NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTO ALUSTAVA OPINTO-OPAS LUKUVUODELLE 2015 2016

NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTO ALUSTAVA OPINTO-OPAS LUKUVUODELLE 2015 2016

NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTOSSA Päivitetty: 01.07.2015 Nais- ja sukupuolentutkimus on tieteidenvälinen, moni- ja poikkitieteellinen ja perinteisiä paradigmoja haastava opetus- ja tutkimusala, jota Oulun yliopistossa voi opiskella perus- ja aineopintojen laajuisesti (yhteensä 60 op). Oppiaineen teemoista voi tehdä myös sekä perus- että jatko-opintotasoista tutkimusta ja saada siihen ohjauksen. Oppiaine on hallinnollisesti sijoitettu kasvatustieteiden tiedekuntaan, mutta se tarjoaa opetusta yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ja opettajia on eri tieteenaloilta ja tiedekunnista. Opetustarjontaan sisältyy myös sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen HILMA-verkoston järjestämiä kursseja. Lisäksi opiskelija voi hyödyntää opinnoissaan sukupuolentutkimuksen kansainvälistä ja ulkomaista opetustarjontaa oppiaineen erinomaisten kansainvälisten verkostojen ansiosta. Nais- ja sukupuolentutkimuksessa suoritettuja opintoja voi sisällyttää eri koulutusohjelmiin ja tutkintoihin opintokokonaisuuksina tai sivuaineena. Oppiaineen lähtökohtana on ollut naisten historiallisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman tutkiminen ja opiskelu, mutta vähitellen kysymyksenasettelut ovat laajentuneet, mikä näkyy myös oppiaineen nimessä: Naistutkimus -nimestä on siirrytty nimeen Nais- ja sukupuolentutkimus. Asioiden tarkastelussa pyritään intersektionaalisuuteen, eli ottamaan huomioon esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, luokan, iän, vammaisuuden ja muiden tekijöiden moninainen saman- ja eriaikainen merkityksellistyminen ihmisten arjessa. Oppiaineena Nais- ja sukupuolentutkimus koostuu Oulun yliopistossa perus- ja aineopintokokonaisuuksista sekä kolmesta erillisestä opintokokonaisuudesta, joista yksi on oppiaineeseen johdatteleva kokonaisuus; toinen suuntautuu Oulun yliopiston sukupuolentutkimuksen yhdelle vahvuusalueelle, eli väkivallan, väkivallattomuuden ja tasa-arvoisuuden kysymyksiin; ja kolmas on rakennettu palvelemaan tutkimusopintoja. (Viimeksi mainittu kokonaisuus on räätälöitävissä myös jatko-opintojen tasolle). Perusopintojen (A212901) laajuus on 25 op ja aineopintojen (A212902) 35 op. Perusopinnoissa on tarjolla 6 viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa, joista yksi, Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi on kaikille pakollinen. Aineopinnoissa on kolme pakollista opintojaksoa sekä seuraavat 4 suuntautumisalaa: 1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) 3. Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5 15 op) ja 4. Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5 10 op). Nais- ja suopuolentutkimuksen erilliset opintokokonaisuudet, jotka ovat laajuudeltaan 10 25 op. ovat seuraavat: 1. Johdatus nais- ja sukupuolentutkimukseen (10 op), joka rakentuu nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopintojaksosta (417113P 4 op) sekä opiskelijan valinnan mukaan 5 opintopisteestä muita oppiaineen perusopintoja. 2. Tutkimusta tukeva nais- ja sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuus (10 20 op) rakentuu opiskelijan valinnan mukaan seuraavista perus- ja aineopintojen kursseista: 417113P, 417114P, 417207A, 417208A, 417209A. 2

3. Väkivalta ja välittävän myötäelämisen ehdot / Violence and the Frames for Compassion and Nonviolence (25 op/ects) opintokokonaisuuteen sisältyvät perusopintojen opintojakso 417133P, sekä aineopintojen opintojaksot 417215A, 417216A, 417217A, ja 417218A. Tänä lukuvuonna koko opintokokonaisuus tarjotaan suomenkielellä. Opiskelija voi halutessaan suorittaa koko opintokokonaisuuden aineopintotasoisena. Tällöin opiskelija täydentää perusopintoihin sijoitettua opintojaksoa lisätehtävällä. Aineopintotason valinnasta tulee ilmoittaa opintokokonaisuuden vastuuhenkilölle etukäteen. Käytä hyväksesi nais- ja sukupuolentutkimuksen opintoihin rakennettuja itsenäisten valintojen mahdollisuuksia sekä opintokokonaisuuksien että opintojakso- ja kirjatarjonnan osalta, ja rakenna opintosi mahdollisimman hyvin omia tarpeitasi ja kiinnostuksenkohteitasi vastaaviksi. Seuraa nais- ja sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua ja kotisivuja, jotka sijaitsevat osoitteessa www.oulu.fi/naistutkimus/. Ilmoitustaulu puolestaan sijaitsee kasvatustieteiden tiedekunnan 1. kerroksessa, Sara Wacklinin aulassa, luentosalin KTK 117 lähellä. Opettajien/ tentaattoreiden yhteystiedot löytyvät lukujärjestyksen lopussa olevasta Yhteystiedot -osiosta. Kirjallisuuden opiskelun osalta haluamme sinun muistavan seuraavaa: Kirjatentit suoritetaan kasvatustieteen tenttipäivinä. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään tenttiperjantaita edeltävän viikon torstaina osoitteessa weboodi.oulu.fi/oodi. Mikäli haluat suorittaa opintojakson muuten kuin tenttimällä perinteiseen tapaan (ks. seuraavana oleva informaatio tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta), sovi siitä erikseen tentaattorin kanssa. Ne teokset, jotka on sijoitettu useampaan kohtaan, voi tenttiä vain kerran. Luentojen ja niihin kuuluvan kirjallisuuden kuulusteluista sovitaan erikseen luennoilla. Tentittävän kirjallisuuden määrää koskeva sääntö: 1 opintopistettä vastaa vaikeustasoltaan keskinkertainen noin 200 -sivuinen äidinkielinen / noin 150 -sivuinen vieraskielinen teos. Tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta: Tenttikirjallisuutta voi suorittaa paitsi yleisinä tenttipäivinä tenttitilaisuuksissa, myös esseinä, katsauksina jne. Vaihtoehtoisista suoritustavoista tulee kuitenkin aina neuvotella erikseen kunkin opintojakson vastuuhenkilön kanssa, sillä heillä on toisistaan poikkeavia ehtoja. Ko. suoritukset kannattaa jättää tentaattorille/opettajalle kirjatenttipäivien aikoihin, jotta tulokset voidaan julkaista muiden tenttitulosten yhteydessä. Seuraavassa on vinkkejä vaihtoehtoisista suoritustavoista. Esseelle on luontaista pohtivuus ja se antaa perinteistä tenttivastausta enemmän tilaa persoonallisille äänenpainoille. Keskeinen, kirjoitusta suuntaava ongelma tai tehtävä ilmaistaan selvästi ja sen valinta perustellaan tentittävänä olevan kirjallisuuden sisällöistä käsin. Useita vaihtoehtoisiakin ajatuskulkuja voi kehitellä eteenpäin rinta rinnan ja nivoa ne lopulta yhteen tai jättää perustellusti avoimiksi. Lähdekirjallisuuden ja muun materiaalin käyttäminen on onnistumisen kannalta välttämätöntä. Lähteet merkitään tekstiin. Katsauksessa opiskelija suhteuttaa referoitavan/analysoitavan tekstin valitsemaansa kontekstiin, esimerkiksi kirjoittamisajankohdan keskusteluihin tai tekstistä esitettyyn kritiikkiin. Katsauksen tekeminen tulee kysymykseen parhaiten silloin, kun kohteena on useita vertailtavia tekstejä. 3

