Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Samankaltaiset tiedostot
Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät Anna Sipilä Petla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki)

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2018

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Akselipainotutkimus SjT

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019

Nurmien fosforilannoitus

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2018

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2018

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2019

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Kasvintuotanto kannattaa

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016

Transkriptio:

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

MTT Ylistaro Nimi Calciprill ohralla, OMYA Koepaikka Ylistaro Vyöhyke 3 ph 5,8 Lannoitus: Koemalli satunn.lohkot Koe 650 Maalaji m HHt Ca 809 N 97 Kerranne 4 Vuosi 2013 Esikasvi ohra P 21 P 11 Lohko Ruuskala 1 Kylvöpvm 23.05.13 K 166 K 11 Kasvi oh, 14 Korjuupvm 27.08.13 Mg 140 YaraMila Pellon Y1 (27-3-3) 360 kg/ha S 7 Lisätietoja Rikat: 20.6.2013 Logran (20 g/ha) Plus Oxitril (0,5 l/ha) + MCPA 1,0 l/ha Edvin, monitahoinen Jyväsato Hlp Maan ph-arvot, näytesyvyys 0-15 cm ennen 1 kk kylvöstä 2 kk kylvöstä 3 kk kylvöstä Käsittely kg/ha Sl kg kylvöä 1 Käsittelemätön 5130 100 62,0 5,8 5,4 a 5,6 a 5,8 a 2 Calciprill 300 kg/ha 5320 104 61,7 5,8 5,7 ab 5,9 b 5,9 a 3 Calciprill 600 kg/ha 5560 108 62,6 5,8 5,9 b 6,1 b 5,9 a 4 Calciprill 900 kg/ha 5350 104 61,3 5,8 5,8 b 6,0 b 5,9 a Minimum Significant Difference 643,9 2,1 0,19 0,18 p-arvo 0,28 0,32 0,005 0,002 0,15 Streif, kaksitahoinen Jyväsato Käsittely kg/ha Sl kg 1 Käsittelemätön 5090 100 65,9 2 Calciprill 300 kg/ha 4990 98 65,8 3 Calciprill 600 kg/ha 5240 103 66,9 4 Calciprill 900 kg/ha 5140 101 66,1 Hlp Minimum Significant Difference 301,7 1,7 p-arvo 0,14 0,28

MTT Ylistaro Nimi Calciprill nurmella, OMYA I kerr II kerr III kerr IV kerr Koepaikka Ylistaro Vyöhyke 3 ph 6,9 6,8 6,8 6,8 Koe 651 Maalaji m HHt Ca 1633 1580 1517 1535 Vuosi 2013 K 114 144 148 128 Lohko A. Mattila P 36 27 19 18 Kasvi Timotei Mg 252 263 253 255 Nurmen ikä 2 S 12 8,1 8,6 8,5 Maanäyte otettu 21.5.2013 Lisätietoja Niitto 1. 18.6.2013 Niitto 2. 25.7.2013 Niitto 3. 10.9.2013 Niitto Ka-sato K-a Maan ph-arvot, näytesyvyys 0-15 cm Kalkitus kg/ha sl % keväällä 1 kk kylvöstä 2 kk kylvöstä 3 kk kylvöstä 1 käsittelemätön 1 3750 100 a 23,0 6,8 6,8 a 6,8a 6,7 a 2 Calciprill 300 kg/ha 1 3790 101 a 22,0 6,8 6,9 a 6,8a 6,7 a 3 Calciprill 600 kg/ha 1 3840 102 a 23,2 6,8 6,7 a 6,8a 6,7 a 4 Calciprill 900 kg/ha 1 3720 99 a 22,0 6,8 6,8 a 6,8a 6,7 a 1 käsittelemätön 2 3750 100 a 19,9 2 Calciprill 300 kg/ha 2 3630 97 a 18,0 3 Calciprill 600 kg/ha 2 3600 96 a 18,3 4 Calciprill 900 kg/ha 2 4670 125 b 22,7 1 käsittelemätön 3 1580 100 a 23,9 2 Calciprill 300 kg/ha 3 1550 98 a 22,5 3 Calciprill 600 kg/ha 3 1510 96 a 22,6 4 Calciprill 900 kg/ha 3 1590 101 a 23,4 1 käsittelemätön 9 9080 100 2 Calciprill 300 kg/ha 9 8970 99 3 Calciprill 600 kg/ha 9 8950 99 4 Calciprill 900 kg/ha 9 9980 110 Niitto 1. MSD 354,2 0,18 0,16 0,21 p-arvo 0,76 0,09 0,53 0,86 Niitto 2. MSD 371,5 p-arvo <.0001 Niitto 3. MSD 144,9 p-arvo 0,39

