TYÖSELOSTUS. Kiantama Oy/Laajennus Marjatie 1 86601 Suomussalmi. LVI-SUUNNITTELUTOIMISTO KAIPLAN OY Kauppakatu 25B 3; 87100 Kajaani

TYÖSELOSTUS Kiantama Oy/Laajennus Marjatie 1 86601 Suomussalmi LVI-SUUNNITTELUTOIMISTO KAIPLAN OY Kauppakatu 25B 3; 87100 Kajaani

1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1. ESITIEDOT... 1 1.1. Rakennuskohde ja sijainti... 1 1.2. Suunnittelijat... 1 2. YLEISET MÄÄRÄYKSET JA VELVOITTEET... 2 2.1. Viranomaisten määräykset... 2 2.2. Rakennusaika ja työaikataulut... 2 2.2.1. Työaikataulu... 2 2.3. Laitteiden rakennusaikainen käyttö... 2 2.4. Suunnitelmat ja työselostus... 2 2.4.1. Suunnittelijan piirustukset... 2 2.4.2. Urakoitsijan piirustukset... 2 2.5. Työselostus... 3 2.6. Tarkastukset... 3 2.6.1. Laite- ja asennustapatarkastus... 3 2.6.2. Toimintakoe... 4 2.6.3. Säätö ja mittaukset... 4 2.6.4. Koekäyttö... 4 2.6.5. Tarkistusmittaukset... 5 2.6.6. Vastaanottotarkastus... 5 2.7. Käytönopastus... 5 2.8. Luovutuskansiot ja luovutuspiirustukset... 5 2.9. Takuu... 6 2.10. Takuuajan huolto... 6 2.10.1. Yleistä... 6 2.10.2. Putkijohtolaitteiden takuuajan huolto... 6 2.10.3. Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huolto... 7 2.10.4. Säätölaitteiden takuuajan huolto (AU)... 7 3. SÄHKÖLAITTEET... 7 3.1. Virtalaji... 7 3.2. Laitteet ja hyväksyttävyys... 7 3.3. Suunnittelutehot... 8 3.4. Kontaktorit, johdotukset... 8 4. LÄMMITYSLAITTEET... 9 4.1. Lämpöjohtolaitteet... 9 4.1.1. Järjestelmä... 9 4.2. Suunnitteluperusteet... 9 4.3. Lämpöjohtopumput... 9 4.4. Paisuntajärjestelmät... 9 4.5. Lämpöjohdot varusteineen... 9 PUTKIEN KANNAKOINTIVÄLIT... 10

2 4.6. Asennus... 10 4.7. Koepaine ja putkiston tarkastus... 11 4.8. Vesivirtojen säätö... 11 5. VESI- JA VIEMÄRILAITTEET... 11 5.1. Yleistä... 11 5.2. Käyttövesivaraaja... 11 5.3. LV-kiertopumppu... 11 5.4. Kylmä- ja lämminvesiputkisto... 11 5.5. Putkistojen asennus... 11 5.6. Viemärit... 12 5.6.1. Kaivot... 12 5.7. Kalusteet... 12 6. PUTKIERISTYKSET... 14 6.1. Eristysurakka... 14 6.2. Eristysedellytykset... 14 6.3. Tarkastus... 14 6.4. Eristyskohteet, tyypit ja paksuudet... 14 6.5. Eristyspaksuudet ja asennusvälit... 14 6.6. Eristeet... 15 6.7. Päällysteet... 15 6.8. Putkien eristys rakenteiden läpimenokohdissa... 15 6.9. Eristämättä jätettävät laitteet ja varusteet... 15 7. ILMANVAIHTOLAITTEET... 17 7.1. Laitosselostus... 17 7.2. Suunnitteluperusteet... 17 7.3. Äänitekninen mitoitus... 17 7.4. Puhaltimet... 17 7.5. Huippuimuri... 17 7.6. Ilmaverhokojeet... 17 7.7. Säätö- ja sulkupellit... 17 7.8. Suodattimet... 18 7.9. LTO-siirtimet... 18 7.10. Kanavat varusteineen... 18 7.10.1. Toimitus... 18 7.10.2. Kanavat... 18 7.10.3. Kannatus... 19 7.10.4. Palo-, lämpö- ja äänieristykset... 19 7.10.5. Puhdistusluukut... 20 7.10.6. Palopellit... 20 7.10.7. Kanavien tiiviys... 20 Kiantama 2015

3 7.10.8. Päätelaitteet... 21 7.11. Säätö ja mittaus... 21 7.11.1. Ilmamäärien säätö... 21 7.11.2. Lämpötilamittaukset... 21 7.11.3. Mittaustulokset... 21 8. JÄÄHDYTYSLAITTEET... 22 8.1. Yleistä... 22 9. PAINEILMALAITTEET... 22 9.1. Yleistä... 22 9.2. Paineilmakompressori... 22 9.3. Paineilmaverkosto... 22 9.4. Paineilmasäiliö... 22 10. SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITETYÖT... 22 10.1. Yleistä... 22 10.2. Tiedonsiirto asemien välillä... 22 10.3. Ala-asema (VAK)... 23 10.3.1. Rakenteelliset vaatimukset... 23 10.3.2. Perustoiminnot... 23 10.3.3. Säätö-ja mittaustarkkuudet... 26 10.4. Kenttälaitteet... 26 10.4.1. Tajuudenmuuttajat... 26 10.4.2. Mittausanturit... 26 10.4.3. Toimilaitteet... 26 10.4.4. Suodatinvahdit... 27 10.4.5. Paikalliset mittarit... 27 11. MERKINNÄT JA PINTAKÄSITTELY... 27 11.1. Yleistä... 27 11.2. Lämmityslaitteet... 27 11.2.1. Kojeet... 27 11.2.2. Muut merkinnät... 27 11.3. Vesi- ja viemärilaitteet... 28 11.3.1. Kojeet... 28 11.3.2. Muut merkinnät... 28 11.4. Ilmanvaihtolaitteet... 28 11.4.1. Kojeet ja laitteet... 28 11.4.2. Kanavat... 28 11.4.3. Muut merkinnät... 28 12. VARAOSAT... 28 12.1. Yleistä... 28 12.2. Lämmitys... 28 12.2.1. Lämpöjohtopumput... 28 12.2.2. Vesijohdot ja viemärijohdot... 28 12.3. Ilmanvaihtolaitteet... 28

1 1. ESITIEDOT 1.1. Rakennuskohde ja sijainti Tilaaja / Rakennuttaja: Suomussalmen kunta Kauppakatu 20 89600 Suomussalmi Yhteyshenkilöt: Antti Westersund puh. 0440 284001 Pia Lidfors Puh. 044 777 3200 1.2. Suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Hannu Pyykkönen Hirviahontie 62 B 89600 Suomussalmi puh. 0500 280 648 Rakennesuunnittelu: Ins. tsto Esa Korhonen Oy Sumsantie 129 88 600 Sotkamo puh. 0400 389249 LVI-suunnittelu: LVI-Suunnittelutoimisto Kaiplan Oy Kauppakatu 25 B 3 87100 Kajaani puh. (08) 626610 fax. (08) 626609 e-mail martti.siira@kaiplan.fi Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Onni Kettunen Oy Kauppakatu 30 87100 Kajaani Martti Karikunnas puh. 040 5945890

