www.ruukki.fi YMPÄRISTÖSELOSTE TERÄSRAKENTEET YMPÄRISTÖSELOSTE EN 15804 ISO 14025



Samankaltaiset tiedostot
YMPÄRISTÖSELOSTE TERÄSRAKENTEET

KUUMASINKITYT RAKENNUSTUOTTEET YMPÄRISTÖSELOSTE EN ISO 14025

SANDWICHPANEELIT YMPÄRISTÖSELOSTE EN ISO 14025

YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumasinkityt rakennustuotteet

YMPÄRISTÖSELOSTE Kylmävalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat

MAALIPINNOITETUT RAKENNUSTUOTTEET YMPÄRISTÖSELOSTE EN ISO 14025

YMPÄRISTÖSELOSTE Maalipinnoitetut rakennustuotteet

YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

YMPÄRISTÖSELOSTE Metallipinnoitetut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat

YMPÄRISTÖSELOSTE Putkituotteet, teräsprofiilit ja -paalut

MAALI- PINNOITETUT TERÄSLEVYT, -OHUTLEVYT JA -KELAT

YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot

ENVIRONMENTAL PRODUCT DECLARATION (EPD) -KORTTI. Uusioaines Oy. Foamit-vaahtolasi

YMPÄRISTÖSELOSTE weber.vetonit 110 FINE, weber.vetonit 120 RENO, weber.vetonit 130 CORE, weber.vetonit 140 NOVA

RTS EPD YMPÄRISTÖSELOSTE, nro. RTS_27_19 Suomalainen kuivattu sahatavara kuusi- tai mäntypuusta

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

RTS EPD, Nro 12 VAHEPD weber.vetonit 110 FINE, 120 RENO, 130 CORE ja 140 NOVA

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

RTS EPD, RTS_30_19 TB-Suorakaidepilari. Rakennustietosäätiö RTS The Building Information Foundation RTS. Ympäristöselosteen kattavuus

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Puu vähähiilisessä keittiössä

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Ruukin sandwichpaneelit energiatehokkaisiin rakennuksiin

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2017

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

RTS EPD, nro 11 VAHEPD KAHI -tiilet ja -harkot

Rakennustuotteiden CE-merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä

RTS EPD, nro. RTS_22_19 weber.vetonit 3100, 3300, 3400, 4100, 4400, 5000, 5400, 6000 ja 8000

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

GreenCoat. maalipinnoitetut teräsohutlevyt ja -kelat. Ympäristöseloste, ISO Teräksen. tuotanto. Teräksen. Valmistus

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

RTS PCR RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS BUILDING INFORMATION FOUNDATION RTS SR

FPC+manuaali" XXXX"Oy" Tämä"FPC+manuaali"sisältää"kuvauksen"yrityksemme"standardin"SFS+EN" "mukaisesta"laadunhallintajärjestelmästä.

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Rakennustuotteiden ympäristöselosteet

PANELTIM PANEELIT x 800 x 51 mm 1200 x 1000 x 51 mm 2600 x 1000 x 51 mm. 51 mm. 50 mm

HENSOTHERM 4KS - Palosuojamaali

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Materiaalikansio Hio-Mex

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa

Teräsrakenteiden toteutuksen standardien muutokset. Janne Tähtikunnas

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Yksikkö

Teräspaalujen CE-merkintä. Tkt Vesa Järvinen

Materiaalikansio Hio-Mex

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

YMPÄRISTÖSELOSTE Standardien EN ja ISO mukaisesti

RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

RTS EPD, nro 7 VAHEPD Leca sora

RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT

Vastuu. Vaikutus ympäristöön vaihtelee tuotteittain liittyen niihin käytettyihin materiaaleihin.

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Ympäristöseloste. StoVentec Julkisivulevy. Rappauslevy kierrätyslasigranulaatista. Tuotekuvaus, katso tekninen tietolehti (jos saatavilla)

KEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Foundation RTS. AB16 RC50% BitumenMix 2%, ABK31 RC50% BitumenMix 2% Ympäristöselosteen kattavuus

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

AINES- TODISTUKSET KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET.

