NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTO ALUSTAVA OPINTO-OPAS LUKUVUODELLE

Transkriptio

1 NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTO ALUSTAVA OPINTO-OPAS LUKUVUODELLE

2 NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTOSSA Päivitetty: Nais- ja sukupuolentutkimus on tieteidenvälinen, moni- ja poikkitieteellinen ja perinteisiä paradigmoja haastava opetus- ja tutkimusala, jota Oulun yliopistossa voi opiskella perus- ja aineopintojen laajuisesti (yhteensä 60 op). Oppiaineen teemoista voi tehdä myös sekä perus- että jatko-opintotasoista tutkimusta ja saada siihen ohjauksen. Oppiaine on hallinnollisesti sijoitettu kasvatustieteiden tiedekuntaan, mutta se tarjoaa opetusta yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ja opettajia on eri tieteenaloilta ja tiedekunnista. Opetustarjontaan sisältyy myös sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen HILMA-verkoston järjestämiä kursseja. Lisäksi opiskelija voi hyödyntää opinnoissaan sukupuolentutkimuksen kansainvälistä ja ulkomaista opetustarjontaa oppiaineen erinomaisten kansainvälisten verkostojen ansiosta. Nais- ja sukupuolentutkimuksessa suoritettuja opintoja voi sisällyttää eri koulutusohjelmiin ja tutkintoihin opintokokonaisuuksina tai sivuaineena. Oppiaineen lähtökohtana on ollut naisten historiallisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman tutkiminen ja opiskelu, mutta vähitellen kysymyksenasettelut ovat laajentuneet, mikä näkyy myös oppiaineen nimessä: Naistutkimus -nimestä on siirrytty nimeen Nais- ja sukupuolentutkimus. Asioiden tarkastelussa pyritään intersektionaalisuuteen, eli ottamaan huomioon esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, luokan, iän, vammaisuuden ja muiden tekijöiden moninainen saman- ja eriaikainen merkityksellistyminen ihmisten arjessa. Oppiaineena Nais- ja sukupuolentutkimus koostuu Oulun yliopistossa perus- ja aineopintokokonaisuuksista sekä kolmesta erillisestä opintokokonaisuudesta, joista yksi on oppiaineeseen johdatteleva kokonaisuus; toinen suuntautuu Oulun yliopiston sukupuolentutkimuksen yhdelle vahvuusalueelle, eli väkivallan, väkivallattomuuden ja tasa-arvoisuuden kysymyksiin; ja kolmas on rakennettu palvelemaan tutkimusopintoja. (Viimeksi mainittu kokonaisuus on räätälöitävissä myös jatko-opintojen tasolle). Perusopintojen (A212901) laajuus on 25 op ja aineopintojen (A212902) 35 op. Perusopinnoissa on tarjolla 6 viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa, joista yksi, Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi on kaikille pakollinen. Aineopinnoissa on kolme pakollista opintojaksoa sekä seuraavat 4 suuntautumisalaa: 1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) 3. Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5 15 op) ja 4. Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5 10 op). Nais- ja suopuolentutkimuksen erilliset opintokokonaisuudet, jotka ovat laajuudeltaan op. ovat seuraavat: 1. Johdatus nais- ja sukupuolentutkimukseen (10 op), joka rakentuu nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopintojaksosta (417113P 4 op) sekä opiskelijan valinnan mukaan 5 opintopisteestä muita oppiaineen perusopintoja. 2. Tutkimusta tukeva nais- ja sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuus (10 20 op) rakentuu opiskelijan valinnan mukaan seuraavista perus- ja aineopintojen kursseista: P, P, A, A, A. 2

3 3. Väkivalta ja välittävän myötäelämisen ehdot / Violence and the Frames for Compassion and Nonviolence (25 op/ects) opintokokonaisuuteen sisältyvät perusopintojen opintojakso P, sekä aineopintojen opintojaksot A, A, A, ja A. Tänä lukuvuonna koko opintokokonaisuus tarjotaan suomenkielellä. Opiskelija voi halutessaan suorittaa koko opintokokonaisuuden aineopintotasoisena. Tällöin opiskelija täydentää perusopintoihin sijoitettua opintojaksoa lisätehtävällä. Aineopintotason valinnasta tulee ilmoittaa opintokokonaisuuden vastuuhenkilölle etukäteen. Käytä hyväksesi nais- ja sukupuolentutkimuksen opintoihin rakennettuja itsenäisten valintojen mahdollisuuksia sekä opintokokonaisuuksien että opintojakso- ja kirjatarjonnan osalta, ja rakenna opintosi mahdollisimman hyvin omia tarpeitasi ja kiinnostuksenkohteitasi vastaaviksi. Seuraa nais- ja sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua ja kotisivuja, jotka sijaitsevat osoitteessa Ilmoitustaulu puolestaan sijaitsee kasvatustieteiden tiedekunnan 1. kerroksessa, Sara Wacklinin aulassa, luentosalin KTK 117 lähellä. Opettajien/ tentaattoreiden yhteystiedot löytyvät lukujärjestyksen lopussa olevasta Yhteystiedot -osiosta. Kirjallisuuden opiskelun osalta haluamme sinun muistavan seuraavaa: Kirjatentit suoritetaan kasvatustieteen tenttipäivinä. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään tenttiperjantaita edeltävän viikon torstaina osoitteessa weboodi.oulu.fi/oodi. Mikäli haluat suorittaa opintojakson muuten kuin tenttimällä perinteiseen tapaan (ks. seuraavana oleva informaatio tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta), sovi siitä erikseen tentaattorin kanssa. Ne teokset, jotka on sijoitettu useampaan kohtaan, voi tenttiä vain kerran. Luentojen ja niihin kuuluvan kirjallisuuden kuulusteluista sovitaan erikseen luennoilla. Tentittävän kirjallisuuden määrää koskeva sääntö: 1 opintopistettä vastaa vaikeustasoltaan keskinkertainen noin 200 -sivuinen äidinkielinen / noin 150 -sivuinen vieraskielinen teos. Tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta: Tenttikirjallisuutta voi suorittaa paitsi yleisinä tenttipäivinä tenttitilaisuuksissa, myös esseinä, katsauksina jne. Vaihtoehtoisista suoritustavoista tulee kuitenkin aina neuvotella erikseen kunkin opintojakson vastuuhenkilön kanssa, sillä heillä on toisistaan poikkeavia ehtoja. Ko. suoritukset kannattaa jättää tentaattorille/opettajalle kirjatenttipäivien aikoihin, jotta tulokset voidaan julkaista muiden tenttitulosten yhteydessä. Seuraavassa on vinkkejä vaihtoehtoisista suoritustavoista. Esseelle on luontaista pohtivuus ja se antaa perinteistä tenttivastausta enemmän tilaa persoonallisille äänenpainoille. Keskeinen, kirjoitusta suuntaava ongelma tai tehtävä ilmaistaan selvästi ja sen valinta perustellaan tentittävänä olevan kirjallisuuden sisällöistä käsin. Useita vaihtoehtoisiakin ajatuskulkuja voi kehitellä eteenpäin rinta rinnan ja nivoa ne lopulta yhteen tai jättää perustellusti avoimiksi. Lähdekirjallisuuden ja muun materiaalin käyttäminen on onnistumisen kannalta välttämätöntä. Lähteet merkitään tekstiin. Katsauksessa opiskelija suhteuttaa referoitavan/analysoitavan tekstin valitsemaansa kontekstiin, esimerkiksi kirjoittamisajankohdan keskusteluihin tai tekstistä esitettyyn kritiikkiin. Katsauksen tekeminen tulee kysymykseen parhaiten silloin, kun kohteena on useita vertailtavia tekstejä. 3

