EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2016 COM(2016) 349 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä FI FI
1. Johdanto EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta laaditussa ensimmäisessä kertomuksessa 1 raportoitu kehityssuuntaus jatkuu: EU:n ja Turkin julkilausuma 2 on lukuisista haasteista huolimatta alkanut tuottaa tulosta. Sääntöjenvastaisesti Turkista Kreikkaan saapuneiden maahantulijoiden ja turvapaikanhakijoiden määrän jyrkkä väheneminen on osoitus julkilausuman tehokkuudesta ja erityisesti siitä, että salakuljettajien toimintamalli voidaan murtaa. Selkeä viesti maahantulijoille on se, että veneeseen astuminen Turkissa ja henkensä vaarantaminen matkalla ei kannata, koska matkan voi tehdä laillisesti ja turvallisesti uudelleensijoittamisjärjestelyn kautta. Ensimmäisessä kertomuksessa todettiin, että julkilausuman täytäntöönpano oli lähtenyt hyvin käyntiin, ja korostettiin kiireellisen toiminnan tarvetta joillakin aloilla. Erityisesti oli tehostettava palauttamisten ja uudelleensijoittamisten päivittäistä toteuttamista kaikkien EU:n ja kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Tässä toisessa kertomuksessa kerrotaan, kuinka EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa on edistytty merkittävästi ensimmäisen kertomuksen jälkeen. Tässä esitetään myös seuraavaksi toteutettavat toimet saavutetun edistyksen vahvistamiseksi ja etenemisvauhdin säilyttämiseksi. Toimia tarvitaan, koska toimintaympäristö on yhä vaikea ja geopoliittiset riskit ovat edelleen olemassa ja koska EU:n ja Turkin julkilausuman kaikkia kohtia ei ole vielä saatu vakaalle pohjalle. Nykytilanne Huhtikuussa annetun ensimmäisen kertomuksen jälkeen Turkista Kreikkaan suuntaavien maahantulijoiden määrä on vähentynyt edelleen. Julkilausuman täytäntöönpanoa edeltävän kuukauden aikana noin 1 740 maahantulijaa päivässä ylitti Egeanmeren päästäkseen Kreikan saarille, kun taas 1. toukokuuta alkaen tulijoita on enää keskimäärin 47 päivässä. Tärkeintä on kuitenkin, että Egeanmerellä henkensä menettäneiden määrä on pudonnut huomattavasti. Esimerkiksi tammikuussa ennen EU:n ja Turkin julkilausumaa merellä menehtyi 89 henkeä, kun taas 20. maaliskuuta jälkeen merellä on menehtynyt enää seitsemän, mikä on silti liian paljon. Tehostettu koordinointi ja komission tarjoama tuki Kuten jo huhtikuussa raportoitiin, EU:n koordinaattori, joka johtaa kolmea ryhmää (Brysselissä, Ateenassa ja Ankarassa), varmistaa toiminnan päivittäisen seurannan Kreikan ja Turkin viranomaisten, EU:n virastojen ja kansainvälisten järjestöjen sekä toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa. Myös EU:n virastot tukevat merkittävästi EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa. Kreikassa on parhaillaan 3 43 tulkkia, 47 turvapaikka-asiantuntijaa ja 51 saattajaa, mikä vastaa nykyisiä tarpeita. 1 2 3 COM(2016) 231 final, 20.4.2016 (ensimmäinen kertomus). http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/07-eu-turkey-meeting-statement/ Tarvittavien asiantuntijoiden määrästä päättävät Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto ja Frontex yhdessä komission ja Kreikan viranomaisten kanssa määritettyjen operatiivisten tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto julkaisi 13. kesäkuuta uuden kiinnostuksenilmaisupyynnön 20 turvapaikka-asiantuntijan palkkaamiseksi. Frontex on valmis lähettämään 2
EU:n ja Turkin välinen yhteistyö sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen estämisessä Turkin ja Kreikan viranomaisten jatkuva partiointi rannikkoalueillaan on tärkeä tekijä estettäessä maahantulijoita ylittämästä Egeanmerta. Kreikan ja Turkin viranomaiset 4 vaihtavat nykyisin tietoja säännöllisesti. Vuoden 2016 ensimmäisten viiden kuukauden aikana Kreikan rannikkovartiosto ilmoitti Turkin rannikkovartiostolle 120 etsintä- ja pelastustoimesta, mikä johti reagointiin 42 toimessa. Kreikan rannikkovartiosto lähetti myös 189 viestiä 268 veneestä, jotka kuljettivat maahantulijoita. Turkin viranomaiset reagoivat 31 veneeseen. Käynnissä olevilla Frontexin ja Naton operaatioilla parannetaan edelleen varhaisvaroitusja valvontatoimia sekä operatiivisen tiedon jakamista Kreikan ja Turkin rannikkovartiostojen kanssa. Frontexilla on ollut huhtikuusta alkaen yhteyshenkilö NATOn Bonn-lippulaivalla, vaikka NATO ei ole vielä nimittänyt yhteyshenkilöä Frontexiin. Frontex ja NATO työstävät parhaillaan menettelytapaohjeita ja laativat yhteistä tilannekuvaa operaatioalueistaan, jotta NATOn toimintaa Egeanmerellä hyödyntämällä voitaisiin lisätä havaintojen jo merkittävää määrää ja nopeuttaa maahantulijoiden salakuljetustapauksia, -reittejä ja -menetelmiä koskevien tietojen vaihtoa. EU tukee edelleen Turkin rannikkovartioston kapasiteetin vahvistamista Egeanmerellä käyttämällä 14 miljoonaa euroa ohjelmaan, jolla hankitaan nopeita partioveneitä ja liikkuvia tutkajärjestelmiä vartioston käyttöön. Komissio sitoi toukokuussa 20 miljoonaa euroa Turkin rannikkovartioston etsintä- ja pelastuskapasiteetin vahvistamiseen. Operatiivinen yhteistyö jatkuu myös yhteyshenkilöiden kautta. Frontexilla on ollut yhteyshenkilö Ankarassa huhtikuusta alkaen, mikä on mahdollistanut säännölliset operatiiviset yhteydet Turkin kansalliseen Frontexin yhteyspisteeseen ja päivittäisen raportoinnin 5. Turkin yhteyshenkilö on toiminut Europolin tiloissa 2. päivästä toukokuuta 2016. Turkin viranomaiset ovat perustaneet maahantulijoiden salakuljetukseen ja ihmiskauppaan erikoistuneita yksiköitä, vaikkakaan niiden henkilöstöt eivät ole vielä täysilukuisia, ja toteuttavat lainsäädäntötoimia salakuljettajien rangaistusten koventamiseksi. Myös yhteiseen riskianalyysiin liittyvää tiedonvaihtoa ja toimintaa rajavalvonnasta vastaavien viranomaisten välillä nopeutetaan antamalla asetus koordinoinnista ja yhteisestä riskianalyysista vastaavan kansallisen keskuksen perustamiseksi. Ainakin kolmelle kansainväliselle lentoasemalle on perustettu analyysiyksikkö. Komission perustama toimielinten välinen maahantulotiedottamisen strategiatyöryhmä on tehnyt työtä selvittääkseen turvapaikanhakijoiden ja maahantulijoiden käyttämät tiedonhankintakanavat, määritelläkseen ja kohdentaakseen keskeiset viestit sekä tuottaakseen ja jakaakseen sisältöä. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto on laatinut tiedotus- ja viestintämateriaalia, jota on jaettu hotspot-alueilla ja EU:n edustustoissa tulijoiden 4 5 takaisinottoasiantuntijoita ja palauttamisoperaatioissa toimivia saattajia ja/tai lisäämään näiden lukumäärää sekä antaa edelleen käyttöön kuljetuskalustoa, jota tarvitaan sääntöjenvastaisesti Kreikkaan tulleiden palauttamisessa Turkkiin. Yhteinen pelastuskeskus ja Kreikan rannikkovartioston operaatiokeskus Pireuksessa sekä Turkin rannikkovartioston meripelastuskeskus Ankarassa. Turkin ja Kreikan rannikkovartiostojen Egeanmeren alueen komentajat tapasivat 26. toukokuuta 2016 Izmirissä ja tiivistivät päivittäistä yhteistyötään. Yhteyshenkilö järjesti Turkin maahanmuuton hallintayksikön valtuuskunnan vierailun Frontexin päätoimipaikkaan ja valmistelee parhaillaan vastavierailua heinäkuulle 2016. 3
