Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Hallituksen esittämällä tavalla muutettavan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d :n mukaisten muun sosiaaliturvan rahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saadaan käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 33.20.51, 52, 53, 54, 55, 33.40.56 ja 57. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikääntyminen, kansainvälinen talouskehitys, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen, uuden teknologian vaikutukset sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unionin sisämarkkinoiden ja muun toiminnan kehitys vaikuttaa myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen sekä tarve sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseen korostuvat. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille. Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriön vastuulla on laajoja, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavia kokonaisuuksia (SATA-komitea, PARAS-hanke, KASTE-ohjelma sekä MASTO-hanke). Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa neljännes. Sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen ennakoidaan kehittyvän maltillisesti vuosina 2009 2011. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee arvion mukaan vajaan 25 prosentin tasolla. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU-maiden keskitason. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Edistetään terveyttä ja toimintakykyä. Lisätään työelämän vetovoimaa. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) 1.1.2007 voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, 33.60 ja 33.70 kautta. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee, alkoholin haittavaikutukset vähenevät, tupakointi vähenee ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus 15 64-vuotiaista, % miehet 53 55 57 55 naiset 37 41 43 40 Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä miehet 1 192 1 588 1 701 1 650 naiset 285 432 466 450 Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) 15 64-vuotiaista, % miehet 25 25 28 25 naiset 7 8 9 8 Päivittäin tupakoivat 15 64-vuotiaat, % miehet 28 24 26 23 naiset 20 19 17 16 Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä 22 839 24 399 25 422 25 000 miehet 12 144 12 451 12 948 12 700 naiset 10 695 11 948 12 474 12 300 Lisätään työelämän vetovoimaa Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada pidennettyä elinaikaisia työuria. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla ja poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään. Varhaista poistumista työelämästä ehkäistään laajalla masentuneisuuden ehkäisyohjelmalla (MASTO-hanke). Tavoitteena on, että vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna, työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2007 2011 ja sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2007 2011. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio 50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia miehet 60,6 61,5 61,5 61,8 naiset 60,6 61,5 61,6 61,8 Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (lkm/100 000 työllistä) 259 214 203 200 miehet 285 242 220 215 naiset 231 186 185 180 Vakavat työpaikkatapaturmat (lkm/100 000 palkansaajaa) 2 746 2 582 2 589 2 500 miehet 4 166 3 834 3 835 3 700 naiset 1 319 1 361 1 362 1 340 Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % miehet 3,4 3,6 3,5 3,4 naiset 4,4 4,7 4,8 4,6 Sairauspäiviä/työllinen, % miehet 7,8 7,9 7,6 7,5 naiset 9,3 9,6 9,8 9,6 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat, toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, % 1) 11,3 12,5 13,6 11,0 Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % 11,7 12,3 13,9 10,5 Yli vuoden työttömänä 86 800 63 800 51 200 48 000 miehet 47 500 35 000 27 700 26 400 naiset 39 300 28 800 23 500 21 600 1) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Pitkittyneesti pienituloisia 301 600 439 200 420 000 400 000 miehet 151 400 220 000 210 000 200 000 naiset 150 200 219 200 210 000 200 000 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % 24 24 26 24 Lapsia avohoidon tukitoimissa 49 351 59 058 62 485 60 500 Asunnottomia 9 999 7 399 7 303 7 100 miehet 8 247 6 034 5 868 5 750 naiset 1 752 1 365 1 435 1 350 Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille 2009 2011 muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, 33.40 ja 33.60 kautta. Tavoitteena on, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua, turvataan henkilöstön riittävyys, varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus, taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva, tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) yli 6 kk jonottaneita.. 7 300 9 500 3 000 Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % kodinhoitoapu 19,7 18,6 18,9 19,5 palveluasuminen 5,1 5,7 6,0 6,5 vanhainkodeissa 5,3 4,1 4,0 3,8 terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 3,1 2,4 2,2 2,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
