S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

Samankaltaiset tiedostot
Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

LAUKAA LEPPÄVESI RANTAYLEISKAAVA

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

Toivakan Itäisen alueen rantaosayleiskaavan osittainen muutos Särkijärvellä

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

115/ /2017 Tela

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Määräysnumero Ulkoasu

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

file:///u:/cad/fiksu2015/base/p/a2000/merkkiluettelo/merkkiluettelo.html

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)


TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

PIENSAIMAAN OSAYLEISKAAVA

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

PÄIJÄNNE RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA ASIKKALA KAAVAMÄÄRÄYKSET JA MERKINNÄT / /

Oravikoski Paukarlahti Kotalahti osayleiskaava PAUKARLAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SÄRKINIEMEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

ALUE ON VARATTU PÄÄSÄÄNTÖISESTI KUNNALLISILLE JA HALLINNOLLISILLE PALVELUILLE.

ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alue on tarkoitettu vakituiseen asutukseen. Alueelle saadaan muodostaa omarantaisten

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

KAAVASELOSTUS,

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

Ympäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018

Transkriptio:

Kouvolan kaupunki Maankäyttö Maankäytön suunnittelu K A A V A K A R T A T J A A L A N I T Ä O S A N S E K Ä E T E L Ä - J A L Ä N S I O S A N R A N T A Y L E I S K A A V O J E N M U U T O S S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A M K 1 : 1 0 0 0 0 KOUVOLAN KAUPUNKI Yleiskaavatunnus Diaarinumero 286 YK6/3 752/10.02.00/2013 JAALAN ITÄOSAN SEKÄ ETELÄ- JA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVOJEN MUUTOS SONNANJÄRVEN PAJULAHDENNIEMEN JA NISKAJÄRVEN RIIHINIEMEN RANTAOSAYLEISKAAVA M e r k i n t ö j e n s e l i t y k s e t j a k a a v a m ä ä r ä y k s e t K a a v a k a r t t a l e h d e t 1-2 8 ( I t ä o s a ) 1-2 1 ( E t e l ä - j a l ä n s i o s a ) LUONNOS TELA HYVÄKSYNYT EHDOTUS TELA HYVÄKSYNYT 5.12.2011 10.1.2012 14 7.4.2015 12.5.2015 121 TÄYDENNETTY TELA HYVÄKSYNYT KH HYVÄKSYNYT 8.1.2016 25.2.2014 26.1.2016 44 17 17.3.2014 22.2.2016 74 45 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 14.3.2016 18 LAINVOIMAINEN 21.5.2014 4.5.2016 Kaavanlaatija Ympäristönsuunnittelu Oy Arto Remes Kaavoitusinsinööri Kouvolan kaupunki Topi Suomalainen

K a a v a m e r k i n n ä t j a - m ä ä r ä y k s e t : AO ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja rakennusjärjestyksen mukaisesti. AO-merkinnän oikealla puolella oleva kauttaviivalla (/) erotettu luku ilmoittaa alueelle sallittujen asuinrakennusten enimmäismäärän. Asuinrakennusten etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m2, saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m2. Yleiskaavassa osoitetulle alle 3000 m2 suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 300 kerros-m2 ja yli 3000 m2 suuruiselle rakennuspaikalle enintään 350 kerros-m2. Palvelujen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta. AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Alueelle voidaan rakentaa maa-, metsä- ja kalataloutta sekä niihin soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia asunto-, tuotanto- ja talousrakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa korkeintaan kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta. Asuinrakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m2, saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saadaan muodostaa loma-asuntojen rakennuspaikkoja RA-merkinnän oikealla puolella olevalla kauttaviivalla (/) erotetun luvun osoittaman määrän. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat sauna ja talousrakennukset siten, ettei 150 m2 kokonaisrakennusoikeus ylity ja talousrakennusten määrä ei ylitä kahta.

RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saadaan muodostaa loma-asuntojen rakennuspaikkoja RA-merkinnän oikealla puolella olevalla kauttaviivalla (/) erotetun luvun osoittaman määrän. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat sauna ja talousrakennukset siten, ettei 150 m2 kokonaisrakennusoikeus ylity ja talousrakennusten määrä ei ylitä kahta. Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m2, saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m. ylävesirajaa korkeammalla. RA-3 LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa rakentaa kaksi erillistä loma-asuntoa, kaksi saunarakennusta sekä tarvittavat talousrakennukset siten, ettei 200 m2 kokonaisrakennusoikeus ylity. Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesti rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammala. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m2, saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja alimman lattiatasontulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Tyhjä ympyrä RA, RA-3 ja AO alueilla osoittaa uuden rakennuspaikan ohjeellisen sijainnin. Musta ympyrä osoittaa toteutuneen rakennuspaikan likimääräisen sijainnin. Ranta-asemakaavassa osoitettu, toteutumaton loma-asunnon rakennuspaikka. RM /s V MATKAILUPALVELUJEN ALUE Alueen maankäyttö ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavalla. Kohde, jolla on erityisiä rakennushistoriallisia arvoja. VIRKISTYSALUE VP PUISTOALUE VL LÄHIVIRKISTYSALUE VU VIRKISTYSPALVELUALUE VV UIMARANTA-ALUE SL LUONNONSUOJELUALUE Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi takoitettu alue.

SL LUONNONSUOJELUALUE Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi takoitettu alue. MRL 43.2 nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen ja muokkaaminen, metsänhakkuu sekä muut alueen ja maiseman luonnontilaa muuttavat toimenpiteet kunnes siitä on muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan laillistumisesta alkaen. Tämän jälkeen alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpidekielto. Sl-alueen määräykset eivät koske alueita, joille on perustettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentin perusteella määrätään, että asuinja lomarakennuksien rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AO, AM, RA, RA-3 ja RM-alueille. Maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen on sallittu. Lisäksi yleiskaava-alueella sijaitsevan, rantaan rajoittumattoman maatilan talouskeskuksen käyttöön saa rakentaa yhden korkeintaan 25 m2:n suuruisen saunarakennuksen vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Saunan alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m. ylävesirajaa korkeammalla. Saunarakennusta ei saa sijoittaa luonnoltaan tai maisemaltaan aralle alueelle. MU MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJA JA/TAI ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentin perusteella määrätään, että rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AO, AM, AT, RA ja RM-alueille. Alueen ympäristöarvojen säilyminen on otettava kaikessa alueen käytössä erityisesti huomioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantamaisemien, geologisesti arvokkaiden harjumuodostumien ja -maisemien, kallioalueiden, suoluonnon, rantakosteikkojen sekä luonnontilaisten lehtojen vaalimiseen. LV VENEVALKAMA-ALUE ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE W VESIALUE

YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA Sa ERILLINEN SAUNARAKENNUS Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m2, saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. ALUE, JOLLA ON RANTA-ASEMAKAAVA ALUE, JOLLA ON PALSTOITUSSUUNNITELMA ma MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE Alueella on erityisiä maisemaan liittyviä arvoja. Maiseman erityispiirteet on otettava kaikessa alueen käytössä erityisesti huomioon. ma-1 MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE Alueella on erityisiä maisemaan liittyviä arvoja. Maiseman erityispiirteet on otettava kaikessa alueen käytössä huomioon. ma sm-1 MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (Ympäristöministeriön mietintö 66/1992). Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja kaikessa käytössä tulee erityisesti ottaa huomioon, ettei valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoja heikennetä. MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto. sk sk-1 KULTTUURI- TAI RAKENNUSHISTORIALLISIA ARVOJA OMAAVA ALUEEN OSA TAI KOHDE KULTTUURIHISTORIALLISIA-, RAKENNUSHISTORIALLISIA- SEKÄ MAISEMA-ARVOJA OMAAVA ALUE Alueen historialliset ja maisemalliset arvot tulee ottaa huomioon kaikessa alueen käytössä. Alueilla sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennelmat tulee pyrkiä säilyttämään. lu nat LUONTO-OLOSUHTEILTAAN ARVOKAS ALUE TAI KOHDE Alueella on kasveihin tai eläimistöön liittyviä erityisarvoja, joita ei saa vaarantaa. Alueen luonnonolosuhteista johtuvat erityispiirteet on otettava kaikessa alueen käytössä erityisesti huomioon. NATURA-ALUE

