YLEISPERIAATE. Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään.

Samankaltaiset tiedostot
YLEISPERIAATE. Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään.

KOKEMUKSIA SALMONELLASANEERAUKSISTA KOTIELÄINTUOTANTOTILOILLA

NOUSIAINEN OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTEN TERVEYS ETT RY SALMONELLASANEERAUKSEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA

Kontaminaatioriskin hallinta

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Helsinki Hannele Nauholz

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI OLLI RUOHO, ETT RY

TOIMINTATAVAT ELÄINTAUTIEN LEVIÄMISEN EHKÄISEMISEKSI MAATILALLA

ELÄINTAUTIVAKUUTTAMINEN LÄHITAPIOLASSA. Jaana Sohlman

Presentaatio riskien realisoitumisesta Laitilassa

BIOCHECK.UGENT. Siat 2.1. lisätietoa:

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

TUOTANTOTILOJEN PUHDISTUS JA DESINFIOINTI KRYPTOSPORIDITILALLA KOKKOLA ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI OLLI RUOHO, ETT ry

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Tarttuvat eläintaudit

Sanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9.

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

TAUTIEN LEVIÄMINEN RUOKINTATEITSE

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI OLLI RUOHO, ETT RY

kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Välikasvattamojen lääkitykset

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

Eläinkauppa / näyttelyohjeita

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Tautisuojaus ja sen arviointi kotieläintiloilla

TAUTIRISKIEN HALLINTA NAUTAKETJUSSA. Asiantuntijaeläinlääkäri, Dipl ECBHM Olli Ruoho Eläinten terveys ETT ry

Ohjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Erityistason vaatimukset

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Sanna Nikunen ELL. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri. Sikavan 10-vuotisjuhla

NAUTATILOJEN TAUTISUOJAUKSEN KRIITTISET PISTEET TARTTUVIEN TAUTIEN HALLINTA LAAJENTAVALLA NAUTATILALLA TARTTUVAT TAUDIT- SEMINAARI KÄLVIÄ

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry


Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry

Tuotantoeläinten terveydenhuollon seurantajärjestelmien tilanne ja kehitys. ELATI P. Kortesniemi

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Terveydenhuoltokäyntilomakkeiden täyttöohje alkaen (päivitetty

Sikaloiden tilatason tautitorjunta Teoriasta käytäntöön

Naseva. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä

Afrikkalaisen sikaruton torjunta Suomessa ASF-seminaari Sirpa Kiviruusu

Erja Tuunainen ETT ry

Naseva. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

KANSALLINEN ELÄINTERVEYDENHUOLTO SUOMESSA. Pirjo Kortesniemi / Olli Ruoho ETT ry ETU- koordinaattorit

Eläinkaupan turvallinen toimintatapa

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Parhaat käytännöt välikasvattamossa

Katsaus munantuottajan ja nuorikkokasvattajan vakuutusturvaan. Sanna Muurama LSK Poultry Oy

Eläinlääkärin todistus pitopaikan eläinten terveydentilasta

TILATASON TAUTISUOJAUS

Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää?

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Näytteenotto ja tutkimukset - Eviran diagnostiikka terveydenhuollon apuna ETU-Seminaari

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Uusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Ohjeistus Kryptosporidioosin varalta ETU

Tuottajien asenteita tautisuojaukseen ja tilojen tautisuojaus tänään. Leena Sahlström, Tapani Lyytikäinen, Terhi Virtanen ja Jonna Kyyrö

Afrikkalainen sikarutto. Taudin aiheuttamat vahingot ja torjunta

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Tilannearvio tilalla ja näytteenotto. Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -teemapäivä Teija Kokkonen

TAUTIRISKIEN HUOMIOIMINEN NAVETTASUUNNITTELUSSA

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola

Pidetään afrikkalainen sikarutto pois Suomesta! Leena Suojala, maatalouslinja MTK

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Sikavan toimintaan pohjautuvan laatujärjestelmän vertailu lainsäädännön vaatimuksiin KK Kansallisen laatujärjestelmän

Luomusian terveydenhuolto webinaari ELL Ina Toppari, asiantuntijaeläinlääkäri ETT/Sikava