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

RakMK:n mukainen suunnittelu

Elinkaariajattelu autoalalla

Tulevaisuus on tekoja. RAKLIn ilmastotietoisku

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

maailmaa Renkaat pyörittävät

Ympäristöseloste. StoPox 452 EP. EP-pohjuste kosteille alustoille. Tuotekuvaus, katso tekninen tietolehti (jos saatavilla)

KORROOSIONESTOMAALAUKSEN PERUSTEET

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

UUDISTUNUT SFS-EN ISO Juha Kilpinen

Eurokoodi 2010 Seminaari Teräsrakenteiden uudet julkaisut

REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

Kemikaalit sähkölaitteissa

WISA -Spruce monitoimivaneri

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Alkuperäinen englanninkielinen

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)

Valaisinpylvään raaka-ainevalinnan ympäristövaikutukset

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

Transkriptio:

www.ruukki.fi YMPÄRISTÖSELOSTE TERÄSRAKENTEET YMPÄRISTÖSELOSTE EN 15804 ISO 14025

Yleiset tiedot Ympäristöselosteen omistaja Tuote Tuotteen valmistaja Valmistuspaikat Tuotteen käyttötarkoitus Ilmoitettu yksikkö Ruukki Construction Oy Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki p. 020 5911 Kuumavalssatusta levystä ja kelasta sekä kylmämuovatusta putkesta ja profiileista valmistetut hitsatut ja pintakäsitellyt teräsrakenteet Ruukki Ympäristöselosteen päiväy 31.8.2014 Voimassaoloaika Peräseinäjoki ja Ylivieska, Suomi; Gargzdai, Liettua ja Oborniki, Puola Rakennusten ja rakenteiden rungot 1 kg teräsrakenteita 31.8.2019 saakka Tämä ympäristöseloste sisältää useita erilaisia teräsrakenteita rakennuksiin ja muihin rakenteisiin, ja ympäristöselosteessa ilmoitetut ympäristöindikaattorien tulokset ovat keskiarvolukuja näille tuotteille. Rakennustuotteiden ympäristöselosteiden ympäristötietoja ei voi vertailla keskenään, mikäli ne eivät täytä standardien EN 15804 ja EN ISO 14025 vaatimuksia. Ympäristöselosteen tiedot perustuvat vuoden 2012 tuotannon tietoihin. Tuoteryhmäsääntöinä on noudatettu eurooppalaisen standardin EN 15804 vaatimuksia. Kansainvälisen standardin EN ISO 14025:2010 mukainen riippumaton varmentava taho on Ulkoinen Sisäinen Kolmannen osapuolen varmentamisen on suorittanut: Thomas Andersson, Insinööritoimisto Ecobio Oy Tuote Käyttötarkoitus Teräsrakenteet ovat pitkälle esivalmistettuja, asennusvalmiita energiatehokkaita ratkaisuja yksikerros- ja monikerrosrakennuksiin. Monikerrosrakennusten runkoratkaisu koostuu tavallisesti konepajalla pohjamaalatuista WQ-palkeista ja pintakäsitellyistä liittopilareista, joiden avulla voidaan saavuttaa muunneltavia tilaratkaisuja. Tyypilliset yksikerrosrakennukset on rakennettu esivalmistetuilla ristikkorakenteilla. Rungoille on myös saatavilla useita palosuojausratkaisuja. Ruukin rakennustuotteet voivat vaikuttaa positiivisesti rakennusten LEED- ja BREEAM -sertifikaattien kokonaisarvioinnissa, lisätietoja löydettävissä osoitteesta www.ruukki.fi/leed ja www.ruukki.fi/breeam. Tekniset tiedot Ympäristöseloste kattaa Ruukin Suomessa Peräseinäjoella ja Ylivieskassa, Liettuan Gargzdaissa ja Puolan Obornikissa valmistamat teräsrakenteet. Tuotantotoimipaikan valinta määräytyy esimerkiksi tuotevaatimusten ja rakennuspaikan sijainnin perusteella. Rakenteissa käytetään Raahen terästehtaalla Suomessa valmistettua terästä. Teräsrakenteisiin kuuluvat standardin EN1090 mukaan valmistetut teräspalkit, kannatinpalkit, pilarit, ristikkorakenteet, liitokset ja kiinnikkeet. Kuumavalssatusta levystä ja kelasta valmistetaan hitsatut profiilit ja WQ-palkit. Kylmämuovatusta putkesta valmistetaan ristikkorakenteita ja rakenneputkia. Pintakäsittely valitaan asiakkaan vaatimusten ja ilmastorasitusluokan mukaan. Pintakäsittely tehdään 1-3 kerroksella joko polyuretaani-, sinkkijauhe-, alkydi- tai epoksimaalia. Pintakäsittelyn paksuus on 40-360 mm riippuen ilmastorasitusluokasta. Mikäli teräsrunkoon vaaditaan palonestomaalia, se lisätään pohjamaalin ja pintamaalin väliin ja sen paksuus määritellään palonkestovaatimusten mukaan. 2