2. YLEISET MÄÄRÄYKSET JA VELVOITTEET 2 2.1. Viranomaisten määräykset Urakoitsija sitoutuu työn suorittamisessa noudattamaan Suomessa voimassa olevien lakien, asetusten, standardien, eri viranomaisten ja julkisten laitosten kuten vesi-ja sähkölaitoksen, palo- ja sähkö- tarkastusviranomaisten, jne. määräyksiä ja sääntöjä. Urakoitsija on velvollinen oma-aloitteisesti hoitamaan yhteydenpidon viranomaisiin, huolehtimaan kustannuksellaan näiden vaatimista tarkastuksista sekä korjaamaan tarkastuksissa havaitut virheet ja puutteet urakkaan sisältyvinä. Yleisohjeena noudatetaan LVI-RYL:n ohjeita, mikäli suunnitelmissa ei ole asiasta muuta mainittu. 2.2. Rakennusaika ja työaikataulut 2.2.1. Työaikataulu Aikataulu laaditaan kaikkien rakennustöihin osallistuvien urakoitsijoiden yhteistyönä. 2.3. Laitteiden rakennusaikainen käyttö Urakoitsijan tulee korvauksetta luovuttaa toimitukseensa kuuluvat laitteet rakennusurakoitsijan käyttöön rakennusaikaista lämmitystä ja kuivatusta varten. Lämmitys voidaan ottaa käyttöön asennustyön edistymisen mukaan. Ilmanvaihto voidaan ottaa käyttöön vasta sitten, kun tuloilmakoneistot ovat valmiit sähköasennuksineen ja jäätymisvaara-automatiikkoineen sekä lämpöjohtoasennuksineen. Rakennusurakoitsija vastaa lämmityslaitteista niiden työaikaisen käytön aikana vaikka automatiikka ei olisikaan täysin kytketty ja niiden on luovutettaessa oltava moitteettomassa kunnossa ja puhdistettuna. 2.4. Suunnitelmat ja työselostus 2.4.1. Suunnittelijan piirustukset Urakoitsija jättää suunnitelmat hyväksyttäviksi rakennustarkastajalle sekä vesi- ja viemärilaitokselle. Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. 2.4.2. Urakoitsijan piirustukset Urakoitsija tekee piirustukset tarjouspyynnön yhteydessä lähetettyjen piirustusten esittämässä laajuudessa. Rakennuttajasta johtuvien muutosten suunnittelutyö kuuluu rakennuttajalle. Asennusteknisistä seikoista johtuvien muutoksien suunnittelu kuuluu kuitenkin urakkaan. Kiantama 2015

Urakoitsija kustantaa (riippumatta siitä, kuinka monta saraa työaikana on käytetty) loppupiirustukset ja niiden muutostyöt kaksi sarjaa kansioineen, sekä tekee muutokset loppupiirustuksiin työaikana tapahtuneista muutoksista. Piirustuksissa tulee olla merkintä Luovutuspiirustus xx.xx.2016. Asennuksessa tarvittavat erikois- ja työpiirustukset sekä muut jäljempänä mainitut tiedot kuuluvat urakkaan liittyen urakoitsijan toimituksiin. Ohjelman esittämän tuloksen aikaansaamiseksi mahdollisesti tarvittava lisä- ja detaljisuunnittelu kuuluu urakkaan. Em. piirustukset ja tiedot toimitetaan erikseen sovittavan aikataulun mukaan rakennuttajalle tarkastettaviksi kahtena (2) sarjana. 3 2.5. Työselostus Urakoitsijan käyttäessä alaurakoitsijoita ja -hankkijoita on nämä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen ko. erikoistyön aloittamista ja on urakoitsijan varmistauduttava ja valvottava, että alaurakoitsijat ja -hankkijat noudattavat LVI-tarvikkeiden kotimaisuudesta annettuja ohjeita. 2.6. Tarkastukset Laitteiden, laitoksen osien ja valmiin laitoksen lujuuden, tiiveyden, suorituskyvyn, tms. toteamiseksi suorittaa urakoitsija viranomaisten vaatimat ja työselityksessä määrätyt kokeet ja mittaukset. Ilmoitus näistä on annettava hyvissä ajoin rakennuttajalle. Tarkistusmittauksiin ym. tarkastuksiin on urakoitsijan annettava käyttöön tarvittavat asentajat ja riittävät kalibroidut mittavälineet sekä koekuormat. LVI-töiden valmistumista tarkkaillaan suorittamalla seuraavat osatarkastukset: Laite-ja asennustapatarkastus Toimintakoe Koekäyttö Tarkistusmittaukset Vastaanottotarkastus Osatarkastustilaisuuksissa tulee urakoitsijan edustajan olla laitteet täysin tunteva henkilö. 2.6.1. Laite- ja asennustapatarkastus Laite- ja asennustapatarkastus on hyväksytty, kun mm. Laitteiden ja kojeiden tyypit, kilpitehot ja materiaalit ovat ohjelman mukaiset. Kaikki ohjelmaan kuuluvat laitteet ja rakenteet ovat asennettuina lopullisille paikoilleen. Eristystyöt ovat pääosin tehdyt Kaikki laitteet on ainakin väliaikaisesti merkittyinä kojeistonumeroin. Viranomaisten ennen laitoksen käyttöönottoa tehtäväksi vaatimat tarkastukset on suoritettu. Mittareihin on merkitty sallitut ääriarvot. Laitteet ja rakenteet on asennettu ottaen huomioon huolto- ja työturvallisuusnäkökohdat.

2.6.2. Toimintakoe 4 Toimintakoe on suoritettu hyväksyttävästi, kun mm. Laitteet saavat virtansa lopullisia sähköyhteyksiä pitkin. Laitteiden toimintasuunnat ovat oikeat. Hälytykset ja pakkokytkennät ovat oikein kytketyt. Kytkentäkaaviot toimitettuina kojeiden läheisyyteen laminoituina. Laitteiden toiminta asetusarvoja tai toimintatiloja muutettaessa on suunnitelman mukainen. Alustavat säätö- ja asetusarvot on asetettu laitteille. Säätö- ja piirikaaviot ovat kaikilla säätökeskuksilla kojekoteloissa. 2.6.3. Säätö ja mittaukset Kts. urakkarajaliite. Säätö- ja mittaustyöt on suoritettu hyväksyttävästi kun mm.: Putkilaitteet säätöventtiilit on aseteltu oikeisiin arvoihinsa ja niistä on laadittu pöytäkirja paisunta- ja varolaitteiden toiminta on tarkastettu mittaukset on kalibroitu hälytykset on kokeiltu ja viritetty termostaattiset patteriventtiilit on aseteltu ja viritetty huoneiden lämpötilamittaukset pöytäkirjoineen on tehty Ilmanvaihtolaitteet Ilmavirrat on mitattu ja säädetty ja sekä niistä on laadittu pöytäkirjat Tuloilmaventtiilien heittokuviot on säädetty oikeiksi moottoriohjattujen peltien toiminta tarkastettu hälytykset on kokeiltu ja viritetty äänitasomittaukset on tehty ja pöytäkirjat niistä laadittu Säätölaitteet tuloilmakojeiden ja lämmönsiirtimen viritys ja säädön tarkistus ulkolämpötilan ollessa - 5 C on suoritettu säätö suoritetaan siirryttäessä paluuvesisäätöön jäätymissuojan alueella mittaus- ja virityspöytäkirjat on tehty hälytystoiminnat kokeiltu yhdessä sähköurakoitsijan kanssa lämpötilamittaukset on kalibroitu 2.6.4. Koekäyttö Koekäyttö suoritetaan kaikille urakkaan kuuluville laitteille ja kojeille. Koekäytössä tutkitaan laitteistojen kokonaistoimintaa käyttöolosuhteissa ja varmistaudutaan laitteiden toimintavarmuudesta. Koekäytössä tulee olla rakennuttajan edustajan mukana. Koekäyttö on hyväksytysti suoritettu, kun: koekäyttöohjelma on hyväksytetty rakennuttajalla ennen koekäytön aloittamista koekäyttötuloksista on tehty pöytäkirjat kojeistot ovat saavuttaneet niille työselityksessä ja piirustuksissa vaaditut arvot ja pitäneet ne ohjelmassa määrätyn ajan Kiantama 2015

