TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO

Samankaltaiset tiedostot

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

KONSERNITULOSLASKELMA

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

Toteutuneet bruttomenot (432,7 milj. euroa) olivat kertomusvuonna 15 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna (muutos 3 %).

Mitä tilinpäätös kertoo?

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

SUOMEN JUDOLIITTO RY

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

Tampereen Veden talous

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

Tampereen Veden talous

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

I Tilinpäätöslaskelmien analyysi I

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS EUR

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA

Tilinpäätös

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 )

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Golftie KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus:

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS EUR

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

Y-tunnus Kotipaikka Vaasa. Oy RAVERA Ab

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Urheiluseura - laaja kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u213)

TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT

Kuopion Vesi Liikelaitos Haapaniementie KUOPIO TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL KUOPIO TILINPÄÄTÖSTIEDOT

U2 Asteri urheiluseura laaaja tase U214L.WTR

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Suomen Asiakastieto Oy :25

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

TIEDOTE TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Yleistä

1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus

Suomen Asiakastieto Oy :24

LPOnet Osk Anl:n tilinpäätös 2018

Kuopion Vesi Liikelaitos Haapaniementie 30 PL KUOPIO TILINPÄÄTÖSTIEDOT

PRO LUOMU RY TILINPÄÄTÖS

1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus

Haminan Energian vuosi 2016

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

Aineettomat oikeudet. Muut pitkävaikutteiset menot. Rakennukset ja rakennelmat

YH Asteri yhdistys YH14

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (U113)

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

Urheiluseura U TULOSLASKELMA. VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot. Kulut. TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ Varainhankinta 0,00 0,00 0,00 0,00

U2L - Urheiluseura (tuloslaskelma toiminnanaloittain) - laaja tase

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0

Aineettomat oikeudet. Muut pitkävaikutteiset menot. Rakennukset ja rakennelmat

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Yb16L - Yhdistys (ALV) - Asterin malli

Ravintola Gumböle Oy

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Urheiluseura - Asteri Kirjanpidon mallitilipuitteisto

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Transkriptio:

TILINPÄÄTÖS. SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2 1.2 Vaikuttavuus 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 4 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 12 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 15 1.6 Tilinpäätösanalyysi 16 1.6.1 Rahoituksen rakenne 16 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 16 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 16 1.6.4 Tase 17 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 17 1.8 Arviointien tulokset 18 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 18 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 19 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 21 4 TASE 22 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 24 6 ALLEKIRJOITUKSET 34

2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat moninkertaistuneet viime vuosikymmenten aikana maailmanlaajuisesti. Tappioiden odotetaan kasvavan voimakkaasti ilmastonmuutoksen edetessä. Muutos etenee puolen vuosisadan ajan mahdollisista päästörajoituksista huolimatta. Inhimillisiä sekä taloudellisia menetyksiä voidaan kuitenkin vähentää tehokkaasti laadukkaiden sää- ja turvallisuuspalveluiden avulla. VTT:n tekemän arvion mukaan Ilmatieteen laitokseen sijoitetut varat saadaan takaisin yhteiskunnallisina hyötyinä vähintään kuusinkertaisesti. Ilmatieteen laitoksen asiantunteva henkilöstö toimii ympärivuorokautisesti myös kaikissa poikkeusoloissa ja turvaa omalta osaltaan maamme väestön ja yhteiskunnan toimintaedellytykset. Olemme vahvistaneet sekä äkillisten ja paikallisten tuhoa aiheuttavien sääilmiöiden ennustusmenetelmien kehittämistä että entistä pidempien ennusteiden käyttöä. Ympärivuorokautinen toimintamme voidaan laajentaa myös kattamaan muita äkillisiä turvallisuusuhkia sisältäviä luonnonilmiöitä. Ilmatieteen laitos on sitoutunut olemaan Suomen johtava ilmastonmuutoksen asiantuntija. Tuotamme luotettavimman tiedon menneestä ja tulevasta muutoksesta koko yhteiskunnan käyttöön. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmastoa, mallittaa tulevaa ilmastoa, tutkii kasvihuonekaasujen käyttäytymistä ja hiukkasten ilmastovaikutuksia sekä havainnoi globaalimuutosta satelliittimenetelmin. Asiantuntemuksemme on tarpeen mm. vaihtoehtoisten energiamuotojen (tuuli-, aurinko- ja vesienergia) nykyisen ja tulevan potentiaalin arvioinnissa. Toimimme myös aktiivisesti ja laajasti kansainvälisessä toimintakentässä. Osaamistamme hyödynnetään muun muassa Intiassa, Kiinassa, Etelämantereella ja Grönlannissa useiden tutkimushankkeiden muodossa. Olemme myös jatkaneet pitkäaikaista toimimista aktiivisena meteorologian alan konsultointivientihankkeiden toteuttajana kumppanuus-yhteistyönä osin liiketaloudellisina vientihankkeina ja osin kehitysyhteistyönä kotimaisten kumppaneiden kanssa Myös ilmanlaadun asiantuntemuksen tarve kasvaa koko ajan. Kodeissa tapahtuvan puunpolton sekä dieselajoneuvojen lisääntyminen kasvattavat hengitysilman hiukkaspitoisuuksia. Tämän odotetaan johtavan kuolleisuuden ja sairastavuuden kasvuun. Ilmatieteen laitos tuottaa yhteistyössä mm. Kansanterveyslaitoksen kanssa uusia arvioita aiheesta kansalaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön. Laitoksen määräaikaista organisaatiorakennetta uudistettiin vuoden 2007 aikana läpikäydyn prosessin tuloksena tulevaksi kolmivuotiskaudeksi siten, että kaikki toiminnat keskitettiin kahteen päätoimialoja edustavaan tulosalueeseen sekä hallinnon tulosalueeseen. Valitulla rakenteella voidaan turvata erityisesti valmius joustavasti vastata toimintaympäristön nopeastikin muuttuviin tarpeisiin sekä osaamisen alati kasvavaan yhteiskunnalliseen kysyntään. Keskittämällä kaikki operatiivinen toiminta yhdelle tulosalueelle halutaan turvata sääpalvelutuotannon korkea taso sekä kustannustehokkuus. Innovatiivisten ja edistyksellisten