Tulokset: Calciprill-kalkkia testattiin kasvukaudella 2013 MTT Ylistarossa. Käyttömäärät olivat 300, 600 ja 900 kg/ha. Tuotetta levitettiin ohrapeltoon ennen kylvöä 23.5.2013 ja nurmelle pintaan 21.5.2013. Verranteena oli kalkitsematon koeala. Kokeissa oli neljä kerrannetta. Maan happamuutta seurattiin kasvukauden aikana. Maanäytteet otettiin neljä kertaa kasvukauden aikana, kuukauden välein. Näytesyvyys oli 0-15 cm. Määritykset tehtiin SeiLabissa Seinäjoella. Vaikutusta satoon testattiin kahdella ohralajikkeella, monitahoisella Edvin-lajikkeella ja kaksitahoisella Streiflajikkeella sekä 2. vuoden timoteinurmella. Ohralla määritettiin sato ja hehtolitranpaino. Nurmesta kuiva-ainesato. Ennen kylvöä maan ph oli ohralohkolla 5,8. Kuukausi kylvön jälkeen kalkitsemattomassa maassa ph oli laskenut arvoon 5,4. Calciprill-kalkkia 600 ja 900 kg/ha saaneilla aloilla ph oli pysynyt lähtötasossa. Ero kalkitsemattomaan oli merkitsevä. Kaksi kuukautta kylvöstä kalkitsematon ala oli edelleen merkitsevästi happamampi, keskimäärin 0,4 yksikköä. Kolme kuukautta tuotteen levityksestä maan happamuuserot olivat tasoittuneet, ph:n ollessa keskimäärin 5,9. Nurmikentän ph lähtötilanteessa keväällä oli korkea, 6,8. Kasvukaudella ei käsittelyiden välillä ollut havaittavissa eroja. Edvinin sato ilman kalkitusta oli 5 130 kg/ha ja Streifin 5 090 kg/ha. 600 kg/ha annettu Calciprill antoi Edvinillä sadonlisää 8% ja Streifilla 3%. Nämä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Nurmen 1. ja 3. sadossa ei käsittelyiden välillä ollut eroja. 2. sadossa suurin käyttömäärä 900 kg/ha antoi merkittävän sadonlisän. Kuiva-ainepitoisuus oli tässä käsittelyssä selvästi muita korkeampi. Tulos ei ole linjassa muiden mittausten kanssa, joten tässä on oletettavasti tapahtunut mittausvirhe eikä käsittelyiden välillä ollut eroja. Vähäsateinen ja lämmin toukokuu vaikeutti ohrakokeen tasaista orastumista ja vaikutti myös kalkin liukenemiseen maassa. Kuivuuden vuoksi kasvustojen alkukehitys oli epätasaista ja kasvukaudella koelohkolla oli havaittavissa epätasaisuutta. Tämä osaltaan vaikutti satotuloksiin lisäten vaihtelua. Kalkitsemattomassa maassa oli havaittavissa kasvukaudella lannoituksen happamoittava vaikutus, jota kalkituksella pystyttiin tasapainottamaan.

ILMATIETEENLAITOKSEN NORMAALIARVOT 1981-2010 Ylistaro Pelmaa Ilmatieteenlaitoksen vuosittaiset kk-arvot: keskilämpötila, sademäärä Mean temperature Precipitation, mm normal value 30-year period normal value 30-year period 1981-1981- 2010 2010 2011 2012 2013 2010 2010 2011 2012 2013 TAMMI -6,9-13,0-7,2-6,8-5,9 33,0 20 58 29 18 HELMI -7,2-10,8-13,2-8,6-3,2 23,0 25 13 28 19 MAALIS -3,1-4,1-2,5-0,1-7,9 26,0 39 23 17 18 HUHTI 3,0 3,8 4,9 2,2 2,1 28,0 23 22 56 29 TOUKO 9,1 11,3 9,8 9,0 12,3 43,0 74 34 61 18 KESÄ 13,8 13,4 16,2 12,8 16,1 55,0 42 87 66 86 HEINÄ 16,3 20,0 18,6 16,9 16,0 75,0 75 116 62 38 ELO 14,3 15,1 15,3 14,3 15,3 67,0 85 155 80 64 SYYS 9,3 9,7 11,8 10,0 51,0 72 110 62 LOKA 4,3 4,1 6,1 3,9 57,0 50 32 116 MARRAS -1,1-4,9 3,4 1,9 45,0 43 19 33 JOULU -5,0-12,4 0,6-9,8 39,0 18 55 45 vuoden k-a 3,9 2,7 5,3 3,8 542 565 723 654

300 250 200 150 100 Sademäärä Precipitation Regn kumulativt 1.5. --->, mm Ylistaro Ohran kylvö 23.5. 2013 Toukokuun sademäärä 17,7mm (vertailuarvo 1981-2010 43,0 mm). 23.6.2013 1 kk kylvöstä, sademäärä kylvöstä 43,8 mm. Kesäkuun sademäärä 86,1 mm (vertailuarvo 55,0 mm). 23.7.2013 2 kk kylvöstä, sademäärä kylvöstä 104,8mm. Heinäkuun sademäärä 38,0 mm (vertailuarvo 75,0 mm). 206,1 50 Sademäärän vertailuarvo kuun lopussa 2013 2012 2011 0 1.5. 11.5. 21.5. 31.5. 10.6. 20.6. 30.6. 10.7. 20.7. 30.7. 9.8. 19.8. 29.8.