2.6.5. Tarkistusmittaukset 5 Kun urakoitsijat ovat saaneet säädön ja virityksen suoritetuksi, kontrolloidaan ilmoitetun tuloksen tarkkuus pistokokein rakennuttajan toimesta tarkistusmittauksen avulla. Mittaukset on voitava aloittaa viimeistään 2 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Tarkistusmittauksiin sisältyy: tarvittavat, kalibroidut välineet ja asentajat urakoitsijalta suoritus järjestelmällisesti ja pistokokein tarkistetaan massavirrat, lämpötilat, painesuhteet ja melutasot. 2.6.6. Vastaanottotarkastus Urakka katsotaan valmiiksi vastaanottoa varten vasta sitten, kun myös sitä sivuavat muut työt, kuten esim. sähkö- ja rakennustyöt, ovat valmiit ja kaikki edellä luetellut toimenpiteet ovat suoritetut. Urakan valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava rakennuttajalle. Mikäli urakkaan kuuluvan laitoksen kaikkia ominaisuuksia ei voida tarkastaa ilmastollisista tekijöistä johtuen edellä lueteltujen tarkastusten yhteydessä, voidaan tarkastus näiltä osin, rakennuttajan ja urakoitsijan niin kirjallisesti sopiessa, siirtää myöhempään ajankohtaan. Vastaanottotarkastus on hyväksytty, kun: varaosat ja muut tarvikkeet on luovutettu tilaajalle korjatut piirustukset on luovutettu luovutuskansiot on luovutettu osatarkastuksissa havaitut vähäiset, käyttöä haittaamattomat viat ja puutteet on korjattu tai niistä on muuten kirjallisesti sovittu muutkin urakkaan kuuluvat velvollisuudet on suoritettu sopimusasiakirjojen mukaisesti Mikäli vastaanottotarkastuksessa todetaan niin paljon puutteita, ettei rakennuttaja ota vastaan laitosta, suoritetaan urakoitsijan kustannuksella vastaanottotarkastus uudelleen erikseen sovittavana ajankohtana. 2.7. Käytönopastus Säätö- ja viritystoimenpiteiden aikana suoritetaan rakennuttajan ilmoittamalle käyttöhenkilökunnalle käytönopastus. 2.8. Luovutuskansiot ja luovutuspiirustukset Urakoitsijan on järjestettävä käytönopastus yhteistyössä alaurakoitsijoiden kanssa ja sen tulee olla niin täydellistä, että käyttöhenkilökunta pystyy hallitsemaan kaikki laitoksessa esiintyvät käyttötilanteet ja huolto- sekä korjaustoimet. Jokainen urakoitsija huolehtii omalta osaltaan käytönopastuksen. Luovutuskansiot tehdään kahtena (2) kappaleena. Kansioiden tulee sisältää nitomalisäkkein varustettuna seuraavat asiakirjat: laitteiden täydelliset kytkentä-, työ-, ja asennuspiirustukset, joissa on otettu huomioon myös työn aikana tehdyt muutokset piirustukset laitteiden sisäisistä kytkennöistä ja liittymisestä toisten urakoitsijoiden laitteisiin erityistä huoltoa tarvitsevien laitteiden kokoonpanopiirustukset huolto- ja hoito-ohjeet, huollontarve ja suoritustapa konekortit, joista ilmenevät: laitteen nimi, sijoitus ja numero tehoarvot ja käyttöolosuhteet rakennemateriaalit huollettavine syöpymissuojauksineen

laakerien, kiilahihnojen, suodatinpanosten ja muiden varaosien ja tarvikkeiden tilausnumerot ja myyjä Suomessa säädön asetteluarvot laitteiden tehokäyrät (esim. pumpuille ja puhaltimille virtauksen ja paineen funktiona) laitoksen viralliset hyväksymistodistukset kuten painekatsastustodistukset, vesilaitoksen hyväksymistodistukset, kaasulaitteiden käyttöluvat, työmaapöytäkirjaotteet, joista ilmenevät laitoksessa suoritetut paine- ym. kokeet koekäyttöpöytäkirjat mittaus- ja virityspöytäkirjat 6 2.9. Takuu Takuun suhteen noudatetaan yleisten sopimusehtojen vaatimuksia (YSE 1998). Takuuaika on kaksi (2) vuotta. Urakoitsijan on takuuaikana omalla kustannuksellaan välittömästi korjattava sellaiset viat, jotka ilmaantuvat puutteellisen työn, virheellisen rakenteen tai ala-arvoisen aineen johdosta. Takuuseen sisällytetään myös työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt ja vaaditut tekniset arvot, jotka tilaaja halutessaan voi takuuaikana tarkistaa. 2.10. Takuuajan huolto 2.10.1. Yleistä Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoitettavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava kaikkien laitteiden toiminnan yleiskatselmus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. Huoltoon sisältyy tarvittava voitelu-, jäähdyke- yms. täyttöjen lisääminen, pyörivien koneiden akselitiivisteiden korjaus yms. sekä jäähdytyskoneiden öljy- ja jäähdyketäytössä tarvittavat tarvikkeet Huollon ajankohdat on sovittava käyttäjän kanssa. 2.10.2. Putkijohtolaitteiden takuuajan huolto Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Kaikkien pumppujen, moottoreiden ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu. Pumppujen ym. kojeiden käynnistys-ja hälytyslaitteiden toiminnan ja toiminta-arvojen tarkastus. Putkisto-, pumppu-, ja venttiilitiivistysten korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteen vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa käyttöhenkilökunta. Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Tarvittavat voiteluaine- ym.täyttöjen ja pitoisuuksien tarkistaminen ja lisääminen tarvittaessa. Kiantama 2015

Lianerottajien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja puhdistus putkistoissa ja säiliöissä. 7 Takuuajan lopulla tehdään laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 3. SÄHKÖLAITTEET 3.1. Virtalaji 2.10.3. Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huolto Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet:. Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus tai suodatinmattojen vaihto eikä suuttimien puhdistus. Nämä toimenpiteet kuuluvat laitoksen huoltoon. Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Tarvittava, valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin kun se edellyttää laitteen purkamista. Takuuajan lopulla tehdään laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. Laitoksen ilmamäärien tarkistus. 2.10.4. Säätölaitteiden takuuajan huolto (AU) 3.2. Laitteet ja hyväksyttävyys Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Automaattisten säätö- ja valvontalaitteiden säädön ja toiminnan tarkastus sekä vikojen etsintä ja tarvittaessa korjaus. Varolaitteiden toimintakoe ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet. Ohjausjärjestelmien toiminnan tarkistus, tarvittaessa korjaus sekä käyttöhenkilökunnan opastus. Huollot suoritettava samanaikaisesti putki- ja ilmastointiurakoitsijan huollon kanssa. Virtalaji on kolmivaihevirta 400/230 V, 50 Hz. Jos tarvitaan muita jännitteitä tulee urakoitsijan hankkia ja asentaa toimituksiinsa kuuluville laitteille tarvittavat muuntajat ja tasasuuntaajat. Urakoitsija toimittaa sähköurakoitsijalle ja sähkösuunnittelijalle yksityiskohtaiset kytkentäkaaviot hankkimistaan laitteista sekä konehuoneiden sijoituspiirustukset erikseen sovitun aikataulun mukaan, kuitenkin riittävän ajoissa ennen työn aloittamista ko. kohteessa. Kaikista sähköllä toimivista laitteista ja moottoreista, joiden sähköasennukset sisältyvät sähköurakkaan, laatii urakoitsija luettelot. Luetteloista tulee käydä selville kojeen teho (kw), nimellisvirta (A), valmistenumero ja kytkentälaji. Luettelot toimitetaan sovitun aikataulun puitteissa sähkösuunnittelijalle ja -urakoitsijalle sekä rakennuttajalle. Sähkömoottorien kojekoteloiden ja muiden sähkölaitteiden kaapelien läpimenokohdat ja liitäntäkotelot on toimitettava suomalaisten standardien mukaisin tiivistein. Sähkömoottoreina kaikissa urakkaan kuuluvissa laitteissa käytetään kotimaisia IEC-normien mukaisia täysin suljettuja 3-vaiheoikosulkumoottoreita. Moottoreiden hyötysuhde oltava P/PN 70%.

