AVOIMET OVET taidetta ja musiikkia 100-vuotiaasta Suomesta KULTAKAUDEN MESTAREITA Erkki Korhonen 27. 30.1. 2017
Erkki Korhonen KULTAKAUDEN MESTAREITA Impromptu op. 5 nro 5 Aino ja Jean Sibeliuksen häämatka suuntautui Vaasan läheltä Karjalan laulumaille kesällä 1892. Matkaa tehtiin junalla, hevoskyydillä, höyrylaivalla ja soutuveneellä. Joensuusta vuokrattu painava nelijalkainen taffelipiano soudettiin Pielisjärveä pitkin kahdessa soutuveneessä Monolan taloon Lieksaan. Siellä nuori tuleva säveltäjämestari kävi käsiksi pianosarjan opus 5:n sävellystyöhön ja työsti orkesterirunoa Satu, jota hän oli tehnyt jo Wienissä talvella 1891. Joulukuussa 1892 Sibelius sai Sadun valmiiksi. Sibelius on itse sanonut, että Sadussa on paljon intohimoa ja ettei hän ole paljastanut sisintään niin täydellisesti missään muussa teoksessaan. Akseli Gallen-Kallela (1865 1931): Aino-triptyykki, 1889 Kuva: Suomen Pankki
Sibelius oli syksyllä 1891 tutustunut taidemaalari Akseli Gallen- Kallelaan. Gallen-Kallela oli juuri saanut valmiiksi Aino-triptyykkinsä. Satu innoitti Akseli Gallen-Kallelan maalaamaan kuvitteellisen maisema-akvarellin. Maisema on diptyykkisommitelman vasen puolisko. Oikeaan puoliskoon Gallen-Kallela maalasi puoliprofiilimuotokuvan Sibeliuksesta. Passepartout-kehykseen maiseman alle jäi tyhjä kenttä: tarkoituksena oli, että Sibelius itse kirjoittaisi siihen teeman Sadusta, mutta tämä ei suostunut tekemään sitä. Siinä missä sanat loppuvat, alkaa musiikki. Akseli Gallen-Kallela (1865 1931): Satu, 1894 Ainola / Museovirasto Kuva: Hannu Pakarinen, Kansallisgalleria
Impromptu op. 24 nro 1, Romanssi op. 24 nro 2 Opus 24 numero 1 Impromptussa ja Romanssissa opus 24 numero 2 on samaa nuoruuden intohimoa, järkytyksiä ja suuria tunteita kuin Sadus sa. Näissä pianokappaleissa on kuultavissa temaattista ja rytmistä sukulaisuutta.
Kuusi Sibelius näki itsensä ilmestyksenä metsästä. Nuoruusvuosina Hämeenlinnassa Sibeliuksella oli tapana vaeltaa metsään tai järven rantaan improvisoimaan. Hän havannoi viululla lintujen lentoa, tuulen ja veden liikkeitä sekä kasveja ja puita. Hän etsi niiden sisintä olemusta. Sibeliuksen Kuusi ilmen tää jykevää ja ylvästä yksinäistä kuusta, joka myrskyssä taipuu vaan ei katkea. Tällaisia puita istutettiin ukkosenjohdattimiksi maalaistalojen viereen. Aimo Kanerva: Kuuset, 1979 Kuva: Suomen Pankki
Maisema Kesällä 1927 Sibelius teki luonnoksen Landscape Tvärminnen maisemissa ja tunnelmissa. Akseli Gallen-Kallelan hautajaisiin 1931 hän sävelsi Surusoiton Land scape-luonnoksen alkuiduista. Säveltäjämestari Joonas Kokkonen kysyi Aino Sibeliukselta 1960-luvun alkupuolella: Onko Surusoitossa kirjoitettuna 8. sinfo nian säveliä? Tähän Aino Sibelius vastasi myöntävästi. Kuullaankohan opus 114 numero 1. Maisemassa kahdeksatta sinfoniaa? Oscar Kleineh: Merimaisema, ajoittamaton Kuva: Suomen Pankki
Finlandia Runotartaan kuunteleva Runeberg, Snellman puhumassa herätyksen sanoja ylioppilaille, Lönnrot kuuntelemassa kahta runolaulajaa. Ensim mäisten valtiopäivien neljä puhemiestä, kansakoululaitos, ensim mäinen rautatieveturi. (Erik Tawaststjerna: Jean Sibelius, osa 2). Hämeenlinnan lyseo oli suomenkielisen kansallisen heräämisen tärkeim piä keskuksia. Koulussa vaikuttivat opettajat Arvid ja Emil Genetz. Emil sävelsi ja Arvid laati tekstin kuorolauluun Herää Suomi. Tämä oli Finlandia-hymnin melodinen alkuitu. Lähde: Goss, 2009.
