Palautekooste: JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 18 - Imatran kaupunki - Valtiokonttori / Kansalaispalvelut / Suomi.fi - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Tieto-osasto - Jyväskylän kaupunki - Maanmittauslaitos - Maanmittauslaitos - STM - OM - Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus - Vantaan kaupunki - Suomen Kuntaliitto - Verohallinto - Gispo Oy - Maaseutuvirasto - Geologian tutkimuskeskus - Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus, tietotekniikkaosasto - Tampereen kaupunki - Keminmaan kunta 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: 18 3. Yleiskommentit Vastaajien määrä: 15 - Olisipa hyvä, että kertoisitte ensin arkikielellä, mistä avoimista kuntien tietovarannoista on kyse...luonnosta lukiessa ei kyllä avaudu: toisaalla karttatietojen näkyvyys on arkipäivää, mutta terveystietojen kaikkiea muuta. - Suomi.fi-portaalin toimitus kiittää hyvästä ja tässä ajassa erittäin tarpeellisesta suosituksesta. Meillä ei ole huomautettavaa luonnoksen asiasisältöön, ja ainoat muutosehdotuksemme koskevat kieliasua ja luettavuutta. Arvelemme, että aivan kuten avoin data/tieto itse, myös suosituksen aihepiiri tekijänoikeuksineen voi monessa julkisorganisaatiossa olla jonkin verran uusi ja vieras. Tämän takia suosittelemme, että käyttöönottoa tuettaisiin kevyesti esim. yhdistelmällä infotilaisuus + pysyvä ohjeistus verkkoon + sähköposti ja puhnro kyselyjä varten. - JHS-suositus avointen tietoaineistojen käyttöluvasta tukee THL:n strategista tavoitetta tietojen avoimesta ja tehokkaasta käytöstä. THL toimii kansainvälisessä kontekstissa, jonka puitteissa on erittäin tärkeää, että avointen tietoaineistojen käyttölupa on helposti käytettävissä myös kansainvälisissä yhteyksistä. Creative Commons 4.0 on näin ollen merkittävä parannus Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -työryhmän esittämään kansalliseen käyttölupavarianttiin 9.2.2012. Uusi suositus on linjassa THL:ssä tehtyyn päätökseen laitoksen tietovarantojen käyttöoikeuksista. Suositusteksti kuvaa teknisesti Creative Commons-käyttölupaa hyvin. Tältä osin suositus soveltuu niille, jotka ovat perehtyneet käyttölupanäkökulmaan tavalla tai toisella. Useassa yhteydessä on kuitenkin tullut ilmi, että käyttöluvan soveltaminen ei ole itsessäänselvyys. Suosituksen osalta voisi siis toivoa yleistä suosistusta siitä, miten ja milloin käyttöehto tulee yhdistää tietoaineistoon. Tällainen ohjeistus voitaisiin esittää mm. parilla erilaisella esimerkillä. Creative Commons tarjoaa runsaasti erilaisia muunnelmia BY, SA, NC, ND. Näiden eroja ja soveltuvuutta julkisen hallinnon käyttöön olisi syytä tarkentaa. Esimerkiksi tietyissä tulkitsevissa tietoaineistoissa, joita ylläpidetään esimerkiksi wikeissä, voi olla perusteltua pyrkiä vahvistamaan tulkinnan muodostavan yhteisön oikeuksia verrattuna kaupallisiin intresseihin. - Yleiset tavaoiteltavat periaatteet ovat hyiä. Hyvä, että tehdään, vaikkei kovin paljoa mikään muutu. Ensi lukemalla koukeroinen kieli vaikeuttaa ymmärtämistä. - Suositus käsittelee perusteellisesti asian juridista taustaa, mutta ei anna kovin hyvin ohjeita itse käyttöluvan soveltamiseksi. Suositusta tulisi tältä osin selkeyttää ja antaa soveltajille konkreettisempia suosituksia ja ohjeita.