lähtö- ja kauttakulkumaissa. Komissio on myös tehnyt sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevia videoita. Komissio on onnistuneesti aloittanut yhteisen tiedotuskampanjan Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa. Kampanja perustuu ihmiskauppiaiden ja salakuljettajien uhrien lausuntoihin 6. Komissio kehittää parhaillaan uusia hankkeita, joilla torjutaan salakuljettajien propagandaa erityisesti Afganistanissa. Komissio käyttää tavallisia tiedotuskanavia lähettääkseen viestin pakolaisille ja maahantulijoille kolmansissa maissa ja hyödyntää tässä kohdeyleisölle heidän omalla kielellään kirjoittavien paikallisten toimittajien, kirjeenvaihtajien ja bloggaagien verkostoa. Lisäksi parhaillaan perustetaan verkossa toimivaa viestintäalustaa, joka suunnataan yli 300 miljoonalle maahantulijalle ja pakolaiselle kaikkialla maailmassa 7. 2. Kaikkien uusien sääntöjenvastaisesti Kreikkaan saapuneiden maahantulijoiden palauttaminen Turkkiin Julkilausumassa todetaan, että kaikki Turkista Kreikan saarille tulevat uudet laittomat maahantulijat ja turvapaikanhakijat, joiden hakemukset on todettu sellaisiksi, ettei niitä oteta käsiteltäviksi tai että ne eivät ole perusteltuja, palautetaan Turkkiin. Nämä toimenpiteet toteutetaan noudattaen tiukasti EU:n ja kansainvälistä oikeutta sekä palauttamiskiellon periaatetta. 2.1 Tilannekatsaus Sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden palauttaminen aloitettiin 4. huhtikuuta. Julkilausuman mukaisesti 462 henkilöä 8, jotka tulivat sääntöjenvastaisesti Kreikkaan 20. maaliskuuta jälkeen eivätkä saavuttuaan hakeneet turvapaikkaa tai jotka peruuttivat vapaaehtoisesti turvapaikkahakemuksensa, on palautettu Kreikasta Turkkiin. Tähän lukuun sisältyy 31 syyrialaista, jotka palasivat vapaaehtoisesti. Muista kansallisuuksista voidaan mainita pakistanilaiset, afganistanilaiset, bangladeshilaiset ja iranilaiset sekä henkilöt, jotka ovat tulleet Irakista, Intiasta, Kongosta, Algeriasta, Sri Lankasta, Marokosta, Nepalista, Somaliasta, Norsunluurannikolta, Egyptistä ja palestiinalaishallinnon alueelta. Vuonna 2016 Kreikasta on palautettu Turkkiin yhteensä 1 546 sääntöjenvastaista maahantulijaa. Palautustahti on ollut odotettua hitaampi, koska aikaa on kulunut turvapaikka-asiantuntijoiden lähettämiseen ja kouluttamiseen sekä turvapaikkahakemusten käsittelyä varten tarvittavien tilojen pystyttämiseen järjestelykeskuksissa. Turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut huomattavasti. Lähes kaikki 20. maaliskuuta jälkeen sääntöjenvastaisesti Kreikan saarille tulleet ovat hakeneet turvapaikkaa. Valituslautakunnat 9 ovat toimivaltaisia tutkimaan kaikki valitukset, jotka on tehty Kreikan turvapaikkaviraston ensimmäisenä asteena antamista päätöksistä, joissa Kreikan saarille 20. maaliskuuta 2016 jälkeen saapuneiden turvapaikkahakemukset päätettiin jättää tutkimatta. Valituslautakunnat tarvitsivat aikaa ratkaisujensa antamiseen, ja useimmat niistä ovat kumonneet ensimmäisen asteen tutkimatta jättämistä koskevat päätökset. Toistaiseksi valituslautakuntien päätöksistä, jotka koskevat 70 6 7 8 9 tellingtherealstory.org Tällaisen portaalin sisällöstä vastaisi EU:n johtavien media-alan toimijoiden yhteenliittymä, johon kuuluisivat muun muassa Deutsche Welle, Radio France Internationale, France 24, RMC Arabic, ANSA ja Radio Netherlands International. Tämä tarkoittaa 137 palautusta 20. huhtikuuta 2016 annetun ensimmäisen kertomuksen jälkeen. Perustettu presidentin asetuksella 114/2010 siirtymäkauden ajaksi, kunnes uusi muutoksenhakuviranomainen ja uudet valituslautakunnat on perustettu. 4
henkilöä, ainoastaan kahdessa on vahvistettu ensimmäisen asteen antama tutkimatta jättämistä koskeva päätös. 2.2. Oikeudelliset toimet Sekä Kreikka että Turkki ovat toteuttaneet useita lainsäädäntö- ja hallintotoimia varmistaakseen EU:n ja kansainvälisen oikeuden täysimääräisen noudattamisen. Kreikan viranomaiset ovat myös suostuneet muuttamaan lainsäädäntöään voidakseen perustaa uuden muutoksenhakuviranomaisen ja uusia valituslautakuntia, jotka vastaavat Kreikan turvapaikkaviraston kansainvälisistä suojeluhakemuksista antamien päätösten laillisuuden valvonnasta. Turkin viranomaiset vakuuttavat, että kaikki palautetut syyrialaiset saavat tilapäistä suojelua palattuaan, minkä lisäksi ne ovat antaneet komissiolle kirjalliset takeet siitä, että myös kaikki kansainvälistä suojelua Turkissa hakevat muut kuin syyrialaiset nauttivat kansainvälisten normien mukaisesta suojasta palauttamista vastaan ulkomaalaisia ja kansainvälistä suojelua koskevan lain nojalla. Turkki on myös antanut asetuksen työlupien antamisesta kansainvälistä suojelua hakeville ja kansainvälistä suojelua saaville henkilöille. Se on myös alkanut soveltaa etenemissuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on purkaa merkittävästi vireillä olevien kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten sumaa (12 000 13 000 hakemuksella kuukaudessa). Tämä nopeuttaa muiden kuin syyrialaisten turvapaikkahakemusten käsittelyä. Näillä ponnisteluilla pyritään siihen, että kaikki uudet kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset käsitellään kuudessa kuukaudessa. Turkki on myöntynyt myös siihen, että EU voi seurata säännöllisesti Turkkiin palautettujen syyrialaisten ja muiden kuin syyrialaisten tilannetta sekä pääsee vierailemaan pakolaisleireissä ja -keskuksissa. Lisäksi Turkki on tehnyt sopimuksen UNHCR:n kanssa, jotta sen edustajat pääsevät säilöönottokeskuksiin valvomaan kansainvälisten suojelumenettelyjen soveltamista käytännössä. Ensimmäiset vierailut