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Täydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

Transkriptio:

YLEISPERIAATE Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään. VAHINKOTAPAUKSET JA SANEERAUKSEN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ETT:N ELÄINTAUTIVAKUUTUSSEMINAARI 16.3.216 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI, ETT RY www.ett.fi

TOIMENPITEET POIKKEAMATILANTEISSA => taudin saneeraus tai riskinhallinta 1. Stamping out: PRRS, IBR 2. Taukosaneeraus siipikarjatiloilla IB, ILT 3. Positiivisten yksilöiden poisto (BVD) ja ympäristön saneeraus: esim. salmonella 4. Lääkesaneeraus; kapi 5. Rokottaminen; parvo, pälvisilsa, sirkovirus, sikainfluenssa 6. Edellisten yhdistelmä porsasyskä, dysenteria, Mycoplasma bovis 7. Let it be! Toimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti, osa määritelty lainsäädännössä (viranomaisten toimesta vastustettavat taudit)

NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT V. 213 Nautatilat: - S. Dublin 1 tila - S. Enteritidis 2 tilaa - S. Typhimurium U 277 2 tilaa - S. Typhimurium FT 1 2 tilaa - S. Typhimurium FT 41 1 tila - S. Typhimurium FT 135 2 tilaa Siipikarjatilat: - S. Typhimurium U 277 2 tilaa - S. Typhimurium FT 41 4 tilaa (samaa tautitapausta) - S. Livingstone 1 tila Sikatilat: - S. Tennessee 2 tilaa - S. Mbandaka 1 tila 1+1 1+1+4 2+2 1 1 3 +1 1 1

NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT V. 214 Nautatilat: - S. Enteritidis 2 tilaa - S. Eastbourne 2 tila - S. Typhimurium U 32 1 tila - S. Typhimurium FT 1 2 tilaa - S. Typhimurium NST 2 tilaa Siipikarjatilat: - Sikatilat: - S. Mbandaka 1 tila 2 6 1 1

NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT V. 215 Nautatilat: - S. Coelns 1 tila - S. Enteritidis 1 tila - S. Konstanz 1 tila - S. Typhimurium FT 1 3 tilaa - S. Typhimurium FT 41 2 tilaa - S. Typhimurium U 32 1 tila - S. Typhimurium U 277 5 tilaa -Yhdellä tilalla (hiehohotelli) sekä S. Typhimurium U 277 että S. Konstanz Siipikarjatilat: - S. Cerro 1 tila - S. Enteritidis 1 tila - S. Livingstone 1 tila Sikatilat: - S. Derby 1 tila - S. Typhimurium NST 3 tilaa (samaa tautitapausta) 1 6 1+1 1+2+3 1+1 1 2

NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT 1.1.- 15.3.216 Tilanne 15.3.216 Salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi annettu päätös voimassa yhdellä nautatilalla, kahdella siipikarjatilalla ja kahdella sikatilalla, saneeraustoimet tiloilla meneillään Nautatilat: - S. Coelns 1 tila - S. Typhimurium FT 1 1 tila - S. Typhimurium FT 135 1 tila 1 Siipikarjatilat: - S. Enteritidis 1 tila - S. Tennessee 1 tila 2 Sikatilat: - S. Derby 1 tila -S. Typhimurium NST 1 tila 1 1 1 1

MUITA ELÄINTAUTIVAHINKOJA RYHMÄVAKUUTUSTEN PIIRISSÄ vv. 213-215 Sikadysenteriaa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla 21 tilalla. Porsasyskää kolmella tilalla; Etelä-Savo, Satakunta, Pohjanmaa Kapisaneeraus neljällä tilalla Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa

SANEERAUKSEN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAA Saneerausta aloitettaessa sovitut selkeät pelisäännöt ja vastuualueet, kuka tekee ja mitä! Saneerauksen työnjohto ja resurssit. Tilan toimintakulttuuri; just eikä melkein tai sitten ei. Tuotantotilojen pohjaratkaisu; selkeys / sokkeloisuus.