3 palveluiden synnyttämiseksi korkeatasoisen tutkimustoiminnan lopputuotteina on uudessa organisaatiossa entistä voimakkaammin panostettu palvelukehitystoimintaan. Tähän liittyen myös IL:n koko tutkimustoiminta sekä määräaikaisten tutkimusohjelmien taso haluttiin kartoittaa ja ne evaluoitiin kansainvälisten huippuasiantuntijoiden toimesta vuoden 2007 aikana. Laitoksen todettiin olevan eturivin tieteellinen osaaja Euroopassa. Evaluaattorit antoivat arvokkaita suosituksia tutkimusohjelmien painopisteiksi vuosille 2008 10. Laitoksen henkilöstön korkeatasoisen osaamisen sekä tuloksellisten kotimaisten ja kansainvälisten kumppanuuksien ansiosta ylitimme kaikki tulostavoitteemme toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden, tuotteiden laadun, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden, julkaisutoiminnan ja ulkopuolisen rahoituksen alueilla. 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitos tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä sääpalveluja, kuten valtakunnallisia 1-10 vrk:n sääennusteita ja säähän liittyviä varoituksia. Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat moninkertaistuneet viime vuosikymmeninä. Tämän takia Ilmatieteen laitoksen 24-tuntinen operatiivinen palvelu on enenevässä määrin tärkeää yhteiskunnalle. Vuoden aikana jatkettiin vaarallisten säätilanteiden valmiuspäivystyspalveluiden kehittämisohjelmaa. Yhteistyöviranomaisille lähetettävät ennakoivat vaaraa aiheuttavan sään tiedotteet osoittautuivat tarpeelliseksi ja niistä saatiin kiittävää palautetta. Sääennustusten osuvuus parani entisestään, mikä toi säästöjä yhteiskunnalle. VTT teki Ilmatieteen laitoksen palveluista vaikuttavuustutkimuksen, jonka mukaan yksi säätietopalveluihin sijoitettu euro vuodessa voisi parhaassa tapauksessa tuoda jopa kymmenen euron edestä erilaisia lisähyötyjä. Sääpalvelujen suurimpia hyötyjiä on liikenne. Selvityksen mukaan parantunut turvallisuus ja väylien kunnossapito sekä tehostunut logistiikka tuottavat joka vuosi yli 100 miljoonan euron hyödyt. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille sääpalvelut tuottavat 100 milj. euron vuosittaiset hyödyt kevyen liikenteen alueiden parantuneen talvihoidon ja liukastumistapaturmien vähenemisen myötä. Talonrakennus ja kiinteistöhallinnan toimialan samoin kuin energiantuotannon arvioidaan saavuttavan sääpalveluiden ansioista vuosittain noin 10 miljoonan euron kustannussäästöt. Maatalouden hyötyjen arvioidaan olevan 30 miljoonaa euroa vuodessa. Tehokkaan palvelutuotannon takana ovat laadukkaat havaintomenetelmät ja tietoliikennejärjestelmät sekä innovatiivinen tuote- ja palvelukehitys. Ilmatieteen laitos ylläpitää Suomen ilmastoon ja säähän liittyvää tietopankkia, jossa kaikki merkittävä tieto on talletettu helposti käytettäviin, varmennettuihin ja kansainvälisiin standardeihin perustuviin tietovarastoihin. Ilmatieteen laitoksen tutkimustoiminta suuntautuu aloille, joilla on huomattava yhteiskunnallinen vaikutus. Kansainvälinen ilmaston mallitusyhteistyö parantaa merkittävästi tiedonsaantia ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Erityistä huomiota on kiinnitetty taloudellisia ja inhimillisiä uhkia sisältävien muutosten arvioimiseen. Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti myös kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n työhön, jolle myönnettiin jaettu Nobelin rauhanpalkinto.

4 Ilmatieteen laitos tutkii myös ilmanlaadun vaikutuksia ympäristöön, ihmisten terveyteen sekä ilmastoon tutkimuskohteenaan mm. kaupunki-ilman pienhiukkasten koostumus. Laitos myös vastaa ilmanlaadun seurantaohjelmien toteutuksesta analytiikan osalta sekä ilmanlaadun kansallisen vertailulaboratorion tehtävistä. Ilmanlaadun osaamiselle on tarvetta, koska arvioiden mukaan mm. liikenteen päästöjen seurauksena menehtyy ihmisiä vähintään yhtä paljon kuin liikenneonnettomuuksissa. Laitoksella on myös erityisosaamista arktisen ilmakehän ja avaruus-ilmakehävuorovaikutuksen tutkimuksessa. Laitoksen osaamispääoma on ollut merkittävä menestystekijä myös suomalaisille sää- ja kaukokartoitusalan yrityksille. Ilmatieteen laitos on johtavia toimijoita maailmassa sää- ja ilmastoalan kehitys- ja konsultointitoiminnoissa. Luonnonkatastrofien ennakointi on tärkeää erityisesti kehitysmaille, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tavoite: Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot ovat 3 500 000 euroa ja toiminta tuottaa 50 000 euron ylijäämän. Tulo- ja ylijäämätavoitteet ylitettiin. Liiketaloudellisesti hinnoiteltujen maksullisen toiminnan tulot olivat 4 913 188 euroa. Liiketoiminta tuotti ylijäämää 322 790 euroa. Ylijäämä oli 6,6 %, joten myös prosentuaalinen tavoitearvo 1,6 % ylittyi selvästi. Tavoite: Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot ovat 6 500 000 euroa ja tuotot vastaavat aiheutuneita kustannuksia. Julkisoikeudellisista suoritteista tuloja kertyi 6 497 035 euroa, mikä oli lähes suunnitellun mukainen määrä. Kustannukset alittivat hinnoittelutason, ja asiakassopimusten mukaisesti edellisen vuoden kertynyttä ylijäämää palautettiin 210 001 euroa. Näin ollen kirjanpidon mukaiset julkisoikeudellisten suoritteiden tulot olivat 6 287 034 euroa. Kirjanpidon mukainen ylijäämä oli 132 477 euroa. Varsinainen vuoden 2007 tulos oli kuitenkin 342 479 euroa ylijäämäinen. Sopimusten mukaisesti tämä ylijäämä palautetaan vuoden 2008 aikana. Tavoite: Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot ovat 3 000 000 euroa. Tulotavoite ylitettiin, kun yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tuloja kertyi 4 930 013 euroa. Tavoite: Budjettirahoituksen ulkopuolinen rahoitusosuus pidetään vähintään 50 prosentin tasolla yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista.

5 Tavoite lähes saavutettiin. Ulkopuolinen rahoitusosuus oli 49 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista. Tavoite: Työn tuottavuuden kehitys vuonna 2007 on + 1,0 %. Työn tuottavuus kasvoi edellisestä vuodesta 9,95 %, joten tavoite ylitettiin huomattavasti. Tavoite: Kokonaistuottavuuden kehitys on keskimäärin + 2,0 % vuodessa TTS-kaudella. Vuoden 2007 aikana kokonaistuottavuus kasvoi 8,32 %, joten tavoite ylitettiin huomattavasti. Vaikka tutkimuksen kustannukset kasvoivat 10 %, tuotokset kasvoivat selvästi enemmän. Julkaisuaktiivisuusindeksi 12680 ylitti kaikki tähänastiset pistemäärät ja nousi edellisestä vuodesta 22 %. Myös liiketoiminnan suoritemäärä kasvoi. Sääpalvelussa sekä hallinnollisissa ja teknisissä palveluissa myös kustannuksia onnistuttiin alentamaan. Tuottavuusohjelman mukaisesti vähennettiin henkilötyövuosia, mikä näkyi työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden nousuna. Tulostavoitetaulukko: Toiminnallinen tehokkuus 2005 2006 2007 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot(1000 euroa) 8 010 4 681 4 913 Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot (1000 euroa) 1 053 6 476 6 287 Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot 4 113 4 256 4 930 Julkisoikeudellisten suoritteiden ylijäämä(+)/alijäämä (-) % - 2,4 + 5,0 + 2,1 Liiketoiminnan ylijäämä(+)/alijäämä(-) % +3,8-1,2 + 6,6 Ulkopuolisen rahoituksen osuus yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kustannuksista % 51 51 49 Työn tuottavuusindeksi 100 109,95 Kokonaistuottavuusindeksi 100 108,32 Muuta Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa toteutettiin. Henkilöstövoimavaroja kohdennettiin erityisesti tutkimustoimintaan. Sääpalvelussa, teknisissä palveluissa ja hallinnossa henkilömäärää vastaavasti vähennettiin. Kaikkiaan laitoksen henkilötyövuodet vähenivät kolmella edellisestä vuodesta. Laitoksen sisäistä talousohjausta tuettiin uudella kustannuslaskentajärjestelmällä, joka palvelee laitoksen laajenevia tiedontarpeita yhä paremmin. Tietoa hyödynnettiin mm. projektiseurannassa, omakustanteisen toiminnan kehittämisessä ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Sähköisen henkilöstö- ja taloushallinnon kehittäminen saatiin päätökseen ja laitoksen hallinnolliset prosessit toimivat nyt kustannustehokkaasti.