tällaisiin leireihin ja keskuksiin on jo tehty. Turkin parlamentti hyväksyi EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen kolmansien maiden kansalaisia koskevien säännösten voimaantulon 1. kesäkuuta alkaen. Presidentin kanslia allekirjoitti asianomaisen lain 18. toukokuuta, ja se julkaistiin Turkin virallisessa lehdessä 20. toukokuuta. Kaikki takaisinottosopimuksen täysimääräistä voimaantuloa etuajassa koskevat edellytykset, myös kolmansien maiden kansalaisten osalta, on nyt täytetty. Lain soveltamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä Turkin ministerineuvoston päätös ennen kuin kolmansien maiden kansalaisten takaisinotto voidaan käytännössä aloittaa. Komissio on jatkanut Kreikan tukemista toimittamalla sille kaikki tiedot sellaisen päätöksen tekemiseksi, että Turkki on turvapaikkamenettelydirektiivissä tarkoitettu turvallinen kolmas maa ja/tai ensimmäinen turvapaikkamaa, jotta 20. maaliskuuta 2016 jälkeen sääntöjenvastaisesti Kreikan saarille Turkin kautta tulleet voidaan palauttaa Turkkiin EU:n ja Turkin julkilausuman ehtojen mukaisesti. Komissio lähetti äskettäin, 5. toukokuuta 2016, Kreikan viranomaisille kirjallisen arvion Turkin toteuttamista toimista. Komissio katsoo, että Turkki on toteuttanut kaikki 16. maaliskuuta 2016 annetussa tiedonannossa 10 mainitut lainsäädäntö- ja muut toimet, joiden nojalla Kreikka voi arvioituaan kunkin turvapaikkahakemuksen tapauskohtaisesti todeta, että hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat turvapaikkamenettelydirektiivin 33 artiklan 2 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti niin syyrialaisilta kuin muilta kuin syyrialaisilta turvapaikanhakijoilta, jotka ovat tulleet laittomasti 10 COM(2016) 166 final, 16.3.2016. 5
Kreikan saarille Turkin kautta 20. maaliskuuta 2016 jälkeen. Sen lisäksi jäsenvaltiot ilmoittivat 20. toukokuuta 2016 kokoontuneessa oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa yhtyvänsä komission arvioon 11. EU:n ja Turkin julkilausumassa tehtiin selväksi, että kaikki turvapaikkahakemukset on arvioitava tapauskohtaisesti EU:n ja kansainvälisen oikeuden sekä palauttamiskiellon periaatteen mukaisesti. Kreikan turvapaikkavirasto oli ilmoittanut, että Turkista Kreikan saarille 20. maaliskuuta 2016 alkaen saapuneiden henkilöiden 12. kesäkuuta 2016 mennessä jättämästä 1 429 turvapaikkahakemuksesta 267 hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat. Kaikki turvapaikkahakemukset käsiteltiin tapauskohtaisesti. Kesäkuun 12. päivään 2016 mennessä oli tehty 252 valitusta Kreikan valituslautakuntiin, jotka olivat tehneet 70 päätöstä, joissa valitus hyväksyttiin, ja 2 päätöstä, jossa valitus hylättiin. Kaikki valitukset käsiteltiin tapauskohtaisesti. Toinen kahdesta hakijasta, joiden valitukset hylättiin, on hakenut muutosta Kreikan hallintotuomioistuimelta ja pyytänyt, että valitukseen sovelletaan lykkäävää vaikutusta (asianomaisen on tarkoitus jäädä Kreikkaan siksi ajaksi, jona muutoksenhaku on vireillä). Tuomioistuin ei ole vielä tehnyt päätöstä valituksen lykkäävästä vaikutuksesta. Nämä tuoreet kokemukset osoittavat selvästi, että turvapaikkamenettelydirektiivissä säädetyt turvatakeet, sellaisina kuin ne esitetään 16. maaliskuuta annetussa tiedonannossa, ovat käytössä ja niitä noudatetaan. Jatkuva tuki (Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä rahoitettujen hankkeiden kautta) ja Turkin turvapaikka- ja vastaanottokapasiteetin lisäykset helpottavat edelleen turvapaikkahakemusten tapauskohtaista arviointia. Tämä kuvastaa sitä, miten hauraissa kantimissa julkilausuman täytäntöönpano toistaiseksi on. 2.3. Operatiiviset toimet Komission ja Frontexin tuella järjestelykeskuksissa on tehty muutoksia, joiden tarkoituksena on helpottaa henkilöiden palauttamista nopeasti saarilta Turkkiin sekä palauttamisesta ja turvapaikka-asioista vastaavien virkamiesten osallistumista järjestelykeskusten organisaatioon ja työnkulkuun. Näistä parannuksista huolimatta Kreikan saarilla on kuitenkin noin 8 450 maahantulijaa, mikä ylittää 7 450 henkilölle suunnitellun vastaanottokapasiteetin. Siitä seuraa, että ylikuormitettuihin tiloihin kohdistuu kovia paineita, muun muassa alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta. Viranomaisten toiminnan koordinoinnin puute järjestelykeskuksissa vaikeuttaa edelleen tilanteen tehokasta hoitamista. Mantereella ja saarilla olevaa vastaanottokapasiteettia on lisättävä nopeasti ja merkittävästi. Kreikka on alkanut siirtää maahantulijoita saarten välillä ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä erityistiloihin. Tätä olisi nopeutettava. Erityisesti henkilöt, joiden turvapaikkahakemus on hyväksytty, olisi siirrettävä pois saarilta. Järjestelykeskusten turvallisuuden parantamiseksi on toteutettu joitakin toimia lähinnä niillä alueilla, joilla turvapaikkavirasto ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto toimivat. Turvallisuutta on kuitenkin parannettava huomattavasti Kreikan vastaanottokeskuksissa ja 11 Jäsenvaltiot yhtyivät komission arvioon toimista, joita Turkki on toteuttanut 20. maaliskuuta jälkeen myös arvioon, että Turkki on toteuttanut kaikki komission 16. maaliskuussa antamassa tiedonannossa määritellyt tarvittavat toimet. Jäsenvaltiot totesivat olevansa vakuuttuneita siitä, että muuttajia voidaan ja tulisi palauttaa Turkkiin 18. maaliskuuta annetun EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston tulokset, 20.5.2016, 9183/16. 6
