FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Meluselvitys 137-C6985
FCG Planeko Oy Selostus 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENNASSA KÄYTETYT LÄHTÖARVOT... 2 3 MELULASKENTA... 3 4 LASKENTATULOKSET JA SUOJAUSTARPEET... 3 5 MELUN EHKÄISY- JA SUOJAUSKEINOJA... 4 LIITTEET... 7
FCG Planeko Oy Selostus 2 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA, MELUSELVITYS 1 JOHDANTO Suunnittelualue käsittää Loimaan keskustan osayleiskaava-alueen. Selvitys on tehty osana osayleiskaavatyötä FCG Planeko Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet ins. Kari Koski ja FM Mari Moilanen. Yleiskaavassa ratkaistaan yleispiirteisesti eri toimintojen sijoittuminen ja niiden alueidenkäyttö. Liikenteen osalta yleiskaavatasolla määritellään mm. pääkatujen ja kokoojakatujen sijainti ja mitoitus. Laskenta on suoritettu pohjoismaisella laskentamallilla. Melusuojaustarvealueet on laskettu osayleiskaavaehdotuksen () mukaisella mitoituksella ja maankäytön osalta selvityksessä on käytetty kaavaehdotuksen pohjakarttaa hyväksi käyttäen. Melualueiden laajuuteen vaikuttaa liikennemäärien ja ajonopeuden lisäksi kadun geometria ja korkeusasema suhteessa ympäröivään maastoon. Melun leviämiseen voidaan vaikuttaa kortteleiden rakennustavalla ja meluesteillä. 2 LASKENNASSA KÄYTETYT LÄHTÖARVOT Melutarkastelu on keskittynyt osayleiskaava-alueen olemassa oleviin ja osayleiskaavassa suunniteltuihin pää- ja kokoojakatuihin, ts. yleisiin teihin, joista on ollut saatavilla liikennemäärätietoja. Alueen liikenne ja liikenteen jakautuminen on laskettu osayleiskaavan mitoituksen () perusteella. Lisäksi liikenne-ennusteen pohjalla on käytetty tierekisterin keskiarkivuorokauden liikennemääriä (kavl) sekä raskaan liikenteen osuutta liikenteestä (kavlras). Liikenne-ennusteen pohjalla ei ole ollut määräpaikkatutkimusta, vanhojen alueiden väestön sijoittumista ja ikäjakaumaa, vanhojen työpaikka-alueiden työpaikkamääriä eikä katuverkon liikennemääriä, mikä luo epävarmuutta liikenne-ennusteeseen. Liikenne-ennuste on laadittu käyttämällä tieosien kasvukertoimia (Tulevaisuuden näkymiä 1/2007. Tieliikenteen kuntaennuste 2006-2030. Tiehallinto), korjaamalla ne osin taajama-olosuhteisiin paremmin sopiviksi ja lisäämällä kasvukerroinennusteeseen uusien maankäyttöalueiden liikennetuotto. Uuden maankäytön aiheuttamia siirtymiä vanhan maankäytön liikenteeseen ei ole voitu tehdä kaikilla katuosuuksilla, joten vaikutuksen huomiotta jättäminen on tehty siten, että katuosan liikenteeseen on lisätty uuden maankäytön vaikutus. Näin luotu liikenne-ennuste ei liene ainakaan melulaskennan kannalta liian pieni. Liikenteen siirtyminen uusille tieosille on huomioitu, kun se on verkollisesti ollut mahdollista jakaa uusien ja vanhojen maankäyttöalueiden kesken. Liikenne-ennuste on laadittu arkivuorokaudelle. Yöliikenteen (klo 22-07) osuus keskivuorokausiliikennemäärästä teillä on arvioitu olevan noin 9,5 prosenttia valtatiellä 9 (Kylmäkosken kohdalla) sekä valtatiellä 2 (Humppilan kohdalla) mitattujen vuorokausivaihtelujen perusteella (LAM-pisteen tiedot vuodelta 2006, Tiehallinto).