Protestina helmikuun 1899 manifestia vastaan järjestettiin marraskuussa samana vuonna Svenska Teaternissa sanomalehdistön päivät. Tänne kave rukset Jalmari Finne, Eino Leino ja Jean Sibelius tekivät kuusiosaisen musiikkinäytelmän. Viimeisen kuvaelman nimeksi he antoivat Suomi Herää vastauksena lyseon opettajille. Aulangon vuorelta avautuva kansallismaisema oli myös säveltäjämestarilla mielessä Finlan dia-hymniä säveltäessään. Aino-neidon, Suomineidon ja kansallisen heräämisen lisäksi Sibelius halusi sitoa teoksen eurooppalaiseen kulttuuriperintöön, ja hymnissä onkin sukulaisuutta Robert Schumannin pianokvarteton teemaan. Lähde: Hepokoski, 2000. Nuoret herrat Finne, Leino ja Sibelius halusivat kertoa, että Suomi on moderni teollistunut valtio ja Finlandian strettaosan lokomotiiviaihe on heidän mielestään höyryveturin lähtö Hämeenlinnan asemalta. Höyryveturin nimi oli Lemminkäinen.
Lähde: Goss, 2009. Sibelius ei tarkoittanut Finlandia-hymniä laulettavaksi. Se oli kuitenkin löytänyt jo tiensä Pohjois-Amerikan virsikirjoihin. Oopperalaulaja Wäinö Sola kysyi säveltäjämestarilta useaan otteeseen lupaa sanoittaa hymni. Sola tekikin ensimmäiset sanat vuonna 1938. Talvisodan kynnyksellä V. A. Koskenniemi teki Finlandia-hymniin sanat, joita tänä päivänäkin laulamme. Sanat, jotka edelleen herättävät kaikkialla maailmassa hyvin voimakkaita isänmaallisia tunteita. Vastahankaisuudestaan huolimatta mestari totesikin lopulta: Jos koko maailma haluaa sitä laulaa, niin laulakoon vaan. Samaan aikaan Finlandian sanoituksen kanssa syntyi taideteos, jossa Sibeliuksen Finlandia on innoittajana teoksen sisältöön ja sotakokemukseen. Lennart Segerstrålen Suomen Pankin päärakennuksen portaikkoon toteuttama freskopari Suomi herää ja Suomi rakentaa sai yhteiseksi nimekseen Finlandia. Taiteilijan mukaan Suomi herää -osa kehittyi läheisessä yhteydessä sävellyksestä saatuihin vaikutteisiin. Vertaus kuvallisesti kyse on kansan heräämisestä ja taistelusta valoa kohti.
Lennart Segerstråle: Finlandia-freskot: Suomi herää -fresko, 1943 Kuva: Suomen Pankki Lähteet: Goss, Glenda Dawn: Sibelius, A Composer s life and the awakening of Finland, 2009. Hepokoski, James: Finlandia Awakens, 2000. Kuusterä, Antti Tarkka, Juha: Suomen Pankki 200 vuotta historiateos, nide I, 2011. Sibelius ja taiteen maailma, Ateneum, 2014. Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius 1 ja 2, 1965, 1967. Wicklund, Tuija: Jean Sibelius s En saga and Its Two Versions: Genesis, Reception, Edition and Form, 2014.