järjestelykeskuksissa 12 maahantulijoiden ja kenttätyöntekijöiden suojelemiseksi. Ongelmat johtuvat ylikuormitetuista tiloista, turhautumisesta ja maahantulijoiden ryhmien välisistä levottomuuksista. 2.4. EU:n rahoitustuki Ensimmäisen, 20. huhtikuuta antamansa kertomuksen jälkeen komissio on myöntänyt vielä 56 miljoonaa euroa hätärahoitusta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta Kreikan viranomaisten valmiuksien parantamiseen uusien maahantulijoiden rekisteröimisessä ja turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Rahoituksella parannetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien maahantulijoiden olosuhteita sekä vahvistetaan rekisteröinti- ja turvapaikkamenettelyä lisäämällä henkilöresursseja, parantamalla tietotekniikkainfrastruktuuria, lisäämällä tulkkeja ja parantamalla tiedonsaantia. Toukokuun 20. päivänä myönnetty rahoitus kattaa seuraavat: 30 miljoonaa euroa UNHCR:lle Kreikan valmiussuunnitelmaa koskevaan työhön ja vahvistamaan Kreikan turvapaikkaviraston sekä vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavan äskettäin perustetun viraston kapasiteettia. 13 miljoonaa euroa Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, Kreikkaan jääneiden maahantulijoiden auttamiseksi. 13 miljoonaa euroa Kreikan sisäasiain ja hallinnollisen jälleenrakentamisen ministeriölle ja Kreikan turvapaikkavirastolle turvapaikkamenettelyn tehostamiseksi, rekisteröintimenettelyn parantamiseksi sekä operatiivisen tuen antamiseksi Kreikan poliisille ulkorajoilla. Lisäksi komissio myönsi 24. toukokuuta 25 miljoonaa euroa hätärahoitusta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle parantaakseen sen kapasiteettia tukea Kreikan viranomaisia. Tämän lisärahoituksen ansiosta käyttöön saadaan useampia jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja tulkkeja sekä liikuteltavia toimistoja hotspot-alueilla auttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Näin tuetaan EU:n ja Turkin julkilausuman ja hätätilanteessa sovellettavan EU:n siirtojärjestelmän täytäntöönpanoa. Kreikan viranomaisten kanssa keskustellaan parhaillaan uusista hätäapupyynnöistä, kuten Kreikan terveysministeriön pyynnöstä. Näillä viimeisillä hätäapupyynnöillä on tarkoitus saada maaliskuussa 2016 laaditun Kreikan valmiussuunnitelman täytäntöönpano päätökseen. Tämä viimeisin hätäapu myönnetään aikaisemmin myönnetyn hätäavun sekä niiden 509 miljoonan euron lisäksi, jotka Kreikalle on myönnetty vuosiksi 2014 2020 sen kansallisten ohjelmien kautta käytettävissä olevista rahastoista (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta), joista voi myös saada merkittävää rahoitusta turvapaikka- ja palauttamispolitiikkojen täytäntöönpanon tueksi. Parhaillaan harkitaan myös Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintamäärärahojen kasvattamista (heinäkuusta alkaen). 12 Muuttoliikepolitiikan apulaisministerin Giánnis Mouzálasin 9. kesäkuuta 2016 lähettämässä kirjeessä todetaan, että järjestelykeskusten turvallisuustilanne on vaikea mutta hallittavissa ja että Kreikan poliisi parantaa turvallisuuskoneistoaan järjestelykeskuksissa ja niiden läheisyydessä. Kirje lähetettiin ennen oikeusja sisäasioiden neuvoston kokousta 9. 10. kesäkuuta 2016. 7
Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Kreikan olisi EU:n ja sen jäsenvaltioiden koordinoidun tuen avulla lisättävä valmiuksiaan arvioida turvapaikkahakemuksia ja valituksia tapauskohtaisesti ja mahdollisimman oikea-aikaisesti hyödyntämällä erityisesti turvallisen kolmannen maan käsitettä toteutettava tarpeelliset toimenpiteet, jotta 20. maaliskuuta 2016 jälkeen sääntöjenvastaisesti maahan tulleet palautetaan nopeasti Turkkiin lisättävä vastaanottokapasiteettia saarilla ja siirrettävä henkilöt, joiden turvapaikkahakemus on otettu käsiteltäväksi, mantereelle parannettava merkittävästi toiminnan koordinointia, palvelujen tarjoamista ja turvallisuutta Kreikan vastaanottokeskuksissa hotspot-alueilla hyödynnettävä EU:n sille myöntämä rahoitus parhaalla mahdollisella tavalla varmistaen hätäavun ja kansallisista ohjelmista rahoitettujen toimien välisen täydentävyyden ja vahvistaen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintatalousarviota. 3. Yksi yhteen -periaatteen mukainen uudelleensijoittaminen Turkista EU:hun Julkilausuman mukaan jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettua syyrialaista kohtaan uudelleensijoitetaan yksi syyrialainen Turkista EU:hun. Etusijalle asetetaan nykyisten sitoumusten puitteissa sellaiset maahantulijat, jotka eivät ole aiemmin tulleet tai yrittäneet tulla EU:hun sääntöjenvastaisesti. Tällä yksi yhteen -järjestelyllä pyritään sekä helpottamaan tilannetta Turkissa että täyttämään EU:n sitoumus tarjota Syyrian kriisin uhreille laillisia väyliä asettautua EU:n alueelle. 3.1 Tilannekatsaus Merkittävää edistystä on tapahtunut sellaisen toimintakehyksen luomisessa, jonka puitteissa voidaan toteuttaa uudelleensijoittamisoperaatioita Turkista EU:hun. Ensimmäisessä kertomuksessa mainittujen 103 uudelleensijoitetun syyrialaisen lisäksi 8. kesäkuuta mennessä vielä 408 syyrialaista on sijoitettu uudelleen Turkista Ruotsiin, Saksaan, Alankomaihin, Luxemburgiin, Italiaan, Liettuaan ja Portugaliin 13. Turkista uudelleensijoitettujen henkilöiden kokonaismäärä on siis 511. Tässä vaiheessa uudelleensijoitettujen syyrialaisten määrä on huomattavasti suurempi kuin EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti palautettujen määrä. On kuitenkin tärkeää lisätä edelleen huomattavasti uudelleensijoitusten määrää, jotta viesti syyrialaisille on selvä: heitä varten on luotu turvallinen ja laillinen väylä EU:hun. Kreikan saarilla on nyt yli 2 300 syyrialaista, joiden turvapaikanhakumenettely on vaiheessa, jossa arvioidaan, otetaanko hakemus tutkittavaksi. 3.2 Oikeudelliset toimet Uudelleensijoittamisten nopeuttamiseksi 28. huhtikuuta 2016 sovittiin nopeutettuja menettelyjä koskevista ohjeista 14. 13 14 Kolmannessa kertomuksessa sisäisten siirtojen ja uudelleensijoittamisen toteuttamisesta (COM(2016) 360 final) esitetään 12.4. 13.5.2016 uudelleensijoitettujen henkilöiden lukumäärä. Tässä toisessa kertomuksessa esitetään 20.4. 13.6.2016 uudelleensijoitettujen henkilöiden lukumäärä. Turkin viranomaiset vahvistivat ne 10.5.2016 päivätyllä kirjeellä, ja komissio vahvisti ne jäsenvaltioiden sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin puolesta 12.5.2016 päivätyllä kirjeellä. 8