Ruukilla on kantavien teräsrakenteiden EN1090 -standardin mukainen CE-merkintäoikeus. Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmistaja vakuuttaa tuotteen noudattavan kaikkia asiaankuuluvia määräyksiä ja erityisesti niitä, jotka ovat olennaisia terveyden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta. Teräksen tiheys on 7 850 kg/m 3. Massat ja materiaalilujuudet on määritelty tuotekuvauksissa, jotka löytyvät osoitteesta www.ruukki.fi. Muut tekniset ominaisuudet ovat asiakkaan valittavissa. Tuotteen materiaalit Teräs on seos, joka koostuu pääasiassa raudasta ja hiilestä ja jossa on pieniä määriä muita alkuaineita, joita käytetään seostusaineena. Nämä alkuaineet parantavat teräksen kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia kuten lujuutta, kestävyyttä ja korroosiokestävyyttä. Teräksen seostusaineet on kiinteästi sidottu sen kemialliseen matriisiin. Teräsrakenteissa käytetty teräs täyttää EN-standardien teräksen laadulle asettamat vaatimukset. Muita teräsrakenteiden valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita ovat hitsausaineet ja maalit. Tuotteen koostumus Ruukki seuraa aktiivisesti ja ennakoi tulevia muutoksia ympäristö-, turvallisuus- ja kemikaalilainsäädännössä ja noudattaa voimassaolevia EU:n kemikaalimääräyksiä kuten REACH (1907/2006/EC) ja CLP (1272/2008/ EC). Yhteydenpidolla ja yhteistyöllä on tärkeä rooli koko toimitusketjussa ja Ruukki vaatii alihankkijoiltaan täydellistä REACH -määräysten noudattamista. Ruukki seuraa erityistä huolta aiheuttavien aineiden listaa (SVHC) sekä muita lainsäädännön vaatimuksia, jotta tuotteet täyttävät sekä lain että asiakkaan asettamat vaatimukset. Lisäksi Ruukki seuraa ja noudattaa useita asiakkaiden vaatimuksia sekä suosituksia, joiden tarkoituksena on poistaa käytöstä vaarallisia aineita sisältävät tuotteet rakennussektorilla. Taulukossa 1 on esitetty esimerkki teräsrakenteiden tyypillisestä kemiallisesta sisällöstä sellaisena kuin ne ovat asiakkaalle toimitettaessa (poislukien pakkausmateriaalit). Taulukossa 2 on esitetty teräsrakenteiden pintakäsittelyn keskimääräinen ja enimmäispitoisuus (%) tuotteen kokonaispainosta. Tuotteen koostumus vaihtelee asiakkaan vaatimusten, valittujen materiaalien ja pintakäsittelyn mukaan. Sisältötiedot perustuvat Ruukin Suomen terästehtailla tuotettuun teräkseen. Jos tuotteessa on EU:n kemikaalilainsäädännössä (REACH) rajoitettuja sekä Ruotsin BASTA:n (2014:A2) ja Byggvarubedömningenin (BVB, 2013) sekä Norjan prioriteettilistan rajoittamia aineita, joiden pitoisuus (paino- %) ylittää tai vastaa em. rajoituksia, ne on ilmoitettu taulukossa 1. Ilmoitettujen aineiden osalta on huomioitu lisäksi Ruotsin rakennustuoteselosteiden ohjeet (Föreningen för Byggvarudeklarationer, BVD 3, 2007). Lisätietoa eri terästen koostumuksista löytyy kansallisista ja kansainvälisistä standardeista ja Rautaruukin internet-sivulta osoitteesta www.ruukki.fi/tuotteet-ja-ratkaisut. Koostumukset perustuvat eurooppalaisten standardien EN 10219-1, EN 10025-2, EN 10025-3, EN 10025-4, EN 10025-6 vaatimuksiin maksimipitoisuuksista. Kuva 1: Teräsristikot pakattuna autoon valmiina kuljetettavaksi rakennustyömaalle. 3

