NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTOSSA

Transkriptio

1 NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS LUKUVUODELLE

2 NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTOSSA Päivitetty: Nais- ja sukupuolentutkimus on tieteidenvälinen, moni- ja poikkitieteellinen ja perinteisiä paradigmoja haastava opetus- ja tutkimusala, jota Oulun yliopistossa voi opiskella perus- ja aineopintojen laajuisesti (yhteensä 60 op). Oppiaineen teemoista voi tehdä myös sekä perus- että jatko-opintotasoista tutkimusta ja saada siihen ohjauksen. Oppiaine on hallinnollisesti sijoitettu kasvatustieteiden tiedekuntaan, mutta se tarjoaa opetusta yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ja opettajia on eri tieteenaloilta ja tiedekunnista. Opetustarjontaan sisältyy myös sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen HILMA-verkoston järjestämiä kursseja. Lisäksi opiskelija voi hyödyntää opinnoissaan sukupuolentutkimuksen kansainvälistä ja ulkomaista opetustarjontaa oppiaineen erinomaisten kansainvälisten verkostojen ansiosta. Nais- ja sukupuolentutkimuksessa suoritettuja opintoja voi sisällyttää eri koulutusohjelmiin ja tutkintoihin opintokokonaisuuksina tai sivuaineena. Oppiaineen lähtökohtana on ollut naisten historiallisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman tutkiminen ja opiskelu, mutta vähitellen kysymyksenasettelut ovat laajentuneet, mikä näkyy myös oppiaineen nimessä: Naistutkimus -nimestä on siirrytty nimeen Nais- ja sukupuolentutkimus. Asioiden tarkastelussa pyritään intersektionaalisuuteen, eli ottamaan huomioon esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, luokan, iän, vammaisuuden ja muiden tekijöiden moninainen saman- ja eriaikainen merkityksellistyminen ihmisten arjessa. Oppiaineena Nais- ja sukupuolentutkimus koostuu Oulun yliopistossa perus- ja aineopintokokonaisuuksista sekä kolmesta erillisestä opintokokonaisuudesta, joista yksi on oppiaineeseen johdatteleva kokonaisuus; toinen suuntautuu Oulun yliopiston sukupuolentutkimuksen yhdelle vahvuusalueelle, eli väkivallan, väkivallattomuuden ja tasa-arvoisuuden kysymyksiin; ja kolmas on rakennettu palvelemaan tutkimusopintoja. (Viimeksi mainittu kokonaisuus on räätälöitävissä myös jatko-opintojen tasolle). Perusopintojen (A212901) laajuus on 25 op ja aineopintojen (A212902) 35 op. Perusopinnoissa on tarjolla 6 viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa, joista yksi, Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi on kaikille pakollinen. Aineopinnoissa on kolme pakollista opintojaksoa sekä seuraavat 4 suuntautumisalaa: 1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) 3. Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5 15 op) ja 4. Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5 10 op). Nais- ja suopuolentutkimuksen erilliset opintokokonaisuudet, jotka ovat laajuudeltaan op. ovat seuraavat: 1. Johdatus nais- ja sukupuolentutkimukseen (10 op), joka rakentuu nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopintojaksosta (417113P 4 op) sekä opiskelijan valinnan mukaan 5 opintopisteestä muita oppiaineen perusopintoja. 2. Tutkimusta tukeva nais- ja sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuus (10 20 op) rakentuu opiskelijan valinnan mukaan seuraavista perus- ja aineopintojen kursseista: P, P, A, A, A. 2

3 3. Väkivalta ja välittävän myötäelämisen ehdot / Violence and the Frames for Compassion and Nonviolence (25 op/ects) opintokokonaisuuteen sisältyvät perusopintojen opintojakso P, sekä aineopintojen opintojaksot A, A, A, ja A. Tänä lukuvuonna koko opintokokonaisuus tarjotaan suomenkielellä. Opiskelija voi halutessaan suorittaa koko opintokokonaisuuden aineopintotasoisena. Tällöin opiskelija täydentää perusopintoihin sijoitettua opintojaksoa lisätehtävällä. Aineopintotason valinnasta tulee ilmoittaa opintokokonaisuuden vastuuhenkilölle etukäteen. Käytä hyväksesi nais- ja sukupuolentutkimuksen opintoihin rakennettuja itsenäisten valintojen mahdollisuuksia sekä opintokokonaisuuksien että opintojakso- ja kirjatarjonnan osalta, ja rakenna opintosi mahdollisimman hyvin omia tarpeitasi ja kiinnostuksenkohteitasi vastaaviksi. Seuraa nais- ja sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua ja kotisivuja, jotka sijaitsevat osoitteessa Ilmoitustaulu puolestaan sijaitsee kasvatustieteiden tiedekunnan 1. kerroksessa, Sara Wacklinin aulassa, luentosalin KTK 117 lähellä. Opettajien/ tentaattoreiden yhteystiedot löytyvät lukujärjestyksen lopussa olevasta Yhteystiedot -osiosta. Kirjallisuuden opiskelun osalta haluamme sinun muistavan seuraavaa: Kirjatentit suoritetaan kasvatustieteen tenttipäivinä. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään tenttiperjantaita edeltävän viikon torstaina osoitteessa weboodi.oulu.fi/oodi. Mikäli haluat suorittaa opintojakson muuten kuin tenttimällä perinteiseen tapaan (ks. seuraavana oleva informaatio tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta), sovi siitä erikseen tentaattorin kanssa. Ne teokset, jotka on sijoitettu useampaan kohtaan, voi tenttiä vain kerran. Luentojen ja niihin kuuluvan kirjallisuuden kuulusteluista sovitaan erikseen luennoilla. Tentittävän kirjallisuuden määrää koskeva sääntö: 1 opintopistettä vastaa vaikeustasoltaan keskinkertainen noin 200 -sivuinen äidinkielinen / noin 150 -sivuinen vieraskielinen teos. Tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta: Tenttikirjallisuutta voi suorittaa paitsi yleisinä tenttipäivinä tenttitilaisuuksissa, myös esseinä, katsauksina jne. Vaihtoehtoisista suoritustavoista tulee kuitenkin aina neuvotella erikseen kunkin opintojakson vastuuhenkilön kanssa, sillä heillä on toisistaan poikkeavia ehtoja. Ko. suoritukset kannattaa jättää tentaattorille/opettajalle kirjatenttipäivien aikoihin, jotta tulokset voidaan julkaista muiden tenttitulosten yhteydessä. Seuraavassa on vinkkejä vaihtoehtoisista suoritustavoista. Esseelle on luontaista pohtivuus ja se antaa perinteistä tenttivastausta enemmän tilaa persoonallisille äänenpainoille. Keskeinen, kirjoitusta suuntaava ongelma tai tehtävä ilmaistaan selvästi ja sen valinta perustellaan tentittävänä olevan kirjallisuuden sisällöistä käsin. Useita vaihtoehtoisiakin ajatuskulkuja voi kehitellä eteenpäin rinta rinnan ja nivoa ne lopulta yhteen tai jättää perustellusti avoimiksi. Lähdekirjallisuuden ja muun materiaalin käyttäminen on onnistumisen kannalta välttämätöntä. Lähteet merkitään tekstiin. Katsauksessa opiskelija suhteuttaa referoitavan/analysoitavan tekstin valitsemaansa kontekstiin, esimerkiksi kirjoittamisajankohdan keskusteluihin tai tekstistä esitettyyn kritiikkiin. Katsauksen tekeminen tulee kysymykseen parhaiten silloin, kun kohteena on useita vertailtavia tekstejä. 3