6 Laitoksen tulostavoitteet ja toteutumatiedot siirrettiin ensimmäisten joukossa valtion Netratulostietojärjestelmään. Henkilöstöhallinnossa siirryttiin sähköisiin palkkalaskelmiin ja taloushallinnon sähköiset järjestelmät viimeisteltiin kattamaan kaikki oleelliset taloushallinnon alueet. Havaintoautomaatiolla ja uuden teknologian hyödyntämisellä vastattiin paremmin muuttuneeseen asiakastarpeeseen. Havaintojen reaaliaikaisuus parantui ja kustannustaso aleni. Manuaalista havaintotyötä korvattiin automaatiolla yhteensä 8 henkilötyövuoden verran. GPRSteknologian lisääntyvä käyttö mahdollisti yhä reaaliaikaisemmat havainnot. Laitos valmisteli sisäisen organisaatiomuutoksen lisätäkseen tehokkuuttaan ja vastatakseen paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Osana nykyistä keskitetymmän ja automaattisemman tuotannon kehittämistä Ilmatieteen laitos päätti mm. siirtää Helsinki-Vantaan lentokentän toimipisteen laitoksen päätoimipisteeseen Helsingin Kumpulaan vuoden 2008 aikana. Ilmatieteen laitoksen kustannusten kehitys Kustannukset lajeittain (1000 euroa) 2005 2006 2007 Osuus 2007 % Palkkakustannukset 25 493 25 981 27 683 57 % Käyttökustannukset 16 249 17 905 17 691 36 % Pääomakustannukset 2 610 3 004 3 243 7 % Kustannukset yhteensä 44 352 46 890 48 617 100 % Henkilötyövuodet 571 583 580 Kustannukset/htv 77,67 80,46 83,82 Laitoksen kokonaiskustannukset nousivat edellisestä vuodesta 4 %. Kustannusrakenteessa palkkojen ja pääomakustannusten osuus kasvoi ja käyttökustannusten osuus vastaavasti pieneni. Kustannukset toimintatyypeittäin (1000 euroa) 2005 2006 2007 Osuus 2007 % Perustoiminta 25 143 24 636 24 689 51 % Maksullinen toiminta 8 451 10 889 10 745 22 % Yhteisrahoitteinen toiminta 10 758 11 365 13 183 27 % Yhteensä 44 352 46 890 48 617 100 % Perustoiminta rahoitettiin laitoksen omasta talousarviosta ja liiketoiminnan ylijäämästä ja maksullinen toiminta liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä saaduilla tuloilla. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta noin puolet rahoitettiin omalla rahoituksella ja toinen puoli tutkimustuloilla sekä suoralla ulkopuolisella rahoituksella.

7 Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) 2005 2006 2007 Muutos 2006-2007 % Osuus 2007 % Sääpalvelu 6 433 6 996 7 063 + 1 % 15 % Tekniset palvelut 9 330 10 315 10 147-2 % 21 % Tutkimus ja kehitys 16 517 17 929 19 736 +10 % 40 % Hallinto * 9 618 9 338 9 168-2 % 19 % Asiakaspalvelu 2 454 2 312 2 503 + 8 % 5 % Kustannukset yhteensä 44 352 46 890 48 617 + 4 % 100 % *Luku sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia 4,523 milj. euroa vuonna 2005 ja 4,109 milj.euroa vuonna 2006 ja 3,697 milj.euroa vuonna 2007. Henkilötyövuosien muutos tulosalueittain (htv) 2005 2006 2007 Muutos 2006-2007 Osuus 2007 % Sääpalvelu 109 94 91-3 16 % Tekniset palvelut 138 150 142-8 24 % Tutkimus ja kehitys 248 256 266 10 46 % Hallinto 44 50 47-3 8 % Asiakaspalvelu 32 33 34 1 6 % Yhteensä 571 583 580-3 100 % Tutkimus ja kehitys-tulosalueen kustannukset tutkimusohjelmien mukaan (1000 euroa) 2005 2006 2007 Osuus 2007 % Meteorologinen tutkimus 2 444 2 811 3 075 16 % Ilmanlaatututkimus 3 896 4 391 4 778 24 % Ilmasto- ja globaalimuutos 2 678 2 755 2 856 14 % Kaukokartoitus 2 463 2 619 2 932 15 % Avaruus- ja yläilmakehä 2 686 2 767 3 112 16 % Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus 1 516 1 566 1 841 9 % Kuopion yksikkö 777 878 962 5 % Muu tutkimustoiminta 57 142 180 1 % Yhteensä 16 517 17 929 19 736 100 % Kustannusvastaavuuslaskelmat Vuoden 2005 tiedot on jätetty pois liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmista, koska siviili-ilmailun tuotot ja kustannukset on sisällytetty julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmaan vasta vuodesta 2006 lukien. Aikaisemmin siviili-ilmailun palvelut olivat liiketaloudellisia suoritteita. Näin ollen vuoden 2005 laskelmat eivät ole vertailukelpoisia. Kustannuserien jakoa erillis- ja yhteiskustannuksiin tarkistettiin ja vastaavat muutokset on tehty myös vuoden 2006 laskelmaan, joten vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kustannuksia on kohdistettu enemmän suoraan tuotteille, jolloin erilliskustannusten osuus on kasvanut ja vastaavasti yhteiskustannusten osuus pienentynyt. Luonnollisesti muutos ei vaikuta ylijäämään.

