Perusturvalautakunta 19.5.2015 KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE KEURUU 1.4.2015

Perusturvalautakunta 19.5.2015 KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE KEURUU 1.4.2015

2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON MÄÄRITTELY... 3 2.1 Perhehoito... 3 2.2 Ammatillinen perhehoito... 3 2.3 Perhehoidon toteutus... 3 3. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI... 4 3.1 Perhehoitaja... 4 3.2 Perhekodin olosuhteet... 4 3.3 Perhekodissa hoidettavien henkilöiden lukumäärä... 5 4. PERHEHOIDON SOPIMUKSET... 6 4.1 Toimeksiantosopimus... 6 4.2 Sopimus perhehoidon järjestämisestä... 7 5. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET... 7 5.1 Hoitopalkkio... 8 5.2 Kustannusten korvaaminen... 9 5.3 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta... 9 5.4 Käynnistämiskorvaus... 11 5.5 Matkakorvaukset... 11 6. PERHEHOITAJAN OIKEUDET, VELVOLLISUUDET JA ASEMA... 12 6.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen... 12 6.2 Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset... 12 6.3 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus... 13 6.4 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus... 13 6.5 Valvonta... 13 6.6 Salassapito, vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti... 14 7. PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN... 14 8. PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT... 15 8.1 Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma... 15 8.2 Perhehoidon asiakasmaksu... 15 8.3 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat... 15 8.4 Asiakkaan kuolema perhehoitokodissa... 16

3 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään 1.4.2015 voimaan tulleessa perhehoitolaissa (263/2015). Perhehoitoa koskevaa muuta lainsäädäntöä: Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948), muutos (419/92) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, 912/1992) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Hallintolaki (434/2003) 2. PERHEHOIDON MÄÄRITTELY 2.1 Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Kunta tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa.(2 ) 2.2 Ammatillinen perhehoito Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7:ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. 2.3 Perhehoidon toteutus Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista perustuen yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuolto-ohjelmaan. Pitkäaikainen perhehoito voi olla itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvämpi asumisen ja elämisen järjestely.

4 Lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan pitkäaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jonka mahdollisuudet tulee aina selvittää. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää mm. vanhempien jaksamisen tukemiseksi, perhehoitajan vapaan järjestämiseksi tai omaishoitajan vapaan järjestämiseksi. Osapäiväperhehoitoa on hoito, joka kestää enintään 10 tuntia/vrk. 3. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Valmennuksen tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä, sitoutumisesta tehtävään ja arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia tehtävässä. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä (6 ) 3.2 Perhekodin olosuhteet Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.(5 ). Aikuiselle perhehoidon asukkaalle tulisi olla oma huone. Ennen perhehoidon aloittamista tehdään perusselvitys kotikäynnillä yhdessä perhehoitajan ja vammaispalvelun työntekijöiden kanssa. Lisäksi pyydetään perhehoitajan kotikunnan sosiaalitoimen lausunto perhekodin ja -hoitajan sopivuudesta tehtävään. Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden perhehoitajiksi ryhtyviltä henkilöiltä pyydetään nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, jonka perhehoitaja tilaa Oikeusrekisterikeskukselta.

5 3.3 Perhekodissa hoidettavien henkilöiden lukumäärä Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan lukien. (7 ) Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on perhehoitolain 6 :n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään. (8 ) Hoidettavien määrästä voidaan poiketa, jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Tällöin perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa voi olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 tai 8 :ssä säädetään. Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 :ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. (9 ) Ennen perhehoitolain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen perustuva perhehoito voi jatkua lain voimaan tultua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää. Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Kunta päättää voidaanko perheeseen sijoittaa kyseessä oleva henkilö vai ei. Perhesijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Kun kunta on sijoituspäätöksen tehnyt, sen velvollisuus on tukea ja auttaa perhehoitajaa tehtävässään. Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämänhistoriasta ja terveydentilasta. Tietojen välittämisessä voidaan käyttää apuna esitietolomaketta.

6 4. PERHEHOIDON SOPIMUKSET 4.1 Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen, ennen sijoittamista. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle henkilölle toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevalle sopimus tehdään määräaikaiseksi tai sopimuksessa sovitaan perhehoidon toteuttamisesta muutoin. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) 1. luvun 1 :ssä tarkoittamassa työsopimussuhteessa kuntaan. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat pääsääntöisesti molemmat perheen puolisot ja kunnan perhehoidosta vastaava työntekijä. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja tarkistamisesta on käytävä neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Sopimusta ei saa yksipuolisesti muuttaa. Pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan 1. perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta 2. perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3. perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta 4. hoidon arvioidusta kestosta 5. perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta 6. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta 7. toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta 8. tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista (10 ) Perhehoidon käynnistyessä voidaan molemminpuolisesti sopia erikseen koeajasta, jolloin irtisanomisaika ei ole voimassa.