4 Arvio tarkoittaa tässä yhteydessä kirja-arvostelun tyyppistä tekstiä. Kirjoittaja esittää arviossa näkemyksensä kohteena olevasta tekstistä, sen kiinnostavuudesta, pätevyydestä, merkittävyydestä jne. suhteessa laatimiinsa tai tentaattorin kanssa yhdessä laadittuihin tai muulla tavalla määrättyihin kriteereihin. Lukupiiri voi koostua kahdesta tai useammasta opiskelijasta, jotka kokoontuvat keskustelemaan lukemastaan tenttikirjallisuudesta ja raportoivat kirjallisesti opintojakson tentaattorille. Lukupiirien perustamisesta vastaavat opiskelijat itse. Lukupiirin muodostamisessa voi käyttää apuna nais- ja sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua tms. Nais- ja sukupuolentutkimuksen YLEISET TENTTIPÄIVÄT LUKUVUONNA Perjantaisin klo salissa LI Syyslukukausi 2015 Kevätlukukausi Oppiaineen vastuuhenkilö on Vappu Sunnari Vapun vastaanottoaika on maanantaisin klo syyslukukaudella ja kevätlukukaudella

5 A Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnot 25 op Päivitetty: Opiskelijat perehtyvät Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnoissa tieteenalan teorioihin ja käsitteellistyksiin sekä tieteenalalla käytäviin keskusteluihin sukupuolentutkimuksen, naistutkimuksen, mies- ja maskuliinisuustutkimuksen sekä queer -tutkimuksen teorioita ja käsitteellistyksiä hyödyntäen. Tarkastelun kohteina ovat myös sekä tieteenalakohtaiset että ajankohtaiset yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja vuorovaikutukselliset ilmiöt, joiden kuvaaminen ja kriittinen tarkastelu haastavat problematisoimaan sukupuolen. Perusopintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa tunnistaa ja eritellä erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia lähtökohtia sekä niiden historiallisia, kulttuurisia ja metodologisia taustaolettamuksia analysoida erilaisia tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta jne. nais- ja sukupuolentutkimuksen teorioita ja käsitteitä käyttäen sisällyttää tarkasteluunsa myös intersektionaalisuuden reflektoida ja kehittää sensitiivisyyttä nais- ja sukupuolikysymyksille omassa toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa. Toteutustavat: Perusopinnot koostuvat yhdestä pakollisesta opintojaksosta (5 op), sekä 4 muusta opintojaksosta. Pakollisesta opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, samoin osasta muita perusopintojen kursseja. Kurssit Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi (5 op) Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet (5 op) Seksuaalisuus ja ruumiillisuus (5 op) Mies- ja maskuliinisuustutkimus (5 op) Populaarikulttuuri ja media (5 op) Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia (5 op) 5

6 Kaikille pakollinen perusopintojen opintojakso: Päivitetty: P Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi, 5 op Ajankohta: Syyslukukausi, periodi 1, alkaen 7.9. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksen historiaa ja muotoutumista, nimetä ja määritellä alustavasti nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset peruskäsitteet sekä tunnistaa erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia suuntauksia ja niihin liittyviä peruskysymyksenasetteluja Katsaus naisliikkeestä sukupuolen tutkimukseen Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset käsitteet, kysymyksenasettelut Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset teoriat Intersektionaalisuus Toteuttamistapa: luentoja 24 h SEKÄ tentti Oppimateriaali: Artikkeleita seuraavista teoksista: Saresma, T. Rossi, LM, Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen (osin) Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (osin) Rachel Alsop, Annette Fitzsimons & Kathleen Lennon (2002) Theorizing gender Barbara Christian, et al New Black feminist criticism ( ) Lisämateriaali: Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (muilta osin) Arviointi: 5 1/hylätty Kurssikokonaisuuden opiskelu rakentuu aktiivisesta ja interaktiivisesta osallistumisesta luentotyöskentelyyn sekä luentoihin ja oppimateriaaliin (valituin osin) perustuvasta tentistä. Ilmoittautumisaika kurssille: Muu perusopintojen opintojaksontarjonta P Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet, 5 op Ajankohta: Kevätlukukausi, periodi 3 TAI 4, kurssin luento-opetus vaihtoehtoisesti joko alkaen TAI Kurssin suorittamiselle on siten kevätlukukaudella 2016 kaksi eri mahdollisuutta. Ensimmäinen vaihtoehto A on sidottu ystävyyden ja yksinäisyyden kysymyksiin pohjoisilla alueilla globalisaation kontekstissa. Vaihtoehto B keskittyy suoremmin kurssikuvauksessa esitettyihin teemoihin käsitteellisellä tasolla ja osana teoreettisia keskusteluja. Osaamistavoite Opintojakson suorittanut henkilö osaa käsitteellistää ja analysoida vuorovaikutusta sukupuolen, vallankäytön, sosiaalisten hierarkioiden ja normittamisen sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja välittämisen näkökulmista. Valta käsitteenä; teoreettisia lähestymistapoja valtaan ja sukupuoleen Normatiiviset, institutionaaliset ja diskursiiviset valtarakenteet ja niiden ylläpito Sukupuolen historiallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkitsemät valtarakenteet ja dynamiikat Vuorovaikutuksen ja välittävän vuorovaikutuksen keskeiset käsitteet 6