4 Arvio tarkoittaa tässä yhteydessä kirja-arvostelun tyyppistä tekstiä. Kirjoittaja esittää arviossa näkemyksensä kohteena olevasta tekstistä, sen kiinnostavuudesta, pätevyydestä, merkittävyydestä jne. suhteessa laatimiinsa tai tentaattorin kanssa yhdessä laadittuihin tai muulla tavalla määrättyihin kriteereihin. Lukupiiri voi koostua kahdesta tai useammasta opiskelijasta, jotka kokoontuvat keskustelemaan lukemastaan tenttikirjallisuudesta ja raportoivat kirjallisesti opintojakson tentaattorille. Lukupiirien perustamisesta vastaavat opiskelijat itse. Lukupiirin muodostamisessa voi käyttää apuna nais- ja sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua tms. Nais- ja sukupuolentutkimuksen YLEISET TENTTIPÄIVÄT LUKUVUONNA Tiedot tulevat myöhemmin Oppiaineen vastuuhenkilö on Vappu Sunnari Vapun vastaanottoaika ilmoitetaan myöhemmin. 4

5 A Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnot 25 op Päivitetty: Opiskelijat perehtyvät Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnoissa tieteenalan teorioihin ja käsitteellistyksiin sekä tieteenalalla käytäviin keskusteluihin sukupuolentutkimuksen, naistutkimuksen, mies- ja maskuliinisuustutkimuksen sekä queer -tutkimuksen teorioita ja käsitteellistyksiä hyödyntäen. Tarkastelun kohteina ovat myös sekä tieteenalakohtaiset että ajankohtaiset yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja vuorovaikutukselliset ilmiöt, joiden kuvaaminen ja kriittinen tarkastelu haastavat problematisoimaan sukupuolen. Perusopintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa tunnistaa ja eritellä erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia lähtökohtia sekä niiden historiallisia, kulttuurisia ja metodologisia taustaolettamuksia analysoida erilaisia tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta jne. nais- ja sukupuolentutkimuksen teorioita ja käsitteitä käyttäen sisällyttää tarkasteluunsa myös intersektionaalisuuden reflektoida ja kehittää sensitiivisyyttä nais- ja sukupuolikysymyksille omassa toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa. Toteutustavat: Perusopinnot koostuvat yhdestä pakollisesta opintojaksosta (5 op), sekä 4 muusta opintojaksosta. Pakollisesta opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, samoin osasta muita perusopintojen kursseja. Kurssit Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi (5 op) Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet (5 op) Seksuaalisuus ja ruumiillisuus (5 op) Mies- ja maskuliinisuustutkimus (5 op) Populaarikulttuuri ja media (5 op) Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia (5 op) 5

6 Kaikille pakollinen perusopintojen opintojakso: P Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi, 5 op Ajankohta: Syyslukukausi, periodi 1, alkaen ja päättyen Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksen historiaa ja muotoutumista, nimetä ja määritellä alustavasti nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset peruskäsitteet sekä tunnistaa erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia suuntauksia ja niihin liittyviä peruskysymyksenasetteluja Katsaus naisliikkeestä sukupuolen tutkimukseen Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset käsitteet, kysymyksenasettelut Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset teoriat Intersektionaalisuus Toteuttamistapa: luentoja ja alustuksia 24 tuntia SEKÄ essee parin kanssa tai yksin. Artikkeleita seuraavista teoksista: Saresma, T. Rossi, LM, Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen (osin) Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (osin) Rachel Alsop, Annette Fitzsimons & Kathleen Lennon (2002) Theorizing gender Barbara Christian, et al New Black feminist criticism ( ) Lisämateriaali: Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (muilta osin) Arviointi: 5 1/hylätty Kurssikokonaisuuden opiskelu rakentuu aktiivisesta ja interaktiivisesta osallistumisesta luentotyöskentelyyn sekä luentoihin ja oppimateriaaliin (valituin osin) perustuvasta tentistä. Ilmoittautumisaika kurssille alkaa WebOodissa: Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Muu perusopintojen opintojaksontarjonta P Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet, 5 op Ajankohta: Kontaktiopetusta sisältävänä kevätlukukaudella, periodin 4 aikana (alkaen 16.3.) tai vaihtoehtoisesti periodilla 3 (alkaen 26.1.). Ensimmäinen vaihtoehto keskittyy suoremmin kurssikuvauksessa esitettyihin teemoihin käsitteellisellä tasolla ja osana teoreettisia keskusteluja. Toinen vaihtoehto on sidottu ystävyyden ja yksinäisyyden kysymyksiin pohjoisilla alueilla globalisaation kontekstissa. Kurssin voi suorittaa myös kokonaisuudessaan itsenäisinä opintoina. Ajankohta on tällöin kesä Osaamistavoite Opintojakson suorittanut henkilö osaa käsitteellistää ja analysoida vuorovaikutusta sukupuolen, vallankäytön, sosiaalisten hierarkioiden ja normittamisen sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja välittämisen näkökulmista. Valta käsitteenä; teoreettisia lähestymistapoja valtaan ja sukupuoleen Normatiiviset, institutionaaliset ja diskursiiviset valtarakenteet ja niiden ylläpito 6

