Sosiaali- ja terveysministeriölle KANNANOTTO hallituksen esitykseen laiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä haluaa kunnioittaen esittää kannanottonsa uuteen tulkkauspalvelulakiin. Olemme tutustuneet heinäkuussa annettuun lakiesitykseen ja todenneet siinä vakavan puutteen: lakiesityksessä tai sen perusteluissa ei oteta kantaa siihen, kuka voi toimia kyseisen lain tarkoittamana tulkkina. Tähän asti tiedot koulutetuista viittomakielen tulkeista ovat olleet koottuina järjestöjen ylläpitämään tulkkirekisteriin, mutta lakiesityksen yhteydessä täytyy päättää myös viranomaismenettely rekisteröinnissä, jotta palvelu olisi yhteiskunnallisesti ajan tasalla, asianmukaista ja tulkkitoiminta siten valvonnan alaista. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä esittää, että nykyisen, juridisesti epämääräisen ja epämuodollisen toiminnan sijaan viranomaiset huolehtivat pätevien ammatinharjoittajien valvonnasta. Järjestöjen ylläpitämällä rekisterillä on voitu vain suositella, mutta ei puuttua vakaviin ongelmatilanteisiin. Palvelun laadun valvonta on yksittäisissä tulkkaustilanteissa erotettava yleisestä oikeudesta harjoittaa ammattia. Viime aikojen uutisoinnissa potilasturvallisuus ja terveydenhuollon ammatinharjoittajien pätevyyden valvonta ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Yhtä lailla tulkkauspalvelun asiakkaiden on saatava asianmukaista, luotettavaa palvelua. Perusteluna tälle ovat sekä oikeusturvan että muiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen sekä terveydenhuollon tilanteissa potilasturvallisuus. Erityisesti vaitiolovelvollisuuden ja tietosuojalain noudattaminen on taattava tulkkauspalveluiden osalta. Jos mikään muu laki ei tätä erityisesti osoita, se tulee sisällyttää tulkkauspalvelulakiin. Kelalle tulkkauspalvelujen järjestäjänä lienee olennaista tietää, keneltä se palvelun ostaa ja kuka palvelun viime kädessä tulkkaustilanteissa suorittaa. Kelan on pystyttävä tarkistamaan, että palveluntuottajien työntekijät (= tulkit) ovat asianmukaisesti koulutettuja ja sitoutuneet ammattietiikkaa. Tähän tarvitaan keskitetty rekisteri, jota Kela itse ei kuitenkaan voi ylläpitää (vrt. TEO). Lisäksi Kelan kilpailutuksen kriteerien määrittelyn yhteydessä on sovittava siitä, millaisia tietoja palveluntuottajien on toimitettava tulkkiensa pätevyydestä, olisiko esim. oltava liitteenä jonkinlainen rekisteriote. Koska Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus nykyisen tulkkirekisterin ylläpitämiseen on epävarma, vastuullisen viranomaisen osoittaminen vastaavan järjestelmän ylläpitämiseen on ratkaistava välittömästi. Jos tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä joutuu lakkauttamaan tulkkirekisterin, ammattieettistä toimintaa ei valvo kukaan, ei edes epävirallisesti. Siitä aiheutuisi todennäköisesti erittäin suuri luottamuspula koko uutta tulkkauspalvelujärjestelmää kohtaan. Vaikka palvelua edelleen tuottaisivat samat henkilöt kuin tähän asti, pelko uusista, villeistä ja epäammatillisista tulkeista horjuttaisi uuden palvelun käyttöönottoa.