8 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2006 2007 Liiketoiminnan myyntituotot 4 636 726 4 890 686 Liiketoiminnan muut tuotot 44 165 22 502 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 4 680 891 4 913 188 ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset -1 298 649-1 408 539 Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta - 276 212-196 257 Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta -1 228 249-1 128 583 Sisäisten tukipalvelujen ostot tietoteknisistä palveluista -332 513-175 753 Sisäisten tukipalvelujen ostot hallinnosta - 551 915-524 708 Erilliskustannukset yhteensä -3 687 538-3 433 840 Palvelukate 993 353 1 479 348 Palvelukate % 21,2 % 30,1 % Saamisista poistetut erät - 177-285 YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset - 598 934-709 277 Ecomet-hinnoiteltu data - 451 337-446 996 Yhteiskustannukset yhteensä -1 050 271-1 156 273 Kokonaiskustannukset yhteensä -4 737 986-4 590 398 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) - 57 095 + 322 790 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % - 1,2 % + 6,6 % Henkilöstökustannusten osuus: 2 653 272 2 616 526

9 Asiakaspalvelun kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2006 2007 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 3 026 897 3 398 974 ERILLISKUSTANNUKSET Asiakaspalvelun erilliskustannukset -1 289 944-1 371 187 Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta, havaintotekniikasta ja tutkimuksesta - 226 556-206 211 Sisäisten tukipalvelujen ostot tietoteknisistä ja hallinnollisista palveluista -361 010-347 190 Erilliskustannukset yhteensä -1 877 510-1 924 588 Palvelukate 1 149 387 1 474 386 Palvelukate % 38,0 % 43,4 % YHTEISKUSTANNUKSET Asiakaspalvelun omat yhteiskustannukset - 598 934-709 277 Ecomet-hinnoiteltu data - 451 337-446 996 Yhteiskustannukset yhteensä -1 050 271-1 156 273 Kokonaiskustannukset yhteensä -2 927 781-3 080 861 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) + 99 116 + 318 113 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 3,3 % + 9,4 % Henkilökustannusten osuus 1 639 557 1 756 091 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2006 2007 Tuotot yhteensä 6 475 810 6 497 035 Palautettu edellisen vuoden ylijäämää - 210 001 Kirjanpidon mukaiset tuotot 6 475 810 6 287 034 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -3 435 666-3 376 339 Muut erilliskustannukset -225 553-241 090 Erilliskustannukset yhteensä -3 661 219-3 617 429 Palvelukate 2 814 591 2 669 605 Palvelukate % 44 % 42 %

10 YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) -852 668-1110 597 Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) -825 754-753 855 Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) -249 959-185 872 Laitostaso -562 237-486 804 Yhteiskustannukset yhteensä -2 490 618-2 537 128 Kokonaiskustannukset yhteensä -6 151 837-6 154 557 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) + 323 973 + 132 477 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 5,0 % + 2,1 % Henkilöstökustannusten osuus: 3 445 029 3 508 097 1) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) palveluiden havaintodataveloitus 3) yhteiskustannusosuudet sääpalvelun yhteisistä ja tietoteknisistä palveluista Kustannukset alenivat enemmän kuin hinnoittelussa osattiin arvioida. Sopimusten mukaisesti vuoden 2006 tuloja palautettiin vuoden 2007 aikana 210 001 euroa. Vastaavasti vuoden 2007 tuloja palautetaan vuoden 2008 aikana kyseisen vuoden ylijäämää vastaava määrä, joka on 342 479. Yllä oleva kirjanpidon mukainen ylijäämä on laskettu kirjanpidon mukaisista tuotoista, joita siis vähentää edellisen vuoden palautukset. Yhteisrahoitteisten tutkimusten laskelma (1000 euroa) TUOTOT 2005 2006 2007 Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 3 388 618 3 208 010 3 416 965 1 331 969 1 574 785 1 978 631 EU:lta saadut tuotot 737 821 1 005 231 999 975 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 5 458 408 5 788 026 6 395 571 ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset -5 811 357-5 960 260-6 621 261 Muiden yksiköiden erilliskustannukset - 524 451-690 260-634 636 Erilliskustannukset yhteensä - 6 335 808-6 650 520-7 255 897 Saamisista poistetut erät -24 476

11 YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset - 4 253 429-4 494 765-5 561 143 Yhteiskustannukset muista yksiköistä - 168 763-219 844-366 333 Yhteiskustannukset yhteensä - 4 422 192-4 714 609-5 927 476 Kokonaiskustannukset yhteensä - 10 782 476-11 365 128-13 183 373 Tuotot kustannukset - 5 324 068-5 577 102-6 787 802 Kustannusvastaavuus-% - 51 % - 51 % - 49 % Henkilöstökustannusten osuus: 6 146 011 6 364 472 7 514 523 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2005 Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Muutos 2006/2007 Henkilöstö htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk. 142 152 152 0 Budjettirah. henk 404 404 402-2 Ulkopuolisrah. henk. 25 27 26-1 Henkilöstö yhteensä 571 583 580-3 Menot 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat 24 712 24 884 26 463 +1 579 - Kulutusmenot 16 139 17 087 16 966-121 - Investoinnit 1) 5 824 2 049 2 325 + 276 Yhteensä 46 675 44 020 45 754 + 1 734 Ulkopuolisrah. menot - Palkat 843 868 934 + 66 - Muut menot 597 655 532-123 Yhteensä 1 440 1 523 1 466-57 Menot yhteensä 48 115 45 543 47 220 + 1 677 Tulot 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv. 9 063 11 156 11 200 + 44 Tulot yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista 4 110 4 266 4 930 + 664 Muut tulot 804 98 26-72 Tulot yhteensä 13 977 15 520 16 156 + 636 Kokonaisrahoitus 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa

12 Tulorahoitus 13 977 15 520 16 156 + 636 Nettomääräraha 32 698 28 500 29 598 + 1 098 Oma rahoitus yht. 46 675 44 020 45 754 + 1 734 Ulkopuolinen rahoitus 1 440 1 523 1 466-57 Rahoitus yhteensä 48 115 45 543 47 220 + 1 677 1) Tässä investoinneilla tarkoitetaan yli 10 000 euron investointeja. Vuonna 2005 investointien määrä oli poikkeuksellinen laitoksen muuton ja supertietokonehankinnan johdosta. 1.2 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tavoite: Lämpötilaennusteiden tulee olla oikein vähintään 87 prosenttisesti yhden vuorokauden ennusteiden ja vähintään 80 prosenttisesti kahden vuorokauden ennusteiden osalta. Lämpötilaennusteiden osuvuus oli 87,0 % yhden vuorokauden ja 82,0 % kahden vuorokauden ennusteiden osalta. Tavoitteet saavutettiin. Tavoite: Sateen todennäköisyyden ennusteiden osuvuuden tulee olla yhden vuorokauden ennusteissa vähintään 85 % ja kahden vuorokauden ennusteissa vähintään 81 %. Sateen todennäköisyyden ennusteiden osuvuus oli 88,5 % yhden vuorokauden ja 82,8 % kahden vuorokauden ennusteissa. Tavoitteet saavutettiin. Tavoite: Kovan tuulen varoitusten osuvuuden tulee olla yhden vuorokauden ennusteissa vähintään 84 % ja kahden vuorokauden ennusteissa vähintään 80 %. Merialueiden kovan tuulen varoitusten osuvuus oli yhden vuorokauden ennusteissa 85,9 % ja kahden vuorokauden ennusteissa 81,9 %. Tavoitteet saavutettiin. Tavoite: Sääennusteiden toimitusvarmuus on vähintään 99,5 % ja varoitusten toimitusvarmuus on 99,5 %. Toimitusvarmuustavoitteet saavutettiin. Sääennusteiden toimitusvarmuus oli 99.9 % ja varoitusten toimitusvarmuus oli 99.9 %. Tavoite: Palvelujen asiakastyytyväisyysindeksi on vähintään 3,6 asteikolla 1 5. Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin kaikkien palvelujen osalta. Liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi oli tähän mennessä korkein eli 4,1. Kansalaisten asiakastyytyväisyysindeksi oli 3,9 ja viranomaisten 3,8.