- Avointen tietoaineistojen käyttölupa on ajatuksena hyvä, koska yhdenmukaistamalla käyttöehdot selkeytetään kenttää ja helpotetaan avoimen tiedon käyttöä ja sen soveltamista. Itse käyttölupa mahdollistaa avoimen aineiston laajan käytön, mikä edelleen edesauttaa avoimen tiedon käytön laajentamista. - Suosituksia ja yhtenäisiä käytäntöjä tarvitaan koko julkisella sektorilla avoimen tiedon käyttöön saattamisessa. Yhdenmukaisten käytäntöjen omaksuminen edellyttää usein koulutusta tai ainakin mahdollisimman käytännön läheistä ohjeistusta. Tässä käsitellyn käyttöluvan osalta erityisesti tietoaineistojen luovutuksista vastaavien tulisikin jatkossa saada tukea suosituksen soveltamiseen ja käyttöön. Yleisesti voidaan todeta tämän suositusluonnoksen olevan valmistelun vaiheeseensa nähden hyvä. Erityisen hyvänä pidetään sitä, että suosituksessa on otettu kattavasti kantaa siihen miksi suositus on sellainen kuin on. Suosituksen ydin eli se, että käytetään CC-lisenssejä ja pääsääntöisesti tiedon alkuperän mainitsemista vaativaa CC-BY-lisenssiä on hyvä. Nämä lisenssit ovat yleisesti tunnet-tuja ja niiden sisältö tulkittu laaja-alaisesti myös juridisessa mielessä. Yhtenäinen lisensointi edistää tiedon uudelleen käytön helppokäyttöisyyttä käyttäjän kannalta. Omalle kansalliselle vastineelle ei ole tarvetta, vaan pyrkimys kansainväliseen yhdenmukaisuuteen on tärkeää. Eri tavalla kirjoitettua mutta pohjimmiltaan samaa merkitsevää lisenssiä käyttävät jo sekä Maanmittauslaitos että Helsinki Region Infoshare. Suosituksessa ei oteta kantaa avoimen tiedon tunnistamiseen, vaan sitä on määrä soveltaa kun päätös tämän tiimoilta on jo tehty. Käytännössä ratkaisematon ongelma, josta ei ole käyty tarpeeksi paljon keskustelua, on lähteen julkaisu-vaatimus toisen, kolmannen jne. sukupolven tuotteissa. Pitkälle jalostetusta ja useasta eri lähteestä kootusta tiedosta voi olla hankalaa tietää alkuperä ja toisaalta ylipäätään ilmaista tällaisen yhdistelmän tietolähteet tarpeeksi tarkalla tasolla. Mikä sitten onkaan tarpeeksi tarkka taso tällaisessa tapauksessa? Juuri tätä keskustelua olisi syytä käydä. Lähteiden ilmoittamisen ohella keskeistä on myös tuoda ilmi ajankohta, jolta tieto on. Huolta voi aiheuttaa tilanne, jossa tiedossa havaitaan virhe, joka korjataan, mutta tiedon käyttäjät eivät välttämättä ota tätä päivitettyä tietoa käyttöönsä. Virheiden ilmoittamis- ja korjausvelvollisuuksista olisikin syytä käydä tarkempaa keskustelua. Suositustekstin tekijänoikeudellisiin tai muihin lainsäädännöllisiin seikkoihin ei ole kommentoitavaa. - Teksti muistuttaa pitkälti ohjelmistotuotteiden sopimusehtoja, joiden sisältöä lukijan on vaikea ymmärtää. Käyttöluvan ehtojen visualisointi voisi selkeyttää asiaa. Lukijalla pitäisi selkeyttää, mikä osa hänen julkaisemastaan datasta on jotenkin suojattua. Tekstin ydinajatus on minusta se, että käytetyn datan lähteen mainitsemisella pärjää aika pitkälle. Avoimen datan julkaisussa pitää huolehtia siitä, että Suomen lainsäädännöllä suojattua dataa ei laiteta julkisesti näkyviin. - Hyvä, selkeä ja johdonmukainen suositus, joka on erittäin tarpeellinen. Suosituksen kytkeminen CC 4.0 tärkeää. Parissa kohdassa toivomme tarkennuksia käsitteiden osalta. Kommentit koskevat lähinnä pieniä kirjoitusasuun tai termien täsmennyksiin liittyviin asioihin. Tiedon avaaminen on uusi asia monissa organisaatioissa. Tämä suositus on erittäin tarpeellinen ja sitä voidaan hyödyntää ilman koulutustakin. Jatkossa tiedon avaamisen kuolutus tullee lisääntymään ja sen pohjalta tulisi miettiä myös tämän suosituksen koulutustarvetta osana laajempaa kokonaisuutta. - Suositus on tarpeellinen. Lisenssi ratkaisee usein yleisöstä esitetyn kysymyksen "Voimmeko sanoa, että tämä aineisto on peräisin Verohallinnosta?". Verohallinto