Arvio tarkoittaa tässä yhteydessä kirja-arvostelun tyyppistä tekstiä. Kirjoittaja esittää arviossa näkemyksensä kohteena olevasta tekstistä, sen kiinnostavuudesta, pätevyydestä, merkittävyydestä jne. suhteessa laatimiinsa tai tentaattorin kanssa yhdessä laadittuihin tai muulla tavalla määrättyihin kriteereihin. Lukupiiri voi koostua kahdesta tai useammasta opiskelijasta, jotka kokoontuvat keskustelemaan lukemastaan tenttikirjallisuudesta ja raportoivat kirjallisesti opintojakson tentaattorille. Lukupiirien perustamisesta vastaavat opiskelijat itse. Lukupiirin muodostamisessa voi käyttää apuna nais- ja sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua tms. Nais- ja sukupuolentutkimuksen YLEISET TENTTIPÄIVÄT LUKUVUONNA 2015 2016 Perjantaisin klo 14 17 salissa LI Syyslukukausi 2015 Kevätlukukausi 2016 18.9. 22.1. 16.10. 19.2. 13.11. 18.3. 11.12. 22.4. 20.5. Oppiaineen vastuuhenkilö on Vappu Sunnari Vapun vastaanottoaika on maanantaisin klo 14.30 16 syyslukukaudella 7.9. 30.11. ja kevätlukukaudella 18.1. 30.5. 4

A212901 Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnot 25 op Päivitetty: 01.07.2015 Opiskelijat perehtyvät Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnoissa tieteenalan teorioihin ja käsitteellistyksiin sekä tieteenalalla käytäviin keskusteluihin sukupuolentutkimuksen, naistutkimuksen, mies- ja maskuliinisuustutkimuksen sekä queer -tutkimuksen teorioita ja käsitteellistyksiä hyödyntäen. Tarkastelun kohteina ovat myös sekä tieteenalakohtaiset että ajankohtaiset yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja vuorovaikutukselliset ilmiöt, joiden kuvaaminen ja kriittinen tarkastelu haastavat problematisoimaan sukupuolen. Perusopintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa tunnistaa ja eritellä erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia lähtökohtia sekä niiden historiallisia, kulttuurisia ja metodologisia taustaolettamuksia analysoida erilaisia tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta jne. nais- ja sukupuolentutkimuksen teorioita ja käsitteitä käyttäen sisällyttää tarkasteluunsa myös intersektionaalisuuden reflektoida ja kehittää sensitiivisyyttä nais- ja sukupuolikysymyksille omassa toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa. Toteutustavat: Perusopinnot koostuvat yhdestä pakollisesta opintojaksosta (5 op), sekä 4 muusta opintojaksosta. Pakollisesta opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, samoin osasta muita perusopintojen kursseja. Kurssit Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi (5 op) Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet (5 op) Seksuaalisuus ja ruumiillisuus (5 op) Mies- ja maskuliinisuustutkimus (5 op) Populaarikulttuuri ja media (5 op) Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia (5 op) 5

Kaikille pakollinen perusopintojen opintojakso: 417113P Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi, 5 op Ajankohta: Syyslukukausi, periodi 1, alkaen 7.9. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksen historiaa ja muotoutumista, nimetä ja määritellä alustavasti nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset peruskäsitteet sekä tunnistaa erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia suuntauksia ja niihin liittyviä peruskysymyksenasetteluja Katsaus naisliikkeestä sukupuolen tutkimukseen Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset käsitteet, kysymyksenasettelut Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset teoriat Intersektionaalisuus Toteuttamistapa: luentoja 24 h SEKÄ tentti Oppimateriaali: Artikkeleita seuraavista teoksista: Saresma, T. Rossi, LM, Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen (osin) Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (osin) Rachel Alsop, Annette Fitzsimons & Kathleen Lennon (2002) Theorizing gender Barbara Christian, et al 2007. New Black feminist criticism (1985 2000) Lisämateriaali: Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (muilta osin) Arviointi: 5 1/hylätty Kurssikokonaisuuden opiskelu rakentuu aktiivisesta ja interaktiivisesta osallistumisesta luentotyöskentelyyn sekä luentoihin ja oppimateriaaliin (valituin osin) perustuvasta tentistä. Luentoajat ja -paikat : 07.09.2015 ma 12:15-14:00 KTK303 08.09.2015 ti 14:15-16:00 KTK303 14.09.2015 ma 12:15-14:00 KTK303 15.09.2015 ti 14:15-16:00 KTK303 21.09.2015 ma 12:15-14:00 KTK303 22.09.2015 ti 14:15-16:00 KTK303 28.09.2015 ma 12:15-14:00 KTK303 29.09.2015 ti 14:15-16:00 KTK303 05.10.2015 ma 12:15-14:00 KTK303 06.10.2015 ti 14:15-16:00 KTK303 12.10.2015 ma 12:15-14:00 KTK303 13.10.2015 ti 14:15-16:00 KTK303 Ilmoittautumisaika kurssille: 01.08. 14.09.-15 6

Korvaava, sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen HILMA-verkoston järjestämä kurssi: Introduction to Finnish Gender Studies Webcourse for exchange-students and all interested in basic introductory knowledge will be organized 05.10-27.11.2015. Teachers Hanna Ylöstalo from University of Turku and Katri Otonkorpi-Lehtoranta from University of Tampere. More details here in August, applications to course in September. 7