2 PERUSTELUT: Kuvaus tulkkirekisterin perustamisesta ja nykytilanteesta Tulkkirekisterin historiasta. Sosiaalihallitus kokosi 1970-luvulla asioimistulkkikoulutukseen viittomakielentaitoisia henkilöitä, joiden yhteystiedoista koostettiin Suomen ensimmäinen tulkkiluettelo. Näin alkoi viittomakielen tulkkeja koskevien tietojen järjestelmällinen kokoaminen. Samaan aikaan Kuurojen Liiton tulkkitoimikunta alkoi työstää tulkeille eettisiä ohjeita. Ne julkaistiin vuonna 1982. Ohjeet kuurosokeille tulkkaukseen valmistuivat v. 1984. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä muodostui v. 1990 Kuurojen Liiton tulkkitoimikunnan ja alan eri järjestöjen ja yhteistyötahojen yhdistettyä voimansa. Julkinen tulkkirekisteri ja eettinen ammatin harjoittaminen ovat siis alusta asti kulkeneet yhdessä. Valtionhallinnossakin tapahtui muutoksia: Sosiaalihallituksesta tuli Stakes. Stakes ei ottanut tulkkiluetteloa omiin järjestelmiinsä, joten Kuurojen Liitto teki selvityspyynnön asiasta 1993. Selvityksessä todettiin, että valtio voi pitää rekisteriä vain lainsäädännöllä määrätyistä ammateista (vrt. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO), mutta viittomakielen tulkeilla tai muilla kuulovammaisalan tulkeilla ei ole tätä asemaa. Tästä syystä sovittiin, että tulkkirekisteri/-luettelo siirrettiin toistaiseksi järjestöjen ylläpidettäväksi. Kyseinen sopimus ei ollut juridinen, mutta turvasi olemassa olevia käytäntöjä. Ko. tahot eli Kuurojen Liitto, Kuulonhuoltoliitto, Suomen Kuurosokeat ja Suomen Viittomakielen Tulkit päättivät yhdessä perustaa tulkkirekisterin. Tämä päätös on kirjallisesti dokumentoitu ko. tahoilla. Käytännön vastuu tulkkirekisterin ylläpitämisestä asetettiin tulkkitoiminnan yhteistyöryhmälle. Tulkkirekisteriä on uudistettu vuosina 1999 ja 2005. Muutosten yhteydessä päivitettiin myös viittomakielentulkin ammattisäännöstöä. Vuoden 2009 aikana järjestöjen päärahoittaja Raha-automaattiyhdistys on täsmentänyt avustustoimintansa ehtoja. Suullisen ilmoituksen mukaan tulkkirekisterin ei katsota kuuluvan järjestöjen vastuulle ja sen vuoksi rahoitus sen osalta ei jatku. Toimintaperiaatteista. Tulkkirekisteri on luettelo järjestöjen hyväksymän tulkkikoulutuksen suorittaneista tulkeista, jotka voivat antaa vammaispalvelulain 8 :ssä tarkoitettua tulkkipalvelua. Tulkkien rekisteröityminen perustuu heidän vapaaehtoiseen ilmoittautumiseensa. Rekisteröityessään tulkit sitoutuvat noudattamaan ammattisäännöstöä. Rekisterinpitoon liittyvät juridiset seikat ja järjestöjen vastuu ilmenevät henkilörekisterilain 10 ja 24 edellyttämästä rekisteriselosteesta. Tulkkirekisteristä ei voida poistaa sinne rekisteröityneitä, vaan tulkkirekisterin sääntöjen 8 kohta kuuluu näin: Jos tulkki on tuomioistuimessa tuomittu tulkin työhön tai tulkkipalvelun asiakaspiiriin liittyvästä rikoksesta voidaan hänen rekisteritietoihinsa lisätä merkintä, että tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä ei enää suosittele häntä käytettäväksi tulkkina. Tulkkirekisteri ja siihen tehtävä merkintä ei siis voi säädellä tai estää ketään työskentelemästä tulkkina sanktioista huolimatta.