toivoo kuitenkin datanavauskokemustensa perusteella edelleen soveltamisen tueksi ohjausta. Ylittävätkö Verohallinnon julkaisemat aineistot tekijänoikeus- tai teoskynnyksen niin, että voimme niihin lisenssiä käyttää? Tämä tuki voitaisiin tarjota täydentämällä tätä suositusta alla esittämämme mukaisesti (ks. k.7). - Lähtökohtaisesti laadittu suostusluonnos on hyvä ja tervetullut. Suosituksen käyttöönottoon toivon myös tehokasta ja nopeaa työtä. Muuten suosituksen käyttö ei etene viranomaisten toiminnassa. - Vaikka suositus suoranaisesti ei ota kantaa sen enempää "open data" prosessin rajauksiin kuin aikatauluun, GTK tuo tässä yhteydessä esiin varauksellisen kantansa kaiken tai laaja-alaisen valtion tieto-omaisuuden vastikkeetonta avaamista maailmanlaajuisen vapaan jatkokäyttöoikeuden mahdollistavalle lisenssille. - On erittäin hienoa, että avointen tietoaineistojen käyttölupasuositusta tehdään ja mallilla voidaan harmonisoida sekä edistää luvanvaraisten aineistojen avaamista julkishallinnossa. Ehdotetut käyttöluvat CC BY 4.0 ja CC0 ovat suosituksessa hyvin perusteltu ja soveltuvat Suomen julkishallinnon avointen tietoaineistojen käyttöluviksi. Organisaatiossamme tullaan hyödyntämään suosituksen antamaa mallia nykyisten käyttölupien uudistamisessa.
Tietohallinnon roolissa on hyvä olla ymmärrys käyttölupiin liittyvistä suosituksia, joten tämä suositus vaatii tuekseen soveltamisohjeita. Ymmärryksen lisäämiseksi on hyvä jakaa tietoa, missä on otettu käyttöön. Tätä esimerkkien kautta oppimista tarvitaan, jotta käyttöluvat muuntuvat tietovarantojen ja tietojärjestelmien omistajien sekä ylläpitäjien puhekielelle. - Kokonaisuutena suositus on onnistunut ja toivottavasti tuo valtakunnallisesti avoimet tietoaineistot saman lisenssin alle. Dokumentin luonteesta johtuen se on ymmärrettävästi lakitekninen mutta kohderyhmän huomioiden sitä pitäisi pyrkiä minimoimaan. Kansainvälisesti tunnetun ja yleisesti käytössä olevan lisenssin käyttö on järkevää, madaltaa aineistojen käyttökynnystä ja poistaa käännösongelmat. - Viranomaistoiminnan keskeisiin periaatteisiin kuuluu julkisuus. Avointen tietoaineistojen käyttö avaa olemassa olevalle tiedolle uusia käyttömahdollisuuksia ja voi luoda jopa uutta yrittäjyyttä. Creative Commons lisenssimallin käyttö on perusteltua mm. sen kansainvälisen yhteensopivuuden vuoksi. CC-lisenssejä on kuitenkin erilaisia ja niillä on omia ehtojaan. Se saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Haastavan tilanteen voi myös aiheuttaa tilanne, jossa lisenssin antaja muuttaa lisenssiehtojaan. Luonnos sisältää osin vaikeasti ymmärrettävää tekstiä, joita voisi avata esim. kuvien avulla. 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: 17 5 4 3 2 1 Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen 13 4 0 0 0 17 4,76 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla 1 3 5 5 3 17 2,65 2 6 5 3 1 17 3,29 Yhteensä 16 13 10 8 4 51 3,57 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: 17 6. Vastustusperusteet Vastaajien määrä: 1 - Tietokohteita tuntematta en kehtaa kantaa terminologiaan ottaa. 7. Yleiset muutosehdotukset
Vastaajien määrä: 10 - Luettavyys ja ymmärrettyys jonkin verran kärsivät asioiden ja teemojen, jopa lausemuotoilujen, tietystä toistuvuudesta, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista. Pitkälauseista virkakieltä voisi myös tiivistää ja napakoittaa omaksumisen helpottamiseksi. - ks. yleiskommentit - Termit- uudelleenkäyttö;...julkisen sektorin ELINTEN hallussa. Tarkoitetaanko virallisesti toimielimiä, lautakunta, kaupunhallitus, joasto? Riittäisikö esim. Jyväskylän kaupunki, koska toimielinten ja organisaatioiden nimet vaihtuvt. Yleisen julkisen datan osalta voisi riittää JKL kpki. Käyttöoikeuden kyseessä