13 Tavoite: Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi on vähintään 3,7 asteikolla 1 5. Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi oli 3,9, joten tavoite saavutettiin. Tavoite: Vaarallisten aineiden leviämisen ennustaminen on viranomaisasiakkaiden arvioinneissa vähintään tasolla 4,0 asteikolla 1-5. Viranomaisasiakkaat arvioivat vaarallisten aineiden leviämisen ennustamisen tasolle 3,9, joten tavoitetta ei aivan saavutettu. Tavoite: Tutkimustoiminnan ilmakehäosaaminen ja siitä tiedottaminen tuottaa yli 9000 julkaisuaktiivisuusindeksipistettä. Tavoite ylitettiin, kun julkaisuaktiivisuusindeksi oli 12680 pistettä. Tavoite: Tutkimustoiminnan ilmakehäosaaminen tuottaa yli 135 kansainvälisesti ennakkotarkastettua artikkelia. Tavoite ylitettiin, kun tutkimusohjelmat tuottivat 234 kansainvälisesti ennakkotarkastettua artikkelia. Tavoite: Tutkimustoiminnan ilmakehäosaaminen tuottaa yli 10 julkaistua tutkimusta liikenteen ympäristö- ja terveysvaikutusten alalta. Liikenteen ympäristö- ja terveysvaikutusten alalta tuotettiin 10 julkaistua tutkimusta. Tulostavoitetaulukko: Tuotokset ja laadunhallinta 2005 2006 2007 Tavoite 2007 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 87,1 87,1 87,0 87,0 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 80,2 80,2 82,0 80,0 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 85,3 88,4 88,5 85,0 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 81,7 82,1 82,8 81,0 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 1 vrk ( %) 84,0 84,0 85,9 84,0 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 2 vrk (%) 80,0 80,6 81,9 80,0 Sääennusteiden toimitusvarmuus (%) 99,9 99,5

14 Varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,9 99,5 Kansalaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 3,6 Viranomaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,9 3,8 3,6 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 4,0 4,1 3,6 Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 3,7 Viranomaisten tyytyväisyys vaarallisten aineiden leviämisen ennustamiseen (1-5) 3,9 4,0 Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet 10384 10355 12680 9 000 Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl 175 178 234 135 Ympäristö- ja terveysalan tutkimukset, kpl 10 10 Muuta Asiakastarpeiden systemaattista selvitystyötä jatkettiin havaintoverkoston ajanmukaisuuden takaamiseksi. Lisäksi tehtiin entistä kiinteämpää yhteistyötä muiden valtakunnallisten ja kansainvälisten havainnontuottajien kesken. Säähavaintopalvelukeskuksen perustamismahdollisuudet käytiin läpi yhteisessä työryhmässä Tiehallinnon kanssa. Raportin lopputuloksena käynnistetään laitoksien välille parempi yhteistyö säähavaintojen molemminpuolisen hyödyntämisen parantamiseksi. Ilmatieteen laitos voi hyödyntää noin kahtakymmentä tiesääasemaa perusverkoston osana ja näin saada aikaan paremmin tarpeita vastaava havaintoverkko. Sopimukset yhteistyön tehostamiseksi on tarkoitus tehdä vuoden 2008 aikana. EUCOS/AMDAR projektin puitteissa saatiin ensimmäinen Finnairin lentokoneen tuottama luotaushavainto tuotettua. Finnairin lentokoneiden tuottamat operatiiviset AMDAR-havainnot saadaan käyttöön vuoden 2008 aikana. AMDAR havainnoilla tuotetaan sekä paikallisesti että ajallisesti merkittävää havaintotietoa luotaustoiminnan rinnakkaishavaintoina. Hankintatoimen ohjeistusta ja neuvontaa lisättiin voimakkaasti uuden hankintalainsäädännön tullessa voimaan. Myös kiinteistön turvallisuuskoulutusta järjestettiin. Kiinteistön takuutarkastus tehtiin lokakuussa. Tekniikkaan liittyvää osaamista kehitettiin yhdessä talon rakennuttajan kanssa tavoitteena optimoida toiminnallisuus ja energiansäästö. Osallistuttiin myös aktiivisesti WWF:n Green Office-sertifiointiprojektiin. Laitoksen kirjasto palveli sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita. Kirjastojen päivystystä hoidettiin yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen kanssa.

15 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tavoite: Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,4 asteikolla 1 5. Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3.52 ja ylitti selvästi tavoitetason. Kyselyyn osallistumisprosentti oli 55. Työtyytyväisyys laski edellisen vuoden tasosta 0,03 indeksipistettä. Tavoite: Henkilöstön koulutustasoindeksi on vähintään 5,5. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,5, joten tavoite toteutui. Tulostavoitetaulukko: Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2005 2006 2007 Tavoite 2007 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi 3,46 3,55 3,52 3,40 Henkilöstön koulutustasoindeksi 5,4 5,5 5,5 5,5 Muuta Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 599 henkilöä, joista naisia oli 248 ja miehiä 351. Akateeminen loppututkinto oli 58 prosentilla henkilöstöstä ja heistä 16 prosentilla akateeminen jatkotutkinto. Henkilöstöstä 49 % toimi asiantuntijatehtävissä. Henkilöstön keski-ikä oli 43,2 vuotta. Sairauspäiviä kertyi vuoden aikana 6,8 päivää/htv. Henkilöstön työmäärä oli yhteensä 580 henkilötyövuotta, mikä on kolme henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilömäärää pyrittiin vähentämään tuottavuustavoitteiden mukaisesti. Kuuden henkilötyövuoden vähennystavoitteeseen ei aivan päästy, koska tutkimustoiminnassa henkilömäärä kasvoi tutkimushankkeiden lisääntymisen takia. Toisaalta esim. loppuvuoden havaintoautomaatiosta johtuva vähennys näkyy henkilötyövuosissa vasta seuraavan vuoden aikana. Budjettirahoituksella rahoitettiin 402 henkilötyövuoden palkat. Tuloilla rahoitettiin 152 henkilötyövuoden ja ulkopuolisella rahoituksella 26 henkilötyövuoden palkat. Laitos sijoittui Suomen Parhaat Työpaikat -kilpailussa julkisten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden sarjassa toiseksi parhaaksi työpaikaksi. Tulosten perusteella päätettiin edelleen kehittää laitoksen vahvuuksia sekä toisaalta parantaa kehittämistä vaativia kohtia.