FCG Planeko Oy Selostus 3 Tarkasteltavat katu- ja tieosuudet on nimetty liitekarttaan 1 (1 23). Liitteessä 2 on esitetty eri tieosuuksien nopeusrajoitukset ja liitteessä 3 on esitetty eri tieosuuksien liikenne-ennuste vuodelle 2030 sekä raskaan liikenteen osuus. Melulaskennassa on käytetty hyväksi valtioneuvoston antamia ohjearvoja uusille asuinalueille. Alla esitetyt ohjearvot on tarkoitettu yleisiksi ohjeiksi, joita voidaan käyttää apuna esimerkiksi kaavoituksessa, tiesuunnittelussa ja rakentamisessa. Alue L(Aeq) enintään päivällä L(Aeq) enintään yöllä Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet 55 db(a) 50 db(a) ja hoitolaitoksia palvelevat alueet Uudet asuin- yms. alueet 55 db(a) 45 db(a) Oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) - Loma-asumiseen käytetyt alueet, leirintäalueet, 45 db(a) 40 db(a) taajamien ulkopuoliset virkistysalu- eet ja luonnonsuojelualueet Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) 3 MELULASKENTA Melulaskenta on tehty laskemalla nauhamelut tarkasteltavien teiden varsille. Tämän jälkeen on tutkittu osayleiskaavaehdotusta ja selvitetty ne häiriintyvät kohteet (kuten koulut, asutus, virkistysalueet), joihin tarvitaan melusuojaustoimenpiteitä. 4 LASKENTATULOKSET JA SUOJAUSTARPEET Kuvassa 1 on esitetty melusuojauksen tarvealueet. Laskennan mukaan suurimmat melusuojaustoimenpiteet kohdistuvat niille maankäyttöalueille, jotka rajoittuvat runsaasti liikennöityjen teiden varsille eli maantien 213 varrelle sekä uuden eteläisen ohikulkutien varrelle. Melusuojaustarvealueita ei ole osoitettu katuverkolle muualla kuin Aleksis Kivenkadun osalta, sillä muusta katuverkosta ei ole ollut saatavilla liikennetietoja, joiden pohjalta melulaskentaa olisi voitu tehdä.
FCG Planeko Oy Selostus 4 Kuva 1. Melusuojaustarvealueet tarkastelualueella on esitetty liilalla värillä. 5 MELUN EHKÄISY- JA SUOJAUSKEINOJA Suojaus voi tapahtua rakennusmassoin autokatoksin tai välittömästi oleskelupihan melulähteen puolelle sijoitetulla meluesteellä. Portaikot, tekniset tilat, varastot yms. voidaan sijoittaa kadun puolelle ja säästää hiljaisempi puoli makuu- ja olohuoneille. Melualueille rakennettaessa ilmanvaihto ja muiden venttiilien sijoittamista melulähteen puolelle tulee välttää. Täysin koneellisella ilmanvaihdolla voidaan vähentää liikennemelusta aiheutuvaa sisämelua, mutta samalla on syytä muistaa, että laitteet ovat uusi melulähde. Vilkasliikenteisessä ympäristössä sisäilma on otettava katolta tai rakennuksen suojaiselta puolelta. Ulkomelun ohjearvoja sovellettaessa pyritään ensisijaisesti sijoittamaan rakennukset sellaisille alueille, joilla ohjearvoja ei ylitetä. Jos ei voida varmistaa, että melutaso asuintalon liikenneväylän puoleisella julkisivulla on alle 55 60 db, tulisi huoneistojen ulottua läpi talon, jolloin tuuletus voidaan järjestää talon hiljaisemmalta puolelta. Oleskeluun tarkoitettuja parvekkeita tulisi osoittaa vain suuntaan, jossa melutaso on alle 55 db tai parvekkeet on suojattava melulta esim. parvekelasein. Meluesteet Meluesteet (2-3 m) voi vaimentaa melua takana olevalla matalasti rakennetulla alueella 3-5 db. Melutason 3dB:n vaimennus kompensoi liikennemäärän kaksinkertaistumisen ja 5 db kolminkertaistumisen.
FCG Planeko Oy Selostus 5 Maaston muotojen hyväksi käyttö Tie tai katu on edullista sijoittaa haitan kohdetta alemmas silloin, kun se saadaan jyrkkäreunaiseen maastoleikkaukseen. Tehokkaimpia ovat jyrkkäluiskaiset leikkaukset, kuten kallio- ja lujitemaarinteet. Meluesteillä on usein jopa mahdotonta saada aikaan vaimennusta ylärinteeseen. Mäet, vallit yms. on tehokasta liittää osaksi meluntorjuntarakenteita jatkamalla niitä tai yhdistämällä niitä toisiinsa meluaidoin tai -vallein. Vaihtelevan korkuisessa meluesteessä matalimman kohdan korkeus määrää kokonaistoimivuuden. Liikenteen nopeus Alemmasta nopeudesta saadaan myös välillisiä hyötyjä, kun kiihdytystarve vähenee ja jarrutukset ovat kevyempiä. Ohiajon äänikään ei ole yhtä äkillinen. Melu muuttuu tasaisemmaksi ja siten luonteeltaan