Lainsäädäntökeskustelut ovat jatkuneet verkkaiseen tahtiin komission 21. maaliskuuta tekemästä ehdotuksesta, jonka mukaisesti alun perin sisäisiä siirtoja varten varatut 54 000 paikkaa käytettäisiin siihen, että Turkissa oleville syyrialaisille tarjotaan laillinen pääsy EU:hun uudelleensijoittamisen, humanitaarisen maahanpääsyn tai muun laillisen väylän, kuten humanitaaristen viisumien sekä stipendi- ja perheenyhdistämisohjelmien, kautta 15. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä lainsäätäjien kanssa, jotta tämä ehdotus hyväksyttäisiin nopeasti. 3.3 Operatiiviset toimet Komissio on perustanut uudelleensijoittamisryhmän EU:n edustustoon Ankarassa. Ryhmä jatkaa jäsenvaltioiden operaatioiden koordinointia ja niissä avustamista sekä hoitaa yhteyksiä keskeisiin kumppaneihin (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö, UNHCR ja Turkin maahanmuuton hallintayksikkö). Uudelleensijoittamismenettelyn logistiset järjestelyt on vakioitu käyttämällä UNHCR:n yhteistä mallia, jota sovelletaan siirroissa jäsenvaltioihin. Menetelmä tarjoaa uudelleensijoitukseen hakijoista keskeiset tiedot vakiomuodossa. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön avulla Ankaraan perustettu yhteinen haastattelukeskus on jäsenvaltioiden käytettävissä uudelleensijoitettaviksi ehdotettujen syyrialaisten hakijoiden haastatteluja varten. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Jatketaan Turkista EU:hun uudelleensijoitettavien henkilöiden määrän kasvattamista. Hyväksytään nopeasti ehdotettu päätös alun perin sisäisiä siirtoja varten varattujen 54 000 paikan käyttämisestä uudelleensijoittamisen ja muiden maahanpääsyjärjestelyjen tarpeisiin. Varmistetaan lukumäärältään huomattavasti lisääntyneiden uudelleensijoitusoperaatioiden sujuva toteutus Ankarassa tapahtuvan koordinaatiotyön avulla. 4. Estetään sääntöjenvastaiseen muuttoliikkeeseen Turkista käytettävien uusien merija maareittien syntyminen Sääntöjenvastaisten muuttovirtojen asteittainen vähentäminen itäisen Välimeren reitillä voi lisätä paineita muilla reiteillä. Komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja Frontex seuraavat tiiviisti tilannetta. Toistaiseksi ei ole merkittävää näyttöä siitä, että EU:n ja Turkin julkilausuma olisi johtanut suoraan uusien reittien kehittelyyn. Ponnistelut muuttovirtojen hillitsemiseksi itäisen Välimeren reitillä jatkuvat. Vaikka on havaittu, että Turkista on saapunut suoraan joitakin yksittäisiä veneitä, ei ole suoraa näyttöä siitä, että käynnissä olisi siirtyminen itäisen Välimeren reitiltä keskeisen Välimeren reitille. Salakuljetuksen on havaittu lisääntyneen Länsi-Balkanin reitillä sen jälkeen, kun Länsi- Balkanin käytävän sulkevat toimenpiteet oli toteutettu. Ihmiset etsivät edelleen 15 Ehdotus neuvoston päätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta 22 päivänä syyskuuta 2015 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2015/1601 muuttamisesta, COM(2016) 171 final, 21.3.2016. 9
mahdollisuuksia kulkea Länsi-Balkanin maiden halki jäsenvaltioihin Keski-Euroopassa, varsinkin Itävaltaan ja Saksaan. Rajanylitysten on havaittu lisääntyneen hieman Kreikan ja Bulgarian sekä Turkin ja Bulgarian rajoilla, mutta määrät ovat edelleen pieniä. Kreetalle on hiljattain saapunut Etelä-Turkin Antalayasta pakolaisia, jotka salakuljettajat olivat luvanneet viedä Italiaan. Purjeveneillä tai jahdeilla tapahtuva sääntöjenvastainen muuttoliike Turkista Italiaan ei ole uusi ilmiö. Erään traagisen tapahtuman, jossa vene kaatui lähellä Kreetaa, tutkinta on yhä kesken, mutta näyttää siltä, että vene lähti Egyptistä. 5. Vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä Julkilausuman mukaan tarkoituksena on aktivoida vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä sen jälkeen, kun sääntöjenvastaiset saapumiset Turkista EU:hun loppuisivat tai kun niitä olisi edes saatu pysyvästi ja merkittävästi vähennettyä. Neuvostossa laaditaan vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää varten menettelytapaohjeita tiiviissä yhteistyössä komission, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa. Teksti esitettiin Turkille 7. kesäkuuta. Kun menettelytapaohjeista on sovittu, olisi arvioitava, onko ehdot järjestelmän täytäntöönpanemiseksi täytetty. 6. Viisumivapaus Komission 4. toukokuuta 2016 antamassa kertomuksessa 16 Turkin edistymisestä viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa todettiin, että Turkin viranomaiset olivat edistyneet hyvin, ja niitä kannustettiin nopeuttamaan ponnistelujaan kaikkien viisumivapauden edellyttämien vaatimusten täyttämiseksi. Seitsemää vaatimusta 72:sta ei ollut täytetty, ja muutamat niistä olivat erityisen tärkeitä. Kaikki 72 vaatimusta muodostavat EU:n ja Turkin viisumivapautta koskevan prosessin perustan vuodesta 2013. Kertomukseen liittyi ehdotus 17 Turkin siirtämiseksi viisumivapaiden maiden luetteloon 18. Ehdotus tehtiin siinä ymmärryksessä, että Turkin viranomaiset täyttäisivät viipymättä etenemissuunnitelman vielä täyttämättä olevat vaatimukset 18. maaliskuuta 2016 antamansa sitoumuksen mukaisesti. Kertomuksessa todettiin myös, että seitsemästä vielä täyttämättä olevasta vaatimuksesta kahden 19 täyttäminen edellyttää käytäntöön ja menettelyihin liittyvistä syistä pidempää aikataulua, minkä vuoksi niitä ei saada täytettyä kertomuksen julkaisemiseen mennessä. Sen vuoksi komissio ja Turkin viranomaiset ovat sopineet, miten näiden kahden vaatimuksen kanssa toimitaan käytännössä ennen kuin ne on kaikilta osin täytetty. Muut viisi jo 4. toukokuuta annetun kertomuksen mukaisesti täytettävää vaatimusta ovat seuraavat: 17 18 19 COM(2016) 279 final, 4.5.2016. Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, liite II, EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1. Tämä aikataulu antoi kansallisille parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa parlamentaarista valvontaa. Nämä kaksi vaatimusta ovat nykyisten biometristen passien uudistaminen siten, että ne sisältävät EU:n viimeisimpien vaatimusten mukaiset turvatekijät, ja EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen määräysten täysimääräinen täytäntöönpano, myös niiden määräysten osalta, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten takaisinottamista. 10