7 4.2 Sopimus perhehoidon järjestämisestä Kunnan ja yksityisen perhehoidon tuottajan välisessä sopimuksessa perhehoidon antamisesta tulee sopia: 1. perhehoidosta maksettavasta korvauksesta 2. perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3. perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta 4. hoidon arvioidusta kestosta 5. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta 6. sopimuksen irtisanomisesta 7. tarvittaessa muista perhehoitoa koskevista seikoista 5. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota, kulukorvausta sekä pitkäaikaisessa perhehoidossa erikseen harkittavaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalaissa määritellään palkkion (686,25 euroa/kk vuonna 2015) ja kulukorvauksen vähimmäismäärät (410,66 euroa/kk vuonna 2015) sekä käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä (2916,43 euroa/hlö vuonna 2015). Perhehoidon hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoidon kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin muutosten mukaisesti. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Kulukorvauksesta toimitetaan myös ennakonpidätys. Koska kulukorvaus ei ole perhehoitajalle todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken voidaan sopia erikseen. Perhehoidossa tulo- ja lähtöpäivä ovat hoitopäiviä.

8 5.1 Hoitopalkkio Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuolto-ohjelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan, mikäli perhehoidossa olevan henkilön tilanteessa tapahtuu muutoksia. Pitkäaikainen perhehoito Hoidon vaativuuden maksuperusteena on Kelan suorittama eläkkeensaajan hoitotuki tai 16- vuotta täyttäneen vammaistuki. Hoidon sitovuuden maksuperusteena on asiakkaan työ- ja päivätoimintaan osallistuminen. Päivätoimintaan osallistuminen määritellään asiakkaan palvelusuunnitelmassa. Lisäksi on mahdollista saada koulutuslisää ja kokemuslisää. Hoitopalkkio ei päivätoiminnassminnassa/vktoiminnassa 1-3 päivää päivätoi- 4-5 päivää päivä- maksuluokat /vko Perustuki 708,39 e/kk 694,70 e/kk 686,26 e/kk Korotettu tuki 768,96 e/kk 748,02 e/kk 734,18 e/kk Ylin tuki 1000,53 e/kk 958,87 e/kk 930,74 e/kk Kokemuslisä 51,54 e/kk Koulutuslisä 51,54 e/kk Kokemuslisä maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4 vuotta. Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa palkkio maksetaan vuorokausimaksuna ja jakajana käytetään 30. Perhehoitajalle maksetaan palkkio myös perhehoitosopimukseen kirjatun vapaan ajalta. Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava palkkio on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon palkkiosta.

9 5.2 Kustannusten korvaaminen Pitkäaikainen perhehoito Kustannusten korvaamisen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Kustannuskorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ateriat, asumisen ja muut kulut. ATERIAT päivisin kotona osallistuu päivätoimintaan 1-3 krt/vko osallistuu päivätoimintaan 4-5 krt/vko ASUMINEN asukkaalla on oma huone kahden hengen huone MUUT KULUT sisältää mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matka- ja puhelinkulut ja alle 16- vuotiaiden kohdalla viikkorahan. korvaus 299,46 e/kk 238,89 e/kk 204,33 e/kk 205,19 e/kk 174,03 e/kk 96,87 e/kk Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa korvaus suoritetaan vuorokausimaksuna ja jakajana käytetään 30. Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon korvauksesta. 5.3 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajan vapaan aikana hoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle täysimääräisenä, kulukorvauksesta vähennetään ateriakorvaus. Mikäli perhehoitajan vapaan aikana sijaishoitaja toimii perhehoitajana vakituisen perhehoitajan kodissa, maksetaan kulukorvaukset vakituiselle perhehoitajalle. Perhehoitajasta johtuvasta syystä esim. sairausloma, sijoittaja maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta (yhdeksän arkipäivää). Jos hoidettavan hoito järjestyy perhehoitokodissa sairauslomasta riippumatta, maksetaan kulukorvaus täysimääräisenä. Jos hoidettavan hoito järjestetään kodin ulkopuolella, vähennetään kulukorvauksesta ateriakorvaus. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus ja siitä on ilmoitettava välittömästi perhehoidosta vastaavalle työntekijälle. Asiakkaan sijoittamisesta keskeytyksen ajaksi sovitaan työntekijän kanssa. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä kun hoidettava on esim. sairaalahoidossa, kuntoutuksessa tai omaisten luona perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus 5 vrk täysimääräisenä. Jos keskeytys kestää yhtäjak-