3 Tällä hetkellä tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä ja tulkkikoulutus noudattavat tulkkirekisterin sääntöihin kirjattua käytäntöä: 4. Tulkin on haettava rekisteriin hyväksymistä täyttämällä yhteistyöryhmän laatima liittymislomake ja allekirjoittamalla se. Allekirjoituksellaan tulkkirekisteriin liittyvä tulkki sitoutuu siihen, että hänen tietonsa ovat julkisia liittymis- ja päivityslomakkeen saatekirjeen määrittelemällä tavalla. Tulkiksi opiskeleva voidaan hyväksyä rekisteriin merkinnällä opiskelija silloin, kun hän on hyväksytysti suorittanut oppilaitoksen järjestämän tulkkirekisterikokeen. Opiskelijan valmistuttua rekisteristä poistetaan opiskelija -merkintä oppilaitoksen ilmoituksella. Tulkkirekisterin ja tulkkikoulutuksen välinen sidos on vahva, ja se on kirjattu tulkkirekisterin säännöissä. Koulutuksen järjestäjät on valtuutettu järjestämään tulkkirekisterikoe. Opiskelija voi hakea rekisteriin liittymistä vasta suoritettuaan ennalta sovitut ja kirjatut opintokokonaisuudet ja kokeen. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä on pyrkinyt edistämään koulutuspaikkojen järjestämien kokeiden yhtenäisyyttä. Viittomakielentulkki (AMK) tutkintonimikkeellä valmistuvien liittäminen tulkkirekisteriin on ollut perusteltua ja yksiselitteitä viittomakielen tulkkauksen osalta. Muiden lisä- tai erityistaitoja vaativien menetelmien, kuten kirjoitustulkkauksen sekä kuuroutuneiden ja kuurosokeiden tulkkausmenetelmien hallintaa mittaavien tulkkirekisterikokeiden suunnittelu on vielä osittain kesken. Tulkkirekisterin merkitys. Asiakaskunta pitää tulkkirekisteriä äärettömän tärkeänä. Heidän luottamuksensa palvelun laatuun perustuu siihen, että tulkki on sitoutunut noudattamaan viittomakielentulkin ammattisäännöstöä. Kuuluminen tulkkirekisteriin on eettisyyden takeena. Lisäksi asiakkaalle merkityksellinen tieto on se, että tulkin taidot on rekisterikokeella testattu ennen työelämään tuloa. Palvelun laatu on nykyisestä koejärjestelmästä huolimatta melko kirjavaa tulkkien taitotasoerojen takia. Ajoittain asiakaskunta on nostanut esille myös taidon ylläpitämisen varmistamisen kerran suoritettu tutkinto ei aina riitä takaamaan taidon säilymistä. Puhevammaisten tulkeista ei ole koottu lainkaan toistaiseksi rekisteriä, eikä sellaiseen liittymisen kriteereitä ole vielä olemassa. Puhevammaisten tulkkien edustajien mukaan pelkkä koulutus ei riitä, vaan tarvitaan esim. vastaavanlainen koe kuin viittomakielen tulkeilla. Asia täytyy valmistella harkiten. Olisi tärkeää, että mahdollisessa rekisterissä on virallinen elin, joka valvoo rekisteriä. Kuulo- ja puhevamma-alan järjestöt kokosivat tulkkirekisterin tulevaisuuden skenaarioista alustavan analyysin keväällä 2009. Ajatus rekisterin mahdollisesta lakkauttamisesta nähtiin voimakkaana uhkakuvana siitä, että palattaisiin vuosikymmeniä sitten vallinneeseen tilanteeseen, jossa kuka tahansa kouluttamaton henkilö saattoi toimia tulkkina. Sekä kuulo- että puhevamma-alan toimintaympäristöissä toimii erilaisissa työ- ja vapaaehtoistehtävissä lukuisia sellaisia henkilöitä, jotka mielellään tekisivät tulkkausta, vaikka heillä ei ole riittävää pätevyyttä siihen (ei ammatillista, kielitaitoon ja tulkkausmenetelmiin liittyvää pätevyyttä eikä eettistä osaamista). Asiakaskunta on hyvin huolestunutta siitä, että tällaiset henkilöt toimisivat heille tulkkeina ammattitulkkien sijaan. Tulkkirekisterin funktio. Tulkkien rekisteröinnillä halutaan turvata se, että vain koulutuksen saaneet henkilöt toimivat tulkkeina. Rekisterin säännöillä luodaan yhtenäiset kritee-