ollessa olisi syytä mainita tarkemmin mikä taho myöntänyt käyttöluvan, kuntaorganisaatiossa määräytyy sen mukaan mitä kunnan säännöissä on määrätty. - Suositusta tulisi merkittävästi tiivistää ja poistaa siitä nykyisessä rakenteessa useaan kertaan toistettavat tiedot. Suosituksesta puuttuu kokonaan opastavat esimerkit siitä, miten nimeäminen olisi erilaisten aineistojen osalta tehtävä. Ilman selkeitä esimerkkejä ja suosituksia käyttölupiin ei saada yhtenäisyyttä ja eri lähteistä tietoja yhdistelevä käyttäjä voi joutua nimeämään aineistoja hyvin erilaisilla tavoilla. (esim. aikaleimavaatimukset jne) Yleisesti suosituksessa olisi parempi käyttää tietoaineisto termiä datan sijasta. - Suosituksen tekstiä tulisi tiivistää, sillä nyt monet asiat toistetaan useampaan kertaan eri kohdissa. Suosituksesta puuttuvat soveltamisesimerkit. Ilman esim. nimeämiskäytäntöön liittyviä esimerkkejä on vaara, että käytännöt vaihtelevat ja yhtenäistä soveltamista ei tulla saavuttamaan. Olisiko otsikossa parempi puhua yksikössä Avoimen tietoaineiston käyttöluvasta. Lupa on kuitenkin aina tietoaineistokohtainen. - Suosituksessa voisi olla, tekstin esitystavan selkeyttämiseksi ja ymmärrettävyyden parantamiseksi itse käyttölupapohja sekä suosituksen soveltamista helpottavia esimerkkejä (esim. avoimesta paikkatiedosta saatuja kokemuksia). Suosituksessa ei mainita metadatan avoimesta käytöstä. Metadata on tietoaineistoa, joka saattaa sisältää myös esim. julkisen hallinnon ulkopuolelta hankittuja tietoja. Suosituksessa olisi hyvä mainita, kattaako sen alue myös metadatan. Suositus voisi sisältää lisäksi myös selkeämmän määrittelyn siitä, kenellä on oikeus myöntää käyttölupa ja datan käyttäjän vastuista (esimerkiksi eettiset kysymykset huomioiden). - Luonnoksessa ei oteta kantaa siihen, miten käyttäytyvät ns. viranomaispalvelujen pohjana olevat palvelut versus julkiset tietovarannot. Esimerkiksi meillä on julkinen palvelu, kuten Vipu-palvelu, jossa käyttäjä saa oman viranomaisasiointinsa mukaisesti palvelun käyttöönsä. Sitten toisaalta luovutamme massaaineistona koko peltolohkorekisterin. Tuleeko käyttöoikeudet olla samoin määritelty? Toisessahan periaatteessa data on osin käyttäjän itsensä tekemää. Tähän liittyy myös se, että kolmas osapuoli voi tarjota palvelun, joka rajapinnan kautta kytkeytyy meidän palveluun ja näkyy kolmannen osapuolen sovelluksena. Myös tähän problematiikkaan pitäisi ottaa suosituksessa kantaa. - Ns loppukäyttöä varten tarvitaan yhtenäinen Common use versio, jossa olisivat laitoskohtaiset viittausohjeet ja valtion versio(t) olisi keskitetysti yhden URL:n takana. Tekstissä on tautologiaa, mutta se on kattava laadikas sovellus CC:stä. Alilisenssoinnin voisi tuoda selkeämmin esille, käytännössä tämä lisenssi sen mahdollistaa. Oikeuspaikka ja Suomen lain soveltaminen kun puhutaan valtion viranomaisista - onko järkevää luopua viittauksesta Suomen lakiin? Oman asian ajaminen on virastolle vaikeaa tai käytännössä mahdotonta vähänkään kauempana. - Suosituksen tekstissä oli kohta jossa esimerkit eivät selkeytä, josta tarkennus kappale 8. - Tulisiko avointen rajapintojen ja rajapintakuvausten lisensointiin ottaa kantaa? Tänä vuonna on perustettu esimerkiksi API Commons -alusta selkeyttämään niiden lisensointia. 8. Muutosehdotukset kappaleeseen 1. Johdanto Vastaajien määrä: 4 - Suosituksen nimi voisi olla yksikössä. Käyttölupa koskee aina yhtä aineistoa. Rivi 5: "Kun dataa käytetään uusissa sovelluksissa,.." Sovellusten ei tarvitse olla uusia. Suosituksessa ei ehdoteta, vaan tämä on suositus. Ts. Kirjoitettaisiin ehdotuksen sijasta mieluummin "Suosituksen mukaan..." - Termin data sijasta olisi parempi käyttää johdonmukaisesti termiä tietoaineisto. Rivi 5: "Kun dataa käytetään uusissa sovelluksissa..."
