Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje
Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen sisältö ja siihen liittyvät palvelut... 4 Asiakasmaksut ja perittävät korvaukset... 6 Päätöksenteko ja muutosvaatimus... 6 Ilmoitusvelvollisuus olosuhteiden muutoksesta... 7 2
VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUASUMINEN 1. Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus Vaikeavammaisten palveluasuminen kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Palveluasumista voidaan toteuttaa mm. palvelutaloasumisena tai asiakkaan kotiin järjestettynä. Vammaispalvelulaki 1987/380 8 ja asetus pykälät 10 ja 11 Asiakasmaksulaki 1992/734 4 ja asetus 5 Asiakaslaki 2000/812 Sosiaalihuoltolaki 1982/710 Vammaispalvelulain 8 2 momentin mukaan palveluasumiseen on oikeus vaikeavammaisella henkilöllä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Tämä koskee tilanteita, joissa vaikeavammainen henkilö tarvitsee vaativaa sairaanhoidollista ja monialaista erityisosaamista vaativaa hoitoa jatkuvasti ja pitkäaikaisesti sekä tilanteita, joissa henkilö on jo palvelu- ja hoidontarpeensa kannalta perustellusti laitoshoidossa. 2. Menettely palveluasumista haettaessa Hakeminen: Palveluasumista haetaan vammaispalvelun hakemuslomakkeella. Hakemuksia on saatavissa Säkylän perusturvaosastolta/vammaispalvelut sekä internetistä www.sakyla.fi. Hakemus toimitetaan osoitteella: Säkylän kunta, perusturvaosasto/vammaispalvelut, Rantatie 268, 27800 Säkylä. Palvelutarpeen selvittäminen: Palvelutarpeen selvittäminen aloitetaan 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta tai muusta yhteydenotosta. Palveluntarve arvioidaan kotikäynnillä tai asiakkaan henkilökohtaisessa tapaamisessa muualla. Avun määrää arvioitaessa voidaan käyttää erilaisia mittareita ja tarvittaessa asiakkaalta pyydetään yksityiskohtainen oma selvitys avun tarpeesta vuorokauden eri aikoina. Tarvittaessa pyydetään fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai muun asiantuntijan lausunto tai apuna käytetään moniammatillista työryhmää. Sosiaaliohjaaja laatii yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa yksilöllisen palvelusuunnitelman. 3
3. Myöntämisen perusteet Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Palveluasumisen tarkoituksena on auttaa jatkuvasti toisen henkilö avun tarpeessa olevaa vaikeavammaista tulemaan toimeen ilman laitoshoitoa parantamalla hänen toimintakykyään ja antamalla hänelle päivittäisissä toiminnoissa tarvittavaa apua. Vaikeavammaisen lapsen kotiin voidaan järjestää palveluasumista, kun lapsen erityistarpeet hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen edellyttävät vanhemmilta tavanomaisen vanhemmuuden ylittävää erityistä valvontaa ja huolenpitoa. Palveluasumisen myöntäminen edellyttää: - Henkilö on vaikeavammainen ja hänen avun tarpeensa on pitkäaikainen (yli vuoden kestävä) - Avun tarve on välttämätöntä ja toistuvaa (määrällisesti runsasta, jatkuvaluonteista ja vuorokauden eri aikoina ja toistuvasti ilmenevää välttämätöntä avuntarvetta). - Vaikeavammaisen henkilön tulee pystyä ilmaisemaan omat tarpeensa ja käsityksensä hoitonsa, huolenpitonsa ja avustamisensa järjestämisessä - Palveluasumisella tulee mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön suoriutuminen kotona tai palveluasumispaikassa. Ei vammaispalvelulain mukaista palveluasumisoikeutta - jos henkilö tarvitsee pääasiassa hoivaa ja huolenpitoa, on yleensä kysymyksessä sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu - Mikäli henkilön palvelun tarve johtuu pääasiassa ikääntymiseen liittyvästä toimintakyvyn alenemisesta, ei asiakkaalla ole oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen. - Ei ole osaksi terveyskeskuksen vuodeosastoa eli jos henkilön kunto vastaa terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettavien tasoa 4. Palveluasumisen sisältö ja siihen liittyvät palvelut Kunnalla on oikeus päättää palveluasumisen järjestämistavasta. Palveluasumista järjestetään omaan kotiin tai asumispalveluyksikköön. Palveluasumisen palvelukokonaisuus arvioidaan aina yksilöllisesti. Avustamispalvelut voidaan toteuttaa eri tavoin mm kotihoidon, omaishoidontuen, asumispalvelun tai henkilökohtaisen avun avulla tai yhdistämällä edellä mainittuja tukimuotoja ja palveluita. Vammaispalveluasetuksen 10 :n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat vamman ja sairauden vuoksi välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluita voivat olla avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä palvelut, jotka edistävät asukkaan terveyttä ja viihtyvyyttä. 4