4 rit sille, millaisella koulutuksella voi toimia tulkkina viittomakielisille kuuroille (=viittomakielentulkki (AMK) perustutkinto), kuurosokeille, kuuroutuneille, puhevammaisille jne. Muodollisella koulutuksella voidaan varmistaa ammattietiikan hallinta, mikä tulkkaustaitojen rinnalla on haluttu turvata aivan alusta lähtien. Muodollisen koulutuksen tärkeys korostuu, koska tulkkien ammattinimikkeitä ei ole lailla määritelty/suojattu. Nykyisessä tulkkirekisterissä on myös muita kuin viittomakielen tulkkeja: kuuroutuneiden viitotun puheen tulkit sekä lukuisilla kuurosokeiden eri menetelmillä tulkkaavat tulkit, kirjoitustulkit sekä puhevammaisten tulkit. Näihin menetelmiin koulutus on tällä hetkellä joko alempi kuin ammattikorkeakoulututkinto, vain suppea osa ammattikorkeakoulututkintoa tai se ei sisälly lainkaan tutkintoon (esim. kirjoitustulkkaus). Siksi kriteerien määrittely niiden osalta on tehtävä huolellisesti. Esimerkiksi pitkään kaivattua ruotsinkielisten kirjoitustulkkien erilliskoulutusta on suunniteltu alkavaksi vuonna 2010. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä pitää tulevaisuudessakin tärkeänä sitä, että sekä asiakkaalla että palvelun ostajalla on mahdollisuus tarkistaa tulkin pätevyys. Erityisen tärkeänä elementtinä asiakkaat pitävät tulkkien eettisiä sääntöjä. Suurin osa kunnista on kunnioittanut tulkkirekisteriä, ja varsinkin ne kunnat, joissa tulkkipalvelu on ollut uutta, ovat käyttäneet listaa apunaan päätöksenteossaan. Tulkkirekisterin avulla on tarkistettu, voiko yksittäiselle henkilölle maksaa tulkkauksesta. Valitettavasti kaikki kunnat eivät ole huomioineet tulkkirekisteriä tulkkipalvelua järjestäessään: esim. jos alueelta ei löydy koulutettuja tulkkeja, tulkiksi on saatettu värvätä kuka tahansa henkilö, joka hieman osaa viittoa tai jopa omainen. Tulkkirekisterin tarkoitus ja tehtävä. Tulkkirekisterin tarkoituksena on turvata asiakkaille yhtenäinen, riittävän laadukas palvelu, jossa noudatetaan ammattieettisesti asianmukaisia sääntöjä. Vastaavia käytäntöjä noudatetaan myös muissa professioissa. Tulkeilla on oma ammattiliittonsa, mutta Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT) on keskittynyt ammatilliseen edunvalvontaan eivätkä kaikki tulkkeina toimivat liity yhdistyksen jäseniksi. SVT ei valvo jäsenistönsä toimintaa eikä se ole asettanut rekisterityyppistä kriteeriä jäsenyydelle. Kirjoitustulkkien ja puhevammaisten tulkkien yhdistystoiminta on vasta käynnistymässä. [VRT.: Puhuttujen kielten tulkit ovat järjestäytyneet kahteen eri yhdistykseen: Kääntäjien Ammattijärjestö KAJ on akavalainen ammattiyhdistys ja Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liitto (SKTL) puolestaan ideologinen yhdistys, johon anottava jäsenyyttä.] Edellä esitetyn perusteella tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä esittää, että nykyisen, juridisesti epämääräisen ja epämuodollisen toiminnan sijaan viranomaiset huolehtivat pätevien ammatinharjoittajien valvonnasta. Helsingissä 19.8.2009 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä - Kuuloliitto ry - Kuurojen Liitto ry - Suomen Kuurosokeat ry - Suomen Viittomakielen Tulkit ry
5 Kannanottoon ovat ilmoittaneet yhtyvänsä seuraavat Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän toimintaa tukevat järjestöt - Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry - Suomen Kirjoitustulkit ry - Svenska hörselförbundet rf ja viittomakielentulkkeja kouluttavat oppilaitokset - Diakonia-ammattikorkeakoulu - Humanistinen ammattikorkeakoulu