3.3. Suunnittelutehot 8 Suunnitelmissa on ilmoitettu sähkömoottoreiden nimellisehdot, joiden perusteella sähkösuunnitelma on laadittu. Mikäli jonkun laitteen nimellisteho oleellisesti poikkeaa laitteelle varatusta tehosta suuntaan tai toiseen on muutokset merkittävä luetteloon ja ilmoitettava rakennuttajalle. Mahdollisesti aiheutuvat lisäkulut korvaa laitteen toimittaja. Muutokset saadaan tehdä ainoastaan rakennuttajan luvalla. 3.4. Kontaktorit, johdotukset Kaavioiden, osaluetteloiden numeroinnin sekä laiteluettelojen mukaiset kontaktorit ja laitejohdotukset on varattu sähköurakkaan. Mikäli urakoitsijan valitsemissa laitteissa tarvitaan useampia moottoreita tai sähkötarvikkeita suorittaa urakoitsija tästä aiheutuvat lisäkustannukset. Kiantama 2015

4. LÄMMITYSLAITTEET 9 4.1. Lämpöjohtolaitteet 4.1.1. Järjestelmä 4.2. Suunnitteluperusteet Sosiaalitilat ja laatikoiden pesutilan lämmitys tehdään vesikiertoisella lämmityksellä. Pukuhuoneiden lattioihin asennetaan sähkölämmitykset. Varsinaiset jäähdytettävät työtilat varustetaan sätelylämmittimillä (SU). Lämpö otetaan talteen paineilmakompressorista josta se siiretään varaajaan. Verkosto: Verkoston mitoituksessa on käytetty seuraavia mitoituslämpötiloja ja rakennepaineita. Mitoituslämpötilat: Lämmitysverkosto Rakennepaineet: Lämpöjohtoverkostot +60/+40 C 0,6 MPa 4.3. Lämpöjohtopumput 4.4. Paisuntajärjestelmät 4.5. Lämpöjohdot varusteineen Lämpötilat: Lämmitystarvetta laskettaessa on käytetty seuraavia lämpötiloja: Alin ulkoilman lämpötila -32 C Lämpöjohtoverkoston pumput ovat suoraan putkeen asennettavia keskipakoispumppuja. Pumppujen tulee täyttää mm. seuraavat vaatimukset: Pesä valurautaa ja juoksupyörä pronssia tai lämmönkestävää muovia, akselit ruostumatonta terästä. Sähkömoottorin tehon tulee riittää, vaikka virtausvastus järjestelmässä olisi 20 % laskettua suurempi. Mottoreiden kytkentäkoteloita ei saa sijoitta pumppujen alapuolelle. Pumppujen venttiilit tulee olla pumppujen putkikokoa. Lämpöjohtoverkostot varustetaan suljetuilla kalvopaisuntajärjestelmillä. Kalvopaisunta-astia varoventtiileineen kytkentäkaavion mukaisesti. Paisunta-astioian kytkentäjohtoihin asenneetaan pallosulkuventtiilit. Paisuntäjärjestelmän tekniset tiedot piirustuksissa. Paisunta-astian asennus ja käyttöönotto on suoritettava valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Putket Lämpö- ja LTO-putket tehdään sähkösinkityistä teräsputkista puristusliitosmenetelmin. Lämpölaajenemisen tasaamiseen käytetään putken mutkia ja lenkkejä sekä kiintopisteitä. Lämpöjohdot varaajasäiliöltä laajennusosalle saakka tehdään ruostumattomasta teräksestä hitsausliitoksin. Välipohjien, seinien ja palkkien läpiviennit LVI- RYL 92 kohdan 12.022 mukaisesti.

Lämpöjohtoryhmiin asennetaan sulkuventtiilit sekä kartioyhdistäjät siten, että venttiilit ym. laitteet voidaan tarvittaessa irrottaa ilman hitsauslaitteita. Ryhmille asennetaan tyhjennyshanat siten, että ryhmät johtoineen ja pattereineen voidaan kokonaan tyhjentää. Kannakointi Kannakkeita valittaessa on huomioitava putken eristyspaksuus siten, että ei kannakkeiden korvat tule eristyspinnan läpi. Kannakkeet esim. Hilt- kannakejärjestelmän kannakkeita. Kannakeiden mallit hyväksytetään rakennuttajalla ennen niiden asentamista. Mikäli on oletettavissa galvaanisen parin syntyminen tulee putken ja kannakkeen väliin asentaa kumi. mm PUTKIEN KANNAKOINTIVÄLIT Teräsputket DN Mm Kupariputket Muoviputket Du PVC, PEH, PEM PEL, PEX, PB Du 20 2500 <22,0 1250 <20 700 300 20 2500 22,0 2500 20 700 300 25 2500 28,0 2500 25 900 400 32 2500 35,0 2500 32 1000 400 40 2500 42,0 2500 40 1100 500 50 3000 54,0 2500 50 1200 500 65 4000 63,0 2500 63 1400 600 80 4000 76,1 3000 75 1500 600 100 5000 88,9 3000 90 1600 700 125 5000 108,0 3000 110 1700 700 Pinta-asennuksissa Cu 8...15 putkien kannakointiväli 600 mm. Sellaisiin kohtiin verkostossa, joissa ilma ei pääse luonnollista tietä poistumaan, asennetaan ilmakellot varustettuna DN 10 ilmanpoistoputkella sulkuventtiileineen. Sulkuventtiili asennetaan huoltokorkeudelle. Putkiurakoitsijan on käytävän katoissa putkia asennettaessa jätettävä tarvittavissa kohdin tilat ilmanvaihtokanavia ja sähköjohtoja sekä -arinoita varten. Urakoitsijan tulee huolehtia siitä, ettei rakennusurakoitsija peitä putkia ennen kuin rakennuttajan edustaja on ne hyväksynyt. Ennen putkistojen täyttämistä on ne huuhdeltava huolellisesti rakennuttajan valvojan läsnäollessa. Putkivarusteet Laite Luettelo Nro Sulkuventtiilit DN 10...50 Oras 4000 Sulkuventtiilit DN 65 > LVI 378 5048 Automaattiventtiilit Danfoss AB-QM Linjasäätöventtiilit DN 10...50 Oras 410 010...410 050 Täyttöryhmä LVI 401 2204 Tyhjennysventtiilit LVI 685 1483 Ilmanpoistimet LVI 416 8002...416 8011 Painemittarit 100, 0...6 MPa LVI 453 1130 Lämpömittarit, 63 LVI 4511542 + 4511602 10 4.6. Asennus Putkiston asennuksissa on huomioitava kojeasennukset ja kojeiden huolto, niin että patterit ja muut osat voidaan irrottaa putkia siirtämättä. Asennus suoritetaan siten, että putket pääsevät vapaasti laajenemaan ääniä synnyttämättä. Lämpölaajenemisen tasaamiseen käytetään putken mutkia ja lenkkejä sekä kiintopisteitä. Kiantama 2015

4.7. Koepaine ja putkiston tarkastus 11 Lämpöjohtoverkosto koepainetaan 0.6 MPa vesipaineella vähintään 10 min. ajan. Patterit ja muut laitteet eivät saa vahingoittua koepaineen aikana. Painekokeet on suoritettava rakennuttajan läsnäollessa. 4.8. Vesivirtojen säätö Patteriventtiileiden esisäätöarvot on laskettu Danfoss termostaattiventtiileiden mukaan, linjasäätöventtiileinä käytetään automaattisia peine-erosäätimiä. Vesivirrat mitataan tarvittaessa. 5. VESI- JA VIEMÄRILAITTEET Takuuaikana putkiurakoitsija on velvollinen suorittamaan tarpeelliseksi osoittautuvan tarkennussäädön. Verkosto huuhdellaan ennen verkostojen säätöä. 5.1. Yleistä 5.2. Käyttövesivaraaja Asennustyöt suoritetaan Rakentamismääräyskokoelman D 1:n Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Lisäksi on otettava huomioon paikallisten tarkastusviranomaisten ohjeet. Tekniseen tilaan asenntaan 500 l:n käyttövesivaraaja. Paineilmakompressorista otetaan lämpö talteen varaajassa olevan lämminvesikieriukan avulla. Varaaja raajassa tulee olla riittävä määrä yhteitä putkiliitäntöjä varten. Varaaja varustetaan tehdasvalmisteisella polyuretaanista valmistetulla lämpöeristeellä. Varaajan rakennepaine 1,0 MPa. 5.3. LV-kiertopumppu 5.4. Kylmä- ja lämminvesiputkisto 5.5. Putkistojen asennus Pumpuksi asennetaan pronssipesäinen kiertovesipumppu kytkettynä suoraan 230 V:n jännitteeseen. Tehdään kupariputkista. Vanhalla osalla lv-johdot tehdään komposiittiputkista. Irrotettavissa kohdissa käytetään puserrusliitimiä. Urakoitsija hankkii ja asentaa vesijohdot piirustusten osoittamassa laajuudessa. Kiertojohdot varustetaan termostaattisilla säätöventtiileillä. Putkivarusteet Laite Luettelo Nro Sulkuventtiilit DN 10...50 Oras 4000 Automaattilinjasäätöventtiilit Danfoss MTCV Pumpun säätöventtiili Oras 411012...411022 Pumppuventtiili Oras 413012...413022 Varolaiteryhmäventtiili Oras 414012...414035 Painemittarit 100, 0...1,0 Mpa LVI 453 1042 Lämpömittarit, 63 LVI 4511542+4511602 Varusteiden tulee olla sinkkikadon kestävää materiaalia. Putket on ennen asentamista huolellisesti puhdistettava sekä sisältä, että ulkoa. Asennustöiden aikana on estettävä epäpuhtauksien pääseminen putkistoihin. Sekoittajille ja hanoille menevät kylmä- ja lämminvesijohdot (kytkentäjohdot) asennetaan näkyville pinta-asennuksena. WC- ja pesuhuonetiloissa näkvät, eristämättömät putket tehdään kromatuista kupariputkista.