Muu perusopintojen opintojaksontarjonta 417114P Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet, 5 op Ajankohta: Kevätlukukausi, periodi 4, alkaen 15.3.2016 Osaamistavoite Opintojakson suorittanut henkilö osaa käsitteellistää ja analysoida vuorovaikutusta sukupuolen, vallankäytön, sosiaalisten hierarkioiden ja normittamisen sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja välittämisen näkökulmista. Valta käsitteenä; teoreettisia lähestymistapoja valtaan ja sukupuoleen Normatiiviset, institutionaaliset ja diskursiiviset valtarakenteet ja niiden ylläpito Sukupuolen historiallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkitsemät valtarakenteet ja dynamiikat Vuorovaikutuksen ja välittävän vuorovaikutuksen keskeiset käsitteet Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sosiaalisten suhteiden laadun, vallankäytön ja normittamisen näkökulmista tarkasteltuna Oman toiminnan reflektoimistaitojen oppiminen em. näkökulmista. Toteuttamistapa: Kontaktiopetus ja itsenäinen työskentely / tentti. Luentojen ajat ja paikat 15.03.2016 ti 10:15-12:00 KTK112 22.03.2016 ti 10:15-12:00 KTK112 29.03.2016 ti 10:15-12:00 KTK112 05.04.2016 ti 10:15-12:00 KTK112 12.04.2016 ti 10:15-12:00 KTK112 19.04.2016 ti 10:15-12:00 KTK112 Oppimateriaali: Feminist perspectives on power. Julkaisusta: Stanford Encyclopedia of Philosophy. Tuija Saresma, Rossi, LM & Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen teoksesta Johanna Kantolan artikkeli (s. 78-87) ja Juulia Jyrängin artikkeli (s. 307-314) Tarja Tolonen (2008) Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Sari Irni, Mianna Meskus & Venla Oikkonen (2014) Muokattu elämä. Teknotiede, sukupuolisuus ja materiaalisuus. Lempiäinen Kirsti, Leppänen Taru, Paasonen Susanna (2012) Erot ja etiikka feministisessä tutkimuksessa. Martha Nussbaum (2010) Talouskasvua tärkeämpää - Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä? Muita julkaisuja sopimuksen mukaan. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari 8

417116P Seksuaalisuus ja ruumiillisuus, 5 op Ajankohta: Opintojakson voi suorittaa joko itsenäisenä työskennellen tai osallistumalla korvaavaan opetukseen. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia, mikäli opiskelet itsenäisesti. Erillinen korvaava kurssi on tarkoitus järjestää kevätlukukaudella. (Asiasta ilmoitetaan lokakuun loppuun mennessä.) Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tarkastella ja analysoida seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta, niiden merkityksellistämiskäytäntöjä sekä seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden tutkimuksen keskeisiä kysymyksenasetteluja. Seksuaalisuus ja ruumiillisuus teoreettisina ja kulttuurisesti tuotettuina käsitteinä, identiteetteinä ja elettyinä kokemuksina. Representaatioiden ja käytäntöjen merkityksellistäminen sukupuoleksi ja seksuaalisuudeksi. Ruumiillisuuden sosiaaliset ja materiaaliset merkitykset ja merkityksen muodostamistavat Toteuttamistapa: Kontaktiopetus ja itsenäinen opiskelu Oppimateriaali: Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) (2006) Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Lisäksi kaksi valinnaista kirjaa seuraavista (tai sopimuksen mukaan). / In addition two books from the following materials or other materials based on an agreement with the person responsible for the course. Lisämateriaali: /Additional material Taina Kinnunen (2008): Lihaan leikattu kauneus Harri Kalha (toim.) (2007): Pornoakatemia! Susanna Paasonen et al. (toim.) (2005): Jokapäiväinen pornomme. Media, seksuaalisuus ja populaarikulttuuri Sanna Karkulehto (2011): Seksin mediamarkkinat Anna Kontula (2008): Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa Beemyn, B. & Eliason, M. (1996) Queer studies: a lesbian, gay, bisexual, and transgender anthology Bristow, J. (1997) Sexuality Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä tentti Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Itsenäiseen opiskeluun perustuvien kirjatenttien osalta Jenny Kangasvuo (paitsi syys- ja lokakuussa Vappu Sunnari). Korvaavan kurssin osalta vastuuhenkilö nais- ja sukupuolentutkimuksessa on Vappu Sunnari. 9

417118P Mies- ja maskuliinisuustutkimus, 5 op Ajankohta: Opintojakson voi suorittaa joko itsenäisenä työskennellen tai siten, että opintoihin sisältyy kontaktiopetusta ja itsenäistä työskentelyä. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia, mikäli opiskelet itsenäisesti. Erillinen kurssi opintojakson teemoista järjestetään syyslukukaudella, periodin 2 aikana, alkaen 26.10. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö kykenee tunnistamaan, erittelemään ja käyttämään Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teorioita; analysoimaan kysymyksenasetteluja, niiden historiaa, muotoutumista ja näköaloja sekä tuntee mies- ja maskuliinisuustutkimuksen alueelta tehtyä paikallista, kansallista ja kansainvälistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen historia Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeiset teoriat ja käsitteellistykset sekä niiden metodologiset perustelut Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen käytäntöjä ja tutkimustuloksia Kontaktiopetuksen luentoajat ja -paikat: Ma 26.10. klo 10:15-11:45 KTK 215 Historia, keskeiset teoriat ja käsitteellistykset Ma 2.11 klo 10:15-11:45 KTK 215 Keskeiset teoriat ja käsitteellistykset Ma 9.11. klo 10:15-11:45 KTK 215 Keskeiset teoriat ja käsitteellistykset Ma 16.11. klo 10:15-11:45 KTK 215 Käytäntöjä ja tutkimustuloksia Ma 23.11. klo 10:15-11:45 KTK 215 Käytäntöjä ja tutkimustuloksia Ma 30.11. klo 10:15-11:45 KTK 215 Käytäntöjä ja tutkimustuloksia Opiskelumateriaali: 1. Connell, RW 1995. Masculinities: s. 1-86 2. Kimmel, Michael, Hearn, Jeff & Connell, RW.2005. Handbook of Studies on Men and Masculinities. Sage, London 3. Manninen, Sari. 2010. Iso, vahva, rohkee kaikenlaista Maskuliinisuudet, poikien valtahierarkiat ja väkivalta koulussa. Acta Universitatis Ouluensis E112. 4. Huuki, Tuija. 2010. Koulupoikien statustyö väkivallan ja välittämisen valokiilassa. Acta Universitatis Ouluensis E113. KTK, Oulun yliopisto 5. Ahlbäck, Anders 2010. Sotasankaruus miehuuden esikuvana: Jääkäriupseerit ja suomalainen sotilaskoulutus. teoksessa, Peltonen, Ulla-Maija & Kemppainen, Ilona (toim.) Kirjoituksia sankaruudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki. 47-88. 6. Clowes, Linda. 2013. The limits of discourse: Masculinity as vulnerability. Agenda: Empowering women for gender equity, 27(1), 12-19. 7. Gregory, Abigail & Milner, Susan. 2011. What is new about fatherhood? The social construction of fatherhood in France and the UK: Men and Masculinities 14(5), 588-606. 8. Kidd, Bruce. 2013. Sports and masculinity. Sport in Society 16(4): 553-564. 9. Pascoe, C.J. 2005. Dude, you re a fag : Adolescent masculinity and the fag discourse. Sexualities 8, 329-346. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Tuija Huuki 10