sana "uusi" rajoittaa ja on turha. - Lause "Kun dataa käytetään uusissa sovelluksissa, sovelluksesta on käytävä selkeästi ilmi, mikä osa sovelluksesta perustuu alkuperäiselle datalle ja mihin muokkaajalla on oikeudet. Muokkaajan oikeudet eivät mitenkään rajoita alkuperäisen datan käyttöä." on turhaan kahteen kertaan (1:ssä ja toiseksi viimeisessä kappaleessa). - Käyttäluvan vaikutus tietoaineistojen omistajuuteen. Tuottajavastuu kuitenkin jää - viranomaisen vastuu jää tuottamastaan tiedosta. 9. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala - Soveltamisalan voisi ilmaista esim. seuraavasti: Tätä suositusta käytetään julkisen hallinnon tuottaman tiedon käytön edistämiseksi. Suositeltu käyttölupa sallii korvauksetta tietoaineistojen laajan ja monipuolisen hyödyntämisen, julkaisemisen ja levittämisen myös kaupallisesti - Soveltamisalaksi voisi todeta seuraavaa: Tätä suositusta käytetään julkisen hallinnon tuottaman tiedon käytön edistämiseksi. Suositeltu käyttölupa sallii korvauksetta tietoaineiston laajan ja monipuolisen hyödyntämisen, julkaisemisen ja levittämisen myös kaupallisesti. 10. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Viittaukset - Viittauksissa on listattu lakien oikeita, virallisia nimiä, mutta tekstissä käytetään niiden vakiintuneita nimityksiä, kuten Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta --> julkisuuslaki jne. Lakien jälkeen voisi mainita, mitä lyhennettyä nimitystä laista käytetään jatkossa. Esim. näin: Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621. Jatkossa julkisuuslaki. - Luonnoksessa ei ole perusteluita kotipaikasta ja Suomen laista luopumiselle 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Termit ja lyhenteet Vastaajien määrä: 3 - Lisätään määritelmä Lähioikeudet. Onko olemassa määritelmä "Muu kuin tietokantasuojaa nauttiva aineisto", ts. tietokantasuojan tai luettelosuojan alle jäävä tietoaineisto? - Raakadatan määrittäminen - termiä käytetään muussakin yhteydessä kun tarkoittamaan mittausdatataa. Moraaliset ja taloudelliset oikeudet - Kuvaukset paikoitellen liian lakiteknisiä: "Uudelleenkäyttö tarkoittaa sitä, että luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt käyttävät julkisen sektorin elinten hallussa olevia asiakirjoja kaupallisiin tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, jotka poikkeavat alkuperäisestä julkisesta tehtävästä, jota varten asiakirjat tuotettiin." Termiä "raakadata" käytetään dokumentissa paljon mutta sitä ei ole tässä kappaleessa varsinaisesti kuvattu. 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Käyttöluvalta vaadittavat keskeiset periaatteet Vastaajien määrä: 3 - Keskeisiä periaatteita ovat: -oikeudellinen selkeys -kansainvälinen yhteentoimivuus -koneluettavuus Tämä olisi sanottava tiiviisti, muu osa kuuluu jo johdantoon. - Tästä tulisi poistaa johdantoon kuuluvat osat ja korostaa keskeiset periaatteet: - oikeudellinen selkeys -kansainvälinen yhteentoimivuus -koneluettavuus - Keskeisten periaatteiden esittäminen luetelmaviivoin on selkeämpää. Tärkeä asia puuroutuu näin esitettynä. 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.1 Yleistä Creative Commons -käyttöluvista Vastaajien määrä: 1 - Tässä kappaleessa tulisi esitellä myös muut CC-perheen käyttöluvat ja niiden keskeiset erot suositeltuun