7 Sukupuolen historiallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkitsemät valtarakenteet ja dynamiikat Vuorovaikutuksen ja välittävän vuorovaikutuksen keskeiset käsitteet Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sosiaalisten suhteiden laadun, vallankäytön ja normittamisen näkökulmista tarkasteltuna Oman toiminnan reflektoimistaitojen oppiminen em. näkökulmista. Toteuttamistapa: Kontaktiopetus ja itsenäinen työskentely TAI tentti. Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari P Seksuaalisuus ja ruumiillisuus, 5 op Ajankohta: Kevätlukukausi, mikäli kurssin suorittaa siten, että siihen sisältyy kontaktiopetusta (kontaktiopetus alkaa ). Opintojakson voi suorittaa myös kokonaan itsenäisesti työskennellen. Ajankohta on tällöin kesä Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tarkastella ja analysoida seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta, niiden merkityksellistämiskäytäntöjä sekä seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden tutkimuksen keskeisiä kysymyksenasetteluja. Seksuaalisuus ja ruumiillisuus teoreettisina ja kulttuurisesti tuotettuina käsitteinä, identiteetteinä ja elettyinä kokemuksina. Representaatioiden ja käytäntöjen merkityksellistäminen sukupuoleksi ja seksuaalisuudeksi. Ruumiillisuuden sosiaaliset ja materiaaliset merkitykset ja merkityksen muodostamistavat Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) (2006) Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Lisäksi kaksi valinnaista kirjaa lisämateriaalista (tai sopimuksen mukaan). / In addition two books from the following materials or other materials based on an agreement with the person responsible for the course. Lisämateriaali: /Additional material Taina Kinnunen (2008): Lihaan leikattu kauneus Harri Kalha (toim.) (2007): Pornoakatemia! Susanna Paasonen et al. (toim.) (2005): Jokapäiväinen pornomme. Media, seksuaalisuus ja populaarikulttuuri Sanna Karkulehto (2011): Seksin mediamarkkinat Anna Kontula (2008): Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa Beemyn, B. & Eliason, M. (1996) Queer studies: a lesbian, gay, bisexual, and transgender anthology Bristow, J. (1997) Sexuality Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen järjestettävälle kurssille TAI kesätentti Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Kontaktiopetusta sisältävä toteutus: Ruumis ja teoria Ruumis maailmassa (5 op) 7

8 Kurssi järjestetään tammi- huhtikuussa ja se rakentuu avausluennoista, opiskelijoiden esityksistä ja Optima ympäristössä käytävistä keskusteluista. Ruumis maailmassa on alustavasti sovittu tämän kertaiseksi kurssin painopistealueeksi. Kurssi rakentuu: 1) Vierailuluennoista (yht. 16 h jakso kurssin alussa). 2) Opiskelijoiden alustuksista ( Alustukset valittujen artikkelien pohjalta) 3) Verkkokeskusteluista (luentojen ja alustusten väliviikoilla) P Mies- ja maskuliinisuustutkimus, 5 op Ajankohta: Syyslukukausi, jakso 2 ( ), mikäli opintojakson suorittaa siten, että siihen sisältyy kontaktiopetusta ja itsenäistä työskentelyä; kevätlukukausi 2017, mikäli opintojakson suorittaa itsenäisenä työnä. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö kykenee tunnistamaan, erittelemään ja käyttämään Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teorioita; analysoimaan kysymyksenasetteluja, niiden historiaa, muotoutumista ja näköaloja sekä tuntee mies- ja maskuliinisuustutkimuksen alueelta tehtyä paikallista, kansallista ja kansainvälistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen historia Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeiset teoriat ja käsitteellistykset sekä niiden metodologiset perustelut Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen käytäntöjä ja tutkimustuloksia Opiskelumateriaali: 1. Connell, RW Masculinities: s Kimmel, Michael, Hearn, Jeff & Connell, RW Handbook of Studies on Men and Masculinities. Sage, London 3. Manninen, Sari Iso, vahva, rohkee kaikenlaista Maskuliinisuudet, poikien valtahierarkiat ja väkivalta koulussa. Acta Universitatis Ouluensis E Huuki, Tuija Koulupoikien statustyö väkivallan ja välittämisen valokiilassa. Acta Universitatis Ouluensis E113. KTK, Oulun yliopisto 5. Ahlbäck, Anders Sotasankaruus miehuuden esikuvana: Jääkäriupseerit ja suomalainen sotilaskoulutus. teoksessa, Peltonen, Ulla-Maija & Kemppainen, Ilona (toim.) Kirjoituksia sankaruudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki Clowes, Linda The limits of discourse: Masculinity as vulnerability. Agenda: Empowering women for gender equity, 27(1), Gregory, Abigail & Milner, Susan What is new about fatherhood? The social construction of fatherhood in France and the UK: Men and Masculinities 14(5), Kidd, Bruce Sports and masculinity. Sport in Society 16(4): Pascoe, C.J Dude, you re a fag : Adolescent masculinity and the fag discourse. Sexualities 8, Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Tuija Huuki 8