Taulukko 1. Esimerkki tyypillisen teräsrakenteen koostumuksesta Teräs > 96* Pintakäsittely < 3,7* Aineosan nimi Materiaali Pitoisuus (%) tuotteen kokonaispainosta Maksimiosapitoisuus (paino-%) Pitoisuus (paino-%) tuotteen kokonaispainosta CAS-nro Rauta (Fe) 95,8 91,9 7439-89-6 - Mangaani (Mn) 1,7 1,64 7439-96-5 - Pii (Si) 0,8 0,77 7440-21-3 - Hiili (C) 0,22 0,22 7440-44-0 - Vaaralausekkeet ja muut aineosatiedot Nikkeli (Ni) 0,5 < 0,49 7440-02-0 R40-43; H351, H317 Koboltti (Co) 0,012 < 0,012 7440-48-4 R42/43-53; H334, H317, H413 Sinkkijauhe** 50-70 < 0,54 7440-66-6 R50-51-53; H400, H411, H413 Sinkkiboraatti*** < 2,5 < 0,37 1332-07-6, 1332-07-7 Hitsausaineet < 0,3 Rauta (Fe) 97,5 < 0,003 7439-89-6 Huomautukset * Palosuojatuissa rakenteissa teräksen pitoisuus voi olla pienempi ja pintakäsittelyn suurempi, katso taulukko 3. ** Ilmastorasitusluokissa C3H-C4H vain, kun käytetään sinkkimaalia *** Vain palosuojatuissa rakenteissa R50-51-53; H400, H411, H413 Mittaukset on tehty 0.02 mg/g (0.00000002%) tarkkuudella. Tämän mittaustarkkuustason alittavia pitoisuuksia ei voida määrittää. Teräksen epäpuhtauksina esiintyvien alkuaineiden kuten zirkonin (Zr), magnesiumin (Mg), koboltin (Co), arseenin (As), kadmiumin (Cd), sinkin (Zn), lyijyn (Pb), antimonin (Sb) ja tinan (Sn) pitoisuudet ovat hyvin pieniä. Mikään tuotteen ainesosista ei ylitä EU:n kemikaalilainsäädännön rajoja eikä BASTA 2014:A2:n, Byggvarubedömningenin (BVB, 2013), Ruotsin rakennustuoteselosteiden (Föreningen för Byggvarudeklarationer, BPD 3, 2007) eikä Norjan prioriteettilistan vaatimuksia. Tuote ei sisällä REACHin mukaisesti rajoitettuja tai kandidaattilistan (SVHC) sisältämiä aineita. Taulukko 2.Teräsrakenteiden pintakäsittelyn keskimääräinen ja enimmäispitoisuus (%) tuotteen kokonaispainosta Ilmastorasitusluokka* Ristikkorakenteet, rakenneputket ja profiilit keskim. pitoisuus (%) Ristikkorakenteet, rakenneputket ja profiilit enimmäispitoisuus (%) WQ-palkki, keskim. pitoisuus (%) WQ-palkki, enimmäispitoisuus (%) C1 0,52 1,03 0,09 0,12 C2 1,04 1,82 0,21 0,28 C3 1,34 3,66 0,22 0,52 C4 1,85 2,91 0,27 0,43 C5L(H), C5M(H)** 0,49 0,83 - - Palosuojattu C2 6,67 16,57 0,48 0,96 * EN ISO 12944-2 mukaan ** Tyypillisesti siltarakenteissa 4

