KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2012 vp Maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden tilastointi Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tilastokeskus, maahanmuuttohallinto, kaupungit ja erilaiset muut organisaatiot tuottavat tilastoaineistoa maahan- ja maastamuutosta. Valitettavasti näiden tilastojen tietoja ei yleensä analysoida tarkemmin, vaikka tilastointi on kehittynyt Suomessa paljon sitten 1990-luvun. Puutteellisen analysoinnin vuoksi muuttoliikkeisiin liittyvien ilmiöiden kokonaiskuva on hyvin kapea. Esimerkiksi maastamuuttoa ja Euroopan unionin sisäistä liikkuvuutta ei tutkita juuri lainkaan. Syyt puutteelliseen tilastointiin ovat samat kuin muutkin muuttoliikkeiden hallinnon ja tutkimuksen puutteet: Suomessa ei ole tutkimusinstituutiota, jolla olisi tarpeeksi resursseja sekä globaaliin liikkuvuuteen ja maahanmuuttoon liittyvää osaamista. Muuttoliikkeisiin liittyvien ilmiöiden laajuuden ymmärtämiseksi ja niiden seurannan mahdollistamiseksi olisi tärkeää saada luotettavia ja monipuolisia tilastoja, joiden perusteella voidaan kohdistaa niukkoja resursseja oikein. Mitä huonompia tilastot ovat, sitä sattumanvaraisemmin resurssit tulee kohdistettua. Toinen ongelma maahanmuuton tilastoinnissa liittyy maahanmuuttajan sekä maahanmuuttajataustaisen henkilön määritelmään tilastoissa. Määritelmän tulisi olla ei-suomalainen syntyperä, kun nykyisin se määritellään kieli- ja kansalaisuuspohjaisesti. Tämä tilastointitapa ei ota huomioon Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia tai sitä, että äidinkieltä voi vaihtaa. Maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten, toisen sukupolven, tilastolliseen seurantaan määritelmä soveltuu myös huonosti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden puutteellisen tilastoinnin parantamiseksi? Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2012 Olli Immonen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Olli Immosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 413/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden puutteellisen tilastoinnin parantamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomessa kansainvälisen muuttoliikkeen tilastointia ohjaavat ensisijassa väestötietoasetus (886/1993), kotikuntalaki (201/1994), ulkomaalaislaki (301/2004), Euroopan parlamentin ja neuvoston muuttoliiketilastoasetus ((EY) N:o 862/2007) sekä laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterin varmennepalveluista (661/2009). Lisäksi noudatetaan vakiintuneita kansainvälisiä suosituksia (mm. YK:n suosituksia). Muuttoliikettä ja Suomessa asuvia ulkomaalaisia koskevat pääasialliset viralliset rekisteripohjaiset tietolähteet ovat väestötietojärjestelmä ja ulkomaalaisrekisteri. Maahanmuuttoviraston ylläpitämän ulkomaalaisrekisterin tietojen perusteella saadaan tiedot haetuista ja myönnetyistä oleskeluluvista kolmansien valtioiden kansalaisille ja EU-kansalaisten heihin rinnastettavien henkilöiden oleskeluoikeuden rekisteröinneistä. Ulkomaalaisrekisterissä ei ole tietoja Pohjoismaiden kansalaisten oleskeluoikeudesta Suomessa. Ulkomaalaisrekisterin tilastot eivät ole varsinaisia väestötilastoja, vaan ne kuvaavat virastossa käsiteltyjen asioiden lukumääriä ja niissä tehtyjä ratkaisuja. Oleskelulupapäätöksiä koskevat tilastot ovat viitteellisiä toteutuneen maahanmuuton tarkastelun kannalta. Ne eivät kerro sitä, tuleeko luvan saaneesta henkilöstä maahanmuuttaja Suomeen. Ne kuvaavat kuitenkin sitä, mistä maista muuttopainetta Suomeen on ja millä perusteilla Suomeen pyritään eri lähtömaista. Maahanmuuttovirastossa toimii EU-komission alaisen Euroopan muuttoliikeverkoston kansallinen yhteyspiste. Euroopan muuttoliikeverkosto (European Migration Network, EMN) on kaikissa EU-maissa toimivista kansallisista yhteyspisteistä sekä kansallisten verkostojen jäsenistä muodostuva tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto. EMN käyttää ja analysoi muuttoliiketilastoja tutkimusraporteissaan ja tuottaa vertailutietoa EU-jäsenmaista. Vuosittaiset raportit ja tutkimukset ovat julkisia ja saatavilla EMN-internetsivuilla. Suomen