Putkiurakoitsijan on ennen lopputarkastusta huuhdeltava putkijohtoverkosto laitteineen huolellisesti siten, ettei sinne jää putkihilsettä eikä hitsaus- tms. jätettä sekä puhdistettava suodatin ja kiertopumput. Putket kiinnitetään Rakentamismääräyskokoelman D1 kohdan 2.5.4 mukaisin (ellei piirustuksissa ole toisin määrätty) välein sijoitetuilla avattavilla kuparisilla kumieristeisillä putkipitimillä ja säädettävillä riippuraudoilla. Rinnakkain kulkevien putkien kannakkeet on kiinnitettävä samalle kohdalle. Seinien, pilareiden ja palkkien läpimenokohdissa putkien ympärille asennetaan kuparihylsyt. Vesieristettyjen lattioiden lävistyksissä hylsyn on ulotuttava vähintään 25 mm lattiapinnan alapuolelle. Putkiurakoitsijan on yhdessä rakennusurakoitsijan kanssa erityisesti huolehdittava siitä, että hylsyt tulevat rakenteisiin oikein sijoitetuiksi. Putken ja hylsyn väliin jäävä tila tiivistetään elastisella kitillä. Välipohjien ja seinien läpimenokohdat suojataan muovisin peitelaipoin. Peitelaipat toimittaa ja asentaa putkiurakoitsija. Putket on kaikkialla asennettava niin, että ne pääsevät lämmetessään laajenemaan vapaasti ja ääniä aiheuttamatta. Putkistoissa käytetään sulkuventtiilejä ja kartioyhdistäjiä siten, että venttiilit ja laitteet voidaan tarvittaessa irrottaa putkistosta. Liitokset tehdään kapillaariliitosmenetelmin fosforikuparijuotteella. 12 5.6. Viemärit Maassa olevat jätevesiviemärit tehdään hyväksi tunnetuista ja yleisesti käytössä olevista HTP-muoviviemäriputkista ja osista. 5.7. Kalusteet 5.6.1. Kaivot Viemärien puhdistusluukkuja asennetaan riittävästi ja niihin tulee päästä käsiksi. Jos puhdistusluukku on rakenteen takana, tehdään rakenteeseen kiinnitettävä tarkistusluukku. Puhdistusluukkujen kannet tiivistetään ilmatiiviiksi. Tuuletusputket on tarpeen mukaan ullakolla siirrettävä siten, etteivät ne ole yhtä metriä lähempänä poistoilmanvaihtohormia. Tuuletusviemärin tulee olla vesikaton yläpuolella n. 60 cm ja sisäläpimitaltaan väh. 100 mm. Tuuletusjohdot varustetaan lämpöeristetyillä kattoläpivientikappaleilla. Sadevesiviemärit rakennuksen sisällä ovat muoviputkia, jotka eristetään solukumieristeillä, vahvuus 9,0 mm. Viemärit kannakoidaan lattialaatan alla HST-kannakkeilla n. 1 m:n välein. Kaivojen mallit tyyppipiirustusten mukaan. Rakennuksen ulkopuoliset muoviset kaivot kuuluvat putkiurakkaan (myös mahdolliset rännikaivot). 5.6.1.1. Lattiakaivot Lattiakaivot kalusteluettelon mukaan. teknisessä tilassa kaivossa oltava kaasutiivis vesilukko. Tuotantotiloissa kaivo liankeräyssangolla varustettuja. Knnnet 2,5 tonnin kuorman kestäviä. Pitkät vedenkeräyskaivot toimitetaan osina jotka yhdistetään toisiinsa pulttiliitoksilla. Lattiakaivojen mallit on tarkistettava ennen toimitusta, jotta kaivot tulevat lattiapäällysteeseen sopivaa mallia. Kalusteet hankitaan luettelon ja piirustusten mukaisin varustein. Kiantama 2015

13 Kaikkien kalusteiden ja laitteiden tulee olla virheetöntä vakiolaatua, vahvarakenteisia ja varusteiden kromattuja. Saniteettiposliinit toimitetaan valkoisina ellei toisin ole mainittu ja A-laatua. Kaikki letkuilla ja letkuliitäntämahdollisuudella olevat sekoittaja tulee varustaa imusuojin. Sekoittimet varustetaan poresuuttimilla. Laitteiden ja kalusteiden asennuskorkeudet on sovittava rakennuttajan kanssa ennen työn suorittamista. Kalusteet varustetaan kalustekohtaisilla suluilla. Hanojen ja sekoittajien on oltava, mikäli mahdollista samantyyppisiä.

6. PUTKIERISTYKSET 14 6.1. Eristysurakka Urakkaan kuuluu kaikkien LVI-putkien ja laitteiden sekä IV-kanavien ja säiliöiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällystyksineen täysin valmiina tämän työselityksen ja piirustusten osoittamassa laajuudessa. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3978. 6.2. Eristysedellytykset Kunnollisen eristyksen aikaansaamiseksi edellytetään putket ja laitteet niin asennetuiksi, että eristyksen ja kiinteän esteen väli on vähintään 40 mm. Eristysurakoitsija tulee nimetä putkitöiden alkuvaiheessa. Tällöin urakoitsijoiden tulee neuvotella keskenään parhaan tuloksen aikaansaamiseksi. Erityisen tärkeää tämä on työkohteissa, joissa on kylmiä eristettäviä putkia ja laitteita. 6.3. Tarkastus Tarkastuksessa todetaan ennen päällystystä eristyspaksuus, -aine, kiinnitys, saumojen tiiviys ym. Päällysteiden tarkastuksessa huomioidaan sen materiaali ja ulkonäkö sekä kylmäeristyksessä pintojen höyrytiiviys. Tarkastus ei saa kohtuuttomasti hidastaa tai vaikeuttaa eristystyön suoritusta. 6.4. Eristyskohteet, tyypit ja paksuudet Eri mineraalivillakourujen nimelliset eristyspaksuudet ovat seuraavat: Putkisto, osa Eriste Sarja tai paksuus Päällyste Paikka, huomautuksia Tyyppi mm Venttiilit DN 50 ja suuremmat Ba 50 6 Kattila- ja lämmönjakohuoneet Lämpöjohdot Aa 22 6 Kattila- ja pumppuhuoneet Lämminvesijohdot kiertojohtoineen Aa 22 6 Tekniset- ja muut näkyvät tilat Lämminvesijohdot kiertojohtoineen Aa 22 - Näkymättömät tilat Jako- ja kytkentäjohdot Cc - - Rakenteissa Kylmävesijohdot Ac 22 6 K Tekniset tilat Kylmävesijohdot Ac 22 6 K Kosteat tilat näkyvillä Kylmävesijohdot Ac 22 - Näkymättömät tilat ja venttiilit Jako- ja kytkentäjohdot Cc - - Rakenteissa 6.5. Eristyspaksuudet ja asennusvälit Eristykset suoritetaan siten, että kaikki venttiilit voidaan huoltaa, irrottaa ja kiinnittää eristyksiä rikkomatta. Eri mineraalivillakourujen nimelliset eristyspaksuudet millimetreinä: Sisäläpimitta 21 22 23 24 25 26 10-49 20 30 40 50 60 80 54 30 40 50 60 80 100 Kiantama 2015