9 417121P Populaarikulttuuri ja media, 5 op Ajankohta: Syyslukukausi ( ), mikäli opintojakson opiskelee siten, että siihen sisältyy kontaktiopetusta. Opintojakson voi suorittaa vaihtoehtoisesti itsenäisenä työskentelynä kevätlukukaudella 2017 ja kesällä Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö tuntee ja osaa eritellä sukupuolta, seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta tarkastelevaa kulttuuritieteellistä perustutkimusta sekä kulttuurien ja median tutkimuksen keskeisiä kysymyksenasetteluja sukupuolten merkityksiä ja määrittymisiä esille nostaen. Kulttuurin ja median tutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmista Sukupuolten ja seksuaalisuuksien representaatiot mediassa ja kirjallisuudessa Sukupuolen ja seksuaalisuuden teoriat Leena-Maija Rossi & Anita Seppä (2007) Tarkemmin katsoen. Visuaalisen kulttuurin lukukirja. Anna Mäkelä, Liina Puustinen & Iiris Ruoho (2006) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. Annamari Vänskä (2006) Vikuroivia vilkaisuja: Ruumis, sukupuoli, seksuaalisuus ja visuaalisen kulttuurin tutkimus. Annamari Vänskä (2012) Muodikas lapsuus. Lapset mainoskuvissa. Karen Ross (2010) Gendered media: Women, men and identity politics. Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: Ilmari Leppihalme Ilmoittautuminen kurssille: Kontaktiopetusta sisältävälle kurssille, jonka otsikko on GENRE & GENDER MEDIASSA ilmoittaudutaan WebOodissa koodin A (elokuvatutkimus) kautta alkaen P Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia 5 op Ajankohta: Ei rajoituksia, mikäli kurssin opiskelee itsenäisinä opintoina. Korvaavana suorituksena voi opiskella kurssin Yksinäisyys ja ystävyys lasten ja nuorten elämismaailmoissa. Tämä kurssi, jonka vastuuhenkilö on Anna Rönkä, alkaa Ilmoittautuminen kurssille alkaa koodin P kautta. Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö osaa määritellä monitieteisen väkivallan tutkimuksen peruskäsitteet ja tarkastella väkivaltaa sukupuolen ja muut erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden. Hän tunnistaa väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa ja eri vaiheissa väkivallalle altistavia tekijöitä. Hän osaa analysoida väkivallan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Hän osaa reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden ja välittävän myötäelämisen näkökulmasta. Opintojaksolla perehdytään sukupuolisensitiivisesti ja erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden monitieteiseen ja eri tieteenaloilla tehtyyn väkivallan tutkimukseen. Opintojaksolla perehdytään väkivallan peruskäsitteisiin, ilmiön yleisyyteen, sen eri ilmenemismuotoihin ja kumuloitumiseen ihmisen elämänkulussa eri elämänalueilla. Opintojakson tarkastellaan lisäksi välineitä havaita ja ehkäistä väkivaltaa eri ympäristöissä, sekä tukea moniammatillisen näkemyksen kehittymistä väkivaltailmiön tarkastelussa. 9

10 Opintojaksolla opiskelija saa myös valmiudet reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden näkökulmasta. Toteuttamistapa: Kirjatentti tai essee. Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna - Seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa Toimittaneet Vappu Sunnari, Jenny Kangasvuo, Mervi Heikkinen ja Niina Kuorikoski, 2003 Sari Näre & Suvi Ronkainen (2008) Paljastettu intiimi. Sukupuolistuneen väkivallan dynamiikka Uskalla olla, uskalla puhua vammainen nainen ja väkivalta. Piispa Minna (toim.) (2013) Opas 28. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Lisätiedot: Opintojakso on osa Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot opintokokonaisuutta. Vastuuhenkilö: Minna Viinikka 10

11 Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnot 35 op Päivitetty: Tavoite: Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnoissa opiskelijat syventävät asiantuntemustaan Nais- ja sukupuolentutkimuksen teorioista ja metodologioista sekä oppiaineen monitieteisestä ja tieteidenvälisestä tutkimusotteesta. Aineopintokokonaisuuden suorittanut henkilö tuntee keskeiseen nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytävän tieteen kritiikin ja osaa soveltaa sitä käytännössä arvioidessaan tieteellistä tietoa, metodologioita, metodeja ja tutkimuksen eettisyyttä osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytyä metodologista ja metodista keskustelua ja osaa soveltaa niitä oman tutkimuksensa puitteissa SEKÄ osaa analysoida/tulkita tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta tms. jotakin nais- ja sukupuolentutkimuksen sekä intersektionaalisuuden teoriaa, metodologiaa, metodia sekä käsitteitä kriittisesti käyttäen sekä raportoida siitä esimerkiksi artikkelin muodossa TAI suunnitella ja organisoida käytännön toimintaa sukupuolten segregaation purkamiseksi ja raportoida siitä TAI suunnitella ja organisoida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin perustuvaa tasa-arvotyötä ja raportoida siitä TAI suunnitella ja toteuttaa käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvoistavien toimintatapojen ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi TAI suunnitella ja organisoida uutta informaatioteknologiaa hyödyntävää sukupuolisensitiivistä opetusta ja raportoida siitä. Toteutustapa: Pääosin aineopinnot toteutetaan perehtymällä kirjallisuuteen. Kontaktiopetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan 1-2 opintojaksoa vuosittain. Vastuuhenkilöt: kunkin opintojaksojen yhteydessä erikseen nimetty vastuuhenkilö Pakolliset kurssit: Nais- ja Sukupuolentutkimuksen metodologiat ja metodit (5 op) Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (5 op) Itsenäiset tutkimusopinnot TAI Itsenäiset käytännön toiminnan kehittämisen opinnot (5 10 op) Opintosuunnat, valitse näistä 1 2 suuntausta: 1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) a. Feminismin klassikot (5 op) b. Syventävät teoreettiset opinnot (5 10 op) 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) a. Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa (5 op) b. Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio (5 op) c. Väkivallan ehkäiseminen, väkivaltaan puuttuminen ja välittävän ilmapiirin rakentamisen käytänteet (5 op) d. Tasa-arvon sekä myötätuntemisen ja elämisen puitteet (5 op) 3. Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5-15 op) a. Sukupuolihistoria (5 op) b. Kirjallisuus ja elokuvatutkimus (5 op) c. Kulttuuriantropologia (5 op) 4. Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5-10 op) a. Globalisaatio ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus (5 op) b. Suomalainen perhe ja vanhemmuus muutoksessa lokaalista ja kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna (5 op) 11