EMN-yhteyspiste on aloittanut toukokuussa 2012 maahanmuuton osaamiskeskuksen perustamisen edellytyksiä koskevan selvityksen laatimisen. Selvitys perustuu hallitusohjelmassa todettuun tarpeeseen selkeyttää ja tehostaa maahanmuuton tilastointi- ja tutkimustoimintaa. Alustavien suunnitelmien mukaan maahanmuuton osaamiskeskuksen tehtävänä olisi nimenomaan kerätä, tuottaa ja analysoida tietoa maahanmuuttoasioita koskevan poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen viranomaistoiminnan tueksi. Tilastokeskuksen tehtävänä on ensi sijassa laatia yhteiskuntaoloja kuvaavia tilastoja. Tilastollisista tutkimuksista ja analyyseista vastaavat tutkimuslaitokset, yliopistot ja eri hallinnonalojen viranomaiset voimavarojensa mukaan. Tilastokeskuksen tilastoja käytetään erittäin laajasti tutkimustarkoituksiin. Tilastolaki (280/2004) mahdollistaa myös tilastotarkoituksiin kerätty- 2
Ministerin vastaus KK 413/2012 vp Olli Immonen /ps jen yksikkötason tietojen luovuttamisen tutkimustarkoituksiin anonymisoituina aineistoina. Tällainen aineistojen tutkimuskäyttö on laajaa, ja aineistot voivat sisältää taustamuuttujina tietoja myös äidinkielestä, kansalaisuudesta ja syntymävaltiosta. Tilastokeskus tuottaa muuttoliiketilastoja Väestörekisterikeskuksen korkealaatuisen väestötietojärjestelmän pohjalta Suomessa vakinaisesti asuvasta väestöstä. Tilastokeskus on julkaissut kansainvälistä muuttoliikettä ja siirtolaisia koskevia tilastoja mm. vuodesta 1994 alkaen vuosittain julkaisussa "Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus". Julkaisu on sisältänyt keskeisimmät demografiset tiedot, ja siinä on kuvattu mm. ulkomaalaisten työllisyyttä, alueellista jakautuneisuutta, koulutusta ja perhesuhteita sekä ulkomaalaisten avio- ja avoliittoja. Tilastokeskuksen verkkopalveluista on nykyisin saatavissa eri aihealueiden tietoja äidinkielen, kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan. EU:n muuttoliiketilastoasetuksen mukaisia tilastoja tuottavat Tilastokeskus ja Maahanmuuttovirasto. Tilastokeskus tuottaa tilastotietoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä, väestörakenteesta ja kansalaisuuden saaneista väestötietojärjestelmään perustuen. Maahanmuuttovirasto tuottaa oleskelulupa-, turvapaikka-, pakolais-, vastaanotto-, kansalaisuus- ja karkotustilastoja. Maahanmuuttovirasto tuottaa tilastot ylläpitämiensä rekistereiden pohjalta. Tilastokeskus ja Maahanmuuttovirasto osallistuvat säännöllisesti Euroopan tilastoviraston (Eurostat) muuttoliikettä koskevan työryhmän (Working Group on migration) työskentelyyn. Lakisääteisen tilastotuotannon ohella työryhmässä käsitellään myös siirtolaisten kotoutumiseen ja sosiaaliseen integraatioon liittyviä tietotarpeita ja niitä koskevien tilastotietojen harmonisointia yhteisön jäsenmaissa. Yhtenä työryhmän tavoitteena on edistää ns. migration mainstreaming -periaatteen soveltamista, jonka mukaan tilastoja tulisi laatia myös maahanmuuttajaryhmittäin. Euroopan tilastojärjestelmässä muuttoliiketilastointi on erittäin korkean prioriteetin tilastointialue, ja muuttoliikkeestä julkaistut tilastot ovat eräs Eurostatin verkkosivujen seuratuimmista tilastojulkistuksista. Eurostatin valmisteilla olevassa raportissa Euroopan parlamentille ja neuvostolle muuttoliikeasetuksen implementoinnista todetaan, että lainsäädännön myötä jäsenmaissa on saavutettu merkittäviä parannuksia kansainvälistä muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen vertailukelpoisuudessa ja laadussa. Kansainvälistä muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen osalta voidaan todeta, että Suomen tilastot ovat luotettavia ja lainsäädännön mukaisia. Suomi osallistuu näiden tilastojen laadun ja sisällön kehittämiseen yhteistyössä Euroopan yhteisön jäsenmaiden kanssa. Suomessa käytettävän rekisteripohjaisen tilastointijärjestelmän ansiosta Suomen muuttoliiketilastot ovat kansainvälisesti vertaillen erittäin korkeatasoisia. Varsinaisen kansainvälisen muuttoliikkeen tilastoinnin lisäksi erityisesti maahanmuuttajien elinoloja ja kotoutumista koskevien tietojen tarve kasvaa jatkuvasti. Koska Suomessa henkilötilastointi