7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sosiaalisten suhteiden laadun, vallankäytön ja normittamisen näkökulmista tarkasteltuna Oman toiminnan reflektoimistaitojen oppiminen em. näkökulmista. Toteuttamistapa: Kontaktiopetus ja itsenäinen työskentely / tentti. A) Kurssi: Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet - Yksinäisyys ja ystävyys lasten ja nuorten arjessa globalisoituvassa maailmassa Kurssi pidetään maanantaisin ja torstaisin klo alkaen Kurssi sisältää 12 tuntia luentoja. Kurssikokonaisuus rakentuu aktiivisesta osallistumisesta kontaktiopetukseen sekä itsenäisestä työskentelystä ja tentistä (luennot ja kirjallisuus). (Kurssin voi suorittaa vaihtoehtoisesti opintojaksolle A Globalisaatio ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus. Tällöin tentittävä kirjallisuus on eri.) Tämän kurssin painopistealueena on lasten ja nuorten ystävyyssuhteet ja yksinäisyys heidän arjessaan globalisoituvassa maailmassa. Ystävyyttä ja yksinäisyyttä tarkastellaan vallan ja normittamisen käsitteiden kautta erityisesti globaalin pohjoisen ja Arktisen konteksteissa. Kurssilla käsitellään ystävyyttä ja yksinäisyyttä vertais- perhe- ja muiden sosiaalisten suhteiden näkökulmasta, sekä tarkastellaan globalisaation ja pohjoisen kontekstin yhteyksiä näihin teemoihin. Luentoajat ja paikat sekä luentojen teemat: to 12-14, HU111. Anna Rönkä: Ystävyys ja yksinäisyys käsitteinä ma 12-14, HU108. Vappu Sunnari: Valta ja normittaminen käsitteinä vuorovaikutussuhteissa to 12-14, KK224. Linda Chamberlain: Case 1: Perhesuhteet ja niiden ongelmat Alaskan Arktisilla alueilla, englanninkielinen luento ma 12-14, KTK210. Svetlana Huusko: Case 2: Nuorten sosiaaliset suhteet Venäjän pohjoisilla alueilla, englanninkielinen luento to 12-14, KK224. Anna Rönkä: Case 3: Lasten ja nuorten yksinäisyyden kokeminen ja mikrotason valtasuhteet Pohjois-Suomessa ma 12-14, HU111. Anna Rönkä: Koonti; Globalisaation vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin pohjoisilla alueilla to 12-14, KTK215. Luentotentti Ilmoittautumisaika kurssille klo klo Suoristustapa: luennot 12 tuntia ja luento- sekä kirjallisuustentti (Luento-osuus on 1op ja kirjallisuusosuus 4 op). Kirjallisuus: Heiskanen, T & Saaristo, L (toim.) (2011) Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot Saresma Tuija, Rossi, LM & Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen teoksesta Johanna Kantolan artikkeli Sukupuoli ja Valta (s ) Tieteellisiä artikkeleita yksinäisyyden, ystävyyden, normien ja vallankäytön teemoista, sovitaan luennolla Vastuuhenkilö: Anna Reetta Rönkä (anna.r.ronka (at) oulu.fi) 7

8 B) Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet käsitteinä ja osana teoreettisia keskusteluja Tämä kurssivaihtoehto rakentuu suoremmin kurssin P osaamistavoitteissa ja kurssisisällöissä nimettyjen teemojen varaan. Luentojen ajat ja paikat ti 10:15-12:00 KTK ti 10:15-12:00 KTK ti 10:15-12:00 KTK ti 10:15-12:00 KTK ti 10:15-12:00 KTK ti 10:15-12:00 KTK112 Oppimateriaali: Feminist perspectives on power. Julkaisusta: Stanford Encyclopedia of Philosophy. Tuija Saresma, Rossi, LM & Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen teoksesta Johanna Kantolan artikkeli (s ) ja J uulia Jyrängin artikkeli (s ) Tarja Tolonen (2008) Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Sari Irni, Mianna Meskus & Venla Oikkonen (2014) Muokattu elämä. Teknotiede, sukupuolisuus ja materiaalisuus. Lempiäinen Kirsti, Leppänen Taru, Paasonen Susanna (2012) Erot ja etiikka feministisessä tutkimuksessa. Martha Nussbaum (2010) Talouskasvua tärkeämpää - Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä? Muita julkaisuja sopimuksen mukaan. Ilmoittautumisaika kurssille: Suoristustapa: luennot 12 tuntia ja luento- ja kirjallisuustentti. (Luentojen osuus 1op ja kirjallisuuden osuus 4 op.) Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari P Seksuaalisuus ja ruumiillisuus, 5 op Ajankohta: Opintojakson voi suorittaa joko itsenäisenä työskennellen tai osallistumalla korvaavaan opetukseen. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia, mikäli opiskelet itsenäisesti. Erillinen korvaava kurssi on tarkoitus järjestää kevätlukukaudella. (Asiasta ilmoitetaan lokakuun loppuun mennessä.) Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tarkastella ja analysoida seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta, niiden merkityksellistämiskäytäntöjä sekä seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden tutkimuksen keskeisiä kysymyksenasetteluja. Seksuaalisuus ja ruumiillisuus teoreettisina ja kulttuurisesti tuotettuina käsitteinä, identiteetteinä ja elettyinä kokemuksina. Representaatioiden ja käytäntöjen merkityksellistäminen sukupuoleksi ja seksuaalisuudeksi. 8