Hyväksytään etenemissuunnitelman mukainen korruption torjuntatoimenpide ja varmistetaan Euroopan neuvoston alaisen, lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) antamien suositusten mukaisten jatkotoimien toteuttaminen. Saatetaan henkilötietojen suojaamista koskeva lainsäädäntö EU:n vaatimusten mukaiseksi. Erityisesti varmistetaan, että tietosuojaviranomainen voi toimia riippumattomasti ja että kyseinen lainsäädäntö kattaa lainvalvontaviranomaisten toiminnan. Neuvotellaan operatiivinen yhteistyösopimus Europolin kanssa. Tehdään tuloksellista rikosoikeudellista yhteistyötä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Tarkistetaan terrorismia koskevaa lainsäädäntöä ja toimintatapoja eurooppalaisten normien mukaisesti. Erityisesti yhdenmukaistetaan terrorismin määritelmä kaventamalla sen soveltamisalaa ja liittämällä siihen oikeasuhteisuutta koskeva peruste. Komissio jatkaa Turkin tukemista työssä, joka on yhä tehtävä viisumivapautta koskevaan etenemissuunnitelmaan sisältyvien, vielä täyttämättä olevien vaatimusten täyttämiseksi. Komissio antaa tunnustusta Turkin viranomaisten toistaiseksi saavuttamasta edistymisestä, myös 4. toukokuuta 2016 annetun kolmannen kertomuksen 20 jälkeen saavutetusta edistymisestä. Erityisesti voidaan mainita EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen kolmansien maiden kansalaisia koskevien säännösten voimaantulo 1. kesäkuuta alkaen. Asiasta tarvittaisiin nopeasti vielä Turkin ministerineuvoston päätös, jotta takaisinotot voidaan aloittaa. Valmistelukäynnillään 2. 3. kesäkuuta 2016 komissio kävi rohkaisevia keskusteluja Turkin viranomaisten kanssa konkreettisista ratkaisuista ja käytännön toimista, muun muassa vielä täyttämättä olevien vaatimusten edellyttämistä lainsäädännöllisistä ja menettelyjä koskevista muutoksista. Tätä prosessia voi edistää Turkin ja Euroopan neuvoston yhteistyö, joka koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanoa. Euroopan neuvoston työryhmä kokoontui 13. kesäkuuta 2016. Lainsäätäjät käsittelevät parhaillaan komission ehdotuksia viisumivapaiden maiden luettelon muuttamisesta. Ne käsittelevät samaan aikaan myös nykyisen keskeyttämismekanismin vahvistamista koskevaa komission ehdotusta 21. Ehdotuksessa esitetään sellaiset olosuhteet, joissa kaikkien maiden kansalaisten viisumivapaa matkustaminen voidaan keskeyttää. Tämä koskee myös niitä maita, joihin viisumivelvollisuutta ei periaatteessa sovelleta. 7. Turkin-pakolaisavun koordinointiväline Koordinointivälineen määrärahat ovat 3 miljardia euroa vuosiksi 2016 2017. Miljardi euroa tulee EU:n talousarviosta ja 2 miljardia euroa EU:n jäsenvaltioilta. Kaikki jäsenvaltiot ovat lähettäneet maksutodistukset 22, jotka kattavat luvatut 2 miljardia euroa 23. Näin ollen Turkinpakolaisavun koordinointiväline on täysin toimintavalmis. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä rahoitetaan EU:n humanitaarista ja muuta kuin humanitaarista apua. Osana humanitaarista apua komissio antaa koordinointivälineestä rahoitusta ja pyytää valikoituja humanitaarisia järjestöjä esittämään ehdotuksia pakolaisten 20 21 22 23 COM(2016) 278 final, 4.5.2016. COM(2016) 290 final, 4. toukokuuta 2016. Huhtikuun 20. päivänä 2016 annetun ensimmäisen kertomuksen jälkeen 12 jäsenvaltiota on toimittanut maksutodistuksensa. Luvatuista 2 miljardista eurosta on toistaiseksi saatu 1 285 miljoonaa euroa. Loput 715 miljoonaa euroa saadaan lähiviikkoina. 11
auttamiseksi Turkissa. Osana muuta kuin humanitaarista apua komissio määrittää Turkin kanssa hankkeita, jotka vastaavat koordinointivälineen tavoitteita ja ensisijaisia aloja, joita se voi rahoittaa pakolaisten auttamiseksi. Komissio tekee talousarvioon saatuaan jäsenvaltioiden hyväksynnän määrärahoja koskevan varauksen erityisiä sitoumuksia varten voidakseen allekirjoittaa sopimuksia, jotka puolestaan käynnistävät maksujen suorittamisen säännöllisin väliajoin sen mukaan, miten sopimuksen täytäntöönpanossa edistytään. Koordinointivälineen ohjauskomitea Ohjauskomitea sopi 12. toukokuuta, että koordinointiväline keskittyisi seuraaviin kuuteen ensisijaiseen alaan: 1) humanitaarinen apu, 2) muuttoliikkeen hallinta, 3) koulutus, 4) terveydenhuolto, 5) paikallisinfrastruktuuri ja 6) sosioekonominen tuki. Lisäksi sovittiin, että koordinointivälineestä annetaan sekä humanitaarista apua että muuta kuin humanitaarista apua, ja arvioitiin tarvearviointiluonnosta, joka viimeistellään kesäkuussa 2016. Komissio on sitoutunut edistämään täytäntöönpanoa, joka perustuu koordinointivälineen täytäntöönpanoa ohjaaviin pääperiaatteisiin eli nopeuteen, tehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja tiiviiseen yhteistyösuhteeseen Turkin viranomaisten kanssa. Koordinointivälineen talousarvion toteutuminen tähän mennessä Koordinointivälineelle on varattu EU:n talousarviosta miljardin euron määräraha, josta 250 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää vuonna 2016 ja 750 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tämän lisäksi jäsenvaltioilta saadaan 2 miljardia euroa ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa. Näistä yhteensä 3 miljardista eurosta on osoitettu yhteensä 740 miljoonaa euroa humanitaariseen ja muuhun kuin humanitaariseen apuun (ks. jakauma). Tästä 740 miljoonan euron summasta 150 miljoonasta eurosta on jo tehty sopimukset. Näistä 150 miljoonasta eurosta, joista on jo tehty sopimukset, 105 miljoonaa euroa on toistaiseksi maksettu. Tuki jakautuu seuraaviin osiin: Komissio julkaisi 3. kesäkuuta 2016 koordinointivälineen humanitaarista apua koskevan humanitaarisen avun toteutussuunnitelman, jonka talousarvio on yli 500 miljoonaa euroa. Toteutussuunnitelman mukaisesti EU:n talousarviosta saatavan 75 miljoonan euron lisämäärästä tehdään sopimukset ennen heinäkuun 2016 loppua. Se kattaa ensimmäistä kertaa myös jäsenvaltioiden maksuosuudet, joista tehdään vaiheittain sopimukset syyskuusta 2016 alkaen vuoden loppuun mennessä. Nämä määrät myönnetään ennen 15. huhtikuuta 2016 tehtyjen, 90 miljoonan euron suuruista humanitaarista apua koskevien sopimusten lisäksi, jotta voidaan kasvattaa humanitaarista ruoka-apua ja muuta apua (majoitus, suojelu, terveydenhuolto ja koulutus). Humanitaariseen apuun on toistaiseksi osoitettu yhteensä 595 miljoonaa euroa, joista 90 miljoonasta eurosta on jo tehty sopimukset. Näistä 90 miljoonasta eurosta, joista on jo tehty sopimukset, 70 miljoonaa euroa on toistaiseksi maksettu. Osana muuta kuin humanitaarista apua 20. huhtikuuta 2016 jälkeen tehtiin sopimukset neljän uuden, Turkkiin kohdennetun hankkeen rahoittamisesta (yhteensä noin 28 miljoonaa euroa) Syyrian kriisin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston (EU:n erityisrahasto) puitteissa. Hankkeita rahoitetaan 12