16 Organisaatiouudistuksen yhteydessä henkilöstöä kannustettiin aktiivisesti osallistumaan sisäiseen tehtäväkiertoon tavoitteena edistää osaamisen siirtoa sekä urakehitystä. Tämän tuloksena noin 27 % henkilöstöstä hakeutui uusiin tehtäviin tai entistä vastaaviin tehtäviin eri puolella organisaatiota. Uutena henkilöstön kehittämishankkeena toteutettiin laaja asiantuntija- ja esimiespotentiaalin kehittämisohjelma nimellä Asiantuntija-akatemia. Laitoksen sihteerien Sihteeriakatemia-ohjelmaa jatkettiin sisäisin tilaisuuksin. EUMETNETin e-learning ohjelmassa Eumetcal:ssa laitos jatkoi toiminnan johtamista. Eumetcal-ohjelman puitteissa toteutettiin ensimmäistä kertaa kursseja myös monimuoto-opiskeluna. Eumetcal-ohjelma laajentui vuoden aikana kuuteen uuteen EUMETNETmaahan. Kansainvälisiä tuulia seuraten laitokselle toteutettiin verkko-oppimisympäristön kehityshanke. Henkilöstömäärän hallinnan tukemisen menetelmiä kehitettiin edelleen. Työhyvinvointia edistettiin tukemalla henkilöstön liikuntamahdollisuuksia työajalla, jatkamalla työpsykologin palveluita ja osallistumalla työelämän kehittämishankkeisiin (mm. EU-rahoitteinen OWL-projekti). Laitoksen nykyisten työtehtävien sisältöä sekä palkkausjärjestelmän kehittämistarpeita kartoitettiin Palketyöryhmässä ja saatiin valmiiksi ehdotus tehtävien vaativuusjärjestelmän yksinkertaistamisesta. Tasa-arvon edelleen kehittämiseen suunnattiin paljon työtä; käynnistettiin tasa-arvoryhmän työskentely, laadittiin ajantasainen tasa-arvosuunnitelma sekä aloitettiin sen toteutus. 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 47,22 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,68 milj. euroa, mikä aiheutui pääasiassa palkkojen noususta. Myös investoinnit kasvoivat hieman edellisvuodesta. Menoista katettiin tulorahoituksella 16,16 milj.euroa (34 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 1,47 milj.euroa (3 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 29,60 milj. euroa (63 %). Rahoituksen rakenteessa ei tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Laitokselle oli suunniteltu omia talousarviomäärärahoja yhteensä 41,45 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 6,40 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 7,26 milj. euroa. Edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna siirtyvien määrärahojen osuus kasvoi 0,86 milj. euroa. Maksullisen palvelun tulot olivat 11,20 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 4,93 milj. euroa. Yhteensä maksullisen toiminnan tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,71 milj. euroa. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot kasvoivat 0,6 milj. euroa edellisvuodesta, mikä aiheutui sekä maksullisen että muiden toiminnan tuottojen kasvusta.

17 Toiminnan kulut kasvoivat 1,34 milj. euroa edellisvuodesta. Muutos aiheutui henkilöstökuluista, jotka kasvoivat palkkaratkaisun vuoksi. Myös tarvikkeiden ostot kasvoivat. Poistot pienenivät hieman edellisvuodesta. Laitoksen poistomenetelmänä käytettiin taloudellisen pitoajan mukaista tasapoistoa, jossa poistoaika vaihteli 3-10 vuoden välillä. Satunnaiset tuotot kasvoivat 0,02 milj. euroa. Muutos johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion osuuden kasvusta. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä suureni 1,90 milj. euroa edellisvuodesta. Muutos aiheutui edellä mainituista toiminnan tuottojen kasvusta (vaikutus kulujäämään +0,6 milj. euroa), kulujen kasvusta (vaikutus -1,34 milj. euroa), satunnaisten tuottojen kasvusta (vaikutus + 0,02 milj. euroa) sekä alv-muutoksista (vaikutus -1,18 milj. euroa). 1.6.4. Tase Taseen loppusumma kasvoi edellisvuoden 11, 299 milj. eurosta 11, 413 milj. euroon. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo laski 8,63 milj. eurosta 7,71 milj. euroon. Muutokseen vaikutti aktivoitavan omaisuuden raja-arvo nousu 10 000 euroon. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo nousi 3,71 milj. euroon. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja on toimintayksiköiden taloussäännön perusteella tekemien riskien arvioinnin sekä controllerin tekemän tarkastuksen perusteella arvioinut, täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut seuraavaa: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät säädetyt vaatimukset. Lomakkeella kerätyt tiedot kuvaavat hyvin sisäisen valvonnan toimivuutta: riskit on määritelty ja lähes kaikkien riskien kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi. Toimenpiteet on kuvattu tarkasti ja vastuuhenkilöt on nimetty. Valvontatoimenpiteitä olisi tosin voinut kuvata vielä enemmän. Haastattelumenettelyin tehty riskienhallinnan arviointi voisi paremmin ehkäistä mahdollisuutta, että riskienhallinnasta syntyy mekaaninen pakkorutiini. Tämän mahdollisuuden ehkäisemiseksi riskienhallintaa on syytä vielä kehittää. Ilmatieteen laitoksella sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikko perustuu ns. COSO- ERM-malliin. Tämän mallin perusteella on laadittu riskienhallintalomake, jonka viisi tulosaluejohtajaa täyttävät. Riskienhallintalomake on jaettu neljään osioon, jossa riskejä arvioidaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden, henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyvien tavoitteiden, toiminnallisen tehokkuuden, tuotoksiin ja laadunhallintaan sekä toimintatapaan liittyvien tavoitteiden kautta. Riskien lisäksi on määritelty riskitulokerroin (1-9), riskin toteutumisen seurausvaikutukset, toimenpiteet riskin hallitsemiseksi sekä vastuuhenkilö.