417121P Populaarikulttuuri ja media, 5 op Kurssilla tutustutaan median eri lajityyppien kautta feministisen mediatutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja tutkimussuuntiin. Tavoitteena on oppia erittelemään kriittisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentumista mediassa. Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö tuntee ja osaa eritellä sukupuolta, seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta tarkastelevaa kulttuuritieteellistä perustutkimusta sekä kulttuurien ja median tutkimuksen keskeisiä kysymyksenasetteluja sukupuolten merkityksiä ja määrittymisiä esille nostaen. Kulttuurin ja median tutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmista Sukupuolten ja seksuaalisuuksien representaatiot mediassa ja kirjallisuudessa Sukupuolen ja seksuaalisuuden teoriat Toteuttamistapa: Itsenäisenä opiskeluna tai korvaavalla opintojaksolla Genre & Gender mediassa. Oppimateriaali: Leena-Maija Rossi & Anita Seppä (2007) Tarkemmin katsoen. Visuaalisen kulttuurin lukukirja. Anna Mäkelä, Liina Puustinen & Iiris Ruoho (2006) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. Annamari Vänskä (2006) Vikuroivia vilkaisuja: Ruumis, sukupuoli, seksuaalisuus ja visuaalisen kulttuurin tutkimus. Annamari Vänskä (2012) Muodikas lapsuus. Lapset mainoskuvissa. Karen Ross (2010) Gendered media: Women, men and identity politics. Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Korvaavan kurssi GENRE & GENDER MEDIASSA 5 op Kurssilla tutustutaan elokuvan ja television eri lajityyppien kautta feministisen elokuva- ja mediatutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja tutkimussuuntiin. Teorioita lähestytään esimerkiksi toimintaelokuvan, fanifiktion ja urheilun kautta. Tavoitteena on oppia erittelemään kriittisesti sukupuolen, seksuaalisuuden ja toimijuuden rakentumista audiovisuaalisessa mediassa. Kurssin järjestävät yhteistyössä kirjallisuus, nais- ja sukupuolentutkimus ja elokuvatutkimus. Suoritustapa: 1) luennot ja katselut, 2) oheislukemisto (artikkelit) ja 3) keskustelut verkossa, oppimisympäristö Optiman keskusteluryhmissä. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista sekä luennoille että Optimassa noin 10 hengen pienryhmissä käytäviin keskusteluihin. Keskustelujen pohjana toimivat edellisen viikon luennot, katselut ja luentojen aiheisiin liittyvät artikkelit, jotka kaikkien tulee lukea. Poikkeuksellisesta suoritustavasta johtuen luennoilla on 80 % läsnäolopakko. Aikataulut: Luennot 24 h tiistaisin klo 12.15 14 ja torstaisin klo 10.15 12 viikoilla 38, 40, 42, 44, 46 ja 48. Keskustelut käydään luentojen väliviikoilla Optimaan perustettavassa kurssin työtilassa. Arviointi: hyväksytty / hylätty Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu Weboodissa. Tarkemmat tiedot asiasta saat elokuun alkupuolella. Yhteystiedot: kimmo.laine@oulu.fi, ilmari.leppihalme@oulu.fi (kirjallisuus), vappu.sunnari@oulu.fi (nais- ja sukupuolentutkimus) 11

417133P Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia 5 op Ajankohta: syyslukukausi Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö osaa määritellä monitieteisen väkivallan tutkimuksen peruskäsitteet ja tarkastella väkivaltaa sukupuolen ja muut erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden. Hän tunnistaa väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa ja eri vaiheissa väkivallalle altistavia tekijöitä. Hän osaa analysoida väkivallan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Hän osaa reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden ja välittävän myötäelämisen näkökulmasta. Opintojaksolla perehdytään sukupuolisensitiivisesti ja erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden monitieteiseen ja eri tieteenaloilla tehtyyn väkivallan tutkimukseen. Opintojaksolla perehdytään väkivallan peruskäsitteisiin, ilmiön yleisyyteen, sen eri ilmenemismuotoihin ja kumuloitumiseen ihmisen elämänkulussa eri elämänalueilla. Opintojakson tarkastellaan lisäksi välineitä havaita ja ehkäistä väkivaltaa eri ympäristöissä, sekä tukea moniammatillisen näkemyksen kehittymistä väkivaltailmiön tarkastelussa. Opintojaksolla opiskelija saa myös valmiudet reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden näkökulmasta. Toteuttamistapa: Verkko-opinnot. Verkkotyöskentely, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Oppimatertiaali ilmoitetaan verkko-oppimisympäristössä opintojakson aikana. Suoritustapa: Optima -ympäristöinen, vuorovaikutteinen, tehtävittäin vaihteleva suoritustapa. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Lisätiedot: Opintojakso on osa Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot opintokokonaisuutta. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot -opintokokonaisuuden ja haluaa opinnot kokonaisuudessaan aineopintotasoisina, tulee tämän opintojakson suorittamistavasta sopia vastuuhenkilön kanssa erikseen. Opintokokonaisuuteen ja sen kursseille on erillinen haku. Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala Lukuvuonna 2015 16 kurssi järjestetään ajalla 28.09. 20.11.2015. Hakuaika kurssille päättyy 4.9.2015. Lisätietoja ja hakulomake http://www.oulu.fi/naistutkimus/node/2975 12

Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnot 35 op Päivitetty: 01.07.2015 Tavoite: Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnoissa opiskelijat syventävät asiantuntemustaan Nais- ja sukupuolentutkimuksen teorioista ja metodologioista sekä oppiaineen monitieteisestä ja tieteidenvälisestä tutkimusotteesta. Aineopintokokonaisuuden suorittanut henkilö tuntee keskeiseen nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytävän tieteen kritiikin ja osaa soveltaa sitä käytännössä arvioidessaan tieteellistä tietoa, metodologioita, metodeja ja tutkimuksen eettisyyttä osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytyä metodologista ja metodista keskustelua ja osaa soveltaa niitä oman tutkimuksensa puitteissa SEKÄ osaa analysoida/tulkita tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta tms. jotakin nais- ja sukupuolentutkimuksen sekä intersektionaalisuuden teoriaa, metodologiaa, metodia sekä käsitteitä kriittisesti käyttäen sekä raportoida siitä esimerkiksi artikkelin muodossa TAI suunnitella ja organisoida käytännön toimintaa sukupuolten segregaation purkamiseksi ja raportoida siitä TAI suunnitella ja organisoida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin perustuvaa tasa-arvotyötä ja raportoida siitä TAI suunnitella ja toteuttaa käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvoistavien toimintatapojen ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi TAI suunnitella ja organisoida uutta informaatioteknologiaa hyödyntävää sukupuolisensitiivistä opetusta ja raportoida siitä. Toteutustapa: Pääosin aineopinnot toteutetaan perehtymällä kirjallisuuteen. Kontaktiopetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan 1-2 opintojaksoa vuosittain. Vastuuhenkilöt: kunkin opintojaksojen yhteydessä erikseen nimetty vastuuhenkilöt Pakolliset kurssit: Nais- ja Sukupuolentutkimuksen metodologiat ja metodit (5 op) Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (5 op) Itsenäiset tutkimusopinnot TAI Itsenäiset käytännön toiminnan kehittämisen opinnot (5 10 op) Opintosuunnat, valitse näistä 1 2 suuntausta: 1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) a. Feminismin klassikot (5 op) b. Syventävät teoreettiset opinnot (5 10 op) 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) a. Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa (5 op) b. Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio (5 op) c. Väkivallan ehkäiseminen, väkivaltaan puuttuminen ja välittävän ilmapiirin rakentamisen käytänteet (5 op) d. Tasa-arvon sekä myötätuntemisen ja elämisen puitteet (5 op) 3. Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5-15 op) a. Sukupuolihistoria (5 op) b. Kirjallisuus ja elokuvatutkimus (5 op) c. Kulttuuriantropologia (5 op) 4. Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5-10 op) a. Globalisaatio ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus (5 op) b. Suomalainen perhe ja vanhemmuus muutoksessa lokaalista ja kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna (5 op) 13

Pakolliset kurssit 1. 417209A Nais- ja sukupuolentutkimuksen metodologiat / metodit 5 op Ajankohta: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset metodologiset erityisesti tietoteoreettiset - ja menetelmälliset lähtökohdat, kysymyksenasettelut ja ratkaisut ja osaa analysoida niitä kriittisesti. Hän osaa arvioida kriittisesti tietoa. Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodologisena ja tietoteoreettisena sekä tutkimusmetodisena haasteena Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodin tapauskohtaisen käytön rakentamisessa ja käytössä Tutkimusprosessi eettisestä ja valtanäkökulmasta tarkasteltuna Toteuttamistapa: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Oppiaineen kotisivuilla ilmoitetaan mahdollisesta korvaavasta opetuksesta. Oppimateriaali: Ramazanoglu C & Holland J. (2002) Feminist Methodology. Challenges and Choices. Liljeström M (2004) (toim) Feministinen tietäminen. Bagele Chilisa (2012) Indigenous Research methodologies. Researching gender (Volumes I IV). Artikkeleita valinnan mukaan. Sharlene Nagy Hesse-Biber 82012) ed.) The handbook of feminist research. Muuta kirjallisuutta perustuen sopimukseen vastuuhenkilön kanssa. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä opiskeluna. Lukuvuosittain aihealueelta voidaan järjestää korvaavaa opetusta, mistä ilmoitetaan erikseen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Korvaava opetus: 417209A (419117J) Posthumanistisia näköaloja ihmistieteissä kurssi (5 op) Kurssi ajoittuu koko lukuvuodelle alkaen 11.9.2015 ja päättyen 29.4.2016. Kurssi on lukupiiri - muotoinen. Kontaktityöskentely tapahtuu perjantaisin alkaen perjantaina 11.9. klo 12.15 salissa KTK210. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla keskustelemme yleisellä tasolla siitä, mitä posthumanistiset näköalat voivat tarkoittaa ihmistieteissä tai henkilökohtaisesti. Kurssille osallistuminen ei kuitenkaan edellytä ennakkotietämystä aihepiiristä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovimme myös, mitä artikkeleita, kirjanlukuja jne. kurssilla luetaan. Ensimmäinen keskustelukerta luetusta tekstistä pidetään perjantaina 25.9. ja sen jälkeen aikataulun mukaisesti koko lukuvuoden ajan. Kontaktityöskentelyn ajat ja paikat 11.09.2015 pe 12:15-14:00 KTK210 25.09.2015 pe 12:15-14:00 KTK210 09.10.2015 pe 12:15-14:00 KTK210 13.11.2015 pe 12:15-14:00 KTK210 27.11.2015 pe 12:15-14:00 KTK210 11.12.2015 pe 12:15-14:00 KTK210 29.01.2016 pe 12:15-14:00 KTK210 14

12.02.2016 pe 12:15-14:00 KTK210 26.02.2016 pe 12:15-14:00 KTK210 01.04.2016 pe 12:15-14:00 KTK210 15.04.2016 pe 12:15-14:00 KTK210 29.04.2016 pe 12:15-14:00 KTK210 Kurssikirjallisuutta: Alaimo Stacy & Hekman, Susan (eds.) 2008. Material feminisms. Bennett, Jane 2010. Vibrant matter. Barad, Karen 2007. Meeting the universe halfway. Braidotti, Rosi 2011. Nomadic Theory. The Portable Rosi Braidotti. Braidotti, Rosi 2013. The Posthuman. Coleman, Rebecca & Ringrose, Jessica (eds.) 2013. Deleuze and research methodologies. Deleuze, G. and Guattari, F. 1987/2004. Thousand plateaus Deleuze, G. and Guattari, F. 1972. Anti-Oedipus. Lummaa, Karoliina & Rojola, Lea (eds.) 2014. Posthumanismi. Kurssikirjallisuus ei rajoitu yllä oleviin teoksiin, vaan toivomme, että osallistujat tuovat ensimmäiselle kokoontumiskerralle myös omia esityksiä luettavista teksteistä. Kurssin suorittaminen sisältää yhden alustuksen kurssin lukumateriaalista (artikkeli, kirja, kirjan luku tms.) sekä aktiivisen osallistumisen lukupiiriin ja lukupiirissä käytäviin keskusteluihin. Kurssin kieli on suomi. Ilmoittautumisaika kurssille 1.8. 31.8.2015 Vastuuhenkilöt: Vappu Sunnari ja Tuija Huuki. 15