12 Pakolliset kurssit A Nais- ja sukupuolentutkimuksen metodologiat / metodit 5 op Ajankohta: kevätlukukausi, jakso 3 (alkaen ), mikäli opintojakson suorittaa siten, että siihen sisältyy kontaktiopetusta. Opintojakson voi suorittaa itsenäisenä työskentelynä syyslukukaudella Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset metodologiset erityisesti tietoteoreettiset - ja menetelmälliset lähtökohdat, kysymyksenasettelut ja ratkaisut ja osaa analysoida niitä kriittisesti. Hän osaa arvioida kriittisesti tietoa. Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodologisena ja tietoteoreettisena sekä tutkimusmetodisena haasteena Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodin tapauskohtaisen käytön rakentamisessa ja käytössä Tutkimusprosessi eettisestä ja valtanäkökulmasta tarkasteltuna Toteuttamistapa: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Oppiaineen kotisivuilla ilmoitetaan mahdollisesta korvaavasta opetuksesta. Ramazanoglu C & Holland J. (2002) Feminist Methodology. Challenges and Choices. Liljeström M (2004) (toim) Feministinen tietäminen. Bagele Chilisa (2012) Indigenous Research methodologies. Researching gender (Volumes I IV). Artikkeleita valinnan mukaan. Sharlene Nagy Hesse-Biber 82012) ed.) The handbook of feminist research. Muuta kirjallisuutta perustuen sopimukseen vastuuhenkilön kanssa. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä opiskeluna. Lukuvuosittain aihealueelta voidaan järjestää korvaavaa opetusta, mistä ilmoitetaan erikseen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari A Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 5 op Ajankohta: Opintojakson voi suorittaa joko itsenäisenä työskennellen tai siten, että opintoihin sisältyy kontaktiopetusta ja itsenäistä työskentelyä. Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia, mikäli opiskelet itsenäisesti. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tunnistaa, eritellä ja analysoida tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä arjen eri ulottuvuuksilla kuten *koulutuksessa, *työelämässä, *perheessä ja * vapaa-aikaan liittyvissä asioissa TAI keskittyneesti yhdellä neljästä edellä luetellusta osa-alueesta, sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikassa. Hän ymmärtää sukupuolten tasa-arvon, tasa-arvotyön ja tutkimuksen historiaa ja sen keskeiset kehitysjuonteet; sekä tasa-arvon keskeiset käsitteet ja teoriat. Hän osaa analysoida koulutuksen, työelämän ja arjen muiden ulottuvuuksien käytäntöjä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista sekä soveltaa opintojaksolla oppimiaan tietoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden keskeiset käsitteet ja teoriat Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksessa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä 12

13 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muilla arjen ulottuvuuksilla ja päätöksenteossa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka Valtavirtaistaminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön, muiden säädösten ja toimintaohjeiden näkökulmasta tarkasteltuna Johanna Kantola, Kevät Nousiainen & Milja Saari (2012) (toim) Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Raija Julkunen (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Eva Magnusson, Malin Rönnblom & Harriet Silius (2008) (toim.) Critical studies of gender equality. Nordic dislocations, Dilemmas and Contradictions. Emanuela Lombardo, Petra Meier & Mieke Verloo (2009) The discursive politics of gender equality. Stretching, Bending and Policymaking. Muuta kirjallisuutta tentaattorin kanssa sopien. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen A Itsenäiset tutkimusopinnot TAI vaihtoehtoisesti itsenäiset käytännön kehittämistoiminnan opinnot (5 10op) Ajankohta: Ei rajoituksia ajoituksen suhteen Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa suunnitella, toteuttaa, raportoida ja arvioida pienimuotoisen tutkimus- TAI käytäntöön orientoituvan projektin. Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja arvioiminen TAI Pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen Toteuttamistapa: Neuvotellaan opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Neuvotellaan vastuuhenkilön kanssa Suoritustapa: Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja arvioiminen TAI pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI tieteellisen artikkelin kirjoittaminen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari 13

14 Suuntautumisalat: 5-25 op Opiskelija valitsee 1-2 opintosuuntausta, joita opiskelee pääasiassa tenttimällä kirjallisuutta. Kirjallisuustenteistä vastaa kullakin opintojaksolla erikseen nimetty henkilö. Perusteokset on ilmoitettu kunkin opintojakson kohdalla. Luettelo lisämateriaalista ja vaihtoehtoisista teoksista on naistutkimuksen kotisivuilla ja naistutkimuksen kirjastossa (ks. lisäkirjallisuus). Mahdollisuuksien mukaan järjestettävästä kontaktiopetusta ilmoitetaan lukukausittain. Osaamistavoite: Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa eritellä kriittis-reflektoivasti ja sukupuolisensitiivisesti valitsemansa opintosuunnan teoreettista ja metodologista keskustelua. Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen ja/tai luennoille osallistuminen. Tentittävän kirjallisuuden määrä lasketaan seuraavasti: 1 opintopisteen suoritusta vastaa n. 200 sivun laajuinen opiskelijan äidinkielinen +teos tai n. 150 sivun laajuinen vieraskielinen teos. Vastuuhenkilöt: Vappu Sunnari sekä opintosuuntien yhteydessä erikseen nimetyt vastuuhenkilöt. OPINTOSUUNTA 1 Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) A Feminismin klassikot, 5 op Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, analysoida ja arvioida kriittisesti valitsemansa feministisen ajattelun klassikkoteorian kehityslinjoja. Feministisen ajattelun historialliset, poliittiset ja tieteelliset kehityslinjat tarkasteltuna yhden teoreettisen suuntauksen tai teoreetikon tuotannon avulla Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön kanssa sopien esseesuorituksena. Allen, P.G. (1986) The Sacred Hoop: Recovering the Feminine in American Indian Traditions. Brant, B. (1988). A Gathering of Spirit: a Collection by North American Indian Women. (erit. C.L. Sanches: Sex, Class and Race Intersections, Visions of Women of Color, S ) Trinh, T. (1989) Minh-ha. Woman, Native, Other. Kristeva, J. (2000) Crisis of the European subject Cixous, H. (1998) Stigmata, escaping texts. Irigaray, L. (1993) je, tu, nous, Toward a culture of difference. Irigaray, L. (2002) To speak is never neutral. Butler J (1990) gender Trouble: Feminism and the subversion of identity. Butler J(1993) Bodies that matter: On discursive limits of sex. Butler J (2004) Undoing gender. Braidotti R (2002) Metamorphoses. Towards a materialist theory of becoming. Braidotti (2006) Transpositions Braidotti R (2011) Nomadic theory. 14

