PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS 1. Osahankkeen taustaperustelut Uudistukset sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolain uudistus tuo haasteita kunnille. Lakiluonnoksessa korostetaan siirtymää järjestelmäkeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen, jossa sosiaalihuollon on vastattava tuen tarpeeseen. Se korostaa myös sosiaalihuollon toimintaedellytysten vahvistamista sekä hyvinvoinnin edistämiseksi ja väestön tuen tarpeisiin vastaamiseksi tehtävän yhteistyön parantamista. Työn painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukee nostaa esiin myös mm. rakenteellisen sosiaalityön merkityksen ja vahvistamisen. Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa paitsi sosiaalityötä, niin myös asiakaslähtöisyyttä. Se edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa palveluprosessissaan. Jotta palvelut voitaisiin järjestää asiakkaiden tarpeiden perusteella, tarvitaan tarpeiden kattavaa määrittelyä, vuoropuhelua asiakkaiden kanssa sekä rakenteita että välineitä kertyvän tiedon kokoamiseen, raportointiin ja hyödyntämiseen. Kokonaisuus edellyttää työprosessien tarkastelua ja kehittämistä, jotta jatkossa rakenteet mahdollistaisivat paitsi asiakaslähtöisen toiminnan myös tiedon kertymisen osana työntekijöiden perustyötä. Päijät-SOS I Päijät-SOS -osahanke käynnistyi Päijät-Hämeessä 15.8.2011. Osahankkeessa ovat mukana Lahden ja Heinolan kaupungit sekä peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva. Päijät- Hämeen kehittämistyön tavoitteet ovat linjanneet SOS -hankkeen toimintalinjoihin: aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö, palveluprosessit ja yhteistyörakenteet sekä sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne. Päijät-SOS -osahankkeen tavoitteena on: 1. Asiakkaiden osallisuuden ja asiakastyötä edistävien käytäntöjen kehittäminen 2. Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun edistäminen 3. Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittäminen 4. Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen selkeyttäminen Päijät-SOS -osahankkeen kehittämistyö on edennyt Suunta-suunnitelman mukaisesti. Tavoitteet ja kehittämistyön sisällöt painottuvat alueilla eri tavoin, vaikka kehittämisen tarve näyttäytyykin maakunnallisesti samansuuntaisena. Lahdessa on keskitytty uusien työmenetelmien mallintamiseen, palveluportaikon luomiseen ja yhteistyön kehittämiseen. Heinolassa työn alla on ollut nuorten palvelupolun mallintaminen ja ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan pilotoiminen. Peruspalvelukeskus Aavassa tavoitteeksi on asetettu palvelusuunnitelmatyön vahvistaminen ja nuorten palveluprosessin kehittäminen. Peruspalvelukeskus Oivassa on mallinnettu ja pilotoitu uusien asiakkaiden alkukartoituskäytäntöä ja keskitytty yhteistyön kehittämiseen. Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen kehittäminen on jäänyt koko osahankkeessa vähemmälle huomiolle, mutta kunnissa se on ollut työn alla jo ennen hankeaikaa. 1
SOS -hankkeen päämääränä on tehdä kehittämistyötä toimijalähtöisesti eli ottaa yhteistyötahot mukaan kehittämiseen. Päijät-SOS -osahankkeessa päämäärää on lähestytty keräämällä tietoa kehittämistarpeista yhteistyötahoilta yhteistyöpajojen ja toimijamatriisin avulla. Keskeisenä tavoitteena on ollut myös asiakkaiden osallisuuden ja asiakastyötä edistävien käytäntöjen kehittäminen. Asiakkaiden ääni on haluttu saada kuuluviin ottamalla asiakkaat mukaan kehittämistyöhön. Kokemustiedon keräämiseen käytettiin ryhmätoimintaa, joka myöhemmin muotoutui kehittäjäasiakastoiminnaksi. Asiakkaiden näkemyksiä nostettiin esiin myös asiakaskyselyllä, jonka avulla kartoitettiin muun muassa vastaajien vaikuttamishalukkuutta. Sen mukaan asiakkailla on halua ja valmiutta vaikuttaa saamiinsa palveluihin. Päijät-SOS -osahanke toteutti työntekijäkyselyn toiminta-alueellaan keväällä 2012. Kyselyn tulosten mukaan suunnitelmallista asiakastyötä tekevät työntekijät arvioivat oman osaamisensa olevan pääasiallisesti vahvaa. Työn kehittämistarpeissa korostuu halu selkeyttää ja kirkastaa työnkuvia sekä sisältöjä. Työtä pitäisi pystyä organisoimaan niin, että työaika ja työmäärä olisivat tasapainossa. Aikuissosiaalityön kehittämistarpeissa korostuu asiakkaan aseman vahvistaminen. Aikuissosiaalityötä halutaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi ja asiakkaan tarpeista lähteväksi työksi. Asiakastyölle halutaan enemmän aikaa ja siksi työtä pitäisi pystyä organisoimaan. Työnjakoon ja tehtävärakenteen suurimmaksi haasteeksi nähdään eri ammattiryhmien välinen työnjako ja siihen toivotaan selkeyttä. Työntekijöiden ammatillista osaamista haastavat eniten työtä koskevat ohjeistukset, jotka eivät aina sujuvoita työn tekemistä. Myös päihde- ja mielenterveysongelmat sekä sosiaalityön ytimeen kuuluva motivointityö koetaan omaa osaamista haastavina. Asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan tulevaisuudessa paremmin, mikäli vahvistetaan erityisesti suunnitelmallisen työn taitoja ja menetelmäosaamista sekä oman työn ammatillista osaamista. Päijät-SOS -osahankkeen aikana on lisätty ymmärrystä ja tietoa asiakkaiden osallisuuden muodoista sekä osallisuutta tukevista menetelmistä. Osahankkeen aikana on myös vahvistettu asiakkaiden mahdollisuuksia olla arvioimassa aikuissosiaalityön palvelua ja olla mukana kehittämässä siihen toimivaa mallia. Osahankkeen päättyessä on kokeiltu ja mallinnettu uusia työmenetelmiä sekä saatu tietoa niiden toimivuudesta. Päijät-SOS II Päijät-Häme on noin 200 000 asukkaan maakunta, joka jakautuu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden näkökulmasta neljään alueeseen. Viiden läntisen kunnan palvelut järjestetään peruspalvelukeskus Oivan toimesta. Sen väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Peruspalvelukeskus Aava tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon lähi- ja keskitetyt palvelut seitsemän kunnan alueella, joiden yhteen laskettu väestöpohja on noin 50 000 asukasta. Maakunnan kaupungeista Lahti ja Heinola tuottavat peruspalvelunsa entiseen tapaansa, eivätkö ne siis ole liittyneet sosiaali- ja terveyspiirien rakenneratkaisuihin. Väestöpohjaltaan Päijät-Häme kuuluu ikääntyvien maakuntien joukkoon. Eläkeläisiä väestöstä oli vuonna 2011 26,3 prosenttia, opiskelijoita ja koululaisia 7,2 prosenttia ja alle 14-vuotiaita 15,6 prosenttia. Syntyvyys oli kuolleisuutta pienempää. Ikäluokkien 45 64, 65 74 ja yli 75-vuotiaat osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. 2
Vastaavasti nuorempien ikäluokkien osuus on keskimäärin koko maata alhaisempi. Vuoden 2011 tilastojen mukaan Päijät-Hämeen väestöstä 15 24 vuotiaita oli 11,6% ja 25-44 vuotiaita 22,7%. Prosentuaalisesti eniten em. ikäisiä Päijät-Hämeen kunnista oli Lahdessa (13,4 % ja 24,4 %). Vuoden 2009 tiedon mukaan Päijät-Hämeessä työvoiman piirin kuului noin 47,3 % asukkaista, joista työllisiä oli noin 40,2 %. Työttömyysprosentti oli 7,1 prosenttia. Työttömyysaste oli noususuunnassa lähes koko Päijät-Hämeen maakunnassa (12/14 kuntaa) syyskuun 2012 tiedon mukaan ja korkein työttömyysaste oli Lahdessa (13,4 %). Viimeisen kymmenen vuoden aikana työttömyys on vähentynyt kaikissa kunnissa. Syyskuisen tiedon mukaan suurimmassa osassa maakunnan kuntia alle 25-vuotiaiden työttömien osuus nousi, ollen paikoitellen jopa valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Nuorisotyöttömyys laski vain kolmessa kunnassa. Pitkäaikaistyöttömien osuus nousi viidessä kunnassa ja laski muissa kunnissa (9). Vuoden takaiseen ajankohtaan nähden muutos oli samansuuntaista, laskevaa. Vuoden 2010 toimeentulotuen vuositilaston mukaan toimeentulotukea