SANEERAUKSEN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAA Tuotantotilojen osastointi, osastojen kertatyhjennys, eläinvirtojen yhdensuuntaisuus. Kulkureittien selkeys tuotantorakennuksen sisällä ja tilan alueella; ristikontaminaation esto. Rakenteiden kunto, puhdistettavuus ja puhtaana pidettävyys. Perussiisteys tuotantotiloissa ja niiden ympäristössä.

TOIMENPITEET SANEERAUSTA ALOITETTAESSA ALOITUSPALAVERI Pidetään kun alkukartoitus on tehty ja tartunnan levinneisyys tilalla on selvillä. Mukana tila (omistaja / työnjohto), vakuutusyhtiö, meijeri / teurastamo / munapakkaamo (jos ryhmävakuutus), saneerausta konsultoiva ja / tai tilan terveydenhuollosta vastaava eläinlääkäri. Valitaan saneerauksen toimintamalli (tuotannon ohessa vai stamping out ), laaditaan alustava saneeraussuunnitelma.

TOIMENPITEET SANEERAUSTA ALOITETTAESSA ALOITUSPALAVERI Toimenpiteiden aikataulutus ja vaiheistus: - tuotantotilojen pesut ja desinfioinnit - eläinten lopetukset ja / tai siirrot - lannan ja tuotantorakennusten ulkoalueiden käsittely - ruokintalaitteiston / rehuvarastojen puhdistus - muut toimenpiteet; purkutyöt, korjaukset, lattioiden pinnoitukset jne. (ei vakuutuksen piirissä) - tavoite / arvio saneerauksen kestosta

TOIMENPITEET SANEERAUSTA ALOITETTAESSA ALOITUSPALAVERI Jos käytetään saneerausurakoitsijaa, urakoitsijoiden kilpailutus saneeraussuunnitelman pohjalta. Työnjohdon ja henkilöresurssien arviointi; yleensä työmäärä arvioilta kolminkertaistuu, jos saneeraus tehdään tuotannon ohessa (sikatilat). Työnjako, vastuualueet; mm. ulkopuolisten työntekijöiden (sähkömiehet, huoltomiehet, koneurakoitsijat) opastus; tila vai saneerausurakoitsija.

TOIMENPITEET SANEERAUSTA ALOITETTAESSA ALOITUSPALAVERI Tartuntatilan alueella kulun opastus, vastuuhenkilön yhteystiedot (kyltti); rehuautot, raatoauto, muut kulkijat, reittien rajaus esim. lippusiimalla, kameravalvonta (?) Arvioidaan vuodenajan vaikutukset tuotantotilojen pesuun ja desinfiointiin, lannan käsittelyyn, maanvaihtoihin, tilapäisten eläintilojen käyttöön jne. Sovitaan saneerauksen seurannasta säännöllisin työmaapalaverein.

SANEERAUKSEN SEURANTA Säännölliset dokumentoidut palaverit; tehdään tilannekatsaus ja sovitaan jatkotoimista. Saneeraussuunnitelma / toimenpideohjeistus tarkentuu saneerauksen edetessä => edellyttää tiivistä yhteydenpitoa tilan / työnjohdon / konsultoivan eläinlääkärin kesken, joskus lähes 24/7. Saneerauksen edetessä esille tulevat, vakuutusyhtiön hyväksymistä edellyttävät toimet => tarvitaan nopeaa päätöksentekoa, etteivät työt seiso, cost-benefit. Saneerauspöytäkirjan pito, tallennus Nasevaan tai Sikavaan.

SANEERAUKSEN PÄÄTTÄMINEN Saneeraussuunnitelmassa kuvataan myös tilanteen seuranta ja milloin saneeraus katsotaan päättyneeksi. Viranomaisten toimesta vastustettavat taudit lainsäädännön mukaisesti (salmonella). Esim. sikadysenteria ja kapi Sikavan ohjeiden mukaisesti, Sikavan kansallinen taso. Lannan käsittelyjä ja piha-alueiden maanvaihtoja ym. voidaan siirtää talvesta kevääseen; sovitaan erikseen.