6.6. Eristeet Aa Ac Bc Cc Ec Mineraalivillakouru PV-E. Käyrät tehdään käyräkappaleista, kouruista leikatuista välikappaleista tai DN 32:een asti irtovillasta sullomalla. Kiinnitys sinkityillä d = 1 mm:n hehkutetulla teräslangalla. K = 250 mm. Alumiinipaperilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru PV-AE. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista. Kiinnitys kuumasaumaamalla tai 25 mm alumiinipaperiteipillä. Mineraalivillalamellimatto PV-LAM, kiinnitys kuumasaumaamalla. Kaksinkertainen bitumilaminoitu kreppipaperi. Paperi kiedotaan putken ympäri siten, että limitys on noin 50 mm. Vaahdotetusta, joustavasta kumiseoksesta valmistettu eristysputkista tai levy, Armaflex, Insultube ym. 15 6.7. Päällysteet 6 Paloluokiteltu PVC-muovilevy, joka kiinnitetään muoviniiteillä. Käyrät, T-haarat, mansetit yms. päällystetään tarkoitukseen tehdyillä osilla. Päällysteen paksuus on 0,35 mm, kun ulkomitta on alle 300 mm ja 0,50 mm, kun ulkoläpimitta on yli 300 mm. Mikäli päällystettävään osaan ei ole saatavissa valmista päällysteosaa, (esim. suurisäteiset käyrät) eriste tasoitetaan ja kiedotaan muun päällysteen värisellä PVC nauhalla. Eristysläpimitan muutokset ja päätteet heloitetaan päätehelalla. k 10 Päällysteen saumat tiivistetään 30 mm:n pehmeällä ja värittömällä PVC-teipillä, tyyppi Jotyn. Kannakkeiden reiät, päätteet ym. tiivistetään värittömällä silikoonimassalla siten, että päällyste kokonaisuutena muodostaa kosteussulun. Kuumasinkitty teräslevy SFS 655, kuumasinkitys 350 g/m 2, normaalikuvio. Paksuus 0.50 mm, kun ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0.70 mm, kun ulkoläpimitta on yli 300 mm. 6.8. Putkien eristys rakenteiden läpimenokohdissa 6.9. Eristämättä jätettävät laitteet ja varusteet Eristetyn putken lävistäessä rakenteen viedään eriste katkaisematta myös rakenteen läpi. Jos seinien jälkipaikkaus tehdään ennen varsinaista putkieristystyötä, on lävistyskohdat eristettävä erillisinä. Kun putken eristeelle on määrätty höyrytiiviys, on eriste suojattava vastaavasti. Putkiston kulkiessa osastoivan seinän tai välipohjan läpi tulee palava eriste katkaista palamattomalla eristeellä. varoventtiilien ulospuhallus- ja ylivuotojohdot painemittareiden yhdysjohdot tyhjennys- ja ilmanpoistojohdot kiinteästi rakenteisiin upottamattomat kalusteiden kytkentäjohdot (vesipostien kytkentäjohdot eristetään aina) viemärien paloeristykset (työn suorittaja määritetään tapauskohtaisesti) automaattiset säätöventtiilit pumput paisunta-astiat

säiliöiden ja laitteiden arvokilvet DN 20 ja pienemmät lämpöjohdot 16 Tässä työselostuksessa mainitsemattomat putkistot ja laitteet. Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan täsmentää työselityksen määräyksiä. Kiantama 2015

7. ILMANVAIHTOLAITTEET 17 7.1. Laitosselostus Sosiaalitilat varustetaan lämmöntalteenotolla varustetulla IV-koneella. Koneessa lisämpöpatteri on sähkötoiminen. Varsinaiset työtilat varusteaan kuivaimilla joilla pidetään huonetilojen kosteus niin alhaisena, ettei se kondensoidu rakenteisiin. Tloilmakanaviin asennetaan jäähdytyspatterit. Kuivaimien tekniset tiedot piirustuksissa. 7.2. Suunnitteluperusteet 7.3. Äänitekninen mitoitus Rakennuksen raitisilmavirtojen valinnassa on noudatettu Rakentamismääräyskokoelman D2 määräyksiä ja yleisiä suunnitteluohjeita. Urakoitsijan on valittava toimittamansa laitteet ja mitoitettava äänen-ja tärinänvaimennusrakenteet sekä suoritettava asennukset siten, että toimiessaan akustisesti hankalimmalla tehollaan, ne eivät aiheuta ihmisten oleskelualueella melua, joka ylittää Suomen rakentamismääräyskokoelman D 2:n liitteen mukaisen sisäilmaston ja ilmanvaihdon tilakohtaisten ohjearvojen äänitasot. 7.4. Puhaltimet 7.5. Huippuimuri 7.6. Ilmaverhokojeet Kojeiden puhaltimet ovat koneiden mukana. Tuloilmakoje varustetaan varustetaan laitetoimittajan toimesta digitaalisella ilmavirtamittarilla m³/s. Huippuimurt on ylöspäin puhaltavaa tyyppiä varustettuna tärinänvaimentajalla. Huippuimurien sadekatosten tulee olla ruostumatonta mallia tai teräslevyä. Kaikkien imurien ruostuvien osien tulee olla ruostesuojattuja. Kehänopeudeksi sallitaan max 23 m/s. Mikäli huippuimurin standardirakenteeseen ei sisälly kumipuskureita, on peruslevyn ja hormipään väliin toimitettava kumilistat ja eristettävä peruspultit rakenteesta. Kaikki huippuimurit tulee olla varustettuna saranoidulla pohjalevyllä. Imureiden piiput varustetaan alipainepellein. Osa imureista varustetaan taajuusmuuttajakäytöllä Rakennukseen assennetaan kolme ilmaverhokojetta ovien yläpuolelle. Kojeiden toimintaa ohjataan ovikytkimillä ja rakennusvalvonta- ja koneiden omilla automatiikkalaitteilla. Ilmaverhokoneina käytetään Stravent Oy:n biddle koneita. 7.7. Säätö- ja sulkupellit Peltien tulee olla tiiviisti sulkeutuvia ja varustettuja säätö- ja lukituslaittein. Peltien kehysrakenne on sinkittyä terästä. Peltien ja vipujen rakenne on mitoitettava riittävän tukevaksi ottaen huomioon käytännössä siihen kohdistuvat rasitukset. Kaikki säätö- ja sulkupellit on varustettava selvillä auki-kiinni asentoa osoittavilla kilvillä ja akselitapit lisäksi pellin asentoa osoittavilla hahloilla. Minimirajoituksella varustetuilla pelleillä on myös vastaava pellin asento merkittävä kilvellä. Peltimoottorilla varustettujen peltien peltimoottorien asennusalustat, työntötangot ja nivelet kuuluvat IV-urakkaan. Suorakaiteen muotoiset pellit voivat olla tyypiltään joko säle- tai sektoripeltejä vastakkain kääntyvin sälein.