omaishoidontuella hoidetut 3,0 3,7 3,9 4,3 Terveyskeskusten lääkärivaje, %.. 8,9 10,0 7,0 Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia 27,6 28,0 28,0 28,0 Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,84 1,83 1,84 Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % 1 2-vuotiaat 35,3 38,9 40,4 42,0 3 5-vuotiaat 66,5 70,2 71,8 73,0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 12 861 15 774 16 059 15 700 Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 53,2 53,4 54,0 Eläkkeensaajat Vanhuuseläke 869 700 964 400 978 300 1 024 000 miehet 338 400 394 900 402 700 424 000 naiset 531 300 569 500 575 600 600 000 Osa-aikaeläke 24 600 30 600 30 000 31 000 miehet 11 200 14 100 13 600 13 000 naiset 13 400 16 500 16 400 18 000 Työkyvyttömyyseläke 276 300 267 400 271 600 266 000 miehet 147 000 141 900 143 600 141 000 naiset 129 300 125 500 128 100 125 000 Työttömyyseläke 54 300 47 700 50 300 50 000 miehet 25 900 22 300 23 400 23 500 naiset 28 400 25 400 26 900 26 500 Leskeneläke 252 800 262 600 263 400 265 000 miehet 26 300 34 400 35 400 37 000 naiset 226 500 228 200 228 000 228 000 Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) Vanhuuseläke miehet 1 178 1 453 1 507 1 610 naiset 718 932 971 1 050 Työkyvyttömyyseläke miehet 1 012 1 100 1 117 1 145 naiset 807 914 934 955 Työttömien ansiopäiväraha miehet 916 1 164 1 201 1 235 naiset 719 899 922 953 Sairauspäiväraha miehet 1 037 1 200 1 228 1 262 naiset 897 1 053 1 075 1 107 Vanhempainpäiväraha miehet 1 230 1 545 1 620 1 875 naiset 765 1 060 1 170 1 288 Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha 252 380 380 551 Työttömän peruspäiväraha 441 505 527 551 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Kansaneläke (yksinäinen, täysi) 447 511 558 584 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet 271 686 226 617 217 842 229 000 henkilöt 454 353 358 369 342 492 360 000 Sukupuolten välinen tasa-arvo Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta ja tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan. Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta 2008 2010 kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 80,4 80,7 81,0 Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % miehet 12,9 12,6 12,3 12,1 naiset 19,9 20,0 19,4 19,0 Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 5,7 6,1 6,5 Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 70,5 71,6 73,6 Tuottavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 97 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Ministeriön alaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa keskitetään yhdistämällä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnot 1.1.2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään sekä keskittämällä toimintaa yhdistämällä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminnot 1.1.2009 Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastoksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtoa palvelukeskukseen jatketaan. Lisäksi ministeriön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan. Kansaneläkelaitoksen rahoitus Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkelain, sairausvakuutuslain ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta momentin 33.30.60 selvitysosassa tarkemmin esitetyssä tarkoituksessa. Osana esitykseen liittyviä uudistuksia perustettaisiin Kansaneläkelaitokseen muun sosiaaliturvan rahasto, josta maksettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa päätösosassa mainituilta momenteilta suoritettavat etuudet. Lisäksi muun sosiaaliturvan rahastosta maksettaisiin opetusministeriön pääluokan momenteilta 29.70.52, 29.70.55, 29.70.57 ja 29.70.59 suoritettavat etuudet. Muun sosiaaliturvan rahaston maksuvalmiuden varmistamiseksi esitetään mahdollisuutta käyttää rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen nimenomaisesti sen suorittamiseen varatun määrärahan ohella tilapäisesti myös muun rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen varattua määrärahaa, kuitenkin niin, että rahaston varojen tilapäinen käyttö muun saman rahaston etuuden maksamiseen tulee oikaista mahdollisimman nopeasti ja kuitenkin viimeistään kalenterivuoden lopussa. Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007 2009 v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 01. Hallinto 84 170 65 374 68 105 2 731 4 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 316 38 763 39 584 821 2 02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 961 2 020 2 102 82 4 03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 060 4 162 1 102 36 04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 718 718 488-230 - 32 05. Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 603 603 559-44 - 7 (27.) Korvaus Kansaneläkelaitokselle sähköisen arkiston rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 21 000 (28.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 17 030 16 000 17 000 1 000 6 66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 542 4 210 4 210 02. Valvonta 29 521 32 084 35 699 3 615 11 03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 833 12 165 14 196 2 031 17 04. Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 700 1 363 1 363 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 425 11 306 12 140 834 7 20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 7 563 7 250 8 000 750 10 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 115 635 111 488 110 235-1 253-1 03. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 339 1 370 1 390 20 1 04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 58 039 59 288 60 904 1 616 3 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 38 200 38 240 38 901 661 2 (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) 6 517 4 900-4 900-100 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 11 540 7 690 9 040 1 350 18 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus 1 860 041 1 889 861 2 152 995 263 134 14 27. Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) 1 861 610-1 251-67 28. Kansaneläkelaitokselle maksettavat muun sosiaaliturvarahaston etuuksien toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut (arviomääräraha) 117 410 117 410 0 50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) 10 490 11 400 11 400 51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 403 600 1 414 600 1 426 000 11 400 1 52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 767 1 500 1 500 53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 17 500 19 500 20 200 700 4 54. Asumistuki (arviomääräraha) 427 684 441 000 454 000 13 000 3 55. Elatustuki (arviomääräraha) 121 875 121 875 0 20. Työttömyysturva 1 380 076 1 434 500 1 558 400 123 900 9 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 6 557 8 000 8 000 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) 459 500 452 000 503 000 51 000 11 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) 48 138 62 000 91 000 29 000 47 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) 672 281 699 500 744 000 44 500 6 53. Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) 11 180 12 000 12 400 400 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 54. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) 127 170 141 000 140 000-1 000-1 55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 19 250 21 000 18 000-3 000-14 56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 36 000 39 000 42 000 3 000 8 30. Sairausvakuutus 1 128 409 1 175 000 1 237 500 62 500 5 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 128 409 1 175 000 1 237 500 62 500 5 40. Eläkkeet 2 455 306 2 953 150 2 965 105 11 955 0 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 40 700 44 800 46 400 1 600 4 51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 447 300 471 700 497 000 25 300 5 52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 38 500 79 000 109 000 30 000 38 53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 109 150 505 355 237 54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 509 14 500 17 000 2 500 17 56. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) 19 164 14 500 5 500-9 000-62 57. Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) 20 250 22 900 24 700 1 800 8 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 875 774 2 305 600 2 265 000-40 600-2 50. Veteraanien tukeminen 409 223 420 372 394 793-25 579-6 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 2 296 2 300 2 200-100 - 4 50. Rintamalisät (arviomääräraha) 72 551 70 200 64 700-5 500-8 51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 227 803 233 873 217 900-15 973-7 52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 61 707 65 207 65 207 53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 2 960 3 100 3 100 54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 110 96 90-6 - 6 55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 38 288 40 288 36 288-4 000-10 57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 1 808 1 808 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 4 713 761 5 469 684 5 982 274 512 590 9 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 4 310 175 5 075 497 5 570 013 494 516 10 31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 44 500 24 800 29 100 4 300 17 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 48 747 48 747 40 000-8 747-18 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 92 507 94 170 99 170 5 000 5 34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 2 926 4 570 8 591 4 021 88 35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 202 030 211 000 225 000 14 000 7 36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 600 600 600 (38.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) 3 485 1 000-1 000-100 63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 2 500 3 000 3 500 500 17 64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 291 6 300 6 300 70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 87 432 52 236 59 390 7 154 14 01. Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 672 26 846 28 490 1 644 6 20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 47 600 10 800 16 610 5 810 54 21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 800 930 930 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 360 1 360 1 360 50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 300 9 600 9 300-300 - 3 51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 700 2 700 2 700 80. Maatalousyrittäjien lomitustoiminta 205 247 213 200 213 200 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 190 008 197 300 197 300 50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 15 239 15 900 15 900 90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 306 000 312 000 302 500-9 500-3 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 306 000 312 000 302 500-9 500-3 Yhteensä 12 774 820 14 128 949 15 080 196 951 247 7 Henkilöstön kokonaismäärä 4 275 4 277 4 226 2) 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien toimintamenoista sekä eräistä muista menoista. Pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 -asiakirja. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi organisaatiomuutoksesta, jossa lukuun 33.02 Valvonta sisältyvistä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminnoista muodostetaan 1.1.2009 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi organisaatiomuutoksesta, jossa lukuun 33.03 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sisältyvistä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnoista muodostetaan 1.1.2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 584 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen osuus 428 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten lääkehuoltoa koskevat tehtävät organisoidaan uudelleen perustamalla lääkealan keskus. Organisaatiouudistus koskee Lääkelaitoksen, uuden Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus) ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintaa sekä lääkehuoltoon liittyviltä osin uuden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus ja Kansanterveyslaitos) tehtäviä. Tavoitteena on, että uusi keskus aloittaisi toimintansa syksyllä 2009. Organisaatiomuutoksen vaikutuksia ei ole otettu huomioon asianomaisten laitosten vuoden 2009 talousarvion toimintamenomomenteilla. 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 584 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 4) terveyden edistämisen politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin sekä 5) tasa-arvon tietopalvelun perustamiseen liittyviin kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolle sijoitettu apulaisosastopäällikön virka muutetaan 1.1.2009 lukien kehittämispäällikön viraksi, jota ei ole valtion talousarviossa eriteltävä. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009: Toiminnallinen tuloksellisuus Toimeenpannaan hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteita käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Viraston tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita, kuten Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sosiaaliturvakomitea (SATA), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE), Masennuksen ehkäisy -hanke (MASTO), ja suoritetaan niitä koskevat vaikutusarvioinnit hankkeiden päättyessä. Valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Otetaan huomioon alueellinen ja kuntien tasa-arvoinen kehittäminen. Varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon uudistetut prosessit on vakiinnutettu ja siirrot palvelukeskukseen on toteutettu. Vahvistetaan ja tehostetaan valvonnan ja lupa-asioiden viranomaistoimintaa. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnan tehostamista jatketaan muun muassa selvittämällä eräiden tukitoimintojen vaihtoehtoisia toteuttamismalleja. Tuotoksille ja laadunhallinnalle on asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009: Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna hallitusohjelman mukaisesti. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten arviointia. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa, muuta seurantajärjestelmää ja johdon laskentatointa. 2007 toteutuma 2008 talousarvio 2009 talousarvio 3) Johto ja erillisyksiköt 5 376 5 746 6 091 Johdon tuki 3) Menojakaumassa ei ole otettu huomioon siirtyvien määrärahojen käyttöä vuonna 2009. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
hallinto-osasto 9 473 10 700 10 340 talous- ja suunnitteluosasto 4 916 6 062 6 452 Vakuutusosasto 4 214 3 719 3 719 Perhe- ja sosiaaliosasto 4) 4 363 4 325 10 688 Terveysosasto 5 158 5 920 Työsuojeluosasto 4 533 5 639 5 639 Muita työterveyshuollon koulutus 95 350 350 estm-hanke 151 - - Yhteensä 38 279 42 461 43 279 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot 38 814 43 761 43 279 Bruttotulot 2 804 3 698 3 695 Nettomenot 36 010 40 063 39 584 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 552 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 858 Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä rahaautomaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstön ja henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan. Huolehditaan henkilöstön vaihtuvuuden suunnittelusta ja hallinnasta siten, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntemus pystytään korvaamaan ja vaihtuvuutta hyödynnetään ministeriön tarvitseman uudenlaisen osaamisen hankkimiseksi. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan. EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän 5 000 euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan 5 000 euroa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 10 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Vuoden 2008 alusta lukien toteutettujen tehtävä- ja virkasiirtojen johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 234 000 euron vähennys. Vastaava lisäys on tehty työsuojelun piirihallinnon momentille 33.70.01. 