vähemmän häiritseväksi. Nopeuksia voidaan alentaa väylien suunnittelulla sellaisiksi, että niillä on luontevaa ajaa hiljaa. Hidasteet Nopeuksien alentamiseen voitaisiin myös käyttää ajoa hidastavia päällysteitä, jotka kuuluvat autoon sisään epämiellyttävästi, jos nopeus on suuri (tärinäraidat, katukivet). Nämä voivat olla ympäristön melun kannalta ongelmallisia, eikä niitä tule asentaa juuri suojattavien kohteiden viereen. Alla olevassa taulukossa on esitetty nopeuden muutoksen likimääräistä vaikutusta melutasoon, jos raskaita ajoneuvojen osuus on 10 %: Nopeuden muutos km/h Keskiäänitason aleneminen 60 km/h=>50 km/h 2,1 db 50 km/h=>40 km/h 1,4 db 40 km/h=>30 km/h 0,0 db Päällysteet Päällysteellä voidaan alentaa liikenteen ympäristöön aiheuttamaa melua yleisesti, kun esimerkiksi meluesteillä alennetaan melutasoa ainoastaan esteen takana olevilla alueilla. Päällysteen ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa vain rengasmeluun, joten muut melun syntymekanismit, kuten moottorimelu, jäävät muuttumatta. Tästä syystä odotettavissa oleva vaikutus on suurin silloin kun rengasmelun vaikutus kokonaisuudesta on suuri, eli nopeusalueella 50-70 km/h. Parhaimmillaan hiljaisen päällysteen käyttö on varsin tehokas meluntorjuntakeino. Uudella melua vaimentavalla päällysteellä voidaan saavuttaa 3-5 db melutason aleneminen, mikä melutason muutoksena vastaa liikennemäärän alenemista puoleen tai kolmasosaan todellisesta. Hiljaisten päällysteiden ongelma on normaaleihin päällysteisiin verrattuna nopeampi kuluminen. Rakennukset meluesteinä Asemakaavassa voidaan määrätä rakennusten sijainnista, huoneistojen ja ikkunoiden sijoittelusta, meluesteiden kytkemisestä muihin rakennuksiin ja mahdollisuudesta käyttää esim. ulkorakennuksia meluesteinä. Meluntorjunta tulee toteuttaa viimeistään samaan aikaan suojattavan kohteen rakentamisen
FCG Planeko Oy Selostus 6 kanssa. Meluntorjunta tulee ottaa huomioon kaavoitusvaiheen lisäksi rakennuksia ja pihojen oleskelualueita sijoitettaessa sekä asuintiloja suunniteltaessa. Meluesteenä toimivien rakennusten tulee muodostaa riittävän pitkä yhtenäinen rintama melua vastaan. Rintama voi muodostua rakennusten lisäksi lasiseinistä, piha-aidoista, katoksista, maavalleista jne. Kaikkien rintamaan kuuluvien rakennelmien tulee olla tiiviitä ja massiivisia. Mikäli kulkuaukkoja tms. jätetään, ne varustetaan porteilla tai muodostetaan limitykseksi. Rakennukset ovat luonnostaan yleensä riittävän korkeita meluesteiksi, mutta aitojen ja vallien riittävä korkeus on varmistettava laskennallisesti (yleensä maastomallilla), kun katujen korkeusasema on selvillä. Piha-alueita ja rakennuksen hiljaisen puolen ikkunoita ja parvekkeita suojattaessa talojen päädyt ja talojen väliin jäävät solat tulee suunnitella akustisesti hyvin. Myös pienten katujen varsilla, jossa yksittäinen ajoneuvo aiheuttama melu korostuu, meluntorjunta tulee ottaa huomioon kaavoituksessa sekä pihatiloja, rakennusten sijoittelua että asuintiloja suunniteltaessa. Paras ratkaisu saadaan sijoittamalla piha- ja leikkitilat suojaan rakennusten taakse. Erityisen tehokas meluntorjunta on toteutettavissa silloin, kun rakennuksen hiljaisella puolella maanpinnan (pihan) korkeustaso on väylää alempi ja esteet riittävän korkeita. Asuntojen sijainti rakennuksessa Asemakaavatason suunnittelussa voidaan vaikuttaa asuntojen ja siten häiriintyvien kohteiden sijoitteluun rakennuksissa. Huonejärjestyksellä voidaan pitkälti vaikuttaa ääneneristystarpeeseen rakenteissa. Melua sietävät toiminnot sijoitetaan väylän puolelle ja niille järjestetään riittävä ääneneristys. Rakennuksen takapuolella melutaso on voimakkain lähellä päätyjä ja matalien rakennusten yläkerroksissa. FCG Planeko Oy Tarkastanut ja hyväksynyt: Pasi Lappalainen Aluepäällikö, dipl.ins. Laatinut: Kari Koski ins. Mari Moilanen FM
FCG Planeko Oy Selostus 7 LIITTEET 1. Tarkasteltavat tieosuudet (numerointi) 2. Liikenneverkon nopeusrajoitukset 3. Liikenne-ennuste ja yöliikenteen osuus 4. Melualueet (teiden nauhamelu)