Tuotanto Tämän ympäristöselosteen mukaisten teräsrakenteiden teräs hankitaan Ruukin Raahen terästehtaalta. Riippuen valmistettavasta teräslaadusta, kierrätysteräksen osuus teräspanoksesta vaihtelee noin 20 30 % välillä. Vuonna 2012 keskiarvo oli 20 %. Teräksen valmistuksen raaka-aineiden ja energian käyttö on optimoitua. Kun raudantuotannossa käytetään neitseellisten raaka-aineiden sijaan kierrätysterästä, terästuotannon hiilidioksidipäästöt pienenevät vastaavasti. Ruukin tuotannossa käytetään sekä kierrätysmateriaalia Ruukin omista tuotantoprosesseista että kierrätysteräsmarkkinoilta hankittua materiaalia. Prosessiteknisistä syistä kierrätysteräksen sisältö masuunipohjaisessa teräksenvalmistuksessa ei voi ylittää noin 30 prosenttia. Lisäksi kierrätysteräksen määrä teräksen tuotannossa on rajoitettu riippuen sen saatavuudesta. Kun teräs on kerran tuotettu, se voidaan käyttää lukemattomia kertoja uudelleen laadun heikkenemättä. Teräslevyt, putket ja profiilit polttoleikataan tai sahataan vaadittuun pituuteen, hitsataan sen jälkeen yhteen ja teräsraepuhalletaan sekä maalataan. Pintakäsittelyn aikana vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) keskimäärin 5 kg tuotettua tonnia kohden. VOC-päästöt tonnia kohden määräytyvät kuitenkin aina rakenteen painon ja valitusta maalausjärjestelmän perusteella. Ruukki pyrkii käyttämään parasta olemassa olevaa tekniikkaa kaikessa tuotannossaan. Rakennustyömaiden jätemäärää pystytään merkittävästi vähentämään teräsrakenteiden esivalmistuksen ansiosta. Rakenteet kiinnitetään muttereilla ja pulteilla tai hitsataan yhteen rakennuspaikalla. Pakkaukset Ruukin teräsrakenteet ovat kaikki yksilöllisiä tuotteita ja niiden kuljetus suunnitellaan aina erikseen. Puutukia, pahvisia kulmasuojia sekä metallihihnoja ja ketjuja käytetään kuormien pakkaamiseen kuljetusta varten. Arat pinnat voidaan kääriä muoviin likaantumisen estämiseksi, muuten runkoja ja rakenteita ei suojata vaan ne puhdistetaan tarvittaessa pesemällä työmaalla kuljetuksen jälkeen. Kaikki pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä. Pakkausmateriaalijäte lajitellaan paikallisten vaatimusten mukaan tuotantopaikassa sekä asiakkaan vaatimusten mukaan rakennustyömailla. Hankinnat ja kuljetukset Ruukin hyvän liiketavan periaatteiden (code of conduct) noudattamista edellytetään kaikkien hankintasopimusten yleisissä määräyksissä ja ehdoissa. Myös eettiset arvot, ympäristöasiat ja energiatehokkuus huomioidaan toimittajia valittaessa. Raaka-aineet kuljetetaan valmistustoimipaikoille pääasiassa maanteitse. Valmiit tuotteet kuljetetaan yhdistellen meritse, maanteitse sekä rautateitse. Ruukin logistiikkayksikkö vastaa suurimmasta osasta Ruukin raaka-aine- ja tuotekuljetuksia. Ruukin logistiikan ympäristöasioita hallitaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän kautta. Ruukin tavoitteena on kasvattaa tavarakuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden sopimuskumppaneiden osuutta logistiikan sopimuksista. Kuljetettua tuotetonnia kohti Ruukin maakuljetuksista 85 prosenttia on energiatehokkuussopimusjärjestelmässä olevien kumppaneiden hoidossa. Energiatehokkuussopimuksen ulkopuolella olevia kuljetusliikkeitä kannustetaan säännöllisesti liittymään sopimukseen. Ruukin kansainvälisillä sopimuskumppaneilla on sertifioidut ympäristönjohtamisjärjestelmät. Logistiikassa pyritään optimoituihin kuljetuksiin ja suuriin hyötykuormiin mahdollisimman tehokkaasti. Kierrätys ja jätteiden käsittely Teräs on täysin kierrätettävä materiaali ja tärkeä rakentamisen raaka-aine. Esivalmistetut rakenteet voidaan käyttää uudelleen. Teräsrakenteista ei synny mitään vaarallisia jätteitä. Esivalmistuksen ansiosta rakennustyömailla ei muodostu lähes lainkaan jätettä. Rakentamisesta, korjaamisesta ja purkamisesta syntyvät jätemateriaalit lajitellaan ja teräsromu palautetaan terästeollisuuteen kierrätysteräksenä. Kierrätysteräksellä on vahva markkina-asema: käytöstä elinkaarensa lopussa poistetusta rakennuksissa käytetystä teräksestä hyödynnetään keskimäärin 95 % uuden materiaalin tuotannossa. Lopputuotteista ei muodostu vaarallisia jätteitä eikä teräs materiaalina ole vahingollista ympäristölle käyttöpaikallaan. Euroopan jäteluokituksen mukainen jätekoodi Ruukin valmistamille terästuotteille niiden käytön päättymisen jälkeen on 17 04 05 (rauta ja teräs). Kaikki terästuotteiden pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä. 5