9 Ruumiillisuuden sosiaaliset ja materiaaliset merkitykset ja merkityksen muodostamistavat Toteuttamistapa: Kontaktiopetus ja itsenäinen opiskelu Oppimateriaali: Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) (2006) Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Lisäksi kaksi valinnaista kirjaa seuraavista (tai sopimuksen mukaan). / In addition two books from the following materials or other materials based on an agreement with the person responsible for the course. Lisämateriaali: /Additional material Taina Kinnunen (2008): Lihaan leikattu kauneus Harri Kalha (toim.) (2007): Pornoakatemia! Susanna Paasonen et al. (toim.) (2005): Jokapäiväinen pornomme. Media, seksuaalisuus ja populaarikulttuuri Sanna Karkulehto (2011): Seksin mediamarkkinat Anna Kontula (2008): Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa Beemyn, B. & Eliason, M. (1996) Queer studies: a lesbian, gay, bisexual, and transgender anthology Bristow, J. (1997) Sexuality Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä tentti Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Itsenäiseen opiskeluun perustuvien kirjatenttien osalta Jenny Kangasvuo (paitsi syys- ja lokakuussa Vappu Sunnari). Korvaavan kurssin osalta vastuuhenkilö nais- ja sukupuolentutkimuksessa on Vappu Sunnari. KORVAAVA OPETUS: Ruumis ja teoria Ruumiin rajat, siirtymät ja ylitykset (5 op) Tämä korvaava kurssi järjestetään helmi-huhtikuussa ja se rakentuu avausluennoista, opiskelijoiden esityksistä ja Optima ympäristössä käytävistä keskusteluista. Ruumiin rajat, siirtymät ja ylitykset ovat tällä kertaa kurssin painopistealueita. Kurssi haastaa pohtimaan, missä lopulta kulkevat ruumiimme rajat, miten ruumiita rajataan tietynlaisiksi ja miten noita rajoja aistitaan ja tiedostetaan sekä ylitetään, muunnellaan ja rikotaan. Näitä kysymyksiä tarkastellaan monitieteisesti pyrkien huomioimaan mm. sukupuolentutkimuksen, posthumanismin, kinesteettisyyden, tunteiden ruumiillisuuden ja lääketieteen näkökulmia. Kurssi kutsuu myös oman kehollisuuden kuunteluun ja reflektointiin, mikä pyritään huomioimaan myös kurssin suoritustavoissa. Kurssi rakentuu: 1) Vierailuluennoista (yht. 12 h jakso kurssin alussa). 2) Opiskelijoiden alustuksista ( Alustukset valittujen artikkelien pohjalta, 2 alustusta per kerta vierailuluentojakson päätyttyä) 3) Tanssiesityksen seuraamisesta ja siitä käytävästä keskustelusta (mahdollisuuksien mukaan) 4) Verkkokeskusteluista (luentojen ja alustusten väliviikoilla) 9

10 Suoritustavat Kurssin suorittaminen 5 op:een laajuisena edellyttää aktiivista osallistumista 1) luennoille (80 % luennoista), 2) pienryhmissä käytäviin verkkokeskusteluihin (vähintään neljä keskustelupuheenvuoro per keskusteluperiodi) SEKÄ 3) joko a) alustuksen pitämistä valitun artikkelin pohjalta TAI b) kurssin aihealueeseen liittyvän kirjallisuuden tenttimistä. Opiskelija-alustusten pohjana on alustuksen pitäjän valitsema, kurssin aihe-alueeseen liittyvä artikkeli. Alustettavat artikkelit kootaan kurssin oheislukemistoksi, joka jaetaan kaikille osallistujille. Opettajat juontavat luentojen ja alustusten yhteydessä käytävää keskustelua, joka jatkuu keskusteluviikoilla verkkoympäristössä. Osallistuminen keskusteluun on olennainen osa kurssin suorittamista. (Suorituksen voi laajentaa 10 op:een. Niin halutessasi ota yhteyttä Vappuun tai Ilmariin.) Aikataulut: Luennot pidetään tiistaisin ja torstaisin alkaen luentoviikoilla (viikot 5, 7, 9, 11, 13, 14 ja 15) seuraavasti (huom! kurssin loppupäähän voi tulla vielä pieniä aikataulumuutoksia): ti 2.2. klo sali IT112 to 4.2. HU207 ti KTK122 to IT106 ti 1.3. IT112 to 3.3. IT106 ti IT 112 to IT112 to HU207 ti 5.4. klo 8 10 IT 112 to 7.4. IT112 ti klo IT112 to IT112 Ilmoittautuminen kurssille: Koodin A (elokuvatutkimus) kautta alkaen

11 417118P Mies- ja maskuliinisuustutkimus, 5 op Ajankohta: Opintojakson voi suorittaa joko itsenäisenä työskennellen tai siten, että opintoihin sisältyy kontaktiopetusta ja itsenäistä työskentelyä. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia, mikäli opiskelet itsenäisesti. Erillinen kurssi opintojakson teemoista järjestetään syyslukukaudella, periodin 2 aikana, alkaen Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö kykenee tunnistamaan, erittelemään ja käyttämään Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teorioita; analysoimaan kysymyksenasetteluja, niiden historiaa, muotoutumista ja näköaloja sekä tuntee mies- ja maskuliinisuustutkimuksen alueelta tehtyä paikallista, kansallista ja kansainvälistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen historia Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeiset teoriat ja käsitteellistykset sekä niiden metodologiset perustelut Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen käytäntöjä ja tutkimustuloksia Kontaktiopetuksen luentoajat Opiskelumateriaali: 1. Connell, RW Masculinities: s Kimmel, Michael, Hearn, Jeff & Connell, RW Handbook of Studies on Men and Masculinities. Sage, London 3. Manninen, Sari Iso, vahva, rohkee kaikenlaista Maskuliinisuudet, poikien valtahierarkiat ja väkivalta koulussa. Acta Universitatis Ouluensis E Huuki, Tuija Koulupoikien statustyö väkivallan ja välittämisen valokiilassa. Acta Universitatis Ouluensis E113. KTK, Oulun yliopisto 5. Ahlbäck, Anders Sotasankaruus miehuuden esikuvana: Jääkäriupseerit ja suomalainen sotilaskoulutus. teoksessa, Peltonen, Ulla-Maija & Kemppainen, Ilona (toim.) Kirjoituksia sankaruudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki Clowes, Linda The limits of discourse: Masculinity as vulnerability. Agenda: Empowering women for gender equity, 27(1), Gregory, Abigail & Milner, Susan What is new about fatherhood? The social construction of fatherhood in France and the UK: Men and Masculinities 14(5), Kidd, Bruce Sports and masculinity. Sport in Society 16(4): Pascoe, C.J Dude, you re a fag : Adolescent masculinity and the fag discourse. Sexualities 8, Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Tuija Huuki 11