Pyöreissä kanavissa käytetään yleensä mittausyhtein varustettua Iris- tai PRA- säätöpeltejä. Säätöpeltien välittömään läheisyyteen on asennettava puhdistusluukku, miläli säätöpelti itsessään ei sisällä puhdistusluukkua. Yksisäleisten säätöpeltien säätöläpän tulee olla rei itetty. Merkintä piirustuksessa SP. Säleiden laakerointi, kestovoideltu nylon-hylsylaakeri. Säleiden kääntömekanismin välysten on oltava pieni. Kojeisiin liittyvissä pelleissä otsapintanopeus saa olla korkeintaan 3 m/s. Kaikkien säätö- ja sulkupeltien on oltava tehdasvalmisteisia. Poisto- ja tuloilmapeltien tulee olla tiiviitä ja T4 luokan sulkupeltejä. 18 7.8. Suodattimet Suodattimien toimituksiin kuuluvat kaikki tarpeelliset osat, kiinnityskehykset, huoltoluukut yms. Suodattimet toimitetaan pitkää mallia olevina suodattimina. Tuloilmansuodattimina käytetään syvälaskostettuja pitkiä vaihdettavia pesunkestäviä pussisuodattimia. Suodattimien pölynvarauskyvyn on oltava Eurovent luokitus F 5 mukainen tuloilma- ja poistoilmasuodattimilla. Alkupainehäviö saa olla max 20 Pa ja loppupainehäviö max 150 Pa. Kaikki suodattimet varustetaan osoittavalla paine-eromittarilla esim. Kytölä, johon merkitään puhtaan ja likaisen suodattimen paine-eroarvot. Paine-eromittarit toimittaa automaatiourakoitsija. Laiteluettelossa on annettu suodattimien alku-, mitoitu- ja loppupainehäviö. Alkupainehäviön on oltava alle 130 Pa. Varasuodattimia toimitetaan 2 sarjaa / IV-koje. Suodattimet säilytetään tehdaspakkauksissa. 7.9. LTO-siirtimet Lämmöntalteenottokojeen lämmönsiirrin on levylämmönsiirrin. Levylämmönsiirrin al-levystä valmistettu lämmönsiirrin. Levylämmönsiirrin tulee varustaa vedenpoistoyhteellä. Kennorakenteen ilmanvirtauskanavien muotoilu site, että jäätyminen on mahdollisimman vähäista. 7.10. Kanavat varusteineen 7.10.1. Toimitus 7.10.2. Kanavat Toimitukseen sisältyvät kaikki metallikanavat tarpeellisine kannatusrakenteineen, tarkastusluukkuineen, säätöpelteineen, palopelteineen, lämpö-, palo- ja äänieristyksisineen sekä ilmanohjauslevyineen. Kanavien tiiveyden ja lujuuden suhteen noudatetaan standardeja SFS 3542 ja SFS 3543. Kanavat toimitetaan työmaalletehtaalla puhdistettuina ja päät suljettuina. Pyöreät kanavat: SFS 3282 mukaisia, sinkittyjä kierresaumakanavia. Kanavistojen osat mahdollisimman hyvin virtausteknisesti muotoiltuja. Painehäviöiden ja äänenmuodostuminen on kanavaosien muotoilulla minimoitava. Osat (myös haarakappaleet) vähintään kokoon 315 mm saakka vetämällä tehtyjä, sileitä. Isommat hitsaamalla koottuja, kaikki kuumasinkittyjä. Ilmavirran nopeuden ollessa 1.5 m/s tai enemmän, tulee haarakappaleessa olla virtausteknisesti hyvin muotoiltu kartio. Pienimmillä nopeuksilla saa olla suora liitos. Yli 6 m/s nopeuksilla tulee kartion olla väljä. Kanavien ja kanavaosien liitokset tehdään kumirengastiivisteisin osin. Liitosten lukitus POP-niitein tai peltiruuvein. Suorakaidekanavat: SFS 3281 mukaisia, sinkittyjä teräslevykanavia. Kiantama 2015

19 Pellin paksuus normien ja palomääräysten mukaan huomioiden kuitenkin sisäpuolisen paineen vaikutus. Ääntä aiheuttavia muodonmuutoksia puhaltimia käynnistettäessä ei saa esiintyä. Virtausnopeuden ylittäessä 4.0 m/s haarojen ja mutkien sisäpuolisen käyristyssäteen olla vähintään taittavan sivun mitta ja nopeuksilla 1.5...4.0 m/s puolet siitä. Pienemmillä nopeuksilla sallitaan suorat osat. Mikäli em. käyristyssäteitä ei voida käyttää, käytetään sisäpuolisia ohjaussiivekkeitä. Ulkosivu käyristetään säteellä joka on sama kuin sisäsivun käyristyssäde virtausnopeuden ylittäessä 4 m/s, pienemmillä nopeuksilla saa olla suora. Jos kanavan sivun mitta ylittää 300 mm, se jäykistetään uurtamalla ko. sivu ristiin ja 500 mm, asennetaan risteyskohtaan sinkitty terästukitanko ja 800 mm tehdään tuettuja ristitaitoksia kaksikappaletta. Myös muita tukiuurroksia voidaan käyttää rakennuttajan eri suostumuksella. Liitokset tiiveysnormit täyttäviä standardiliitoksia tai suuremmat sivumitan ylittäessä 800 mm laippaliitoksia, joiden tiivistys vaahtomuovinauhalla. Asennus: Asennettujen kanavien avonaiset päät suljetaan työvaiheen päättymisen jälkeen. Enne luovutusta kanavat on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava. Kanavistoihin ja IV-laitteisiin liittyvien säätölaitteiden tunto- ja mittausantureiden kiinnitysreikien teko ja laitteiden kiinnitys kuuluvat ilmanvaihtourakkaan. Kanavia ei peitetä ennen kuin rakennuttajan edustaja on ne hyväksynyt. 7.10.3. Kannatus KANAVIEN KANNAKOINTIVÄLIT Kanavan koko mm 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 Max. kannakeväli (m) 3 3 6 6 6 6 6 6 3 3 3 Aukkovaraus (mm) 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 Ilmakanavat tulee kiinnittää ja kannattaa siten, että ne palotilanteessa pysyvät paikoillaan vähintään niiltä edellytetyn palonkestoajan. Kannatusrakenteiden osia ei saa liittää kiinteästi kanaviin. Pystykanavat tuetaan laipasta tai puristusvantein. 7.10.4. Palo-, lämpö- ja äänieristykset Peltikanavien mineraalivillalla tehtävät palo-, lämpö- ja äänieristykset kuuluvat ilmastointiurakkaan. Kanavien paloeristys tehdään paloviranomaisten ja Rakentamismääräyskokoelman E7 määräysten mukaan, esim. käyttäen sinkityllä lankaverkolla peitettyä mineraalivillamattoa, joka sidotaan sinkityllä langalla ja näkyvissä paikoissa päällystetään sinkityllä teräslevyllä.