sai 7,0 prosenttia väestöstä. Päijät-Hämeessä oli toimeentulotukea saavia henkilöitä tuhatta asukasta kohden 69. Toimeentulotukea sai Päijät-Hämeessä 14019 henkilöä ja 4221 kuului 18 29- vuotiaiden ikäryhmään. Kuntouttavaa työtoimintaa koskevan tilastoraportin mukaan aktivointisuunnitelmia tehtiin vuonna 2010 koko maassa kaikkiaan noin 34 500. Näistä noin 7 200 tehtiin alle 25-vuotiaille. Sosiaalihuoltolain uudistus tuo haasteita kunnille. Lakiluonnoksessa tulee vahvasti esille sosiaalityön rakenteellisen tiedon tuottaminen ja raportointi. Aikuissosiaalityössä tarvitaan sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta ja asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Aikuissosiaalityössä on tarve vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä, jotta ne vahvistuisivat aikuissosiaalityön eri prosesseissa. Asiakkaan osallisuuden tulisi vahvistua työskentelyssä niin, että asiakas olisi aidosti oikea toimija omassa palveluprosessissaan. Kehittämisen tarve kytkeytyy nuorten asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Nuorten kanssa työskentely koetaan haasteelliseksi, eikä perinteisillä sosiaalityön menetelmillä välttämättä kohdata nuorta asiakasta. Joidenkin nuorten asiakkaiden kohdalla sosiaalitoimen asiakkuus on ylisukupolvista. On löydettävä uusia työmuotoja, jotta voitaisiin mahdollistaa nuoren asiakkaan pääseminen elämässä eteenpäin. 2 Osahankkeen tavoitteet ja kehittämispilotit Uuden sosiaalihuoltolain haasteisiin vastaaminen vaatii työtä myös Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen osahanke nostaa työnsä keskiöön ja teemaksi nuorten aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön. Nuorilla aikuisilla tarkoitetaan tässä osahankkeessa alle 30-3
vuotiaita sosiaalityön asiakkaita, joiden kohdalla koetaan huolta sosiaalityön ylisukupolvisesta asiakkuudesta. SOS II hankkeeseen osallistuvat Lahden kaupunki sekä molemmat peruspalvelukeskukset. Osahankkeen päämäärä kohteesta kumppaniksi Osahankkeen päämääränä on asiakkaan osallisuuden vahvistuminen aikuissosiaalityön palveluprosessissa nähdä asiakas työn kohteen sijaan kumppanina. Asiakkaita ei pyritä osallistamaan vain suhteessa omaan elämäänsä, vaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien suuntaan. Palvelukäyttäjät nähdään asiantuntijoina, joiden tietoa ja taitoa käytetään palvelujärjestelmän toimintatapojen kehittämiseen ja arviointiin. (Timo Toikko). Toisena keskeisenä päämääränä on juurruttaa rakenteellinen sosiaalityö ja vaikuttavuuden arviointi osaksi sosiaalityön käytäntöjä. Osahankkeen tavoitteena on 1. Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen (Toimintalinjat 1, 2A ja 3A) Osahankkeen tavoitteena on kehittää asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä vahvistamalla asiakassuunnitelmatyötä ja kehittämällä osallisuutta tukevia sekä edistäviä työmuotoja. Sosiaalityön asiakkaat osallistuvat itseään koskevaan suunnitteluun ja toimintaan oman elämänsä asiantuntijoina. Työssä hyödynnetään sekä Kasperi- että Välittäjä-hankkeiden ymmärrystä, kokemuksia sekä hyviä käytäntöjä (mm. mielenterveyden EA-koulutus) niin asiakasosallisuudesta kuin lasten kohtaamisesta sosiaalityössä. 2. Rakenteellisen sosiaalityön muotojen kehittäminen (Toimintalinja 3A ja 3B) Osahankkeen tavoitteena on vahvistaa rakenteellista sosiaalityötä aikuissosiaalityön työmuotona. Tavoitteena on kehittää sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta ja asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Tavoitteena on mallintaa tiedon tuottamisen välineitä ja tapoja kertyvän tiedon jalostamiseen sekä hyödyntämiseen. Työssä tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, ja hyödynnetään Pohjanmaan maakuntien väestön hyvinvointitiedon tuottamiseen kehitettyä mallia, THL:n mallia kuntouttavan sosiaalityön vaikuttavuusmittarista (AVAIN ) sekä mallia vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen (NPS-malli). Osahankkeen tavoitteet ovat toimijoiden yhteisesti määrittämiä ja koskevat siten hankkeen osapuolia. Mahdollisia kehittämispilotteja suunnataan ja tarkennetaan työpajoissa Päijät-SOS I hankkeen lopulla esiin nousseiden tarpeiden pohjalta. 4