12 417121P Populaarikulttuuri ja media, 5 op Kurssilla tutustutaan median eri lajityyppien kautta feministisen mediatutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja tutkimussuuntiin. Tavoitteena on oppia erittelemään kriittisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentumista mediassa. Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö tuntee ja osaa eritellä sukupuolta, seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta tarkastelevaa kulttuuritieteellistä perustutkimusta sekä kulttuurien ja median tutkimuksen keskeisiä kysymyksenasetteluja sukupuolten merkityksiä ja määrittymisiä esille nostaen. Kulttuurin ja median tutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmista Sukupuolten ja seksuaalisuuksien representaatiot mediassa ja kirjallisuudessa Sukupuolen ja seksuaalisuuden teoriat Toteuttamistapa: Itsenäisenä opiskeluna tai korvaavalla opintojaksolla Genre & Gender mediassa. Oppimateriaali: Leena-Maija Rossi & Anita Seppä (2007) Tarkemmin katsoen. Visuaalisen kulttuurin lukukirja. Anna Mäkelä, Liina Puustinen & Iiris Ruoho (2006) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. Annamari Vänskä (2006) Vikuroivia vilkaisuja: Ruumis, sukupuoli, seksuaalisuus ja visuaalisen kulttuurin tutkimus. Annamari Vänskä (2012) Muodikas lapsuus. Lapset mainoskuvissa. Karen Ross (2010) Gendered media: Women, men and identity politics. Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Korvaavan kurssi GENRE & GENDER MEDIASSA 5 op (syys- marraskuu 2015) P Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia 5 op Ajankohta: syyslukukausi Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö osaa määritellä monitieteisen väkivallan tutkimuksen peruskäsitteet ja tarkastella väkivaltaa sukupuolen ja muut erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden. Hän tunnistaa väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa ja eri vaiheissa väkivallalle altistavia tekijöitä. Hän osaa analysoida väkivallan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Hän osaa reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden ja välittävän myötäelämisen näkökulmasta. Opintojaksolla perehdytään sukupuolisensitiivisesti ja erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden monitieteiseen ja eri tieteenaloilla tehtyyn väkivallan tutkimukseen. Opintojaksolla perehdytään väkivallan peruskäsitteisiin, ilmiön yleisyyteen, sen eri ilmenemismuotoihin ja kumuloitumiseen ihmisen elämänkulussa eri elämänalueilla. Opintojakson tarkastellaan lisäksi välineitä havaita ja ehkäistä väkivaltaa eri ympäristöissä, sekä tukea moniammatillisen näkemyksen kehittymistä väkivaltailmiön tarkastelussa. Opintojaksolla opiskelija saa myös valmiudet reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden näkökulmasta. 12

13 Toteuttamistapa: Verkko-opinnot. Verkkotyöskentely, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Oppimatertiaali ilmoitetaan verkko-oppimisympäristössä opintojakson aikana. Suoritustapa: Optima -ympäristöinen, vuorovaikutteinen, tehtävittäin vaihteleva suoritustapa. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Lisätiedot: Opintojakso on osa Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot opintokokonaisuutta. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot -opintokokonaisuuden ja haluaa opinnot kokonaisuudessaan aineopintotasoisina, tulee tämän opintojakson suorittamistavasta sopia vastuuhenkilön kanssa erikseen. Opintokokonaisuuteen ja sen kursseille on erillinen haku. Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala Lukuvuonna kurssi järjestetään ajalla Hakuaika kurssille päättyy Lisätietoja ja hakulomake 13

14 Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnot 35 op Päivitetty: Tavoite: Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnoissa opiskelijat syventävät asiantuntemustaan Nais- ja sukupuolentutkimuksen teorioista ja metodologioista sekä oppiaineen monitieteisestä ja tieteidenvälisestä tutkimusotteesta. Aineopintokokonaisuuden suorittanut henkilö tuntee keskeiseen nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytävän tieteen kritiikin ja osaa soveltaa sitä käytännössä arvioidessaan tieteellistä tietoa, metodologioita, metodeja ja tutkimuksen eettisyyttä osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytyä metodologista ja metodista keskustelua ja osaa soveltaa niitä oman tutkimuksensa puitteissa SEKÄ osaa analysoida/tulkita tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta tms. jotakin nais- ja sukupuolentutkimuksen sekä intersektionaalisuuden teoriaa, metodologiaa, metodia sekä käsitteitä kriittisesti käyttäen sekä raportoida siitä esimerkiksi artikkelin muodossa TAI suunnitella ja organisoida käytännön toimintaa sukupuolten segregaation purkamiseksi ja raportoida siitä TAI suunnitella ja organisoida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin perustuvaa tasa-arvotyötä ja raportoida siitä TAI suunnitella ja toteuttaa käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvoistavien toimintatapojen ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi TAI suunnitella ja organisoida uutta informaatioteknologiaa hyödyntävää sukupuolisensitiivistä opetusta ja raportoida siitä. Toteutustapa: Pääosin aineopinnot toteutetaan perehtymällä kirjallisuuteen. Kontaktiopetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan 1-2 opintojaksoa vuosittain. Vastuuhenkilöt: kunkin opintojaksojen yhteydessä erikseen nimetty vastuuhenkilö Pakolliset kurssit: Nais- ja Sukupuolentutkimuksen metodologiat ja metodit (5 op) Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (5 op) Itsenäiset tutkimusopinnot TAI Itsenäiset käytännön toiminnan kehittämisen opinnot (5 10 op) Opintosuunnat, valitse näistä 1 2 suuntausta: 1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) a. Feminismin klassikot (5 op) b. Syventävät teoreettiset opinnot (5 10 op) 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) a. Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa (5 op) b. Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio (5 op) c. Väkivallan ehkäiseminen, väkivaltaan puuttuminen ja välittävän ilmapiirin rakentamisen käytänteet (5 op) d. Tasa-arvon sekä myötätuntemisen ja elämisen puitteet (5 op) 3. Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5-15 op) a. Sukupuolihistoria (5 op) b. Kirjallisuus ja elokuvatutkimus (5 op) c. Kulttuuriantropologia (5 op) 4. Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5-10 op) a. Globalisaatio ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus (5 op) b. Suomalainen perhe ja vanhemmuus muutoksessa lokaalista ja kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna (5 op) 14