18 Asetettuihin tavoitteisiin (talous, asiakkaat ja yhteiskunta, henkilöstö ja osaaminen) sekä toimintaympäristöön liittyvät riskit tunnistetaan ja niiden seurausvaikutukset arvioidaan. Myös tarvittavat toimenpide-ehdotukset riskien hallitsemiseksi esitetään. Riskienhallinnan vastuuhenkilöt on myös määritelty. Riskien hallitsemiseksi toimintayksiköt määrittelevät valvontatoimenpiteet, jotka on riskeihin nähden järkevästi mitoitettu. Riskienhallinta on osa laitoksen johtamista, tulosohjausta sekä tulosraportointia. Ilmatieteen laitoksella johto päättää sisäisen valvonnan periaatteista ja riskienhallintapolitiikasta sekä vastaa sisäisen valvonnan toteutumisesta päätösten mukaisesti. Ilmatieteen laitos ryhtyi myös pilottikohteeksi yhtenä valtion laitoksista riskien arviointiin ja hallintaan liittyvän Kaiku-Luotain menetelmän kehittämisessä. Projekti toteutetaan yhdessä Valtiokonttorin, VTT:n ja TTL:n kanssa. Hankekohteiksi valittiin julkinen sääpalvelu ja ilmakemian laboratorio. Hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä käydään hankkeen avulla läpi kaikki mahdolliset riskialueet. Tulosalueilta saaduissa vastauksissa eniten suuria riskikertoimia liittyi tutkimustiedon tuottamiseen. Muita riskejä liittyi mm. valtion tuottavuusohjelmaan, henkilöstöön, tiedonhallintaan, asiakastyytyväisyyden säilyttämiseen ja tasapainoisen kokonaisrahoituksen säilyttämiseen. Toimenpiteinä riskien ehkäisemiseksi esitettiin mm. strategiatyötä, osaamisen hallintaa, tiedotusta ja tiukkaa budjetointia. 1.8 Arviointien tulokset Tutkimuksen tulosalueelle tehtiin kesällä 2007 kansainvälinen evaluaatio, jossa arvioitiin edellisen kolmen vuoden toimintaa. Tärkeimmät johtopäätökset koskivat avaruustutkimuksen kansallisen ja kansainvälisen tilauksen pienenemistä ja päällekkäistä mallinnustoimintaa useita eri malliympäristöjä käyttäen. Organisaatiomuutos, joka toteutettiin vuoden 2007 jälkipuoliskolla, ottaa huomioon arvioinnissa esiin tulleet puutteet: avaruustutkimuksessa hankittu osaaminen kohdennetaan niille alueille, joilla se palvelee tehokkaammin Ilmatieteen laitoksen toimintaa, ja ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmaan kerättiin laitoksen globaalimalliosaaminen. Taloustutkimuksen suomalaisten päättäjien keskuudessa tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos sai jälleen julkishallinnon toimijoiden ykkössijan. Myös kansalaisille kohdistetussa yritysmielikuvakyselyssä Ilmatieteen laitos oli vastaajien mielestä paras julkisorganisaatio. Ilmatieteen laitoksen julkinen verkkopalvelu arvioitiin erinomaiseksi. Webmark Oy:n käytettävyysasiantuntijoiden arvioinnissa Laitoksen verkkopalvelu sai yleisarvosanaksi 7,58, kun Webmarkin mittaustavalla verkkopalvelujen keskiarvo Suomessa on alle 7. Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelua vertailtiin erikseen seuraavien organisaatioiden verkkopalveluihin: Foreca, SYKE, SMHI, UK Met Office. Tässä vertailussa IL sai parhaan keskiarvon. Laitoksen verkkopalvelun sijoitusta nostivat erityisesti selkeä rakenne ja palvelun nopeat vasteajat. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Väärinkäytöksiä ei vuoden aikana havaittu.

19 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2007 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 2 024 492,25 925 762,58 925 762,58 0,00 100,00 11.04.01 Arvonlisävero 2 024 492,25 925 762,58 925 762,58 0,00 100,00 12. Sekalaiset tulot 1 310,00 1 310,00 0,00 100,00 12.39.10 Muut sekalaiset tulot 1 310,00 1 310,00 0,00 100,00 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 1 545,00 540,00 540,00 0,00 100,00 13.03.01 Osinkotulot 1 545,00 540,00 540,00 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä 2 026 037,25 927 612,58 927 612,58 0,00 100,00 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Talousarvion 2007 määrärahojen Tilinpäätös 2007 käyttö vuonna 2007 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2007 Käyttö vuonna 2007 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 28. Valtiovarainministeriön 9 760,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 hallinnonala 28.01.19 VM:n hallinnonalan alv-menot (A) 1 760,00 28.80.24 Työhyvinvoinnin tuki (S2V) 8 000,00 29. Opetusministeriön hallinnonala 948 910,00 903 870,00 761 427,49 142 442,51 903 870,00 0,00 54 393,90 958 263,90 815 821,39 142 442,51 29.60.50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 0,00 903 870,00 761 427,49 142 442,51 903 870,00-0,00 903 870,00 761 427,49 142 442,51 29.60.50.1 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 0,00 903 870,00 761 427,49 142 442,51 903 870,00-0,00 903 870,00 761 427,49 142 442,51 29.88.50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 948 910,00 54 393,90 54 393,90 54 393,90 0,00 30. Maa- ja metsätalousministeriön 70 000,00 65 000,00 35 108,75 29 891,25 65 000,00 0,00 70 004,79 135 004,79 105 113,54 29 891,25 hallinnonala 30.90.27 Yhteistutkimukset (S3V) 70 000,00 65 000,00 35 108,75 29 891,25 65 000,00-70 004,79 135 004,79 105 113,54 29 891,25 Siirto seuraavalle sivulle 1 028 670,00 968 870,00 796 536,24 172 333,76 968 870,00 0,00 124 398,69 1 093 268,69 920 934,93 172 333,76

20 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Talousarvion 2007 määrärahojen Tilinpäätös 2007 käyttö vuonna 2007 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2007 Käyttö vuonna 2007 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Siirto edelliseltä sivulta 1 028 670,00 968 870,00 796 536,24 172 333,76 968 870,00 0,00 124 398,69 1 093 268,69 920 934,93 172 333,76 31. Liikenne- ja viestintäministeriön 32 893 368,84 33 226 710,88 25 968 115,39 7 258 595,49 33 226 710,88 0,00 6 403 274,13 36 856 274,13 29 597 678,64 7 258 595,49 hallinnonala 31.80.21 Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) 30 216 000,00 30 453 000,00 23 194 404,51 7 258 595,49 30 453 000,00-6 403 274,13 36 856 274,13 29 597 678,64 7 258 595,49 31.99.19 LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 2 677 368,84 31.99.29 LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 2 773 710,88 2 773 710,88 2 773 710,88 0,00 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön 17 306,46 5 070,35 5 070,35 0,00 5 070,35 0,00 hallinnonala 32.10.19 KTM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 17 306,46 32.10.29 KTM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 0,00 5 070,35 5 070,35 5 070,35 0,00 34. Työministeriön hallinnonala 34 538,35 30 800,00 30 276,23 0,00 30 276,23 523,77 34.06.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) 34 538,35 30 800,00 30 276,23 30 276,23 523,77 34.06.51.2.1 Työllistäminen valtionhallintoon/palkkaukset 34 538,35 30 800,00 30 276,23 30 276,23 523,77 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 100 000,00 100 000,00 97 050,45 2 949,55 100 000,00 0,00 47 084,24 147 084,24 144 134,69 2 949,55 35.10.67 Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (S3V) 100 000,00 100 000,00 97 050,45 2 949,55 100 000,00-47 084,24 147 084,24 144 134,69 2 949,55 Määrärahatilit yhteensä 34 073 883,65 34 331 451,23 26 897 048,66 7 433 878,80 34 330 927,46 523,77 6 574 757,06 38 096 627,06 30 662 748,26 7 433 878,80

21 TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2007-31.12.2007 1.1.2006-31.12.2006 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 11 177 096,37 11 122 306,72 Vuokrat ja käyttökorvaukset 22 501,56 43 500,06 Muut toiminnan tuotot 5 318 343,87 16 517 941,80 4 750 819,50 15 916 626,28 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 3 188 521,97 2 979 066,98 Henkilöstökulut 27 684 385,25 25 991 991,84 Vuokrat 3 148 708,56 3 171 157,34 Palvelujen ostot 6 270 545,44 6 222 096,66 Muut kulut 5 368 626,36 5 802 363,32 Poistot 2 661 660,00 2 793 326,85 Sisäiset kulut 296 242,05-48 618 689,63 318 906,72-47 278 909,71 JÄÄMÄ I -32 100 747,83-31 362 283,43 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 880,29 2 212,73 Rahoituskulut -3 596,35-2 716,06-3 501,22-1 288,49 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 288 659,51 288 659,51 272 276,65 272 276,65 JÄÄMÄ II ja JÄÄMÄ III -31 814 804,38-31 091 295,27 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 933 721,01 2 037 316,52 Suoritetut arvonlisäverot -2 793 227,23-1 859 506,22-2 718 611,07-681 294,55 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -33 674 310,60-31 772 589,82