MUUT SUOSITUKSET SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET: Rakennusluvan voi myöntää yleiskaavan mukaisesti RA-,RA-3, AO- ja AM-alueilla ilman ranta-asemakaavaa. AO, RA, RA-3, AM ja RM-alueilla rakennusten sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Rakennuspaikat tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina, voimakasta maanmuokkaamista esim. pengertämistä on vältettävä. Rakennusten julkisivu- ja katemateriaalien tulee olla väritykseltään maisemaan sopivia, kirkkaita tai heijastavia pintoja on vältettävä. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohja- ja pintavesiä pilata. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne voidaan imeyttää maahan vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon rakennuspaikkaa muodostettaessa. METSÄNHOITOSUOSITUKSET: Maisemallisesti merkittävien rantametsien käsittelyssä noudatetaan erityistä harkintaa. Rantametsissä käsittelykuviot suositellaan rajattaviksi sopivia maastomuotoja noudatellen. Hakkuiden suunnittelussa tulee käyttää maaston tarjoamia mahdollisuuksia, jotta maisemanäkymä säilyisi yhtenäisenä. Rantavyöhykkeen leveys suositellaan jätettäväksi niin suureksi, että siitä muodostuu selkeä käsittely-yksikkö. Rantavyöhykkeelle pyritään jättämään lehtipuustoa mahdollisimman paljon. Maisemalle ja monille eläin- ja kasvilajeille tärkeiden lehtipuiden ja aluskasvuston turhaa raivausta on syytä välttää. Uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti tiheää siemen- ja suojuspuuasentoa käyttäen aina, kun siihen on edellytyksiä. Rantametsien laajoja avohakkuita ei suositella. Uudisaloille suositellaan jätettäväksi maisemapuita. Pieniä saaria ja niemiä ei tule käsitellä avohakkuilla, mieluummin em. kohteet olisi syytä jättää kokonaan hakkaamatta. Maisemanhoidollisista syistä kiertoajan jatkaminen ja uudistuskypsän metsikön harventaminen voi olla perusteltua. Luonnonsuojelullisesti tai maisemallisesti erityisen merkittävillä alueilla voidaan muuten vajaatuottoista metsikköä pitää kehitettäväksi kelvollisena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantakallioiden ja hiekkarantojen ympäristöihin. Kitumaiden kalliometsiköille suositellaan erityisen varovaista käsittelyä tai niiden jättämistä luonnontilaisiksi. Normaalista metsäkuvasta poikkeavat maisemallisesti arvokkaat puuyksilöt suositellaan säilytettäväksi. Voimakasta lannoitusta tai maanmuokkausta tulee välttää. M-alueilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä, joka ei hidasta valumista vesistöön, ei tule ulottaa 10 m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle tulee istuttaa puu- tai pensasvyöhyke tai muulla tavoin varmistettava riittävän suojavyöhykkeen muodostuminen. Metsäojiin on suunniteltava suodatusvyöhykkeet siten, etteivät ne laske suoraan vesistöön.

MUUT SUOSITUKSET: Rakennettavilla alueilla suositeltava käymälä on muu ratkaisu kuin vesikäymälä. Mikäli rannanomistaja aikoo ruopata rantaa, on hänen ennen toimenpiteeseen ryhtymistä oltava kirjallisesti yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen. (vesilaki)