Tietoa turvallisesta asentamisesta ja käytöstä Teräsrakenteet ovat esivalmistettuja elementtejä, jotka kiinnitetään pulteilla ja hitsaamalla. Ruukin teräsrakenteet voidaan asentaa nopeasti ja turvallisesti. Nopea asennus ja helppo käytönaikainen kunnossapito pienentävät kuluja ja kuormittavat vähemmän myös ympäristöä. Projektipäällikön ja työmaapäällikön tulee aina arvioida turvallisuusriskit ennen kuin asennus aloitetaan. Paikallisen työmaapäällikön vastuulla on informoida asentajia turvallisista työskentelytavoista ja tarvittavista henkilökohtaisista suojaimista sekä varusteista. Turvallisuus Ruukki vaatii, että asianmukaisia suojavaatteita käytetään Ruukin tuotteita asennettaessa, jotta vältetään terävien teräsosien viillot. Turvakenkien, kypärän, huomiovärillisten työvaatteiden ja suojalasien käyttö on pakollista Ruukin kanssa työskenneltäessä. Käsien suojausta työvaiheeseen soveltuvilla suojakäsineillä suositellaan. Kuulosuojaimia suositellaan käytettäväksi tarvittaessa. Hitsaus ja hiominen vaativat tulenkestävien suojavaatteiden, hengityssuojaimen ja asianmukaisten silmäja kuulosuojainten käyttämistä. Kun hitsataan maalattuja rakenteita, on arvioitava työstä aiheutuva riski muille työntekijöille ja tarvittaessa eristettävä kyseinen alue tämän työvaiheen ajaksi hiukkaspäästöjen vuoksi. Maalattaessa on käytettävä suojavaatteiden lisäksi asianmukaisia hengityssuojaimia ja suojalaseja. Ympäristön turvallisuuden vuoksi kaikki kemikaalit maalit mukaan lukien tulee käsitellä ja varastoida turvallisesti maaperään ja vesistöön aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi. Erityisesti vesistöjen läheisyydessä tehtävä maalaustyö on suojattava ympäristöön joutuvien roiskeiden estämiseksi. Kunnossapito Pinnoite on tarkistettava säännöllisesti ja epäpuhtaudet on puhdistettava. Pinnoite voidaan korjata huoltomaalilla. Käyttöikä ja kunnossapito suunnitellaan standardin ISO 12944-5 ja asiakkaan vaatimusten mukaan. Teräsrungoissa maalipinnoitteen kesto ensimmäiseen huoltomaalaukseen saakka jaetaan ympäristöluokkiin (ilmastorasitusluokkiin) seuraavasti: L lyhyt kesto, 2 5 vuotta M keskipitkä kesto, 5 15 vuotta H pitkä kesto, yli 15 vuotta Teräsrakenteiden käyttöikä on mitoitettu EN-standardien mukaan. Tarkempia tietoja käyttöiän suunnitteluperusteista on löydettävissä muun muassa standardista SFS-EN 1990 ja SFS-EN ISO 12944-5. Siltarakenteissa maalin vähimmäiskestoikä on 25 vuotta. Asianmukaisella, säännöllisellä huollolla rakenteiden oletetaan kestävän käytössä yli 50 vuotta. 6

Ympäristöprofiili Raakaaineet (A1) Kuljetus (A2) Tuotanto (A3) Kuljetus (A4) Asentaminen käyttöpaikalla (A5) Käyttövaihe (B1-B7) Purkaminen (C1) Kuljetus (C2) Kierrätys (D) Teräs Hitsauslisäaineet, maalit ym. Teräsrakenteiden valmistus: Esipuhdistus, poraus, leikkaus, hitsaus, maalaus, pakkaus Teräksen kierrätys materiaalina takaisin raakaaineeksi Energia Jätteenkäsittely (C3-C4) Jätteiden hävittäminen Kuva 2. Elinkaarilaskennan järjestelmärajat. Kaaviossa on kuvattu teräsrakenteiden elinkaaren vaiheet. Elinkaarilaskelma ei kata harmaalla pohjalla olevia elinkaaren vaiheita. Ympäristöseloste kattaa tuotteen elinkaaren raaka-aineen hankinnasta tehtaan portille eli tuotevaiheen informaatiomoduulit A1, A2, A3, sekä lopputuotteen kierrätyksen 90 %:n kierrätysasteella eli elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset informaatiomoduulista D ( Kehdosta tehtaan portille optioin ). Tämä tarkoittaa, että laskennassa huomioidaan teräksenvalmistuksessa raaka-aineena käytetyn kierrätysteräksen ympäristökuorma ja hyvitetään tuotteen kierrätys sen käyttöiän lopussa (end-of-life). Ympäristöselosteen elinkaarilaskelma ei kata rakentamisvaiheen (A4 A5), käyttövaiheen (B1 B5; B6 B7) eikä purkuvaiheen (C1 C4) tietoja. Kierrätyksen vaikutus on laskettu maailman terästuottajien järjestön (World Steel Association) elinkaarimallin perusteella niin, että kompensaatio on erotus teräsaihion ensisijaisen eli malmipohjaisen tuotannon ja toissijaisen eli kierrätysteräspohjaisen tuotannon välillä. Yhden teräskilon tuottamiseen sekundäärituotannossa tarvitaan 1,092 kg kierrätettyä terästä. Ruukki käyttää teräksen tuotannossa keskimäärin 20 % kierrätysterästä, mutta koska Ruukin käyttämä kierrätysteräs ja sen kuormat ja hyödyt huomioidaan Worldsteelin elinkaarimallin mukaisesti moduulissa D, kaksoislaskennan välttämiseksi niitä ei raportoida standardin EN 15804 mukaisena sekundäärimateriaalien käyttönä erikseen. Ruukin tuotannossa muodostuvien sivutuotteiden elinkaaren aikaiset hyödyt on kohdennettu Worldsteelin elinkaarimallin mukaisesti teräksen tuotannolle, hyödyt näkyvät Raaka-aineiden hankinnan (A1) elinkaaritiedoissa. Sivutuotteiden kohdentamisen ympäristövaikutuksia laskennallisesti pienentävä vaikutus kuumavalssatun teräksen tuotannossa on 5,0 10,0 %, keskimäärin 8,0%. Seuraavissa taulukoissa on esitetty teräsrakenteiden elinkaarianalyysin perustuvat ympäristöindikaattorit. Kaikki arvot koskevat 1 kg teräsrakenteita. 7