SANEERAUSTEN KRIITTISET PISTEET Tuottajan / työnjohdon henkinen ja fyysinen jaksaminen, esim. tuottajan tai työntekijöiden sairastuminen. Taloudelliset resurssit saneerauksen toteutukseen ja saneerauksen järkevyys / kannattavuus arvioitava ajoissa.

SANEERAUSTEN KRIITTISET PISTEET Tuotantotilojen puhdistus / pesu ja desinfiointi vaatii huolellisuutta; märkänä pinnat näyttävät puhtailta, kuivumisen jälkeen tilanne on toinen. Saneerauspesu on eri asia kuin normaali pesu kasvatuserien välillä => saneeraajien ammattitaito!! Ristikontaminaatio likaiselta puhtaalle tulee estää.

SANEERAUSTEN KRIITTISET PISTEET Rehu- ym. varastojen siivous, puhdistus ja desinfiointi, ylimääräinen tavara pois. Tuotantorakennusten ympäristön saneeraus ; kontaminoituneen maan vaihto / kalkitus, seinänvierustat vapaiksi kasvillisuudesta ja rojusta. Haittaeläintorjunta saneerauksen aikana ja sen jälkeen!!!! Luomutiloilla vaatimus eläinten ulkoilutuksesta tuo omat haasteensa!

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA PERUSPERIAATTEET: 1. Varmistetaan rehujen ja juomaveden puhtaus. 2. Katkaistaan tartuntaketju ulosteesta suuhun. 3. Karsitaan tartunnankantajat.

SALMONELLASANEERAUS SIKALASSA Suuri porsastuotantosikala, n. 1 emakkoa, todettu S. Mbandaka tartunta kuolleena syntyneistä porsaista. Salmonellarajoittavat päivä 1 Tilakäynti päivä 2 (lauantai): tilan TH sopimuseläinlääkäri ja ETT / allekirjoittanut; n. 16 ryhmäkohtaista ulostenäytettä koko sikalasta ja n. 6 tuotantoympäristönäytettä lähinnä rehustamosta.

SALMONELLASANEERAUS SIKALASSA Salmonellaa todettiin kolmesta vieroitusosastosta, rehu-, ja tarvikevarastojen lattioista sekä kuolleina syntyneiden porsaiden / emakon karsinasta. Ensikkokasvattamo, tiineytysosasto ja tiineiden osasto eli sikalan toinen siipi puhdas (H kirjaimen muotoinen sikalarakennus). Saneerauspalaveri päivä 7 samalla lisää uloste- ja tuotantoympäristönäytteitä (n. 4 + 9 kpl); salmonellaa myös porsitusosastoista sekä porsasrehulavojen pohjista rehuvarastossa (tuontitavaraa).

SALMONELLASANEERAUS SIKALASSA Eviran virallinen rehunäytteenotto osittain kahteen kertaan, salmonellaa ei todettu. (S. Mbandaka viittaa rehuperäiseen tartuntaan, tilalla komponenttiruokinta liemellä = oma rehutehdas.) Tartunta kohtalaisen rajoittunut => tiheä näytteenotto, positiivisten eläinten karsinta, tyhjentyneiden vieroitus- ja porsitusosastojen tehostettu pesu ja desinfiointi. Rehuvaraston ja rehustamon sekä tarvikevarastojen puhdistus- ja desinfiointi, kuivadesinfiointiainetta kaikille käytäville, tautisulut eri sikalaosastojen välille. Liemirehun ph:n alentaminen (< 4), happolisäys juomaveteen.

SALMONELLASANEERAUS SIKALASSA Alkuvaiheessa lopetettiin n. 7 porsasta positiivisista vieroitusosastoista, lopetus teurastamon toimesta tilalla, raadot Honkajoelle destruktioon. Aluksi ryhmäkohtaiset ulostenäytteet koko sikalasta 2 vk välein, vieroitusvuorossa olevista porsitus-karsinoista tuotantoympäristönäytteet, positiivisten eläinten karsinta. Jatkossa näytteet vain porsitus- ja vieroitusosastoista, muualta sikalasta tarpeen mukaan varmistuksena. Kahdessa näytteenotossa puhtaiksi todettuja vieroitettuja porsaita voitiin AVI:n luvalla siirtää omistajien lihasikaloihin perustettuihin karanteeniosastoihin, joissa vielä kahdesti tutkimus salmonellan varalta (rajoittavien purku).