15 Braidotti R (2013) The posthuman. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari A Syventävät teoreettiset opinnot, 5-10 op Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, reflektoida ja analysoida kriittisesti valitsemansa teoreettisen alueen kehityslinjoja ja käsitteellistämisen tapoja. Opiskelija paneutuu 1-2 seuraavista vaihtoehdoista: nais- ja sukupuolentutkimus mies- ja maskuliinisuustutkimus queer-tutkimus intersektionaalisuus Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä. Nais- ja sukupuolentutkimus Raewyn Connell (2009) Gender: World perspective Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural, postcolonial, and feminist world. Kriemild Saunders (2004) (ed)feminist post-development thought. Rethinking modernity, post-colonialism and representation. The Feminist Standpoint Theory Reader: Intellectual and political controversies. ed. by Sandra Harding 2004 Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism. Mies- ja maskuliinisuustutkimus bell hooks Web real cool: Black men and masculinities. Michael Flood et al International encyclopedia of men and masculinities. Queer- tutkimus Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory. Judith Butler (2004) Undoing gender. TAI muita opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittuja julkaisuja Intersektionaalisuus Nira Yuval-Davis The politics of belonging. Intersectional contestations. Nina Lykke A Guide to Intersectional Theory, Methodology and Writing. bell hooks Ain t I a Woman: Black women and Feminism Angela Davis Women, Race and Class. Lisämateriaali Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory. Butler, J. (2006) Hankala sukupuoli. Butler J.(2004) Undoing gender. Alsop R, Fitzsimons, A. & Lennon, K. (2002) Theorizing gender. Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism. Braidottti, R. (2002) Metamorphoses towards a materialist theory of becoming Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural, postcolonial, and feminist world. 15

16 Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön kanssa erikseen sopien esseesuorituksena. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari OPINTOSUUNTA 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) Väkivallasta välittämiseen tarjoaa mahdollisuuden sisällyttää tutkintoon tai täydentää tutkintoa väkivaltaa käsittelevällä 25 opintopisteen laajuisella opintokokonaisuudella. Väkivaltaa, sen eri ilmenemismuotoja sekä väkivallattomuutta tarkastellaan sukupuolisensitiivisesti erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden. Sukupuolisensitiivinen väkivallan tutkimus on opintokokonaisuuden keskeinen teoreettiskäytännöllinen ja kriittinen tarkastelunäkökulma. Väkivalta eri muodoissaan on yleinen ilmiö ja jollakin tavalla läsnä jokapäiväisessä elämässämme esimerkiksi median kautta. Useat eri alojen ammattilaiset kohtaavat työssään väkivallan uhreja, väkivallan tekijöitä tai voivat itse joutua väkivallan kohteeksi. Lisäksi jokaisella on vastuu toimia tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja väkivallatonta toimintaa edistävästi, sekä olla mukana luomassa väkivallattomia rakenteita suunnitelmallisesti omassa ympäristössään. Opintokokonaisuudessa tähän annetaan välineitä perehtymällä väkivaltaa käsittelevään monitieteiseen tutkimukseen, sekä tutkimukseen, joka paneutuu väkivallattoman ja välittävän toimintakulttuurin rakentamisen ehtojen ja käytäntöjen tarkasteluun. Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä tietoisuutta väkivallasta, sekä antaa välineitä väkivallan tunnistamiseen ja kohtaamiseen, väkivaltaisissa ympäristöissä toimimiseen, väkivallan uhrien auttamiseen ja väkivallattomien toimintaympäristöjen rakentamiseen. Väkivallasta välittämiseen -opintokokonaisuus on suunnattu eri alojen opiskelijoille sekä jo työssä toimiville ammattilaisille. Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa määritellä ja analysoida väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa erilaisissa paikallisissa ja globaaleissa konteksteissa soveltaa sukupuolen ja intersektionaalisuuden teorioita väkivallan analysoimisessa, tunnistamisessa, väkivallan ehkäisemisen ja siihen puuttumisen toimenpiteiden suunnittelussa sekä uhrien auttamisessa suunnitella käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvostavien toimintatapojen ja tasa-arvon (tasavertaisuuden) toimenpiteiden kehittämiseksi reflektoida ja kehittää väkivallattomuutta ja välittämistä omassa toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa toimia ryhmässä ja reflektoida ryhmän toimintaa väkivallattomuuden ja tasavertaisuuden näkökulmista 16

17 A Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa, 5 op Ajankohta: Syyslukukausi, jakso 2, alkaen Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: Päivitetty: eritellä väkivallan globaaleja erityisiä ilmenemismuotoja, haasteita niihin puuttumiseksi, keskeiset toimijatahot, sekä merkittävät meneillään olevat ennaltaehkäisytoimet analysoida väkivaltaa laajempana yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä sukupuolivastuullisesti arvioida keskeisiä kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia väkivallan ehkäisemiseksi kriittisesti etuja ja puutteita eritellen. Väkivallan tarkastelu laajempana yhteiskunnallisena ja kansainvälisenä ilmiönä globaaleissa konteksteissa sukupuolivastuullisesti Väkivallan eri ilmenemismuodot, mm. vahingolliset perinteiset käytänteet, väkivallan ilmenemismuodot kriisiytyneissä konflikteissa, uskontoihin ja maailmankatsomuksiin liittyvänä kysymyksenä ja mediassa kansainväliset sopimukset ja moniammatilliset toimet väkivallan poistamiseksi Toteuttamistapa: Verkko-opiskeluna. Ilmoitetaan verkko-opintojen aikana. Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Vastuuhenkilö: Helena Parkkila A Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio, 5 op Ajankohta: Kevätlukukausi, jakso 3. Opiskelu alkaa Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa määritellä seksuaaliseen hyväksikäytön, prostituution ja ihmiskauppaan liittyviä osa-alueita ja analysoida niitä seksuaalisena ja sukupuolistuneena väkivaltana arvioida seksuaaliseen hyväksikäyttöön, prostituutioon ja ihmiskauppaan puuttuvia toimenpiteitä, toimintaohjelmia ja auttamisjärjestelmiä, sekä omaa toimintaansa ja valmiutta tunnistaa ja kohdata seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreja ja tarjota heille asiantuntijatahon apua. prostituutio, ihmiskauppa ja seksuaalinen hyväksikäyttö sukupuolistuneena seksuaalisena väkivaltana määrittelyt, lainsäädäntö ja olemassa olevat tilastot. uhrien auttamisjärjestelmät ja niiden haasteet moniammatillisesta näkökulmasta; paikalliset toimijat Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely verkossa, ryhmätehtävät, reflektiopäiväkirja Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin verkko-oppimisympäristössä. Suoritustapa: Osallistuminen verkkotyöskentelyyn, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja. Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala A Väkivallan ehkäisemisen, väkivaltaan puuttumisen ja välittävän ilmapiirin rakentamisen käytänteet 5 op Ajankohta: Ei rajoituksia Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: 17

