuutaho: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES 30 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
6. Metropolialueen toinen kasvukeskus 6.1. Lahden alueen kasvukeskusprofiilin vahvistaminen (2009-2015) Profiloidaan viestinnällisesti Lahden aluetta metropolialueen toisena kasvukeskuksena 6.2. Kaupallisten keskusten vahvistaminen (2009-2015) Vauhditetaan Lahden keskustavision toteuttamista ja monipuolisen kaupallisten keskittymien verkoston rakentumista 6.3. Kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen osana työ- ja tapahtumamatkustusta (2009-2015) Vauhditetaan hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvien investointien toteutumista alueella; rakennetaan kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tuotekehitystä ja kansainvälistymistä tukevia kehittämishankkeita 6.4. Logistisen aseman vahvistaminen (2010-2012) Toteutetaan Lahden alueen logistisen sijainnin kannalta keskeiset liikenne- ja toimitilaratkaisut Keskeinen vastuutaho: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 31
9. Mittarit Kilpailukyky- ja elinkeinostrategian yleisten tavoitteiden toteutumista tarkastellaan neljällä ohjaavalla, alueen kehityssuuntaa kuvaavalla mittarilla sekä seitsemällä tulosmittarilla, jotka kuvaavat strategian keskeisten toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Ohjaavat vaikutusmittarit Mittari Nykytila Tavoite 2015 Uusien yritysten määrä (Tilastokeskus: aloittaneiden osuus koko yrityskannasta) 10,5 % (valtakunnallinen ka. 10,9 %, v. 2006) Perustettujen yritysten määrä kolmen parhaan alueen joukossa Kasvuyritysten osuus yrityskannasta (Alueellinen innovaatiotutkimus: kasvuhalukkuus; klusteritilastot: reaalinen liikevaihdon kasvu) Nykytila-analyysi tehdään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Tavoitetaso määritellään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Asukkaiden keskitulo 21 114 (valtakunnallinen ka. 22 621, v. 2006) Asukkaiden keskitulo viiden parhaan alueen joukossa Asukasmäärän nettomuutos +2 680 asukasta (vv. 2001-2007) + 10 000 asukasta 32 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
Toiminnalliset tulosmittarit Mittari Nykytila Tavoite 2015 Ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin tehdyt investoinnit (Alueellinen innovaatiotutkimus) Nykytila-analyysi tehdään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Tavoitetaso määritellään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Muotoiluintensiteetti teollisessa muotoilussa (Tilastokeskuksen tutkimus: muotoiluyritysten suhteellinen osuus aluetaloudesta) 2,2 % 3 % Yritysten innovaatioaktiivisuus (Alueellinen innovaatiotutkimus: innovoivien yritysten osuus yrityskannasta) Nykytila-analyysi tehdään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Tavoitetaso määritellään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Yritysystävällisyys (Suomen Yrittäjien vertailututkimus) Päijät-Häme: sija 9 maakuntien vertailussa (20 maakuntaa), sija 8 kaupunkien vertailussa (10 suurinta kaupunkia) Ykkössija maakuntien ja suurten kaupunkien vertailussa Koulutustaso (Koulutustasoluku) 276 (valtakunnallinen ka. 310, v.2006) Koulutustasoluku ylittää valtakunnan keskiarvon Työvoiman saatavuus (Suomen Yrittäjien pk-barometri: % työllistämistarvetta kokeneista yrityksistä kärsinyt rekrytointiongelmista) 40 % kärsinyt rekrytointiongelmista (valtakunnallinen ka. 32 %) Yritysten työvoiman saatavuus kolmen parhaan alueen joukossa Matkailun kokonaishyöty alueelle (Alueellinen tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus) 320 milj. euroa (v. 2004) Määritellään v. 2009 aikana suoritettavan tulo-ja työllisyysvaikutustutkimuksen perustella Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 33