Kanavien eristystavat: Piirustuksiin lämpöeristysmerkinnällä varustetut kanavat eristetään alumiinifoliopaperilla päällystetyllä mineraalivillamatolla. Lämpöeristyksen paksuus 50 mm ellei piirustuksissa ole toisin mainittu. Kojeiden äänenvaimennuksessa käytetään tehdasvalmisteisia äänenvaimentimia. Pyöreät vaimentimet tulee olla varustettuja keskikartiolla esim. Stifab CSPa. LTO-kojeiden vaimentimet toimittaa kojetoimittaja. Kanavien sisäpuolisena äänenvaimennusverhouksena käytetään tilavuuspainoltaan 80 kg/m 3 olevaa mineraalivillaa, joka päällystetään muovikalvolla S=0.15 ja reijitetyllä alumiinilevyllä. Reijitetyn levyn paksuus on 0,7 mm ja reijitysprosentti n.15. Rei itettyjen levyjen saumat tehdään tiiviiksi ja ne tuetaan ulkopuoliseen kanavarakenteeseen vähintäin 600 mm:n välein. Äänieristyksen paksuus 50 mm, ellei piirustuksissa ole toisin mainittu. Lämpö-, palo- ja äänenvaimennusverhouksiin käytettävien mineraalivillamattojen ja -levyjen tulee olla A-luokan rakennustarvikkeita (materiaalipaksuus RakMK E7). Kanavien yhteenlasketun lämpö-ja paloeristysvahvuuden tulee katolla olla vähintään 100 mm. 20 7.10.5. Puhdistusluukut 7.10.6. Palopellit Puhdistusluukkujen on oltava tehdasvalmisteisia. Ne on tehtävä ja asennettava Rakentamismääräyskokoelman osan E7 luvun 9 mukaisesti. Puhdistusluukkujen lopulliset paikat määritellään työmaalla niin, että kanavat voidaan kokonaisuudessaan puhdistaa asennusvaiheessa asennettavien puhdistusluukkujen tai päätelaitteiden kautta. Luukun on vastattava kanavan seinämän palonkestoluokkaa. Ullakolla olevat puhdistusluukut tehdään siten, että ne voidaan avata muita kanavan eristyksiä rikkomatta. Luukkujen on ulotuttava eristeiden läpi. Palopellit eivät saa pienentää kanavien vapaita poikkipintoja eivätkä aiheuttaa ääntä tai värähtelyä. Palopeltien tulee olla paloluokiteltuja. Palosulake + 50 C, + 5 C. Palopeltien paloeristykset tehdään kanavien paloeristystä vastaaviksi. Palopellit on kiinnitettävä lujasti osastoiviin rakennusosiin tai tältä osaltaan vahvistettuihin, lujasti kiinnitettyihin hormin osiin. Palopelleille toimiteaan varasulakkeita 5 kpl. 7.10.7. Kanavien tiiviys Kanavien tiiviyden suhteen noudatetaan Rakennusmääräyskokoelman D 2 kohdan 3.6.6 mukainen. Kanavien tiiviyden toteamiseksi suoritetaan tiiviyskokeet ja laaditaan pöytäkirjat rakennuttajan edustajan valvonnassa. Tiiviyskokeet suoritetaan kaikille koneellisen ilmanvaihdonkanaville, kanaviston osille ja hormeille. Mittauslaitteistojen on oltava riittävän tarkkoja ja hyväksytysti kalibroituja. Kanavien tiiviys on riittävä, kun ne kaikki on testattu ja vialliset osuudet korjattu ja niiden uusintakokeet ovat antaneet hyväksyttävän tuloksen. Kanavien täytyy täyttää seuraavat tiiviysvaatimukset: tavalliset ilmakanavat, tiiviysluokka 2, koepainetaan 200 Pa:n paineella ja vuoto saa olla korkeintaan 0,9 dm 3 /m 2 x s (noin 3,2 m 3 /m 2 x h). IV-koneiden tulee täyttää D 2 kohta 3.6.6.3 mukaiset tiiviysvaatimukset. Kiantama 2015

7.10.8. Päätelaitteet 21 Piirustuksiin merkityt päätelaitteet on yleensä määritelty jonkin valmistajan tuotteen arvoilla. Urakoitsija voi käyttää myös muita valmisteita, mutta urakoitsijan tulee silloin tarkistaa valitsemiensa laitteiden Edellä mainitut tiedot tulee hyväksyttää rakennuttajalla kirjallisesti. Kaikki venttiilit varustetaan ilmamäärän säätölaitteilla. Suuret paine-erot säädetään kuitenkin kanaviin asennettavilla säätöpelleillä. Venttiilit varustetaan kiinnityskehyksin. Tuloilmapäätelaitteet Päätelaitteina käytetään kattoon-, seinään- tai vapaasti asennettavia päätelaitteita. Tyyppimerkinnät piirustuksien mukaan. Poistoilmalaitteet Venttiilien valinnassa huomioitava ko. kanavistossa tarvittava alipaine siten, että samaan kanavistoon ei asenneta paineen tarpeiltaan kovin erilaisia venttiileitä. Rakennusurakoitsija tekee 1 cm kynnysraot ilmastointipiirustuksissa osoitettuihin WC-yms. oviin. Merkintä piirustuksissa OR ja nuoli. Ulospuhalluskatokset ja -sadesuojat piirustusten mukaan. Säätöpellit Paineenmittausyhteillä varustettuja säätöpeltejä esim. Iris tai PRA. Pellit on voitava puhdistaa joko avaamalla pelti, tai asentamalla pellin viereen puhdistusluukku. Osoitetut pukukaappiryhmät liitetään poistokanavistoon säätöpellein. Sadesuojukset Käytetään ABB:n EYMA- sadesuojuksia. 7.11. Säätö ja mittaus 7.11.1. Ilmamäärien säätö Kojeiden ja laitteiden toiminta säädetään säätöön ja viritykseen varatun ajan kuluessa siten, että huonekohtaiset vaaditut ilmavirrat saavutetaan ±15 % ja kokonaisilmavirrat kuitenkin ±10 % tarkkuudella. Painehäviön suodattimien yli on tällöin vastattava puolta likaisen suodattimen painehäviöstä. Painesuhteiden on säädön jälkeen vastattava piirustuksissa esitettyjä. Säädön jälkeen venttiilit ja säätöelimet lukitaan ja kertasäätöelimien säätöarvot merkitään. Suunnitellut huonetilan sisäiset eri tilojen väliset painesuhteet on saavutettava. Kanavien tarkistusmittauksia varten porataan rakennuttajan kanssa sovittuihin kohtiin mittausreiät, jotka varustetaan muovitulpilla. Venttiilien ja laitteiden mittaukset suoritetaan ko. valmistajan ohjeiden mukaan. 7.11.2. Lämpötilamittaukset Mittaukset suoritetaan oleskelualueella tarkoituksen mukaisista kohdista, tarvittaessa useammalta eri korkeudelta (esim. 1,5 m). 7.11.3. Mittaustulokset Ilmamäärän mittauksista tehdään pöytäkirja, josta ilmenevät kojeilta mitatut ilmamäärät kojeiden käydessä käyttöohjelman mukaisesti koko-ja osateholla huoneista mitatut ilmamäärät kojeiden käydessä kokoteholla kojeesta, jota ei voida mitata, toimitetaan puhallinkäyrästö ja laitteen painehäviökäyrästö.

Mittauspöytäkirjat toimitetaan suunnittelijalle tarkastettavaksi erikseen sovittuna ajankohtana tai viimeistään 3 vrk ennen loppukatselmusta. 22 8. JÄÄHDYTYSLAITTEET 8.1. Yleistä Tilaaja tekee jäähdytyslaitteista eri urakkasopimuksen. IV-urakoitsija toimittaa kuivaimien jäähdytyspatterit joihin kylmälaiteurakoitsija kytkee putket. 9. PAINEILMALAITTEET 9.1. Yleistä Paineilmakoneikoneikon hankkii tilaaja. Putkiurakoitsija kytkee paineilmajohdot kompressoriin. 9.2. Paineilmakompressori Tilaajan hankinta. 9.3. Paineilmaverkosto 9.4. Paineilmasäiliö Verkosto tehdään kupariputkista. Rakennusten välinen paineilmaputki tehdään muoviputkesta, rakennepaine 1,0 MPa. Vanhassa rakennuksessa uusi paineilmaputki yhdistetään olemassa olevaan verkostoon. Paineilman ulosottopisteet varustetaan DN 20 mm:n pallosulkuventtiileillä. Verkoston rakennepaine 10 bar. Koeponnistuspaine 13 bar, aika 30 min. Painekokeesta tehdään pöytäkirja. Tilaaja hankii paineilmasäiliön varusteineen. Paineilmaputkien kytkentä sulkuventtiileineen (PU). 10. SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITETYÖT 10.1. Yleistä Rakennus on varustettu LVIS-järjestelmien rakennusvalvonta-automatiolaitteilla (Siemens). Laajennusosan laitteet liitetään nykyiseen valvomoon. Laajennusosalle asennetaan uusi valvonnan alakeskus. Grafikkakuvien päivitys kuuluu urakkaan. Laajennusosalle asennetaan uusi valvonnan alakeskus (VAK). 10.2. Tiedonsiirto asemien välillä Valvomo- ja ala-asemien välisen tiedonsiirron on oltava digitaalista, sarjamuotoista ja varmistettua. Ala-asema- on suojattava niin, etteivät tiedonsiirtoyhteytenä käytetyssä runkokaapeloinnissa mahdollisesti esiintyvät ukkosen tms. aiheuttamat häiriöjännitteet vahingoita järjestelmää. Kiantama 2015