2. 417214A Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 5 op Ajankohta: Opintojakson voi suorittaa joko itsenäisenä työskennellen tai siten, että opintoihin sisältyy kontaktiopetusta ja itsenäistä työskentelyä. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia, mikäli opiskelet itsenäisesti. Erillinen kurssi opintojakson teemoista järjestetään kevätlukukaudella, periodin 3 aikana, alkaen 7.1.2016. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tunnistaa, eritellä ja analysoida tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä arjen eri ulottuvuuksilla kuten *koulutuksessa, *työelämässä, *perheessä ja * vapaa-aikaan liittyvissä asioissa TAI keskittyneesti yhdellä neljästä edellä luetellusta osa-alueesta, sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikassa. Hän ymmärtää sukupuolten tasa-arvon, tasa-arvotyön ja tutkimuksen historiaa ja sen keskeiset kehitysjuonteet; sekä tasa-arvon keskeiset käsitteet ja teoriat. Hän osaa analysoida koulutuksen, työelämän ja arjen muiden ulottuvuuksien käytäntöjä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista sekä soveltaa opintojaksolla oppimiaan tietoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden keskeiset käsitteet ja teoriat Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksessa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muilla arjen ulottuvuuksilla ja päätöksenteossa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka Valtavirtaistaminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön, muiden säädösten ja toimintaohjeiden näkökulmasta tarkasteltuna Toteuttamistapa: Oppimateriaali: Johanna Kantola, Kevät Nousiainen & Milja Saari (2012) (toim) Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Raija Julkunen (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Eva Magnusson, Malin Rönnblom & Harriet Silius (2008) (toim.) Critical studies of gender equality. Nordic dislocations, Dilemmas and Contradictions. Emanuela Lombardo, Petra Meier & Mieke Verloo (2009) The discursive politics of gender equality. Stretching, Bending and Policymaking. Muuta kirjallisuutta tentaattorin kanssa sopien. Kontaktiopetusta sisältävä suoritustapa: Kurssi sisältää luentoja, kurssikirjallisuuteen perehtymistä, sekä opiskelijoiden paritöinä tehtävät esseet, joita käsitellään seminaarityyppisesti kontaktiopetuksen helmikuun kerroilla. Kurssin painopistealueina ovat tänä vuonna sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kasvatuksessa ja koulutuksessa, sekä tasa-arvon haasteiden kriittinen tarkastelu työelämän, perheen ja vapaa-ajan näkökulmista. Kurssilla on pohjoismainen painotus ja luennoilla tarkastellaan myös Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Suomen kouluissa ja päiväkodeissa tehtävän tasa-arvotyön tilaa ja hyviksi koettuja tasa-arvotyön käytäntöjä. Ilmoittautumisaika kurssille: 01.12.14 31.12.15. 16

Kurssi järjestetään, mikäli sille ilmoittautuu 31.12.2015 mennessä vähintään 8 opiskelijaa. Mikäli ilmoittautuneita on tätä vähemmän, kurssin voi suorittaa kotiesseenä tai yleisenä tenttipäivänä seuraavan kirjallisuuden avulla: Kontaktiopetuksen ajat ja paikat 07.01.2016 to 14:15-16:00 KK223 11.01.2016 ma 14:15-16:00 KK223 14.01.2016 to 14:15-16:00 KK223 18.01.2016 ma 14:15-16:00 KK223 21.01.2016 to 14:15-16:00 KK223 25.01.2016 ma 14:15-16:00 KK223 28.01.2016 to 14:15-16:00 KK223 01.02.2016 ma 14:15-16:00 KK223 04.02.2016 to 14:15-16:00 KK223 08.02.2016 ma 14:15-16:00 KK223 11.02.2016 to 14:15-16:00 KK223 15.02.2016 ma 14:15-16:00 KK223 Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen 17

417211A Itsenäiset tutkimusopinnot TAI vaihtoehtoisesti itsenäiset käytännön kehittämistoiminnan opinnot (5 10op) Ajankohta: Ei rajoituksia ajoituksen suhteen Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa suunnitella, toteuttaa, raportoida ja arvioida pienimuotoisen tutkimus- TAI käytäntöön orientoituvan projektin. Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja arvioiminen TAI Pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen Toteuttamistapa: Neuvotellaan opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Oppimateriaali: Neuvotellaan vastuuhenkilön kanssa Suoritustapa: Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja arvioiminen TAI pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI tieteellisen artikkelin kirjoittaminen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari 18

Suuntautumisalat: 5-25 op Opiskelija valitsee 1-2 opintosuuntausta, joita opiskelee pääasiassa tenttimällä kirjallisuutta. Kirjallisuustenteistä vastaa kullakin opintojaksolla erikseen nimetty henkilö. Perusteokset on ilmoitettu kunkin opintojakson kohdalla. Luettelo lisämateriaalista ja vaihtoehtoisista teoksista on naistutkimuksen kotisivuilla ja naistutkimuksen kirjastossa (ks. lisäkirjallisuus). Mahdollisuuksien mukaan järjestettävästä kontaktiopetusta ilmoitetaan lukukausittain. Osaamistavoite: Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa eritellä kriittis-reflektoivasti ja sukupuolisensitiivisesti valitsemansa opintosuunnan teoreettista ja metodologista keskustelua. Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen ja/tai luennoille osallistuminen. Tentittävän kirjallisuuden määrä lasketaan seuraavasti: 1 opintopisteen suoritusta vastaa n. 200 sivun laajuinen opiskelijan äidinkielinen +teos tai n. 150 sivun laajuinen vieraskielinen teos. Vastuuhenkilöt: Vappu Sunnari sekä opintosuuntien yhteydessä erikseen nimetyt vastuuhenkilöt. 19

OPINTOSUUNTA 1 Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) 1.1. 417207A Feminismin klassikot, 5 op Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, analysoida ja arvioida kriittisesti valitsemansa feministisen ajattelun klassikkoteorian kehityslinjoja. Feministisen ajattelun historialliset, poliittiset ja tieteelliset kehityslinjat tarkasteltuna yhden teoreettisen suuntauksen tai teoreetikon tuotannon avulla Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön kanssa sopien esseesuorituksena. Oppimateriaali: Allen, P.G. (1986) The Sacred Hoop: Recovering the Feminine in American Indian Traditions. Brant, B. (1988). A Gathering of Spirit: a Collection by North American Indian Women. (erit. C.L. Sanches: Sex, Class and Race Intersections, Visions of Women of Color, S. 163-167) Trinh, T. (1989) Minh-ha. Woman, Native, Other. Kristeva, J. (2000) Crisis of the European subject Cixous, H. (1998) Stigmata, escaping texts. Irigaray, L. (1993) je, tu, nous, Toward a culture of difference. Irigaray, L. (2002) To speak is never neutral. Butler J (1990) gender Trouble: Feminism and the subversion of identity. Butler J(1993) Bodies that matter: On discursive limits of sex. Butler J (2004) Undoing gender. Braidotti R (2002) Metamorphoses. Towards a materialist theory of becoming. Braidotti (2006) Transpositions Braidotti R (2011) Nomadic theory. Braidotti R (2013) The posthuman. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Korvaava HILMA-kurssi Feministisen ajattelun historia ja klassikot Opettajana Hanna Etholen, Helsingin yliopisto 5.10-27.11.2015 Verkkokurssilla tutustutaan feministisen ajattelun historiaan klassikon asemaan nousseiden avaintekstien välityksellä ja sen tavoitteena on feministisen ajattelun historian ja klassikkotekstien perustuntemus. Kurssi kattaa tekstejä ja ajattelijoita 1790-luvulta 1970-luvulle. Kurssi perehdyttää eri aikakausien feministisiin teemoihin, käsitteisiin ja kysymyksiin ja asettaa ne yhteiskunnalliseen ja aatehistorialliseen kontekstiinsa. Kurssi auttaa ymmärtämään feministisen ajattelun kehittymiseen liittyviä jatkumoita ja katkoksia sekä katsomaan nykyfeminismiä uusin silmin. 20