pohjautuu pääosin hallinnollisiin rekistereihin, maahanmuuttajista on pääsääntöisesti saatavilla samat tiedot kuin suomalaisistakin. Osa tilastoista laaditaan kysely- ja haastattelututkimusten pohjalta. Lisääntyneestä maahanmuutosta huolimatta otospohjaisissa kysely- ja haastattelututkimuksissa maahanmuuttajien määrät ovat vielä suhteellisen pieniä, ja näin ollen luotettavien tietojen tuottaminen niiden pohjalta erityisesti eri maahanmuuttajaryhmistä on vaikeaa. Suomessa maahanmuuttajia koskevia tilastoja on saatavissa monipuolisesti, ja ne ovat laadukkaita. Tilastotietojen analysoinnin kehittäminen ja kansainvälisen muuttoliikkeen ja maahanmuuttajien elinolojen parempi kuvaaminen eivät näyttäisi edellyttävän niinkään tilastoinnin parantamista kuin jo olemassa olevien tietojen entistäkin parempaa hyödyntämistä, eri tahojen yhteistyön lisäämistä relevanttien tietotarpeiden tunnistamiseksi sekä sopimista tietojen tuottamisen ja päivittämisen vastuutahoista. Esimerkiksi vuonna 2010 Tilastokeskus osallistui Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kehittäminen -hankkeeseen ja tuotti sisä- 3
Ministerin vastaus asiainministeriön toimeksiannosta kotouttamisindikaattoreita osana tätä hanketta. Tilastotietoja tuotettiin maahanmuuttajien työllisyysasteen, työttömyysasteen, käytettävissä olevien tulojen, pienituloisuuden sekä asumistiheyden kehityksestä, toisen asteen koulutukseen siirtyneistä, peruskoulun jälkeen ei välittömästi jatkaneista, tutkintoon johtaneen koulutuksen keskeyttäneistä ja lopettaneista sekä vieraskielisten esiopetukseen ja erityisopetukseen osallistumisesta. Tiedot koskivat vuosia 1981 2008 riippuen kunkin tilaston aikasarjojen mahdollisuuksista. Tiedot julkaistiin mm. sisäasiainministeriön verkkosivuilla. Maahanmuuttajan, ulkomaalaisen tai ulkomaalaistaustaisen henkilön yksikäsitteinen määrittely on monimutkaista. Samoin syntyperäisen suomalaisen ja ei-suomalaisen syntyperän määrittely on erittäin vaikeaa, ja kaikkiin tarkoitukseen sopivaa määritelmää on tuskin löydettävissä. Oleellisempaa onkin, että eri tarkoituksiin on Suomessa käytettävissä joustavasti erilaisia tietoja ja määritelmiä. Väestötietojärjestelmään sisältyvät tiedot äidinkielestä, kansalaisuudesta ja syntymävaltiosta antavat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden laatia tarkoituksenmukaisia ja korkealaatuisia tilastoja maahan muuttaneista ja maassa asuvista henkilöistä. Esim. joissakin tapauksissa on tarpeen käyttää äidinkielen mukaista tilastointia (mm. koulutuksen järjestäjät tarvitsevat näitä tietoja). Syntymävaltio ja äidinkieli ovat edelleen erinomaisia indikaattoreita haluttaessa määritellä "ensimmäisen polven siirtolaisia". Kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita varten ja mm. "toisen polven siirtolaisuuden" kuvaamiseen Tilastokeskus on kehittänyt maahanmuuttajien taustaa kuvaavan luokituksen, joka perustuu henkilön omaan ja henkilön vanhempien syntymävaltiotietoon. Toisin kuin esim. tieto kansalaisuudesta, tieto syntymävaltiosta on luonteeltaan pysyvä. Edellä kuvatun pohjalta voidaan todeta, että Suomessa on saatavilla ja tarpeiden mukaan tuotettavissa kansainvälistä muuttoliikettä ja maahanmuuttajia koskevia laadukkaita ja monipuolisia tilastoja. Nämä tilastot ja mahdollisuus anonymisoitujen yksikkötason tutkimusaineistojen käyttöön antavat hyvät edellytykset kansainvälisen muuttoliikkeen ja maahanmuuttajien monipuoliseen tarkasteluun. Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 413/2012 vp Olli Immonen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 413/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Olli Immonen /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra den bristfälliga statistikföringen i fråga om invandring och internationell rörlighet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I Finland styrs statistikföringen av den internationella flyttrörelsen i första hand av befolkningsdataförordningen (886/1993), lagen om hemkommun (201/1994), utlänningslagen (301/2004), Europaparlamentets och rådets förordning om gemenskapsstatistik över migration och internationellt skydd (EG 862/2007) samt lagen om befolkningsdatasystemet och Befolkningsregistercentralens certifikattjänster (661/2009). Dessutom iakttas etablerade internationella rekommendationer (bl.a. FN:s rekommendationer. De primära officiella registerbaserade informationskällor som gäller flyttrörelsen och utlänningar bosatta i Finland är befolkningsdatasystemet och utlänningsregistret. Uppgifter om ansökta och beviljade uppehållstillstånd för medborgare i tredje länder samt om registrering av uppehållsrätt för därmed likställda EU-medborgare fås från Migrationsverkets utlänningsregister. Utlänningsregistret innehåller inte någon information om Nordiska medborgares uppehållsrätt i Finland. Utlänningsregistrets statistik utgör inte någon egentlig befolkningsstatistik, utan de beskriver antalet ärenden som behandlats vid ämbetsverket samt de beslut som fattats. Statistiken om beslut över uppehållstillstånd är riktgivande med tanke på den reella invandringen. Den berättar inte om tillståndshavaren blir en invandrare i Finland. De illustrerar emellertid från vilka länder flyttrycket mot Finland riktas, liksom även de grunder med vilka flyttandet motiveras i olika avfärdsländer. Den nya befolkningsdatalagen (lagen om befolkningsdatasystemet och Befolkningsregistercentralens certifikattjänster 661/2009) inkluderar en möjlighet att lagra information om arten av och giltighetstiden för utländska medborgares uppehållstillstånd eller motsvarande information. Beredningen av informationsöverföringen från utlänningsregistret till befolkningsdatasystemet pågår. Kopplingen av tillståndsgrunden som ingår i de nämnda uppgifterna skapar vid behov möjligheter att utveckla befolkningsstatistiken. Vid Migrationsverket finns Europeiska migrationsnätverkets nationella kontaktpunkt som lyder under EU-kommissionen. Europeiska migrationsnätverket (The European Migration Network, EMN) är ett i samtliga EU-länder verksamt nätverk för forskning och informationsutbyte som består av nationella kontaktpunkter och medlemmar i de nationella nätverken. EMN utnyttjar och analyserar flyttstatistik i sina forskningsrapporter och producerar jämförande information om EU-medlemsländerna. De årliga rapporterna och undersökningarna är offentliga och tillgängliga på EMN:s webbplats. Finlands EMN-kontaktpunkt inledde i maj 2012 utarbetandet av en utredning som gäller grundandet av ett kompetenscenter för migration. Utredningen baserar sig på det i regeringsprogrammet konstaterade behovet att förtydliga 5
Ministerns svar och effektivisera statistikföringen över och forskningen av migrationen. Enligt de preliminära planerna ska kompetenscentret för migration uttryckligen samla in, producera och analysera information till stöd för politiskt beslutsfattande och operativ myndighetsverksamhet som gäller migrationsärenden. Statistikcentralens primära uppgift är att producera statistik om samhälleliga förhållanden. Den statistiska forskningen och analyseringen sköts av forskningsinrättningar, universitet och olika myndigheter inom ramen för existerande resurser. Statistikcentralens statistik används i mycket stor omfattning för forskningsändamål. Det är enligt statistiklagen (280/2004) möjligt att information på enhetsnivå som samlats in för statistiska ändamål överlåts till forskningsändamål i anonymiserad form. Denna slags forskningsanvändning av information är vanlig, och materialet kan även innehålla information om modersmål, medborgarskap och födelsestat som använts som bakgrundsvariabler. Statistikcentralen producerar på basis av Befolkningsregistercentralens avancerade befolkningsdatasystem statistik om flyttrörelsen bland befolkningen som är fast bosatt i Finland. Statistikcentralen har gett ut statistik om internationella flyttrörelser och invandrare sedan 1994 i den årliga publikationen "Utlänningar och migration". Publikationen har innehållit de viktigaste demografiska uppgifterna och den har bl.a. beskrivit sysselsättningen bland utlänningar, den regionala fördelningen, utbildningen och familjeförhållandena samt äktenskap och samboende med utlänningar. Från Statistikcentralens nättjänst får