Taulukko 3. Kuumavalssatusta levystä ja kelasta valmistettujen, hitsattujen ja pintakäsiteltyjen profiilien, ristikkorakenteiden ja palkkien ympäristöprofiili. Ympäristövaikutuksia kuvaavat indikaattorit Indikaattorit Yksikkö Tuotevaihe Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset A1 Raakaaineiden hankinta A2 Kuljetus A3 Valmistus Tuotevaihe yhteensä GWP (kasvihuonekaasupäästöt) kg CO2 ekviv. 2.44 0.01 0.25 2.71-1.30 ODP ((Yläilmakehän otsonia tuhoavien aineiden päästöt) AP (Maaperää ja vesistöjä happamoittavat päästöt) EP (Rehevöittymistä aiheuttavat päästöt) POCP (Valokemiallista otsoni alailmakehästä muodostavien aineiden päästöt) ADP-elementit (Uusiutumattomien mineraalivirtojen ehtyminen) ADP-fossiiliset polttoaineet (Uusiutumattomien energiavarojen ehtyminen) D Uudelleenkäyttö, kierrätys ja hyödyntäminen kg CFC11 ekviv. 9.73x10-09 6.72x10-14 1.80x10-11 9.74x10-09 4.10x10-08 kg SO2 ekviv. 4.58x10-03 1.07x10-04 7.90x10-04 5.48x10-03 9.16x10-02 kg (PO 4 ) -3 ekviv. kg eteeni ekviv. 5.00x10-04 2.19x10-05 5.29x10-05 5.75x10-04 -8.78-05 3.77x10-04 1.20x10-05 1.50x10-03 1.89x10-03 -6.43x10-04 kg SB ekviv. 1.26x10-05 5.29x10-10 2.26x10-07 1.28x10-05 -1.31x10-05 Luonnovarojen käyttöä kuvaavat indikaattorit Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö Prosessienergiana käytetty uusiutumaton primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman energian kokonaiskäyttö 24.19 0.19 3.21 27.59-13.70 0.44 0.01 1.71 2.16 0.75 0 0 0 0 0 0.44 0.01 1.71 2.16 0.75 12.84 0.19 4.74 17.78-0.87 12.10 0 0 12.10 1.67 24.95 0.19 4.74 27.89-12.18 Kierrätysmateriaalien käyttö kg - - - - - Uusiutuvien kierrätyspolttoaineiden käyttö Uusiutumattomien kierrätyspolttoaineiden käyttö - - - - - - - - - - Veden kokonaiskäyttö m 3 0.02 0 0 0.02 0 Muut ympäristöindikaattorit - jätekategoriat Vaarallinen jäte kg 5.37x10-02 0 7.48x10-03 6.12x10-02 6.28x10-03 Kaatopaikkajäte kg 4.12x10-04 0 7.20x10-03 7.62x10-03 3.66x10-02 Radioaktiivinen jäte kg 2.97x10-04 0 6.38x10-04 9.35x10-04 4.39x10-04 Muut ympäristöindikaattorit tuote-, materiaali- ja energiavirrat Komponentit uudelleenkäyttöön kg - Jäte materiaalikierrätykseen kg - Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg - Yhteensä Viety energia MJ per energiamuoto 0.04 8