käyttölupaan. 14. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2 Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa Vastaajien määrä: 4 - Viimeisen kappaleen viittaus vakiosopimusehtoihin on hämmentävä. Mitä periaatteita on tulkittava tämän käyttöluvan lisäksi? - Mitä ovat viimeisessä kappaleessa mainitut vakiosopimusehtoja koskevat periaatteet. Mitä tulkintaa käyttöluvalle tarvitaan? - Käyttöluvan nimi on kummallinen, siihen on sekoitettu englantia ja suomea. Alkuperäinen englanninkielinen nimi on parempi niin, että kaikki käyttöluvat ovat englanniksi. - Ensimmäisellä rivillä käytetän sanaa "peruuttamaton"" julkinen käyttölupa. Joko termeissä tai tässä yhteydessä olisi hyvä selventää, mitä peruuttamattomalla tarkoitetaan. Oletan, että juuri tätä kuvataan myöhemmin luvussa 19 viimeisessä lauseessa "Käyttöluvan ehtojea ei näin ollen voi muuttaa takautuvasti." Asia olisi kuitenkin hyvä tarkentaa heti, kun se tulee ensimmäisen kerran tekstissä esille. Samassa kappaleessa, rivillä 4 mainitaan lähioikeudet, jotka määritellään luvussa 8 ("tekijänoikeutta lähellä olevilla oikeuksilla"). Lähioikeudet voisi lisätä termiluetteloon tai selittää heti luvussa 6.2, jossa ne tulevat esille ensimmäisen kerran. 15. Muutosehdotukset kappaleeseen 7. JHS-suosituksen kohteena olevat tietoaineistot Vastaajien määrä: 4 - Käyttöluvan kohteeksi mainitaan kaikki tietoaineistot, jotka julkisuuslaissa on säädetty julkisiksi. Näin ei kuitenkaan voi toimia, sillä useissa julkisissa tietoaineistoissa on henkilötietoja, joiden käytölle asetetaan tätä suositusta tiukempia rajoituksia. Esim. kiinteistön omistajatieto on julkinen, mutta sen luovuttamista säätelee henkilötietolaki. - Kappaleessa todetaan "Käyttöluvan kohteena voivat olla kaikki ne tietoaineistot, jotka julkisuuslaissa on säädetty julkisiksi." Suosituksen käyttölupaa ei kuitenkaan voi myöntää kaikille julkisille aineistoille. Esim. kiinteistön omistustieto on julkinen, mutta sen luovuttaminen ja käyttö on rajoitettu henkilötietolain ja erityislainsäädännön kautta. - Tässä pyöritellään useamman kerran samaa asiaa, tekstin saisi tiiviimmäksi asiasisällön muuttumatta. - Verohallinto toivoo tarkempaa soveltamisohjetta, millä tavalla raakadatan ja luettelosuojan alle jäävän tietoon tulee soveltaa lisenssiehtoja (JulkL 20 tarkoittamat tiedot, kuten tilastot ovat jo nyt vapaasti käytettävissä mitä asiantilaa lisenssi ei oikeudellisesti muuta). Tarkennusta tarvitsee eritoten rajanveto tietokantasuojaa nauttivan tietoaineiston ja "ei-oikeutta-rajoittaa-tiedon-käyttöä" -tyyppisen tiedon välillä. Epäselvä rajanveto vaikeuttaa lisenssin soveltamista. Ohjausta odotamme vähintään omalta ministeriöltämme. Oiva tapa selventää linjanvetoa olisivat esimerkit: Millä perusteella yhteisöjen tuloverotuksen julkisiin tietoihin voidaan soveltaa CC4- (vai CC0?) -lisenssiä? Lisenssinkäytön kannalta askarruttaa myös oikeus käyttää lisenssiä, kun sen käytön valvontaan ei kuitenkaan ole keinoja eikä julkisiin tietoihin liittyvä käyttö mitenkään aiheuta oikeudenmenetystä. 