15 Pakolliset kurssit A Nais- ja sukupuolentutkimuksen metodologiat / metodit 5 op Ajankohta: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset metodologiset erityisesti tietoteoreettiset - ja menetelmälliset lähtökohdat, kysymyksenasettelut ja ratkaisut ja osaa analysoida niitä kriittisesti. Hän osaa arvioida kriittisesti tietoa. Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodologisena ja tietoteoreettisena sekä tutkimusmetodisena haasteena Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodin tapauskohtaisen käytön rakentamisessa ja käytössä Tutkimusprosessi eettisestä ja valtanäkökulmasta tarkasteltuna Toteuttamistapa: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Oppiaineen kotisivuilla ilmoitetaan mahdollisesta korvaavasta opetuksesta. Oppimateriaali: Ramazanoglu C & Holland J. (2002) Feminist Methodology. Challenges and Choices. Liljeström M (2004) (toim) Feministinen tietäminen. Bagele Chilisa (2012) Indigenous Research methodologies. Researching gender (Volumes I IV). Artikkeleita valinnan mukaan. Sharlene Nagy Hesse-Biber 82012) ed.) The handbook of feminist research. Muuta kirjallisuutta perustuen sopimukseen vastuuhenkilön kanssa. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä opiskeluna. Lukuvuosittain aihealueelta voidaan järjestää korvaavaa opetusta, mistä ilmoitetaan erikseen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Commented [TH1]: KORVAAVA KURSSI (417209A Nais- ja sukupuolentutkimuksen metodologiat / metodit 5 op) Metod(olog)isista kysymyksenasetteluista tutkimuskäytäntöihin Kurssilla tarkastellaan sukupuolivastuullisuuttq tutkimuksessa sekä sen ulottuvuuksia ja haasteita erilaisissa metodologisissa ja metodisissa asetelmissa. Kontaktityöskentely torstaisin klo salissa SÄ102 seuraavasti: Johdatus kurssisisältöihin ja sukupuolivastuullisuuteen tutkimuksessa / Vappu Sunnari Intersektionaalisuus tutkimuksessa /Mervi Heikkinen Tutkijan oma kokemus osana tutkimusta /Helena Parkkila 4.2. Humanistisesta tutkimusotteesta post-humanistiseen (väki)valta- ja vuorovaikutustutkimuksessa I - III /Tuija Huuki I / humanistinen ote poikien ihmissuhteiden tutkimuksessa II / post-humanistinen tutkimus valtasuhteista historiallisina kietoutumina saamelaisten asuntolakokemuksissa / Tuija Huuki 15

16 18.2. III / post-humanistinen tutkimus päiväkotilasten valtasuhteista affektiivisina, materiaalisina ja historiallisina kietoutumina Tuija Huuki 25. Monimetodinen (kvalitatatiivinen + kvantitatiivinen) tutkimus / Anna Rönkä Maalisk. 3. Monimetodinen tutkimus koetusta yksinäisyydestä / Anna Rönkä 17. Osallistuva suunnittelu tutkimusmenetelmänä (participatory design) Suvi Pihkala 31. Osallistuva suunnittelu tutkimuskäytännössä, Suvi Pihkala Huhtik. 7. Grounded Theory menetelmä (Corbin & Strauss), Eija Alaraasakka 14. Grounded Theory menetelmä turvallisuuteen / turvattomuuteen kohdistuvassa tutkimuksessa / Eija Alaraasakka Commented [TH2]: Kutakin aihealuetta käsitellään yhdellä, kahdella tai kolmella luentokerralla. Mikäli tarkastelukertoja samasta teemasta on enemmän kuin 1, ensimmäisellä kerralla näkökulma on teoreettinen ja sen jälkeen käytännön tutkimustyöhön ankkuroituva. Suoritus: Luennot ja oppimispäiväkirja sekä kotiessee yhdestä kurssin teemasta. Kurssikirjallisuus esitellään luennoilla. Ilmoittautumisaika:

17 A Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 5 op Ajankohta: Opintojakson voi suorittaa joko itsenäisenä työskennellen tai siten, että opintoihin sisältyy kontaktiopetusta ja itsenäistä työskentelyä. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia, mikäli opiskelet itsenäisesti. Erillinen kurssi opintojakson teemoista järjestetään kevätlukukaudella, periodin 3 aikana, alkaen Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tunnistaa, eritellä ja analysoida tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä arjen eri ulottuvuuksilla kuten *koulutuksessa, *työelämässä, *perheessä ja * vapaa-aikaan liittyvissä asioissa TAI keskittyneesti yhdellä neljästä edellä luetellusta osa-alueesta, sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikassa. Hän ymmärtää sukupuolten tasa-arvon, tasa-arvotyön ja tutkimuksen historiaa ja sen keskeiset kehitysjuonteet; sekä tasa-arvon keskeiset käsitteet ja teoriat. Hän osaa analysoida koulutuksen, työelämän ja arjen muiden ulottuvuuksien käytäntöjä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista sekä soveltaa opintojaksolla oppimiaan tietoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden keskeiset käsitteet ja teoriat Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksessa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muilla arjen ulottuvuuksilla ja päätöksenteossa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka Valtavirtaistaminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön, muiden säädösten ja toimintaohjeiden näkökulmasta tarkasteltuna Toteuttamistapa: Oppimateriaali: Johanna Kantola, Kevät Nousiainen & Milja Saari (2012) (toim) Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Raija Julkunen (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Eva Magnusson, Malin Rönnblom & Harriet Silius (2008) (toim.) Critical studies of gender equality. Nordic dislocations, Dilemmas and Contradictions. Emanuela Lombardo, Petra Meier & Mieke Verloo (2009) The discursive politics of gender equality. Stretching, Bending and Policymaking. Muuta kirjallisuutta tentaattorin kanssa sopien. Kontaktiopetusta sisältävä suoritustapa: Kurssi sisältää luentoja, kurssikirjallisuuteen perehtymistä, sekä opiskelijoiden paritöinä tehtävät esseet, joita käsitellään seminaarityyppisesti kontaktiopetuksen helmikuun kerroilla. Kurssin painopistealueina ovat tänä vuonna sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kasvatuksessa ja koulutuksessa, sekä tasa-arvon haasteiden kriittinen tarkastelu työelämän, perheen ja vapaa-ajan näkökulmista. Kurssilla on pohjoismainen painotus ja luennoilla tarkastellaan myös Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Suomen kouluissa ja päiväkodeissa tehtävän tasa-arvotyön tilaa ja hyviksi koettuja tasa-arvotyön käytäntöjä. Ilmoittautumisaika kurssille:

18 Kurssi järjestetään, mikäli sille ilmoittautuu mennessä vähintään 8 opiskelijaa. Mikäli ilmoittautuneita on tätä vähemmän, kurssin voi suorittaa kotiesseenä tai yleisenä tenttipäivänä seuraavan kirjallisuuden avulla: Kontaktiopetuksen ajat ja paikat ma 14:30 16:00 KK ma 14:30 16:00 KK ke 10:15 11:45 HU ma 14:30 16:00 KK ke 10:15 11:45 HU ma 14:30 16:00 KK ke 10:15 11:45 HU ma 14:30 16:00 KK ke 10:15 11:45 HU ma 14:30 16:00 KK ke 10:15 11:45 HU ma 14:30 16:00 KK223 Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen A Itsenäiset tutkimusopinnot TAI vaihtoehtoisesti itsenäiset käytännön kehittämistoiminnan opinnot (5 10op) Ajankohta: Ei rajoituksia ajoituksen suhteen Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa suunnitella, toteuttaa, raportoida ja arvioida pienimuotoisen tutkimus- TAI käytäntöön orientoituvan projektin. Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja arvioiminen TAI Pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen Toteuttamistapa: Neuvotellaan opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Oppimateriaali: Neuvotellaan vastuuhenkilön kanssa Suoritustapa: Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja arvioiminen TAI pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI tieteellisen artikkelin kirjoittaminen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari 18

19 Suuntautumisalat: 5-25 op Opiskelija valitsee 1-2 opintosuuntausta, joita opiskelee pääasiassa tenttimällä kirjallisuutta. Kirjallisuustenteistä vastaa kullakin opintojaksolla erikseen nimetty henkilö. Perusteokset on ilmoitettu kunkin opintojakson kohdalla. Luettelo lisämateriaalista ja vaihtoehtoisista teoksista on naistutkimuksen kotisivuilla ja naistutkimuksen kirjastossa (ks. lisäkirjallisuus). Mahdollisuuksien mukaan järjestettävästä kontaktiopetusta ilmoitetaan lukukausittain. Osaamistavoite: Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa eritellä kriittis-reflektoivasti ja sukupuolisensitiivisesti valitsemansa opintosuunnan teoreettista ja metodologista keskustelua. Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen ja/tai luennoille osallistuminen. Tentittävän kirjallisuuden määrä lasketaan seuraavasti: 1 opintopisteen suoritusta vastaa n. 200 sivun laajuinen opiskelijan äidinkielinen +teos tai n. 150 sivun laajuinen vieraskielinen teos. Vastuuhenkilöt: Vappu Sunnari sekä opintosuuntien yhteydessä erikseen nimetyt vastuuhenkilöt. OPINTOSUUNTA 1 Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) A Feminismin klassikot, 5 op Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, analysoida ja arvioida kriittisesti valitsemansa feministisen ajattelun klassikkoteorian kehityslinjoja. Feministisen ajattelun historialliset, poliittiset ja tieteelliset kehityslinjat tarkasteltuna yhden teoreettisen suuntauksen tai teoreetikon tuotannon avulla Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön kanssa sopien esseesuorituksena. Oppimateriaali: Allen, P.G. (1986) The Sacred Hoop: Recovering the Feminine in American Indian Traditions. Brant, B. (1988). A Gathering of Spirit: a Collection by North American Indian Women. (erit. C.L. Sanches: Sex, Class and Race Intersections, Visions of Women of Color, S ) Trinh, T. (1989) Minh-ha. Woman, Native, Other. Kristeva, J. (2000) Crisis of the European subject Cixous, H. (1998) Stigmata, escaping texts. Irigaray, L. (1993) je, tu, nous, Toward a culture of difference. Irigaray, L. (2002) To speak is never neutral. Butler J (1990) gender Trouble: Feminism and the subversion of identity. Butler J(1993) Bodies that matter: On discursive limits of sex. Butler J (2004) Undoing gender. Braidotti R (2002) Metamorphoses. Towards a materialist theory of becoming. Braidotti (2006) Transpositions Braidotti R (2011) Nomadic theory. 19

20 Braidotti R (2013) The posthuman. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari A Syventävät teoreettiset opinnot, 5-10 op Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, reflektoida ja analysoida kriittisesti valitsemansa teoreettisen alueen kehityslinjoja ja käsitteellistämisen tapoja. Opiskelija paneutuu 1-2 seuraavista vaihtoehdoista: nais- ja sukupuolentutkimus mies- ja maskuliinisuustutkimus queer-tutkimus intersektionaalisuus Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä. Oppimateriaali: Nais- ja sukupuolentutkimus Raewyn Connell (2009) Gender: World perspective Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural, postcolonial, and feminist world. Kriemild Saunders (2004) (ed)feminist post-development thought. Rethinking modernity, post-colonialism and representation. The Feminist Standpoint Theory Reader: Intellectual and political controversies. ed. by Sandra Harding 2004 Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism. Mies- ja maskuliinisuustutkimus bell hooks Web real cool: Black men and masculinities. Michael Flood et al International encyclopedia of men and masculinities. Queer- tutkimus Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory. Judith Butler (2004) Undoing gender. TAI muita opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittuja julkaisuja Intersektionaalisuus Nira Yuval-Davis The politics of belonging. Intersectional contestations. Nina Lykke A Guide to Intersectional Theory, Methodology and Writing. bell hooks Ain t I a Woman: Black women and Feminism Angela Davis Women, Race and Class. Lisämateriaali Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory. Butler, J. (2006) Hankala sukupuoli. Butler J.(2004) Undoing gender. Alsop R, Fitzsimons, A. & Lennon, K. (2002) Theorizing gender. Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism. Braidottti, R. (2002) Metamorphoses towards a materialist theory of becoming Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural, postcolonial, and feminist world. 20