18 analysoida väkivallan nimeämisen, tunnistamisen ja väkivaltatyön taustalla olevia teoreettisia ja ideologisia lähtökohtia sekä sukupuolen merkitystä väkivallan tarkastelussa kuvata väkivallan uhrin tunnistamisen, puuttumisen ja auttamisen menetelmiä ja ammattilaisen väkivaltatyötä tukevia menetelmiä sekä oman alansa väkivaltatyön ammatillisia toimijoita ammattilaisten hyväksi käytännöksi kokemat menetelmät väkivallan uhrien tunnistamisessa, heidän auttamisessa, mutta myös väkivallan uhreja työkseen auttavien tukemisessa ja väkivallan ehkäisemisessä. Opintojaksoen sisällöissä voidaan huomioida ajankohtaisia ja/tai alueellisia erityiskysymyksiä (mm. kuritusväkivalta, kouluväkivalta) ja niihin liittyviä käytänteitä. Toteuttamistapa: Itsenäisinä opintoina. Keskinen, Suvi (2005) Perheammattilaiset ja väkivaltatyön ristiriidat. Sukupuoli, valta ja kielelliset käytännöt. VEITSEN TERÄLLÄ. Naiseus ja parisuhdeväkivalta (2011) Riitta Hannus, Sirkku Mehtola, Luru Natunen, Auli Ojuri (toim.) Ensi- ja turvakotien liitto ry. ll lo-res_orig.pdf Käsikirja lastensuojelun ammattilaisille VOIMAVARAKOULUTUS Koulutus lastensuojelulaitoksissa asuville tytöille naisiin kohdistuvasta väkivallasta, Empowering Care -projekti 2014, Oulun yliopisto, Nais- ja sukupuolentutkimus Honkatukia, Päivi (2011) UHRIT RIKOSPROSESSISSA. HAAVOITTUVUUS, PALVELUT JA KOHTELU. Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku. Vastuuhenkilö: Helena Parkkila A Tasa-arvon sekä myötätuntemisen ja -elämisen puitteet, 5op Ajankohta: Ei rajoituksia. Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: kuvata keskeisiä Ihmisoikeusasiakirjoja ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja kuvata käytännön lähestymistapoja turvallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukemiseksi ja väkivallattomuuden edistämiseksi suunnitella konkreettisia toimenpiteitä suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käytännössä arvioida omaa toimintaansa konfliktitilanteissa saattamalla väkivallattomuuden teoreettista tietoa käytäntöön 18

19 tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden peruskäsitteet, lähtökohdat, lainsäädäntö ja toimenpiteet erityisesti väkivallattomuuden näkökulmasta. monitieteinen tutkimus ja työ väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja välittävien toimintaympäristöjen rakentamiseksi sekä myötätuntemisen ja -elämisen tukemiseksi omassa ajattelussa ja toiminnassa Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely. Valitse kaksi seuraavista kolmesta vaihtoehdosta: a) Nussbaum M (2000b) Women and Human Development. The Capabilities Approach. Cambridge University Press, Cambridge. b) Martha Nussbaum: luento Nussbaum M (2000a) Women s Capabilities and Social Justice. Journal of Human Development 1(2): ; Nussbaum M. (2003) Compassion & Terror. Daedalus, Vol. 132, No. 1. On International Justice (inter 2003), s ; Nussbaum M (2005) Women s Bodies: Violence, Security, Capabilities. Journal of Human Development 6(2): c) Nussbaum M (2011) Creating Capabilities: The Human Development Approach. Harvard University Press. Sekä seuraavat kolme: Ihmisoikeudet Tasa-arvolaki Yhdenvertaisuuslaki Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen OPINTOSUUNTA 3. Sukupuoli historian- ja kulttuurintutkimuksessa (5 15 op) A Sukupuolihistoria (5 op) Ajankohta: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Mikäli opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, siitä ilmoitetaan nais- ja sukupuolentutkimus -oppiaineen kotisivuilla. Osaamistavoite: Opiskelija on osoittanut tuntevansa sukupuolen käsitteellistämisen ja tutkimuksen traditiot sekä nykykeskusteluja historiantutkimuksessa. Hän osaa soveltaa sukupuolinäkökulmaa ja siihen liittyviä käsitteitä tutkimuksellisiin kysymyksenasetteluihin sekä erilaisten aineistoja analysointiin. 19

20 Naishistoriasta sukupuolihistoriaan: Tutkimusalan kehitys Sukupuoli tutkimuskohteena ja käsitteellisenä työkaluna Toteuttamistapa: Opintojakso tentitään yleisinä nais- ja sukupuolentutkimuksen tenttipäivinä tai esseellä, josta on sovittava tentaattorin kanssa erikseen. Mikäli opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, siitä ilmoitetaan oppiaineen kotisivuilla. Joan Wallach Scott, Gender: A Useful Category of Historical Analysis, in Joan Wallach Scott (ed.), Feminism and History. Oxford Readings in Feminism. Oxford University Press, Oxford 1996, s Kathleen Canning, Gender History in Practice. Historical Perspectives on Bodies, Class and Citizenship. Cornell University Press, Ithaca 2006, s. xi 120. Lisäksi valinnan mukaan joltakin historian osa-alueelta (esim. työ, perhe, uskonto, sota, tai jokin kulttuuripiiri) kirjallisuutta, joka sovitaan vastuuhenkilön kanssa. Suoritustapa: Pääsääntöisesti essee / esseitä tai tentti. Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Vastuuhenkilö: Seija Jalagin A Kirjallisuus ja elokuvatutkimus (5 op) Ajankohta: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Mikäli opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, siitä ilmoitetaan nais- ja sukupuolentutkimus -oppiaineen kotisivuilla. Osaamistavoite: Opiskelija on osoittanut tuntevansa sukupuolen käsitteellistämisen ja tutkimuksen traditiot samoin kuin aihealueelta käytävää nykykeskustelua kirjallisuudentutkimuksessa sekä elokuvan ja mediakulttuurin tutkimuksessa. Hän osaa soveltaa sukupuolinäkökulmaa ja siihen liittyviä käsitteitä tutkimuksellisiin kysymyksenasetteluihin ja pystyy analysoimaan, miten sukupuoli tematisoituu ja representoituu erilaisissa kulttuurisissa esityksissä. Sukupuoli kirjallisuudessa Sukupuoli elokuvassa ja mediakulttuurissa Toteuttamistapa: Kirjallisuustentti tai essee(t). Rossi, L-M (2003) Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona. Rossi L-M & Seppä A. (2007) Tarkemmin katsoen. Visuaalisen kulttuurin lukukirja. Holmlund, C. (2002) Impossible Bodies. Femininity and Masculinity at the Movies. Muuta kirjallisuutta vastuuhenkilön kanssa sopien (esim. mitä tulee sukupuolen käsittelyyn kirjallisuudentutkimuksessa)". Suoritustapa: Pääsääntöisesti essee tai tentti Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Vastuuhenkilö: Ilmari Leppihalme A Kulttuuriantropologia (5 op) Ajankohta: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Mikäli opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, siitä ilmoitetaan nais- ja sukupuolentutkimus -oppiaineen kotisivuilla. 20