16. Muutosehdotukset kappaleeseen 8. Käyttöluvan myöntäminen Vastaajien määrä: 3 - Koko kappaleessa ei käsitellä käyttöluvan myöntämistä vaan teksti käsittelee sitä, mihin käyttölupa kohdistuu tai milloin se on ylipäätään tarpeen. - Koko kappaleessa ei käsitellä otsikon mukaista käyttöluvan myöntämistä, vaan sitä mihin käyttölupa kohdistuu tai milloin se ylipäätään on tarpeen. - Kappale, joka alkaa "Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta julkisin varoin tuotettu tieto voidaan jaotella" olisi hyvä selkeyttää. Jossa esimerkit tietokanta ja luetteloaineistoista sekä viittaaminen yksittäiseen organisaatioon eivät tuo lisäarvoa vaan mahdollisesti vaikeuttavat ymmärrettävyyttä. 17. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.1 Lainsäädännöllinen perusta - Sui generis -tietokantasuoja ja luettelosuoja otsikon alla oleva kappale alkaa "Euroopan Unionin". Unioni kirjoitetaan pienellä kirjaimella: Euroopan unioni. - Kappale on vaikeasti tulkittava ja sen rakennetta tulisi selkeyttää. Esimerkiksi sui generis -suojaa ja
luettelosuojaa käsitellään tarpeettomasti rinnakkain. Tekijänoikeuksellisten näkökulmien tulkintoja voisi selkeyttää konkreettisten esimerkkien kautta kuten kappaleessa 9.2 on tehty. 18. Muutosehdotukset kappaleeseen 9.2 Raakadataa sisältävät tietokannat Vastaajien määrä: 1 - Muutosehdotuksena itse tekstiin toteamme, että sivulla 13, kappaleessa 18 esitetty asia: "käyttöluvan myöntäjä vapauttaa itsensä käyttöluvan kohteena olevaa materiaalia koskevista vastuista" pitää muuttaa. Viranomainen ei voi vapauttaa itseään vastuusta, mikäli luovuttaa virheellistä tietoa. 19. Muutosehdotukset kappaleeseen 10. Tarvittavien oikeuksien hankkiminen 20. Muutosehdotukset kappaleeseen 11. Erityyppisten aineistolajien merkitseminen 21. Muutosehdotukset kappaleeseen 12. Käyttöluvalla myönnettävät oikeudet 22. Muutosehdotukset kappaleeseen 13. Käyttöluvan kattavuus - Viimeisessä kappaleessa sana datasetti on turha. - Viimeisen kappaleen sana "datasetti" on turha 23. Muutosehdotukset kappaleeseen 14.1 Muokkausten määrittely 24. Muutosehdotukset kappaleeseen 14.2 Muokkaukseen kohdistuvat oikeudet 25. Muutosehdotukset kappaleeseen 15. Kielto myöntää rajoitetumpaa käyttölupaa alkuperäiseen materiaaliin 26. Muutosehdotukset kappaleeseen 16. Moraaliset oikeudet 27. Muutosehdotukset kappaleeseen 17. Käyttöehtojen kohteena olevan aineiston nimeämistiedot - Koko kappale tulisi kirjoittaa uudelleen. Juuri tässä kappaleessa tulisi ohjeistaa, miten käyttöluvan antaja vaatii nimeämistiedot esitettäviksi. Nyt koko suosituksessa ei itse asiassa ole suositusta lainkaan! Kun suosituksessa mainitaan vaatimus hyperlinkin liittämisestä, tulisi se (URL) tässä suosituksessa myös antaa. - Tämän JHS-suosituksen keskeinen tehtävä on ohjeistaa, miten käyttöluvan antaja vaatii nimeämistiedot esitettäviksi!
- tekstissä ei ole mitään selvää suositusta asiasta. Viimeinen kappale: "Materiaaliin täytyy myös liittää Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupaa koskeva merkintä ja hyperlinkki käyttölupaan." Tässä pitäisi antaa se ÙRL johon suosituksen mukaan halutaan viitata. 28. Muutosehdotukset kappaleeseen 18. Vastuuvapauslausekkeet 29. Muutosehdotukset kappaleeseen 19. Käyttöluvan voimassaolo 30. Muutosehdotukset kappaleeseen 20. Käyttölupaan sovellettava laki 31. Muutosehdotukset kappaleeseen 21. Creative Commons Nimeä 4.0:n yhteentoimivuus muiden avointen käyttölupien kanssa 32. Muutosehdotukset kappaleeseen 22. Opastavat tiedot