Päämääränä on, että Lahden alueesta ja koko Päijät-Hämeen maakunnasta rakentuu dynaaminen, kansainvälisen tason osaamiseen perustuva sekä elinkeino- ja työpaikkarakenteeltaan korkean jalostusarvon ja tuottavuuden talousalue. Alueellisen yhteistyöverkoston yhteystietoja Elinkeinoyhtiöt Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES on alueellinen kehittäjäorganisaatio, jonka ydintehtäviä ovat alueen elinkeinopolitiikan koordinointi, yrityspalvelut, alueen markkinointi sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta Suomessa ja ulkomailla. Rauhankatu 10, 3. krs, 15110 Lahti, puh (03) 880 930 Askonkatu 9 F, 4. krs, 15100 Lahti (1.3. 2010 alkaen) Puh. 0207 809 320, www.lakes.fi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy vastaa osaamisen ja tutkimustoiminnan kehittämisestä liiketoiminnaksi sekä alueellisesta innovaatiopolitiikasta. Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. (03) 811 411, www.lahtisbp.fi Lahti Travel Oy tarjoaa seudullisia matkailupalveluja ja toimii matkailualan yritysten keskitettynä myynti- ja markkinointikanavana. Rautatienkatu 22, 15110 Lahti Puh. 0207 281 750, www.lahtitravel.fi Lahden alueen uusyrityskeskus ry:n toiminta kattaa aloittavien yritysten kokonaisvaltaiset neuvontapalvelut. Aleksanterinkatu 17 B, 5. krs, 15110 Lahti Askonkatu 9 B, 4. krs, 15100 Lahti (1.3.2010 alkaen) Puh. (03) 851 5600, www.uusyrityskeskus.fi/lahti Alueellisia elinkeinotoimijoita Hämeen TE-keskus, www.te-keskus.fi/hame Hämeen TE-keskus, Tekesin palvelut, www.tekes.fi 1.1.2010 alkaen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, www.ely-keskus.fi/hame Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tekesin palvelut, www.tekes.fi Päijät-Hämeen liitto, www.paijat-hame.fi Hämeen kauppakamari, www.hamechamber.fi Päijät-Hämeen Yrittäjät ry, www.phyrittajat.fi Teknologiateollisuus ry, www.teknologiateollisuus.fi Finnvera Oyj, www.finnvera.fi Työ- ja elinkeinotoimisto, www.mol.fi Lahden Messut Oy, www.lahdenmessut.fi Muovipoli Oy, www.muovipoli.fi Hämeen Venäjän-kaupan kilta, www.venajankauppakilta.fi Metsäkeskus Häme-Uusimaa, www.metsakeskus.fi Pro Agria Häme, www.proagria.fi/hame Koulutusorganisaatioita Lahden yliopistokeskus, www.lahdenyliopistokeskus.fi - Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Lahden toimipiste, www.helsinki.fi/avoin - Helsingin yliopisto, Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti (KSEI), www.helsinki.fi/taitu/estetiikka/ksei - Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti, www.helsinki.fi/palmenia/lahti - Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, www.helsinki.fi/ecology - Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation, www.lut.fi/lahti - Tampereen teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö, www.tut.fi/plastics/lahti - Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus, www.lahti.tkk.fi 1.1. 2010 alkaen TKK on osa Aalto-yliopistoa. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin liikelaitokset, www.phkk.fi - Lahden ammattikorkeakoulu, www.lamk.fi - Koulutuskeskus Salpaus, www.salpaus.fi Rekisteri- ja tietopalveluja www.liike.info Lahden seudun yritysrekisteri, toimitilapörssi ja liiketoimintapörssi. www.verkkotietokeskus.fi Tilastotietoa Päijät-Hämeen maakunnasta. Toimiala- ja klusterisivustoja www.ymparisto.org www.lahtimecatronics.fi www.viljaklusteri.fi www.hyvinvointi.fi www.lahtihousing.fi Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia, viestintähanke
Sijainti Hartola Sysmä Padasjoki Oulu Asikkala Heinola Jyväskylä Hämeen -koski Hollola Lahti Nastola Tampere Turku Päijät-Häme Lahti Hamina Helsinki Kärkölä Orimattila Artjärvi Lahti on yli 100 000 asukkaan kaupunki ja 200 000 asukkaan maakunnan keskus. Lahden sijainti suhteessa pääkaupunkiseutuun ja koko eteläiseen Suomeen sekä Pietariin on erinomainen; Helsinkiin noin tunnissa ja Pietariin noin kolmessa tunnissa. Oslo Tukholma Lahti Helsinki Tallinna Pietari Etäisyydet: Helsinki 104 km Vuosaaren satama 99 km Tampere 126 km Jyväskylä 167 km Hamina 108 km Turku 268 km Oulu 505 km Pietari 314 km Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 35
www.lahdenseutu.net/elinkeinostrategia Julkaisija: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES / Suunnittelu: Mainostoimisto Ilme / Painatus: Esa Print Oy 11 / 2009