koordinointivälineen varoista 24. Hankkeilla tarjotaan lisää koulutusinfrastruktuuria 24 000 pakolaislasta varten, kehitetään 24 000 nuoren syyrialaisen osaamista 25, annetaan sosiaalista tukea yli 74 000:lle kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevalle syyrialaiselle 26 sekä lisätään nuorten syyrialaisten mahdollisuuksia opiskella turkkilaisissa yliopistoissa seuraavan lukuvuoden aikana 27. Osana muuta kuin humanitaarista apua osoitettiin lisäksi 20 miljoonaa euroa Turkin rannikkovartioston kapasiteetin vahvistamiseen. Muuhun kuin humanitaariseen apuun on toistaiseksi osoitettu yhteensä 145 miljoonaa euroa, joista 60 miljoonasta eurosta on tehty sopimukset. Näistä 60 miljoonasta eurosta, joista on jo tehty sopimukset, 35 miljoonaa euroa on toistaiseksi maksettu. Komissio valmistelee parhaillaan vielä lisää koordinointivälineestä rahoitettavia toimenpiteitä koulutuksen, terveydenhuollon, paikallis- ja sosiaalisen infrastruktuurin sekä sosioekonomisen tuen aloilla. Niille olisi saatava jäsenvaltioiden hyväksyntä ennen heinäkuun loppua. Näitä toimenpiteitä varten osoitettaisiin noin 1 250 miljoonaa euroa. Koordinointivälineestä sekä humanitaariseen että muuhun kuin humanitaariseen apuun vuosiksi 2016 2017 sidottujen määrärahojen kokonaismäärä noussee ennen kesän 2016 loppua 2 miljardiin euroon. Samalla niiden määrärahojen määrä, joita koskevat sopimukset on jo tehty, noussee miljardiin euroon sillä edellytyksellä, että yhteistyö Turkin viranomaisten kanssa sujuu ongelmitta ja oikea-aikaisesti. Myös komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että tuen maksua koordinointivälineestä nopeutetaan. Humanitaarisen avun jatkotoimet Humanitaarisen avun toteutussuunnitelmassa on kaksi keskeistä osa-aluetta: i. Kehitetään hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko Turkissa olevia pakolaisia varten. Se toimii sähköiseen korttiin perustuvan varojensiirtojärjestelmän kautta ja kattaa haavoittuvimmassa asemassa olevien pakolaisten perustarpeet siten, että kotitalouksille suoritetaan maksu kuukausittain. Näin pakolaiset voivat kattaa ruokaa, majoitusta ja koulutusta koskevat tarpeensa ennakoitavalla ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla, joka on lisäksi kustannustehokas ja tuloksellinen. ii. Otetaan käyttöön haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia varten vakaa suojelukehys, joka kattaa epävirallista koulutusta, terveydenhuoltoa ja tiedonhallintaa koskevat hankkeet. Lisäksi luodaan rahoituspuskuri (funding cushion), jotta kiireellisiin ja odottamattomiin humanitaarisiin tarpeisiin voidaan vastata nopeasti. Humanitaarisen avun toteutussuunnitelmaan kuuluvien toimien täytäntöönpano aloitetaan heinäkuun 2016 lopussa. Koordinointivälineen piiriin kuuluvaa humanitaarista apua annetaan edelleen humanitaariseen apuun sovellettavan EU:n oikeuden ja humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti 28. 24 25 26 27 28 Lisätietoja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä rahoitetuista hankkeista on sivustolla http://ec.europa.eu/enlargement/news_corner/migration/index_en.htm. Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeit (GiZ) (18,2 miljoonaa euroa). Search for Common Ground (1,75 miljoonaa euroa). Stichting SPARK (5 miljoonaa euroa) ja DAAD (2,7 miljoonaa euroa). Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma (2008/C 25/01). 13
Muun kuin humanitaarisen avun jatkotoimet Komissio valmistelee huomattavan avun antamista erityistoimenpiteiden kautta kolmella eri osa-alueella: i. Varmistetaan kestävällä tavalla pakolaislasten mahdollisuus koulunkäyntiin ja terveydenhuollon saatavuus myöntämällä Turkin asianomaisille ministeriöille suoria avustuksia, jotka rahoitetaan ja maksetaan todellisesti aiheutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella. Näin pyritään varmistamaan toimien nopeus, tuloksellisuus ja kestävyys. ii. Myönnetään merkittävää rahoitusta paikallis- ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien terveydenhuolto ja koulutus sekä sosioekonominen tuki, yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Tätä varten laaditaan toimenpidepaketti kesäkuun loppuun mennessä Turkin viranomaisten kuulemista ja sopimuksen tekemistä varten. iii. Myönnetään lisärahoitusta EU:n erityisrahastolle erityisesti ruohonjuuritason hankkeita varten myös uusilla aloilla, kuten ammatillinen koulutus ja pääsy työmarkkinoille. Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Varmistetaan elintarvikkeiden ja koulutuksen tarjoamiseksi jo käynnistettyjen hankkeiden, palautettujen tukemista koskevan erityistoimenpiteen ja Turkin rannikkovartiostoa koskevan poikkeuksellisen toimenpiteen täysimääräinen toteutus. Toteutetaan 3. kesäkuuta 2016 hyväksytty humanitaarisen avun toteutussuunnitelma. Valmistellaan ja hyväksytään koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä paikallis- ja sosiaalista infrastruktuuria ja sosioekonomista tukea koskevat erityistoimenpiteet ja täydennetään Syyrian kriisin johdosta perustettua EU:n alueellista erityisrahastoa heinäkuun 2016 loppuun mennessä. Toteutetaan kesään 2016 mennessä viisi lisähanketta, jotka rahoitetaan (84 miljoonaa euroa) Syyrian kriisin johdosta perustetusta EU:n alueellisesta erityisrahastosta. Suunnitellaan, valmistellaan ja hyväksytään lisätoimia, jotka rahoitetaan Syyrian kriisin johdosta perustetusta EU:n alueellisesta erityisrahastosta ja toteutetaan koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla ja muilla kohdealoilla, kuten ammatillinen koulutus ja työmarkkinoille pääsy. Järjestetään kolmas ohjauskomitean kokous 30. kesäkuuta 2016. 8. Tulliliiton kehittäminen Taloudelliset suhteet Turkkiin ovat edelleen vahvat. Vuonna 2015 kahdenvälisen kaupan arvo oli 140 miljardia euroa, ja kaksi kolmasosaa ulkomaisista investoinneista Turkkiin tulee EU:sta. Tästä taloudellisen ja teollisen integraation tasosta ja sijoittajien luottamuksen vahvistamiseksi tarvittavista uudistuksista keskusteltiin huhtikuun lopussa ensimmäisessä EU:n ja Turkin korkean tason taloudellisessa vuoropuhelussa. Paikalla oli myös kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksityissektorin edustajia. Lisäksi keskusteltiin tarpeesta kehittää ja uudistaa 20 vuotta vanhaa tulliliittoa, joka on pitkälle ulottuvan taloudellisen integraation pääveturi. 14