Kurssin oppimateriaalina toimivat katkelmat kurssilla käsiteltävistä klassikkoteksteistä sekä lyhyet opettajan kirjoittamat luennot, jotka sijoittavat käsiteltävät tekstit kontekstiinsa. Kurssi toteutetaan verkkotyöskentelynä Moodle-alustalla. Kurssi suoritetaan lukemalla ennalta sovitut tekstit (saatavana PDF tiedostoina tai linkkeinä), pienillä kirjoitustehtävillä, sekä osallistumalla aktiivisesti verkkokeskusteluun. Haku kurssille elo-syyskuussa 2015. 21

417208A Syventävät teoreettiset opinnot, 5-10 op Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, reflektoida ja analysoida kriittisesti valitsemansa teoreettisen alueen kehityslinjoja ja käsitteellistämisen tapoja. Opiskelija paneutuu 1-2 seuraavista vaihtoehdoista: nais- ja sukupuolentutkimus mies- ja maskuliinisuustutkimus queer-tutkimus intersektionaalisuus Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä. Oppimateriaali: Nais- ja sukupuolentutkimus Raewyn Connell (2009) Gender: World perspective Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural, postcolonial, and feminist world. Kriemild Saunders (2004) (ed)feminist post-development thought. Rethinking modernity, post-colonialism and representation. The Feminist Standpoint Theory Reader: Intellectual and political controversies. ed. by Sandra Harding 2004 Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism. Mies- ja maskuliinisuustutkimus bell hooks 2004. Web real cool: Black men and masculinities. Michael Flood et al. 2011. International encyclopedia of men and masculinities. Queer- tutkimus Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory. Judith Butler (2004) Undoing gender. TAI muita opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittuja julkaisuja Intersektionaalisuus Nira Yuval-Davis 2011. The politics of belonging. Intersectional contestations. Nina Lykke 2010. A Guide to Intersectional Theory, Methodology and Writing. bell hooks 1981. Ain t I a Woman: Black women and Feminism Angela Davis 1982. Women, Race and Class. Lisämateriaali Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory. Butler, J. (2006) Hankala sukupuoli. Butler J.(2004) Undoing gender. Alsop R, Fitzsimons, A. & Lennon, K. (2002) Theorizing gender. Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism. Braidottti, R. (2002) Metamorphoses towards a materialist theory of becoming Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural, postcolonial, and feminist world. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön kanssa erikseen sopien esseesuorituksena. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari 22

OPINTOSUUNTA 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) Väkivallasta välittämiseen tarjoaa mahdollisuuden sisällyttää tutkintoon tai täydentää tutkintoa väkivaltaa käsittelevällä 25 opintopisteen laajuisella opintokokonaisuudella. Väkivaltaa, sen eri ilmenemismuotoja sekä väkivallattomuutta tarkastellaan sukupuolisensitiivisesti erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden. Sukupuolisensitiivinen väkivallan tutkimus on opintokokonaisuuden keskeinen teoreettiskäytännöllinen ja kriittinen tarkastelunäkökulma. Väkivalta eri muodoissaan on yleinen ilmiö ja jollakin tavalla läsnä jokapäiväisessä elämässämme esimerkiksi median kautta. Useat eri alojen ammattilaiset kohtaavat työssään väkivallan uhreja, väkivallan tekijöitä tai voivat itse joutua väkivallan kohteeksi. Lisäksi jokaisella on vastuu toimia tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja väkivallatonta toimintaa edistävästi, sekä olla mukana luomassa väkivallattomia rakenteita suunnitelmallisesti omassa ympäristössään. Opintokokonaisuudessa tähän annetaan välineitä perehtymällä väkivaltaa käsittelevään monitieteiseen tutkimukseen, sekä tutkimukseen, joka paneutuu väkivallattoman ja välittävän toimintakulttuurin rakentamisen ehtojen ja käytäntöjen tarkasteluun. Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä tietoisuutta väkivallasta, sekä antaa välineitä väkivallan tunnistamiseen ja kohtaamiseen, väkivaltaisissa ympäristöissä toimimiseen, väkivallan uhrien auttamiseen ja väkivallattomien toimintaympäristöjen rakentamiseen. Väkivallasta välittämiseen -opintokokonaisuus on suunnattu eri alojen opiskelijoille sekä jo työssä toimiville ammattilaisille. Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa määritellä ja analysoida väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa erilaisissa paikallisissa ja globaaleissa konteksteissa soveltaa sukupuolen ja intersektionaalisuuden teorioita väkivallan analysoimisessa, tunnistamisessa, väkivallan ehkäisemisen ja siihen puuttumisen toimenpiteiden suunnittelussa sekä uhrien auttamisessa suunnitella käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvostavien toimintatapojen ja tasa-arvon (tasavertaisuuden) toimenpiteiden kehittämiseksi reflektoida ja kehittää väkivallattomuutta ja välittämistä omassa toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa toimia ryhmässä ja reflektoida ryhmän toimintaa väkivallattomuuden ja tasavertaisuuden näkökulmista 23