4) 1.5.2008 alkaen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto ja sosiaali- ja terveyspalveluosasto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -510 Siirto momentille 28.20.06 (Valtion IT-palvelukeskus) -46 Siirto momentilta 28.20.02 60 Siirto momentille 33.70.01(Työsuojeluun liittyvät tehtävät ja virat, palkkaus- ja muut menot) -234 Palvelukeskuksen ostopalvelut 100 Lastensuojelulain toimeenpanoon liittyvän kertamenon vähennys -300 Lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön menot 610 Palkkojen tarkistukset 1 211 Tasa-arvon tietopalvelun perustaminen 180 Kertaluonteiset muutokset -250 Yhteensä 821 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : T a s a - a r v o n t i e t o p a l v e l u Tasa-arvon tietopalvelun perustamista esitettiin jo vuonna 2005 sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön teettämässä selvityksessä. Myös hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa todetaan hallituksen huolehtivan siitä, että tietopalvelu käynnistetään viimeistään vuonna 2009. Valtioneuvosto hyväksyi tasa-arvo-ohjelman 17.7.2008 tekemällään periaatepäätöksellä. Tietopalvelua ei ole vielä perustettu eikä sen käynnistämiseen tarvittavia resursseja ole myöskään otettu huomioon ensi vuoden talousarvioesityksessä. Tietopalvelun tehtävänä olisi muun muassa tasa-arvotiedon tuottaminen, alan kehittäminen ja koulutus sekä yleisten tietolähteiden valtavirtaistaminen eli sukupuolija tasa-arvonäkökulmien edistäminen tiedonlähteiden tuottamisessa. Tietopalvelu toimisi myös EU:n tasa-arvoinstituutin ja Suomen välisenä yhteydenpitofoorumina. Valiokunta viittaa hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan ja toteaa, että tietopalvelun perustaminen on välttämätöntä tasa-arvotiedon kokoamiseksi ja levittämiseksi. Talousarvioaloitteen TAA 118/2008 vp perusteella valiokunta lisää momentille 180 000 euroa ja lisää momentin perusteluihin maininnan, että määrärahaa saa käyttää myös tasa-arvon tietopalvelun perustamiseen. Valiokunta korostaa, että kyseessä on toiminnan käynnistäminen, jonka yhteydessä on vielä arvioitava, mikä on tietopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin sijoituspaikka. 2009 talousarvio 39 584 000 2008 III lisätalousarvio 300 000 2008 II lisätalousarvio 1 000 000 2008 talousarvio 38 763 000 2007 tilinpäätös 36 316 000 02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 102 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena edistäen kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää kantelujen määrä mahdollisimman vähäisenä. Toiminnallinen tuloksellisuus 2007 2008 2009 toteutuma ennakoitu arvio Toiminnallinen tehokkuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 258 224 234 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 256 281 290 Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat 8 888 9 000 9 000 Valitusten käsittelyaika (kk) 5,7 5,0 5,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet eli valitusten ja poistohakemusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisesta huolehditaan. Lautakunnan johtamisjärjestelmän toimivuutta ja esimiesten johtamistaitoa seurataan määräajoin työtyytyväisyyskyselyin. Lautakunta osallistuu hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -30 Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 5 000 euroa) 62 Palkkioiden korotus 50 Yhteensä 82 03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 162 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä asioissa opintotukea lukuunottamatta edistäen kansalaisten oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on, että valitusratkaisuissa nykyinen oikeusturva säilyy ennallaan ja ettei kantelujen määrä kasva. Toiminnallinen tuloksellisuus 2009 talousarvio 2 102 000 2008 II lisätalousarvio 33 000 2008 talousarvio 2 020 000 2007 tilinpäätös 1 961 000 2007 2008 2009 toteutuma ennakoitu arvio Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 217 194 181 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 282 352 396 Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat (lkm) 24 722 21 000 22 000 Valitusten käsittelyaika 13 kk 1 pv 16 kk 15 kk Työn tuottavuus on laskettu arvioilla 23 000 ratkaisua ja 58 henkilötyövuotta. Päätöksen hinta on laskettu arvioilla 23 000 ratkaisua ja 4 162 000 euron määrärahalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Organisaatiomuutoksen johdosta jaostotoimintaa tehostetaan, työprosesseja kehitetään ja parannetaan edelleen. Lisäksi henkilöstön työtä kehitetään tehtävien vaatimustason sekä työn haasteellisuuden lisäämiseksi sekä uudistetaan lautakunnan henkilöstörakennetta uusien tehtävien mukaisiksi. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ylläpidetään tarkoituksenmukaisella työtehtäviin liittyvällä koulutuksella ja työhön perehdyttämisellä. Henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan edelleen työpaikkaselvityksen mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 12 000 euroa) 122 Palkkioiden tarkistukset 150 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Ruuhkan purkamiseen liittyvät määräaikaiset lisäresurssit 700 Muut muutokset 130 Yhteensä 1 102 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan työtilanne on ruuhkautunut pahoin ja käsittelyajat ovat pidentyneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2007 aikana keskimääräinen käsittelyaika oli kaikissa asioissa noin 13 kuukautta, mutta syyskuussa 2008 postitettujen päätösten keskimääräinen käsittelyaika oli jo 17 kuukautta. Lautakunnassa arvioidaan olevan vuoden lopulla noin 32 000 käsittelyä odottavaa asiaa. Lautakunnan henkilöresursseja on lisätty ja organisaatiota ja toimintatapoja muutettu toimivammaksi. Talousarvioesityksessä määrärahoja korotetaan edelleen 700 000 eurolla lisähenkilöiden palkkaamiseksi. Lautakunta käsittelee keskeisiä perusturvaan liittyviä kysymyksiä, sillä se toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena valtaosassa Kansaneläkelaitoksen tekemistä päätöksistä. Suurimmat asiaryhmät ovat sairausvakuutusasiat ja työkyvyttömyyseläkeasiat sekä yleistä asumistukea, vammaisetuuksia, kuntoutusta ja kuntoutusrahaa koskevat asiat. Valiokunta toteaa, että nykyinen tilanne on kohtuuton kansalaisten oikeusturvan kannalta. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota tilanteeseen ja korostaa, että lautakunnan työtilannetta seurataan tiiviisti ja että tarvittaessa arvioidaan vielä mahdollisuudet lautakunnan työ- ja toimintatapojen tehostamiseen. 2009 talousarvio 4 162 000 2008 II lisätalousarvio 432 000 2008 talousarvio 3 060 000 2007 tilinpäätös 3 000 000 04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 488 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen 2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen ja 4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämislaitokselle aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) annetun lain mukaisesti. Valtion mielisairaaloille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009. Tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja mielisairaaloiden välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2009. Toiminnallinen tuloksellisuus Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevan tieteellisen tutkimustyön merkitys kasvaa. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia entistä paremmin sopivaa hoitotyötä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia tavoitteena vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne 2007 toteutuma 2008 arvio 2009 arvio 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Toimintamenomääräraha 718 3 718 3 488 3 Liiketaloudelliset suoritteet 44 917 835 44 000 835 45 000 831 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 286 3 200 3 200 3 Yhteensä 45 921 841 44 918 841 45 688 837 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon palkkojen tarkistusten kertaluonteinen vähennys 230 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot 45 211 46 232 45 688 Bruttotulot 45 029 44 200 45 200 Nettomenot 182 2 032 488 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 607 siirtynyt seuraavalle vuodelle 570 Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/ henkilötyövuodet) kehitys 2007 2008 2009 toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 180,58 179,14 180,00 Niuvanniemen nuoriso-osasto 77,35 74,22 77,00 Vanhan Vaasan aikuisosastot 218,04 214,50 219,00 Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) arvioitu kehitys 2007 2008 2009 toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 291,00 307,45 308,00 Niuvanniemen nuoriso-osasto 723,63 779,19 780,00 Vanhan Vaasan aikuisosastot 266,19 283,98 284,00 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 44 077 44 000 44 500 muut tuotot 947 500 500 Tuotot yhteensä 45 024 44 500 45 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 45 497 44 100 44 800 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -473 400 200 Kustannusvastaavuus, % 99 101 100 Mielisairaaloiden arvioidaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet 2007 2008 2009 toteutuma arvio arvio Hoitopotilaiden hoitovuorokausia 150 426 145 000 152 000 Mielentilatutkimushoitovuorokausia 3 565 4 800 3 700 Mielentilatutkimuksia 63 95 80 Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä 4 318 3 900 4 000 Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia 131 106 120 Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia 2 2 2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuetaan. Sisäisen erityistason täsmäkoulutusta lisätään. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee neljällä henkilötyövuodella tuottavuustoimien johdosta. 2009 talousarvio 488 000 2008 II lisätalousarvio 1 314 000 2008 talousarvio 718 000 2007 tilinpäätös 718 000 05. Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 559 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) koulukotien sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja kysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen sekä koulukodissa osana lasten- tai nuorisopsykiatriaan erikoistuvan lääkärin palkkaukseen 2) alueelliseen lastensuojelutyöhön 3) perhetoiminnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden menojen maksamiseen 4) koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen 5) kansainväliseen ja lähialueyhteistyöhön 6) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen ja 7) koulukotien yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämislaitokselle aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää koulukotien maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään 300 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein. Koulukotien maksulliseen toimintaan annettava hintatuki on välttämätöntä koulukodeista riippumattomien äkillisten kysynnän vaihteluiden tasaamiseksi. Valtion koulukodeille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009. Tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja koulukotien välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2009. Vaikuttavuus Huume-, lääke- ja/tai alkoholiongelmista sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen kiinnitetään koulukotitoiminnan kehittämisessä en- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18