Komissio etenee vaikutustenarvioinnin laatimisessa 29. Kesäkuun 9. päivänä päättyneeseen julkiseen kuulemiseen 30 saatiin 173 vastausta. Useimmat vastauksista tulivat EU:ssa toimivilta ja turkkilaisilta yrityksiltä ja yrittäjäjärjestöiltä, joista monet jo hyödynsivät voimassa olevaa tulliliittoa. Tulokset otetaan huomioon vaikutustenarviointiraportissa, jonka komissio viimeistelee lokakuussa 2016. Siinä hyödynnetään myös parhaillaan käynnissä olevaa ulkopuolista selvitystä. Sen jälkeen komission odotetaan laativan ehdotuksen neuvotteluohjeiksi vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä ja esittävän sen neuvostolle. 9. Liittymisprosessi Komissio antoi 29. huhtikuuta neuvostolle esityksen yhteiseksi kannaksi luvusta 33 (varainhoitoa ja talousarviota koskevat säännökset), jotta neuvosto voi päättää luvun avaamisesta kesäkuun loppuun mennessä. Valmisteluja viiden muun luvun avaamiseksi jatketaan nykyisten sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden kantoja rajoittamatta, mutta nopeutetussa tahdissa. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto ovat työstäneet valmisteluasiakirjoja kevään aikana, jotta ne voidaan esittää neuvostolle seuraavasti: Valmistelutyö on saatu päätökseen energian alalla (luku 15). Komissio toimitti päivitetyn lainsäädäntöanalyysin 29. huhtikuuta 2016. Huhtikuussa käytyjen teknisten keskustelujen jälkeen ja saatuaan päivitettyjä tietoja Turkista toukokuussa komissio pyrkii viimeistelemään kesäkuun loppuun mennessä asiakirjat oikeuslaitosta ja perusoikeuksia sekä oikeutta, vapautta ja turvallisuutta (luvut 23 ja 24) koskevilla keskeisillä aloilla. Näissä luvuissa käsitellään monia ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä, joita ovat muun muassa perusoikeuksiin kuuluva sananvapaus, oikeuslaitos, korruption torjunta, maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat, viisumisäännöt, rajaturvallisuus, poliisiyhteistyö sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. EU odottaa Turkin noudattavan tiukimpia mahdollisia normeja, kun on kyse demokratiasta, oikeusvaltiosta ja perusvapauksien, kuten sananvapauden, kunnioittamisesta. Turkki toimitti 24. maaliskuuta koulutusta ja kulttuuria (luku 26) koskevan päivitetyn neuvottelukantansa, jonka pohjalta komissio viimeisteli yhteistä kantaa koskevan tarkistetun ehdotuksensa 2. toukokuuta 2016. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) päivitti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (luku 31) koskevaa lainsäädäntöanalyysiaan, joka annettiin 20. toukokuuta 2016. 10. Syyrian humanitaarinen tilanne EU:n ja Turkin yhteisenä tavoitteena on Syyrian humanitaarisen tilanteen parantaminen ja sen varmistaminen, että ihmiset voivat vastedes jäädä kotiseuduilleen. EU:n ja Turkin välistä tiivistä yhteistyötä tarvitaan avun saamiseksi liikkeelle ja sen varmistamiseksi, että humanitaarinen apu saavuttaa sitä tarvitsevat Syyriassa. 29 30 http://ec.europa.eu/smart-regulation/roadmaps/docs/2015_trade_035_turkey_en.pdf. http://trade.ec.europa.eu/consultations/index.cfm?consul_id=198. 15
EU ja Turkki ovat molemmat antaneet merkittävästi resursseja humanitaariseen toimintaan. Kansainväliseen Syyrian tukiryhmään kuuluvan humanitaarisen erityistyöryhmän toiminta Turkin kanssa on hyvin tärkeää tämän työn kannalta. EU ja Turkki toimivat yhdessä myös kansainväliseen Syyrian tukiryhmään kuuluvassa humanitaarisessa erityistyöryhmässä edistääkseen avun esteetöntä toimittamista kaikkialle Syyriaan ja poistaakseen esteitä, mikä on mahdollistanut avun toimittamisen 820 000 ihmiselle piiritetyillä ja vaikeasti saavutettavilla alueilla vuonna 2016. Avun toimittaminen rajojen yli naapurimaista, kuten Turkista, on välttämätöntä, ja siitä on tullut entistä tärkeämpää, koska taistelut ovat lisääntyneet Pohjois-Syyriassa, jonne pääsy on vaikeutunut entisestään. EU:n vuonna 2015 Syyriassa antamasta humanitaarisesta avusta 27 prosenttia toimitettiin Turkista. Painopiste on edelleen tämän avun toimittamisessa. Siihen sisältyy myös ihmishenkien pelastamiseen tarkoitettu apu niille maan sisällä siirtymään joutuneelle arviolta 160 000 ihmiselle, jotka ovat jääneet Turkin rajalla olevalle alueelle Pohjois-Syyriaan, koska taistelut ovat lisääntyneet kaikkialla Syyriassa, erityisesti Aleppon, Idlibin ja Al-Hasakehin lähistöllä. Turkki toimittaa myös itse välttämätöntä apua ihmisille, jotka ovat jääneet Syyrian puolelle. Lisäksi Turkki on tärkeässä asemassa auttaessaan kansalaisjärjestöjä toimimaan rajojen yli ja hoitamaan viisumi- ja rekisteröintimenettelyt. EU jatkaa humanitaarisen avun antamista ihmisille kaikkialla Syyriassa. Se on myöntänyt vuonna 2016 alustavasti jo 140 miljoonaa euroa ihmishenkien pelastamiseen tarkoitettuun toimintaan. Tästä määrästä noin puolesta on jo tehty sopimukset. Rahoituksella tuetaan terveydenhuollon, hygienian ja suojelun kaltaisia aloja sekä ensivaiheen toimia, joilla vastataan nopeasti hätätilanteisiin ja tilanteisiin, joissa ihmiset joutuvat jälleen siirtymään kotiseuduiltaan. Se on tarkoitettu edelleen ensisijaisesti piiritetyille ja vaikeasti saavutettaville alueille sekä alueille, joilta ihmiset todennäköisesti joutuvat siirtymään. 11. Päätelmät EU:n ja Turkin julkilausuma tuottaa edelleen tulosta. Julkilausuman mukaisten toimien toteuttamisessa on edelleen edistytty hyvin. Kreikan ja Turkin viranomaisten, komission, jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen yhteisillä toimilla on aloitettu palauttamisten ja uudelleensijoittamisten päivittäinen toteuttaminen kaikkien EU:n ja kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Nyt kun kaikki jäsenvaltiot ovat lähettäneet maksutodistuksensa, jotka kattavat niiden vuosiksi 2016 2017 lupaamat 2 miljardia euroa, koordinointivälineestä voidaan suorittaa nopeammin maksuja. On käynnistetty hankkeita, joilla tuetaan Turkissa olevia syyrialaispakolaisia. EU aikoo tehdä sopimuksia miljardin euron edestä kesän loppuun mennessä. Näin varmistetaan, että kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat saavat tarvitsemansa tuen. Tähän mennessä saavutettu edistys on epävarmalla pohjalla, ja on vielä liian aikaista päätellä, että EU:n ja Turkin julkilausuman kaikki kohdat ovat täysin toimivia. Kuten ensimmäisessä kertomuksessa todettiin, liikaan tyytyväisyyteen ei ole varaa, etenkin koska yksi suurimmista haasteista palauttamisten ja uudelleensijoittamisten päivittäistä toteuttamista kaikkien EU:n ja kansainvälisten sääntöjen mukaisesti edellyttää vielä lisätoimia. Julkilausuman onnistunut täytäntöönpano edellyttää kaikilta osapuolilta lähinnä poliittista määrätietoisuutta tarvittavien toimien toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä komissio pitää seuraavia toimia kiireellisimpinä: Kreikan olisi lisättävä kapasiteettiaan arvioida turvapaikkahakemuksia ja valituksia tapauskohtaisesti ja mahdollisimman oikea-aikaisesti palauttamisten ja takaisinottojen 16