Taulukko 4. Kylmämuovatuista rakenneputkista ja profiileista valmistettujen, hitsattujen ja pintakäsiteltyjen ristikkorakenteiden ja palkkien ympäristöprofiili Ympäristövaikutuksia kuvaavat indikaattorit Indikaattorit Yksikkö Tuotevaihe Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset A1 Raakaaineiden hankinta A2 Kuljetus A3 Valmistus Tuotevaihe yhteensä GWP (kasvihuonekaasupäästöt kg CO2 ekviv. 2.55 0.01 0.27 2.83-1.40 ODP ((Yläilmakehän otsonia tuhoavien aineiden päästöt) AP (Maaperää ja vesistöjä happamoittavat päästöt) EP (Rehevöittymistä aiheuttavat päästöt) POCP (Valokemiallista otsoni alailmakehästä muodostavien aineiden päästöt) ADP-elementit (Uusiutumattomien mineraalivirtojen ehtyminen) ADP-fossiiliset polttoaineet (Uusiutumattomien energiavarojen ehtyminen) kg CFC11 ekviv. D Uudelleenkäyttö, kierrätys ja hyödyntäminen 1.08x10-8 6.72x10-14 2.05x10-11 1.08x10-08 4.47x10-08 kg SO2 ekviv. 5.04x10-03 1.07x10-04 6.76x10-04 5.82x10-03 -2.13x10-03 kg (PO 4 ) -3 ekviv. kg eteeni ekviv. 5.17x10-04 2.19x10-05 4.30x10-05 5.82x10-04 -9.24x10-05 4.03x10-04 1.20x10-05 1.84x10-03 2.26x10-03 -6.98x10-04 kg SB ekviv. 1.31x10-05 5.29x10-10 2.32x10-07 1.34x10-05 -1.43x10-05 Luonnovarojen käyttöä kuvaavat indikaattorit Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö Prosessienergiana käytetty uusiutumaton primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman energian kokonaiskäyttö 25.30 0.19 3.22 28.71 28.75 0.62 0.01 1.48 2.11 0.76 0 0 0 0 0 0.62 0.01 1.48 2.11 0.76 13.79 0.19 4.67 18.65-1.00 12.51 0 0 12.51 1.79 26.30 0.19 4.67 31.16-13.15 Kierrätysmateriaalien käyttö kg - - - - - Uusiutuvien kierrätyspolttoaineiden käyttö Uusiutumattomien kierrätyspolttoaineiden käyttö - - - - - - - - - - Veden kokonaiskäyttö m 3 0.02 0 0 0.02 0 Muut ympäristöindikaattorit - jätekategoriat Vaarallinen jäte kg 0.06 0 2.26x10-03 0.65-0.01 Kaatopaikkajäte kg 3.51x10-03 0 6.07x10-03 9.58x10-03 -0.04 Radioaktiivinen jäte kg 3.70x10-04 0 6.03x10-04 9.73x10-04 4.78x10-04 Muut ympäristöindikaattorit tuote-, materiaali- ja energiavirrat Komponentit uudelleenkäyttöön kg - Jäte materiaalikierrätykseen kg - Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg - Yhteensä Viety energia MJ per energiamuoto 0.05 9

CFI.001FI/09.2014/AN Ympäristöseloste antaa tietoa Ruukin tuotteiden ympäristövaikutuksista. Seloste perustuu standardien EN 15804+A1:2014, ISO 14025:2010 ja ISO 14040:2006 vaatimuksiin. Ympäristöseloste sisältää tietoa tuotteiden raaka-aineista, energiankulutuksesta, tuotannon aikana syntyvistä päästöistä sekä tuotteen kierrätyksestä. Ruukki Construction palvelee rakennusalan asiakkaita. Toimitamme asiakkaittemme liiketoimintaa edistäviä tuotteita ja palveluja aina suunnittelusta asennukseen. Ruukin yritysvastuu määritellään Ruukin strategiassa, arvoissa, hyvän liiketavan periaatteissa, politiikoissa sekä johtamisjärjestelmässä. Ruukin tuotantolaitokset toimivat sertifioitujen ISO 14001 ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Ruukki pyrkii jatkuvaan kehitykseen ja energiatehokkuuteen kaikissa toiminnoissaan ja asiakasratkaisuissaan. Ruukki Construction on SSAB:n divisioona, tuotemerkkejämme ovat Ruukki ja Plannja. Uusimmat, päivitetyt tiedot Ruukin tuotteista ja palveluista, tuotteiden turvallisesta käytöstä sekä ympäristö- ja sosiaalisesta vastuusta löytyvät Ruukin internet-sivuilta osoitteesta www.ruukki.fi. Ruukki Construction Oy, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki, 020 5911, www.ruukki.fi Copyright 2014 Ruukki Construction. Kaikki oikeudet pidätetään.