10 soisesti yli 5 vrk, vähennetään hoitopalkkiosta 50 % ja kulukorvauksesta aterioiden osuus. Jos keskeytys kestää yli 30 vrk palkkion ja kulukorvauksen maksaminen päättyy lukuun ottamatta asumista. Perhehoidon maksujen maksamisen edellytyksenä 30 vuorokauteen saakka on, että perhehoitaja pitää yhteyttä esim. sairaalassa olevaan henkilöön ja on yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Perhehoitajan koulutuksessa oloajalta maksetaan palkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä silloin, kun koulutus on sijoittajatahon järjestämää. Muuhun koulutukseen osallistumisen osalta on asiasta sovittava erikseen ja etukäteen kunnan perhehoidosta vastaavan työntekijän kanssa. Sijoittajakuntien välinen kustannusten jakaminen on suositeltava käytäntö. Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä perhehoitolain 6 :ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona tai hoidettavan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1. sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 2. tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3. toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä 4. tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 15 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 20 :ssä säädetään. Sijaishoitajalle suoritetaan tässä toimintasäännössä määritellyt lyhytaikaisen hoidon palkkiot ja korvaukset. Kulukorvauksen maksamisesta vakituiselle perhehoitajalle tai sijaishoitajalle sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

11 5.4 Käynnistämiskorvaus Perhehoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellista kustannuksista käynnistämiskorvaus, jonka suuruus on v. 2015 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti enintään 2 916,43 euroa. Korvattavia kustannuksia voivat olla esim. asuntoon kohdistuvat välttämättömät muutostyöt ja kalusteet. Käynnistämiskorvausta myönnetään todellisiin, tapauskohtaisesti harkittaviin ja hankittaviin kuluihin silloin, kun korvausta ei voida saada muiden järjestelmien kautta. Vammaisten tarvitsemat asunnon muutostyöt ja apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain nojalla ja terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen nojalla. Käynnistämiskorvauksena tehdyt hankinnat ovat kunnan omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta, siten että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli hoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden kuoleutumaton osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Hyväksytyistä hankinnoista aiheutuneet kustannukset maksetaan kuitteja vastaan. 5.5 Matkakorvaukset Kustannusten korvauksissa muut kulut sisältävät kohtuulliset perhehoidon asiakkaasta johtuvat matkakustannukset esim. tavanomaiset ostosmatkat, apteekissa, kampaajalla tai harrastuksissa käynnit. Asiakkaan sairaanhoito- tai kuntoutusmatkoihin haetaan Kelan matkakorvausta. Asiakas maksaa omavastuuosuuden itse. Perhehoidettavan tuloista voidaan korvata pidemmät virkistysmatkat (esim. ulkomaille) rahatilanteen mukaan ja edunvalvojan kanssa sovittuna. Matkakulut korvataan perhehoitajan osallistuessa sijoittajatahon hyväksymään koulutukseen julkisen kulkuneuvon tai Kelan sv-korvauksen mukaisesti (0,20 euroa/km).

12 6. PERHEHOITAJAN OIKEUDET, VELVOLLISUUDET JA ASEMA 6.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen Lain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi. Toimeksiantosuhteessa olevalla perhehoitajalla on oikeus kolmen ja puolen (3,5) päivän vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso. Lomatoivomukset on esitettävä maaliskuun loppuun mennessä Vapaan pitämisestä on ilmoitettava kuukautta ennen sen alkamista toimeksiantosopimukseen merkitylle yhteyshenkilölle. Lyhytaikaiselle perhehoitajalle vapaa korvataan palkkiona. Oikeus vapaaseen syntyy, kun hoitovuorokausia on vähintään 14 kalenterikuukaudessa perhehoidon yhtä asiakasta kohden. 6.2 Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitaja voi jäädä eläkkeelle 63-68 -vuotiaana. Perhehoitajan tulee informoida sijoittajakuntaa eläkkeelle siirtymisestä vähintään 3 kk aikaisemmin. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). Tapaturmavakuutus koskee molempia toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneita perhehoitajia.(20 ) Perhehoidettavan perhehoidossa aiheuttamiin vahinkoihin ei ole kunnalla vakuutusta. Suositeltavaa on että perhehoitaja ottaa laajennetun kotivakuutuksen. Pitkäaikaisen perhehoidettavan omaisuus sisältyy perhehoitajan kotiirtaimiston vakuutukseen. Kunta ei ole ottanut perhehoitajalle vahingonkorvausvastuuvakuutusta.