SALMONELLASANEERAUS SIKALASSA Porsitus- ja vieroitusosastojen pesu puhtaaksi, kuivatus ja desinfiointi tuotantorytmin puitteissa haasteellista, onnistui kun otettiin riittävän monta kertaa uusiksi. Kaksi porsitusosastoa kroonikkoja ; toistuvasti uusia positiivisia löydöksiä. Ratkaisuna rakenteiden purku, tehostettu pesu, desinfiointi sumuttamalla, kalkitus.

SALMONELLASANEERAUS SIKALASSA N. 6 kk kuluttua aloituksesta kattava saneerausnäytteenotto koko sikalasta, lähes puhtaat tulokset, mutta: Tiineiden osastoon tuotu AVI:n luvalla karanteenin kautta ensikoita tilan toisella pitopaikalla sijaitsevasta ensikkokasvattamosta. Ensikoiden mukana tuli S. Typhimurium- tartunta, saneeraus pitkittyi noin kahdella kuukaudella, tilalle ostettuja ensikoita jouduttiin karsimaan. Ensikkokasvattamossa rottaongelma, ensikoilla ympäristöperäinen salmonellatartunta (?).

SALMONELLASANEERAUS SIKALASSA Salmonellarajoittavien purkamiseksi tarvitaan kahdet puhtaat ulostenäytteet (väli 2-4 viikkoa) sekä yhdet puhtaat tuotantoympäristönäytteet, otetaan virka- eläinlääkärin toimesta ja tutkitaan valtion kustannuksella. Kaikki muut saneerauskustannukset (näytteenotot, puhdistusja desinfiointiainekulut, ylimääräinen työ, eläinten poistot jne.) maksaa tila (eli toivon mukaan tilan salmonellavakuutus on kunnossa!). Rajoittavien purkunäytteet otetaan siinä vaiheessa, kun tilan oletetaan olevan vapaa salmonellasta; tässä vaiheessa täytyy olla yhdet puhtaat saneerausnäytteet. Salmonellarajoittavien purkunäytteet otettiin n. 8 kk kuluttua aloituksesta; puhtaat tulokset => rajoittavat purettiin - -!!!

SALMONELLASANEERAUS SIKALASSA Pesuprosessi 1. Mekaaninen puhdistus, kaikki lanta ja lika pois, lietekanaalit lasketaan tyhjiksi. 2. Alkudesinfektio / liotus emäksisellä, vaahdotettavalla pesuaineella. 3. Pesu kuumapesurilla, kaikki pinnat pestään puhtaiksi, myös lietekanaalit, tarvittaessa puretaan rakenteita puhdistusta varten (salmonellasaneerauksissa myös tulo- ja poistoilmakanavat!).

SALMONELLASANEERAUS SIKALASSA Pesuprosessi 4. Kuivatus pintakuivaksi; ei näkyvää kosteutta. 5. Pesutarkastus (Teurastamo / ETT / TH-eläinlääkäri). 6. Desinfiointi, kaikki pinnat, esim. glutaraldehydipohjaiset desinfiointiaineet, riittävä konsentraatio! 7. Kuivatus pintakuivaksi; ei näkyvää kosteutta. 8. Lietekanaalien, karsinarakenteiden ym. ruiskutus kalkkivellillä (sammutettu kalkki, SL 9). 9. Kuivumisen jälkeen irtonaisen kalkkipölyn huuhtelu pois karsinoista, ruokintakaukaloiden pesu. 1. Turvetta tai kutteria karsinoiden pohjille, uudet siat.

TUOTANTOYKSIKÖIDEN KOON KASVAESSA EDELLYTTÄÄ POIKKEAMATILANTEIDEN HALLINTA PEREHTYMISTÄ KOKO TUOTANTOKETJUUN JA TUOTANTOTEKNIIKOIHIN

JOKAINEN SANEERAUSTILA ON ERILAINEN!