21 Osaamistavoite: Opiskelija on osoittanut tuntevansa sukupuolen käsitteellistämisen ja tutkimuksen traditiot sekä nykykeskusteluja kulttuuriantropologian tutkimusalalla. Hän osaa soveltaa sukupuolinäkökulmaa ja siihen liittyviä käsitteitä tutkimuksellisiin kysymyksenasetteluihin. Johdatus feministiseen antropologiaan Feministisen antropologian menetelmät Toteuttamistapa: Kirjallisuustentti tai essee(t).kontaktiopetusta vuosittain vahvistettavan opetusohjelman mukaan tai Geller, Pamela & Stockett, Miranda (toim.) (2006) Feminist Anthropology: Past, present and future Warren, Carol A.B. & Hackney, Jennifer Kay (toim.) (2000) Gender issues in ethnography. Lisäksi tentaattorin kanssa erikseen sovittava kirjallisuus. Suoritustapa: Pääsääntöisesti kirjallisuustentti tai essee(t). Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala OPINTOSUUNTA 4: Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5 10 op) Tavoite: Opintosuunnan suorittanut henkilö tuntee Pohjoismaisen hyvinvointiajattelun keskeiset kehitysjuonteet sukupuolen näkökulmasta, kykenee tunnistamaan ja analysoimaan pohjoisen, Barentsin alueen ja Pohjoismaisten kulttuurien, yhteiskuntien ja luonnon olosuhteiden erityispiirteitä sekä osaa tarkastella pohjoisen periferian kysymyksiä suhteuttaen niitä globalisaatioon. Pohjoisten yhteiskuntien naisten asema, elämänpiirit ja nykyhetken haasteet Pohjoiset kulttuurit ja yhteiskunnat; Pohjoismainen hyvinvointiajattelu Sukupuoli ja sukupuolitietoisuus globalisaation kysymyksinä Luontosuhteiden rakentuminen; ympäristö nais- ja gender-näkökulmista A Globaalisaatio ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus, 5 op Ajankohta ja toteutus- sekä suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko tenttimällä yleisenä nais- ja sukupuolentutkimuksen tenttipäivänä ilman rajoituksia tai kurssilla, joka järjestetään kevätlukukaudella, jaksolla 3, alkaen Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa analysoida globalisaatioon ja sosiaalisesti kestävään tulevaisuuteen liittyviä asioita sinänsä ja erityisesti sukupuolen näkökulmasta. Hän osaa analysoida sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta köyhyyden, väestönkasvun ja hyvinvointiin liittyvien muiden kysymysten näkökulmista. Opintojakson suorittanut henkilö osaa analysoida myös kehitysyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä sukupuolen näkökulmasta. Globalisaatio Paikallisuus globalisoituvassa maailmassa Sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden kysymyksiä Maahan, maasta ja maassamuutto Köyhyys, Kehitysapu/-yhteistyö Oaks, J (2001) Pushing the margins: native and northern studies 21

22 Päivitetty: Gunewardena, N ym.(2007) (toim) The Gender of Globalization. Women navigating Cultural and Economic Marginalities. Keskitalo-Foley Seija (2011) Lappilaisia naisia uuden talouden ajassa. Tulkintoja hallinnasta, toimijuudesta, koulutuksesta ja yrittäjyydestä. Lauder H, Brown P, Dillabough J-A & Halsey AH (2006) Education, globalization, and social change. Vandana Shiva Staying alive. Siddhart Kara (2009) Sex trafficking inside the business of modern slavery. Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Vastuuhenkilö: Anna Reetta Rönkä KORVAAVA KURSSI Yksinäisyys ja ystävyys lasten ja nuorten arjessa globalisoituvassa maailmassa Kurssi alkaa Vastuuhenkilö: Anna Reetta Rönkä (anna.r.ronka (at) oulu.fi) A Suomalainen perhe ja vanhemmuus muutoksessa lokaalista & kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna (5 op) Ajankohta sekä toteutus- ja suoritustapa: Opintojakso tentitään yleisinä nais- ja sukupuolentutkimuksen tenttipäivinä tai esseellä, josta on sovittava tentaattorin kanssa erikseen. Mikäli opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, siitä ilmoitetaan oppiaineen kotisivuilla. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa eritellä, analysoida ja käsitteellistää perhettä sukupuolivastuullisesti kulttuurin, vuorovaikutuksen, instituution ja elämisympäristön sekä vallankäytön ja normijärjestelmien näkökulmista. Hän osaa käsitteellistää suomalaisen perheen muotoutumisen / moninaistumisen / muuttumisen historiaa ja sosiaalipolitiikkaa sekä niitä määrittäneitä ja määrittäviä tekijöitä. Hän tunnistaa ja osaa käsitteellistää suomalaisen perheen erityiskysymyksiä lokalisoituvassa, globalisoituvassa ja moninaistuvassa maailmassa. Perheen vuorovaikutussuhteet ja arjen järjestykset sukupuolikriittisistä näkökulmista Perhe instituutioina; perheen käsitteen ja aseman muutokset Perheen sosiaalipolitiikka Vanhemmuus perheen sisäisessä järjestyksessä; sukupuolittuneena ja yhteiskunnallisena suhteena Monimuotoiset perheet; Suomalainen perhe muutoksessa Sally A Lloyd, April L Few & Katherine R Allen (2009) Handbook of feminist family studies. Riitta Jallinoja (toim) (2009). Vieras perheessä. Hanna Johansson & Kirsi Saarikangas (toim.) Homes in transformation. Dwelling, Moving, belonging. Arviointi: hyväksytty / hylätty/erinomainen Vastuuhenkilö: Anu Kangas 22