21 Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön kanssa erikseen sopien esseesuorituksena. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari OPINTOSUUNTA 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) Väkivallasta välittämiseen tarjoaa mahdollisuuden sisällyttää tutkintoon tai täydentää tutkintoa väkivaltaa käsittelevällä 25 opintopisteen laajuisella opintokokonaisuudella. Väkivaltaa, sen eri ilmenemismuotoja sekä väkivallattomuutta tarkastellaan sukupuolisensitiivisesti erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden. Sukupuolisensitiivinen väkivallan tutkimus on opintokokonaisuuden keskeinen teoreettiskäytännöllinen ja kriittinen tarkastelunäkökulma. Väkivalta eri muodoissaan on yleinen ilmiö ja jollakin tavalla läsnä jokapäiväisessä elämässämme esimerkiksi median kautta. Useat eri alojen ammattilaiset kohtaavat työssään väkivallan uhreja, väkivallan tekijöitä tai voivat itse joutua väkivallan kohteeksi. Lisäksi jokaisella on vastuu toimia tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja väkivallatonta toimintaa edistävästi, sekä olla mukana luomassa väkivallattomia rakenteita suunnitelmallisesti omassa ympäristössään. Opintokokonaisuudessa tähän annetaan välineitä perehtymällä väkivaltaa käsittelevään monitieteiseen tutkimukseen, sekä tutkimukseen, joka paneutuu väkivallattoman ja välittävän toimintakulttuurin rakentamisen ehtojen ja käytäntöjen tarkasteluun. Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä tietoisuutta väkivallasta, sekä antaa välineitä väkivallan tunnistamiseen ja kohtaamiseen, väkivaltaisissa ympäristöissä toimimiseen, väkivallan uhrien auttamiseen ja väkivallattomien toimintaympäristöjen rakentamiseen. Väkivallasta välittämiseen -opintokokonaisuus on suunnattu eri alojen opiskelijoille sekä jo työssä toimiville ammattilaisille. Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa määritellä ja analysoida väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa erilaisissa paikallisissa ja globaaleissa konteksteissa soveltaa sukupuolen ja intersektionaalisuuden teorioita väkivallan analysoimisessa, tunnistamisessa, väkivallan ehkäisemisen ja siihen puuttumisen toimenpiteiden suunnittelussa sekä uhrien auttamisessa suunnitella käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvostavien toimintatapojen ja tasa-arvon (tasavertaisuuden) toimenpiteiden kehittämiseksi reflektoida ja kehittää väkivallattomuutta ja välittämistä omassa toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa toimia ryhmässä ja reflektoida ryhmän toimintaa väkivallattomuuden ja tasavertaisuuden näkökulmista 21

22 A Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa, 5 op Ajankohta: Opintojakso suoritetaan lukuvuonna itsenäisesti opiskellen. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia. Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: eritellä väkivallan globaaleja erityisiä ilmenemismuotoja, haasteita niihin puuttumiseksi, keskeiset toimijatahot, sekä merkittävät meneillään olevat ennaltaehkäisytoimet analysoida väkivaltaa laajempana yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä sukupuolivastuullisesti arvioida keskeisiä kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia väkivallan ehkäisemiseksi kriittisesti etuja ja puutteita eritellen. Väkivallan tarkastelu laajempana yhteiskunnallisena ja kansainvälisenä ilmiönä globaaleissa konteksteissa sukupuolivastuullisesti Väkivallan eri ilmenemismuodot, mm. vahingolliset perinteiset käytänteet, väkivallan ilmenemismuodot kriisiytyneissä konflikteissa, uskontoihin ja maailmankatsomuksiin liittyvänä kysymyksenä ja mediassa kansainväliset sopimukset ja moniammatilliset toimet väkivallan poistamiseksi Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely. Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan elokuussa. Suoritustapa: Yleisinä tenttipäivinä tai vastuuhenkilön kanssa sopien kotiesseellä. Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Vastuuhenkilö: Minna Viinikka A Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio, 5 op Ajankohta: kevät Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa määritellä seksuaaliseen hyväksikäytön, prostituution ja ihmiskauppaan liittyviä osa-alueita ja analysoida niitä seksuaalisena ja sukupuolistuneena väkivaltana arvioida seksuaaliseen hyväksikäyttöön, prostituutioon ja ihmiskauppaan puuttuvia toimenpiteitä, toimintaohjelmia ja auttamisjärjestelmiä, sekä omaa toimintaansa ja valmiutta tunnistaa ja kohdata seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreja ja tarjota heille asiantuntijatahon apua. prostituutio, ihmiskauppa ja seksuaalinen hyväksikäyttö sukupuolistuneena seksuaalisena väkivaltana määrittelyt, lainsäädäntö ja olemassa olevat tilastot. uhrien auttamisjärjestelmät ja niiden haasteet moniammatillisesta näkökulmasta; paikalliset toimijat Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely verkossa, ryhmätehtävät, reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin verkko-oppimisympäristössä. Suoritustapa: Osallistuminen verkkotyöskentelyyn, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja. Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala 22

23 Lukuvuonna kurssi järjestetään ajalla Hakuaika kurssille päättyy Lisätietoja ja hakulomake A Väkivallan ehkäisemisen, väkivaltaan puuttumisen ja välittävän ilmapiirin rakentamisen käytänteet 5 op Ajankohta: Kevät Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: analysoida väkivallan nimeämisen, tunnistamisen ja väkivaltatyön taustalla olevia teoreettisia ja ideologisia lähtökohtia sekä sukupuolen merkitystä väkivallan tarkastelussa kuvata väkivallan uhrin tunnistamisen, puuttumisen ja auttamisen menetelmiä ja ammattilaisen väkivaltatyötä tukevia menetelmiä sekä oman alansa väkivaltatyön ammatillisia toimijoita ammattilaisten hyväksi käytännöksi kokemat menetelmät väkivallan uhrien tunnistamisessa, heidän auttamisessa, mutta myös väkivallan uhreja työkseen auttavien tukemisessa ja väkivallan ehkäisemisessä. Opintojaksoen sisällöissä voidaan huomioida ajankohtaisia ja/tai alueellisia erityiskysymyksiä (mm. kuritusväkivalta, kouluväkivalta) ja niihin liittyviä käytänteitä. Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely verkossa, ryhmätehtävät, reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Optimassa oleva oppimateriaali Suoritustapa: Osallistuminen verkkotyöskentelyyn, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja. Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku. Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala Lukuvuonna kurssi järjestetään Hakuaika kurssille päättyy Lisätietoja ja hakulomake A Tasa-arvon sekä myötätuntemisen ja -elämisen puitteet, 5op Ajankohta: Opintojakso suoritetaan lukuvuonna itsenäisesti opiskellen. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia. Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: kuvata keskeisiä Ihmisoikeusasiakirjoja ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja kuvata käytännön lähestymistapoja turvallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukemiseksi ja väkivallattomuuden edistämiseksi suunnitella konkreettisia toimenpiteitä suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käytännössä arvioida omaa toimintaansa konfliktitilanteissa saattamalla väkivallattomuuden teoreettista tietoa käytäntöön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden peruskäsitteet, lähtökohdat, lainsäädäntö ja toimenpiteet erityisesti väkivallattomuuden näkökulmasta. 23