13 6.3 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus Perhehoitajalla on oikeus saada tukea työlleen. Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta kunnan omana toimintana tai ostopalveluna määrärahojen puitteissa. Kunta vastaa myös perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Koulutuksen sisällössä pyritään ottamaan huomioon perhehoitajien aikaisempi koulutus ja perhehoidon kulloisetkin tarpeet. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 6.4 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee (21 ). Perhehoitajan tulee ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun asiakkaan olosuhteissa tapahtuneista muutoksista mm. aikomuksestaan ottaa lyhyt- tai pitkäaikaiseen perhehoitoon muita henkilöitä perhehoitoon sijoitettujen henkilöiden kotikunnat perhesuhteiden ja perheen olosuhteiden ja terveyteen liittyvät muutokset suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt kuukautta aiemmin ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja pakkotoimenpiteet (kirjallisena) kasvuun, kehitykseen, turvallisuuteen liittyvät tapahtumat sairauslomasta välittömästi asiakkaan vakavammista sairauksista, tapaturmista ja sairaalassaolosta aikomuksestaan muuttaa 6.5 Valvonta Perhehoidon maksuihin vaikuttavien olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.

14 Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään. ( 22 ) 6.6 Salassapito, vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiat ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä. Perhehoidossakin lähtökohtana on salassapito. Asiakkaita koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä ja myös tieto asiakkuudesta sinänsä on salassa pidettävää tietoa. Perhehoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen ja se sitoo myös perhehoitajan muuta perhettä. Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi. Perhehoitajan tulee säilyttää asiakkaan asiakirjat lukollisessa paikassa. Asiakassuhteen päättyessä asiakkaan asiakirjat palautetaan asiakkaan kotikuntaan. Tietojen luovuttamisesta päättää kunnan päättämä viranhaltija. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) sisältää säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. 7. PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN Perhehoidon kesto arvioidaan toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua molemmin puolin (12 ). Irtisanomisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. (12 )

15 Perhehoidon asiakkaan kuollessa toimeksiantosopimuksen voimassaolo lakkaa heti. Hoitajalle maksetaan viiden (5) vuorokauden ajalta hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta. Perhehoidossa olevan henkilön kuollessa perhehoitajan tulee ottaa välittömästi yhteys kunnan perhehoidosta vastaavaan henkilöön. Perhehoidon päättyminen perhehoitajasta riippumattomasta syystä, asiakkaan kuolemaa lukuun ottamatta, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta irtisanomisajalta ottaen huomioon kohdan 5.3. määräykset. 8. PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan palvelusuunnitelmassa ja erityishuoltoohjelmassa. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. 8.1 Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma Perhehoitoon sijoittamisesta tehdään päätös yksilöllisessä erityishuoltoohjelmassa. Perhehoidossa olevalle henkilölle tehdään palvelusuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuvat henkilö itse, hänen läheisensä, perhehoitaja, kunnan sosiaaliviranomainen ja se tarkistetaan tarvittaessa. 8.2 Perhehoidon asiakasmaksu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 19 :n mukaan perhehoidosta voidaan periä mainitun lain 7 c :ssä säädetty maksu. Keuruulla asiakasmaksut peritään perusturvalautakunnan päätöksen mukaisesti ylläpitokorvauksina. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestetystä hoidosta asiakkaalta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu (11,30 euroa/vrk vuonna 2015). 8.3 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle tulee jäädä käyttöön vähintään asiakasmaksulain mukainen käyttövara. Perhehoitoon sijoitetun saamat työtulot/työosuusrahat jäävät hänen omaan käyttöönsä. Perhehoitaja ylläpitää asiakkaan omaisuusluetteloa. Suositeltavaa on, että käyttövarojen käytöstä perhehoitaja pitää kirjaa. Erityishuollon päätöksellä sijoitetun alaikäisen perhehoidon asiakkaan käyttövaroista ja erikseen korvattavista hankinnoista sovitaan erikseen.

16 Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle tai alle 18-vuotiaalle lapselle vanhempien rinnalle hoitamaan raha-asioita. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin käytöstä ja käyttövaran määrästä. 8.4 Asiakkaan kuolema perhehoitokodissa Perhehoitajan on ilmoitettava välittömästi poliisille (puh. 112), jos asiakas kuolee perhehoitajan kodissa. Sen jälkeen tehdään ilmoitus omaisille ja kunnan perhehoidosta vastaavalle henkilölle. Tarvittaessa järjestetään perhehoitajalle tarvittava tuki.