2.1 417215A Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa, 5 op Ajankohta: Opintojakso suoritetaan lukuvuonna 2015 16 itsenäisesti opiskellen. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia. Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: eritellä väkivallan globaaleja erityisiä ilmenemismuotoja, haasteita niihin puuttumiseksi, keskeiset toimijatahot, sekä merkittävät meneillään olevat ennaltaehkäisytoimet analysoida väkivaltaa laajempana yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä sukupuolivastuullisesti arvioida keskeisiä kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia väkivallan ehkäisemiseksi kriittisesti etuja ja puutteita eritellen. Väkivallan tarkastelu laajempana yhteiskunnallisena ja kansainvälisenä ilmiönä globaaleissa konteksteissa sukupuolivastuullisesti Väkivallan eri ilmenemismuodot, mm. vahingolliset perinteiset käytänteet, väkivallan ilmenemismuodot kriisiytyneissä konflikteissa, uskontoihin ja maailmankatsomuksiin liittyvänä kysymyksenä ja mediassa kansainväliset sopimukset ja moniammatilliset toimet väkivallan poistamiseksi Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely. Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan elokuussa. Suoritustapa: Yleisinä tenttipäivinä tai vastuuhenkilön kanssa sopien kotiesseellä. Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Vastuuhenkilö: Minna Viinikka 24

2.2. 417216A Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio, 5 op Ajankohta: kevät Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa määritellä seksuaaliseen hyväksikäytön, prostituution ja ihmiskauppaan liittyviä osa-alueita ja analysoida niitä seksuaalisena ja sukupuolistuneena väkivaltana arvioida seksuaaliseen hyväksikäyttöön, prostituutioon ja ihmiskauppaan puuttuvia toimenpiteitä, toimintaohjelmia ja auttamisjärjestelmiä, sekä omaa toimintaansa ja valmiutta tunnistaa ja kohdata seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreja ja tarjota heille asiantuntijatahon apua. prostituutio, ihmiskauppa ja seksuaalinen hyväksikäyttö sukupuolistuneena seksuaalisena väkivaltana määrittelyt, lainsäädäntö ja olemassa olevat tilastot. uhrien auttamisjärjestelmät ja niiden haasteet moniammatillisesta näkökulmasta; paikalliset toimijat Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely verkossa, ryhmätehtävät, reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin verkko-oppimisympäristössä. Suoritustapa: Osallistuminen verkkotyöskentelyyn, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja. Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala Lukuvuonna 2015 16 kurssi järjestetään ajalla 04.04. 20.5.2016. Hakuaika kurssille päättyy 4.12.2015. Lisätietoja ja hakulomake http://www.oulu.fi/naistutkimus/node/2975 2.3. 417217A Väkivallan ehkäisemisen, väkivaltaan puuttumisen ja välittävän ilmapiirin rakentamisen käytänteet 5 op Ajankohta: Kevät Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: analysoida väkivallan nimeämisen, tunnistamisen ja väkivaltatyön taustalla olevia teoreettisia ja ideologisia lähtökohtia sekä sukupuolen merkitystä väkivallan tarkastelussa kuvata väkivallan uhrin tunnistamisen, puuttumisen ja auttamisen menetelmiä ja ammattilaisen väkivaltatyötä tukevia menetelmiä sekä oman alansa väkivaltatyön ammatillisia toimijoita ammattilaisten hyväksi käytännöksi kokemat menetelmät väkivallan uhrien tunnistamisessa, heidän auttamisessa, mutta myös väkivallan uhreja työkseen auttavien tukemisessa ja väkivallan ehkäisemisessä. Opintojaksoen sisällöissä voidaan huomioida ajankohtaisia ja/tai alueellisia erityiskysymyksiä (mm. kuritusväkivalta, kouluväkivalta) ja niihin liittyviä käytänteitä. Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely verkossa, ryhmätehtävät, reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Optimassa oleva oppimateriaali Suoritustapa: Osallistuminen verkkotyöskentelyyn, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja. Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen 25

Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku. Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala Lukuvuonna 2015 16 kurssi järjestetään 18.01. 14.3.2016. Hakuaika kurssille päättyy 4.12.2015. Lisätietoja ja hakulomake http://www.oulu.fi/naistutkimus/node/2975 2.4. 417218A Tasa-arvon sekä myötätuntemisen ja -elämisen puitteet, 5op Ajankohta: Opintojakso suoritetaan lukuvuonna 2015-16 itsenäisesti opiskellen. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia. Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: kuvata keskeisiä Ihmisoikeusasiakirjoja ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja kuvata käytännön lähestymistapoja turvallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukemiseksi ja väkivallattomuuden edistämiseksi suunnitella konkreettisia toimenpiteitä suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käytännössä arvioida omaa toimintaansa konfliktitilanteissa saattamalla väkivallattomuuden teoreettista tietoa käytäntöön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden peruskäsitteet, lähtökohdat, lainsäädäntö ja toimenpiteet erityisesti väkivallattomuuden näkökulmasta. monitieteinen tutkimus ja työ väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja välittävien toimintaympäristöjen rakentamiseksi sekä myötätuntemisen ja -elämisen tukemiseksi omassa ajattelussa ja toiminnassa Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely. Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan elokuussa. Suoritustapa: Yleisinä tenttipäivinä tai vastuuhenkilön kanssa sopien kotiesseellä. Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen 26

OPINTOSUUNTA 3. Sukupuoli historian- ja kulttuurintutkimuksessa (5 15 op) Päivitetty: 01.07.2015 3.1. 417219A Sukupuolihistoria (5 op) Ajankohta: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Mikäli opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, siitä ilmoitetaan nais- ja sukupuolentutkimus -oppiaineen kotisivuilla. Osaamistavoite: Opiskelija on osoittanut tuntevansa sukupuolen käsitteellistämisen ja tutkimuksen traditiot sekä nykykeskusteluja historiantutkimuksessa. Hän osaa soveltaa sukupuolinäkökulmaa ja siihen liittyviä käsitteitä tutkimuksellisiin kysymyksenasetteluihin sekä erilaisten aineistoja analysointiin. Naishistoriasta sukupuolihistoriaan: Tutkimusalan kehitys Sukupuoli tutkimuskohteena ja käsitteellisenä työkaluna Toteuttamistapa: Opintojakso tentitään yleisinä nais- ja sukupuolentutkimuksen tenttipäivinä tai esseellä, josta on sovittava tentaattorin kanssa erikseen. Mikäli opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, siitä ilmoitetaan oppiaineen kotisivuilla. Oppimateriaali: Joan Wallach Scott, Gender: A Useful Category of Historical Analysis, in Joan Wallach Scott (ed.), Feminism and History. Oxford Readings in Feminism. Oxford University Press, Oxford 1996, s. 152 180. Kathleen Canning, Gender History in Practice. Historical Perspectives on Bodies, Class and Citizenship. Cornell University Press, Ithaca 2006, s. xi 120. Lisäksi valinnan mukaan joltakin historian osa-alueelta (esim. työ, perhe, uskonto, sota, tai jokin kulttuuripiiri) kirjallisuutta, joka sovitaan vastuuhenkilön kanssa. Suoritustapa: Pääsääntöisesti essee / esseitä tai tentti. Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Vastuuhenkilö: Seija Jalagin 27