3 Odotetut tulokset ja vaikutukset Hankkeen päättyessä, vuonna 2015, asiakassuunnitelmatyö on aktiivisesti käytössä koko Päijät-Hämeessä. Tiedon tuottamiseen yhdessä asiakkaiden kanssa on kehitetty malli ja löydetty välineitä. Se on myös vaikuttavaa ja siten luonteva osa aikuisasiakkaiden parissa tehtävää sosiaalityötä. 4 Aikataulu SOSII-osahanke käynnistyy 1.11.2013 ja päättyy 30.9.2015. 5 Hankkeen rahoitus ja henkilöstö Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö ja projektisuunnittelija, jotka työskentelevät Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa. HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Hakija: Väli-Suomi Päijät- Hankkeen (ja/tai alahankkeen) nimi: S.O.S. II Huom! Lomake laskee automaattisesti sinisellä olevat summarivit, kun vuosikohtaiset ja yksityiskohtaisemmat tiedot on viety lomakkeeseen. Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä 2 013 2 014 2 015 Henkilöstömenot, joista 19 000 117 800 95 000 231 800 Projektiin palkattava henkilöstö 19 000 117 800 95 000 231 800 Työpanoksen siirto kunnalta* 0 0 0 0 Palvelujen ostot yhteensä, josta 11 300 20 100 17 400 48 800 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 9 000 12 300 11 600 32 900 Painatukset ja ilmoitukset 400 800 800 2 000 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 400 1 500 1 000 2 900 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 1 000 4 000 3 000 8 000 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 500 1 500 1 000 3 000 Muut palvelujen ostot 0 0 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 Vuokrat 800 4 000 3 400 8 200 Investointimenot yhteensä, josta 0 0 0 0 Aineettomat hyödykkeet 0 5
Koneet ja kalusto 0 0 Muut investointimenot 0 Muut menot 0 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 31 100 141 900 115 800 288 800 - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset 0 0 0 0 - Tulorahoitus 0 0 0 0 - Muu kuin julkinen rahoitus 0 0 0 0 Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 31 100 141 900 115 800 288 800 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 7 775 35 475 28 950 72 200 Muu julkinen rahoitus 0 0 0 0 Haettava valtionavustus 23 325 106 425 86 850 216 600 * Työpanoksen siirto sisältää sekä menosiirrot että palvelujen ostot kunnalta 6 Hankkeen organisointi ja johtaminen Osahanketta hallinnoi Lahden kaupunki, joka hankkii kumppanuusyhteistyön perusteella käytännön toteutuksen Sosiaalialan osaamiskeskus Versolta. Yhteistyöstä laaditaan kirjallinen sopimus. Hankkeelle nimetään ohjausryhmä sekä muita tarvittavia, toimintaa tukevia työryhmiä paikallisista kuntatoimijoista sekä yhteistyökumppaneita edustavista toimijoista. 7 Suunnitelma hyvien käytäntöjen juurruttamisesta osaksi perustyötä Päijät-SOS -osahankkeessa juurtuminen on kirjoitettu osaksi hanketyötä, sillä kehittämistä tehdään sosiaalityön alueellisissa rakenteissa ja osana perustoimintaa. Juurtumista edistää aktiivinen, monipuolinen vuorovaikutus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä, tiedon tuottaminen aikaansaannoksista ja myönteisistä vaikutuksista sekä säännöllinen viestintä (mm. nettisivut, tiedotteet, tilaisuudet). 8 Yhteistyötahot Kunnallisten palvelujen järjestäjät eri sektoreilla (sote, esh, nuorisotoimi, ) sekä moniammatilliset verkostot Työhallinto KELA Alueella toimivat kolmannen sektorin edustajat Lahden ammattikorkeakoulu / Sosiaali- ja terveysalan laitos 6
9 Liitteet Suunta Media Muut: SosNet, THL, Kuntaliitto 7