22 TASE 31.12.2007 31.12.2006 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 42 599,91 92 153,91 Muut pitkävaikutteiset menot 63 013,95 3 528,95 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 105 613,86 29 406,00 125 088,86 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 108 691,83 107 740,83 Koneet ja laitteet 6 370 043,51 7 106 655,88 Kalusteet 1 058 152,04 1 172 658,67 Muut aineelliset hyödykkeet 2 181,90 3 385,90 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 47 384,21 7 586 453,49 99 439,31 8 489 880,59 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 13 153,00 13 153,00 15 467,00 15 467,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 7 705 220,35 8 630 436,45 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 2 970 041,32 2 248 954,55 Siirtosaamiset 693 580,12 295 452,90 Muut lyhytaikaiset saamiset 33 082,30 112 445,92 Ennakkomaksut 10 633,44 3 707 337,18 11 685,82 2 668 539,19 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 444,35 444,35 517,95 517,95 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 3 707 781,53 2 669 057,14 VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 413 001,88 11 299 493,59

23 TASE 31.12.2007 31.12.2006 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 5 439 282,69 5 439 282,69 Edellisten tilikausien pääoman muutos -2 579 171,11-1 222 584,85 Pääoman siirrot 33 459 585,28 30 416 003,56 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -33 674 310,60 2 645 386,26-31 772 589,82 2 860 111,58 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 1 559 424,60 1 519 327,16 Ostovelat 1 413 361,31 1 272 230,15 Tilivirastojen väliset tilitykset 564 314,37 546 784,21 Edelleen tilitettävät erät 460 574,20 399 482,36 Siirtovelat 4 543 742,24 4 349 397,68 Muut lyhytaikaiset velat 226 198,90 8 767 615,62 352 160,45 8 439 382,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 767 615,62 8 439 382,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 413 001,88 11 299 493,59

24 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin 31.12.2007 noteeraamia valuuttakursseja. Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot ja lisämaksu työnantajan eläkemaksusta (390 346,00 ) vuodelta 2006. Siirtosaamisiin on kirjattu vuodelle 2007 kuuluvat yhteisrahoitteisten projektien laskuttamattomat tulot. Vastaavat tulot kirjattiin vuoden 2006 tilinpäätöksessä lyhytaikaisiin saamisiin.

25 Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2007 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Momentti Bruttotulot 0,00 * 0,00 Bruttomenot 0,00 * 0,00 Nettotulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Talousarvion 2007 määrärahojen Tilinpäätös 2007 käyttö vuonna 2007 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2007 Käyttö vuonna 2007 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 31.80.21 Bruttomenot 45 736 127,98 41 453 000 39 350 841,94 46 609 437,43 45 754 116,07 Ilmatieteen laitoksen Bruttotulot 15 520 127,98 11 000 000 16 156 437,43 16 156 437,43 16 156 437,43 toimintamenot (S2V) Nettomenot 30 216 000,00 30 453 000 23 194 404,51 7 258 595,49 30 453 000,00-6 403 274,13 36 856 274,13 29 597 678,64 7 258 595,49

26 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Tilivirastolla ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Tilivirastolla ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. Liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2007 2006 Henkilöstökulut 22 163 219,89 21 612 986,03 Palkat ja palkkiot 21 928 290,09 21 245 743,98 Tulosperusteiset erät 70 904,05 87 800,00 Lomapalkkavelan muutos 164 025,75 279 442,05 Henkilösivukulut 5 521 165,36 4 379 005,81 Eläkekulut 4 460 032,99 3 505 349,57 Muut henkilösivukulut 1 061 132,37 873 656,24 Yhteensä 27 684 385,25 25 991 991,84 Johdon palkat ja palkkiot, josta 1 353 476,86 1 226 423,45 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 2 509,44 2 300,64 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 2 509,44 2 300,64

27 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 5 vuotta 20 0 1123 Liittymismaksut tasapoisto 10 vuotta 10 0 1129 Muut aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta 20 114 Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto vuokra-aika 0 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoa Aineelliset hyödykkeet 1230 Rakennelmat tasapoisto 10 vuotta 10 0 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1251 Vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1253 Raskaat työkoneet tasapoisto 10 vuotta 10 0 1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 3-5 vuotta 20-33,33 0 1256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 1260 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 10 vuotta 10 0 1279 Muut kalusteet tasapoisto 10 vuotta 10 0 1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 5 vuotta 20 0 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut sijoitukset 130 Muut osakkeet ja osuudet ei poistoa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. 1.1.2006 alkaen käyttöomaisuuteen on kirjattu vain omaisuuserät, joiden arvonlisäveroton hankintahinta on vähintään 10 000 euroa.

28 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 111 Tutkimus- ja kehittämismenot 112 Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet 114 Muut pitkävaik. menot 119 Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno 1.1.2007 0,00 92 154,00 3 529,00 29 406,00 125 089,00 Lisäykset 0,00 0,00 77 190,00 0,00 77 190,00 Vähennykset 0,00 0,00 29 406,00 29 406,00 Hankintameno 31.12.2007 0,00 92 154,00 80 719,00 0,00 172 873,00 Kertyneet poistot 1.1.2007 0,00 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 1 169,00 0,00 1 169,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 48 385,00 16 795,00 0,00 65 180,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 910,00 0,00 910,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2007 0,00 49 554,00 17 705,00 0,00 67 259,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2007 0,00 42 600,00 63 014,00 0,00 105 614,00 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 128 Muut aineell. hyödykkeet 129 Ennakkom.ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1.2007 107 741,00 7 106 656,00 1 172 659,00 6 019,00 99 439,00 8 492 514,00 Lisäykset 20 200,00 1 687 919,00 35 623,00 0,00 150 357,00 1 894 099,00 Vähennykset 0,00 773,00 0,00 202 412,00 203 185,00 Hankintameno 31.12.2007 127 941,00 8 793 802,00 1 208 282,00 6 019,00 47 384,00 10 183 428,00 Kertyneet poistot 1.1.2007 2 633,00 0,00 2 633,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 19 249,00 2 287 776,00 142 195,00 1 204,00 0,00 2 450 424,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 135 982,00 7 935,00 0,00 0,00 143 917,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2007 19 249,00 2 423 758,00 150 130,00 3 837,00 0,00 2 596 974,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2007 108 692,00 6 370 044,00 1 058 152,00 2 182,00 47 384,00 7 586 454,00 Yhteensä 130 Käyttöom.- arvopaperit Hankintameno 1.1.2007 15 467,00 15 467,00 Lisäykset 0,00 Vähennykset 2 314,00 2 314,00 Hankintameno 31.12.2007 13 153,00 13 153,00 Kertyneet poistot 1.1.2007 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2007 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2007 13 153,00 13 153,00