Henkilökohtainen apu palveluasumisen osana: VpL 8 c :n 2 momentin mukaan henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytyksenä on, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Jos henkilön avun ja avustamisen tarpeet perustuvat pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tukitoimien avulla. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää palveluita niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla ei ole suoranaista oikeutta VpL:n mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. Palveluasumiseen liittyviä palvelu- ja tukitoimia tulisi järjestää mm sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain nojalla. Hyvin pienten lasten osalta on kysymys pääasiassa hoivasta, huolenpidosta ja valvonnasta, eikä pienellä lapsella ole kykyä tehdä ja vaikuttaa päätöksiin, jäävät lapset henkilökohtaisen avun järjestämisen ulkopuolelle vammaispalvelulain 8 c :n 2 momentin mukaan. Tällaisessa tilanteessa lapsella voi olla kuitenkin oikeus palveluasumiseen edellä mainitulla tavalla. Palveluasumisen järjestäminen kotiin: Palveluasumiseen kotiin liittyvät välttämättömät palvelut voidaan järjestää mm kotihoidon, tukipalveluiden, omaishoidon ja henkilökohtaisen avun turvin. Tilanne kartoitetaan aina yksilöllisesti. Omaishoitaja ei voi toimia samanaikaisesti henkilökohtaisena avustajana. Esimerkkitilanteessa omainen voi olla omaishoitajana ja henkilökohtainen apu voidaan myöntää kodin ulkopuoliseen toimintaan ulkopuolisen avun turvin. Palveluasuminen omaan kotiin voi sisältää seuraavia maksuttomia palveluita: - Henkilökohtainen apu (henkilökohtainen avustaja ostopalveluna tai kunnan omana toimintana) - kotihoito (kotihoidon henkilöstön kotikäynnit) - asiointi-, kauppa- ja saattajapalvelu - kylvetyspalvelu (maksuton myös kuljetuksen osalta) - pyykkipalvelu (maksuton myös kuljetuksen osalta) - turvapuhelinpalvelu (kokonaan maksuton) - siivouspalvelu (huomioidaan perhetilanne, hyväksyttävä tuntimäärä on enintään 6 tuntia kuukaudessa) - omaishoidontuki (jos omaishoitajan vapaan aikana avustettava on asumispalveluyksikössä, peritään omaishoidontuen asiakasmaksuosuus). Palveluasuminen palveluasumisyksikössä : Vaikeavammaisen lyhytaikaisessa palveluasumisessa peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen (asetus 958/2009) mukaista lyhytaikaisen laitoshoidon maksun suuruista maksua. 5
Maksu sisältää vuokran, perusmaksun ja palveluasumisyksikössä normaalisti päivittäin tarjottavat ateriat. Maksu ei sisällä lääkkeitä. Tehostetussa palveluasumisessa palveluntuottaja perii pitkäaikaisesta asumisesta asukkaalta vuokran ja asumiskustannukset ja kunta perii asukkailta muut asumiseen ja jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset eli ylläpitokorvauksen. Asiakasmaksulain 11 :n perusteella voidaan palvelumaksua alentaa tarvittaessa tai jättää se kokonaan perimättä viranhaltijan tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Vammaispalvelulain mukaisessa pitkäaikaisessa asumispalvelussa asiakkaan kuukausittaiseksi käyttövaraksi tulee jäädä vuokran ja aterian ja jokapäiväiseen elämään liittyvien kustannusten jälkeen vähintään 120,00 /kk. 5. Asiakasmaksut ja perittävät korvaukset Maksuttomuus: Vammaispalvelulain 14 :n ja asiakasmaksulain 4 :n mukaan palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat maksuttomia. - Palveluasumisen erityispalveluista ei peritä asiakasmaksua palvelun / avustamisen osuudesta - Mikäli palveluasumiseen liittyvät palvelut on järjestetty ensisijaisen lainsäädännön perusteella (kotihoito, tukipalvelut, omaishoidontuki ym.) ovat nämä palvelut vaikeavammaiselle maksuttomia palveluun liittyvän avustamisen osalta Perittävät maksut ja korvaukset: - Palveluasumisessa peritään korvaus kaikista niistä kustannuksista, jotka normaalistikin vammasta tai sairaudesta huolimatta ihmiselle aiheutuvat esim. ruoka, sähkö- ja vesimaksut, vuokra sekä muut elinkustannukset. - Palveluasumisen kustannuksista voidaan periä palvelumaksua, jos vammainen henkilö saa korvausta näihin erityiskustannuksiin muun lain kuin vammaispalvelulain perusteella, esim. tapaturma- tai liikennevakuutuslain tai sotilasvammalain mukaan. Maksu ei saa ylittää palveluasumisen aiheuttamia kustannuksia (asiakasmaksuasetus 5). Maksetun korvauksen periminen edellyttää, että se on kohdennettu palveluasumisesta aiheutuviin kustannuksiin. - Vakuutuslaitosten ja valtiokonttorin ensisijainen korvausvelvollisuus pitää aina selvittää (esim. liikennevahinko, ammattitauti, työtapaturma). 6. Päätöksenteko ja muutosvaatimus Vammaispalvelua koskeva päätös on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa palvelun ja tukitoimen hakemisesta (VpL 3 a). Päätöksen liitteenä on muutoksenhakuohje. 6
7. Ilmoitusvelvollisuus olosuhteiden muutoksesta Vaikeavammainen henkilö on velvollinen ilmoittamaan päätöksentekijälle olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutusta palveluasumisen ja muiden vammaispalveluiden järjestämiseen. Näistä soveltamisohjeista voidaan poiketa perustelluista syistä yksilöllisen harkinnan perusteella. 7