man nuförtiden information om olika ämnesområden t.ex. med hänsyn till modersmål, medborgarskap och födelseland. Statistikcentralen och Migrationsverket producerar statistik som är förenliga med EU:s förordning om gemenskapsstatistik över migration. Statistikcentralen producerar utgående från befolkningsdatasystemet statistik information om den internationella flyttrörelsen, befolkningsstrukturen och dem som erhållit medborgarskap. Migrationsverket producerar uppehållstillstånds-, asyl-, flyktings-, mottagnings-, medborgarskaps- och utvisningsstatistik. Migrationsverkets statistik baserar sig på dess egna register. Statistikcentralen och Migrationsverket deltar regelbundet i arbetet som utförs av Europeiska statistikverkets (Eurostat) arbetsgrupp för flyttrörelsen (Working group on Migration). Vid sidan av den lagstadgade statistikproduktionen behandlar arbetsgruppen också informationsbehov i anslutning till integreringen av och den sociala integrationen bland invandrare samt harmoniseringen av relevant statistik information i medlemsländerna. En målsättning är att främja tilllämpandet av en s.k. migration mainstreaming -princip, enligt vilken man borde upprätta även invandrargruppsspecifik statistik. I det Europeiska statistiksystemet är statistiken över flyttrörelsen ett högt prioriterat statistikområde och statistiken över flyttrörelsen är en av de mest uppföljda statistiska publiceringarna på Eurostats webbplats. I Eurostats kommande rapport åt Europaparlamentet och rådet om implementering av flyttrörelsedirektivet konstateras det att man genom lagstiftning uppnått betydande förbättringar i medlemsländerna när det gäller jämförbarheten och kvaliteten hos statistik som gäller internationella flyttrörelser och internationellt skydd. I fråga om statistiken om internationella flyttrörelser och internationellt skydd kan det konstateras att statistiken i Finland är pålitlig och lagenlig. Finland deltar i utvecklandet av kvaliteten och innehållet i denna statistik tillsammans med de övriga medlemsländerna i Europeiska gemenskapen. Den finländska flyttrörelsestatistiken håller tack vare vårt registerbaserade statistikföringssystem en mycket hög nivå även i internationell jämförelse. Utöver statistikföringen över den egentliga internationella flyttrörelsen ökar framför allt behovet av information om invandrarnas levnadsförhållanden och integrerandet av dem. Eftersom den finländska personstatistikföringen i huvudsak baserar sig på administrativa register, har man i allmänhet tillgång till samma information om såväl invandrare som finländare. En del av statistiken görs upp utgående från enkät- och intervjuundersökningar. Andelen av invandrare är 6
Ministerns svar KK 413/2012 vp Olli Immonen /ps trots den ökande migrationen förhållandevis liten i urvalsbaserade enkät- och intervjuundersökningar, och det är därför svårt att producera pålitlig information om olika invandrargrupper på basis av dem. Den tillgängliga invandrarstatistiken är mångsidig i Finland och den håller hög kvalitet. Bättre analysering av statistiken samt noggrannare beskrivning av den internationella flyttrörelsen och invandrarnas levnadsförhållanden tycks i och för sig inte förutsätta någon förbättring av själva statistiken, utan ännu bättre utnyttjande av existerande information, ökat samarbete mellan olika parter i syfte att identifiera relevanta informationsbehov samt överenskommande om ansvariga parter för produceringen och uppdateringen av informationen. Statistikcentralen deltog exempelvis år 2010 i projektet Utveckling av integreringen och de etniska förhållandena, och producerade på uppdrag från inrikesministeriet integreringsindikatorer i samband med projektet. Statistik producerades om utvecklingen i fråga om invandrarnas sysselsättningsgrad, arbetslöshetsgrad, de disponibla inkomsterna, låginkomststatus samt boendetäthet, övergången i utbildning på andra stadiet, andelen sådana som inte fortsatt direkt efter grundskolan, de som avbrutit och avslutat utbildningen som leder till examen samt deltagning i förskole- och specialundervisning på främmande språk. Informationen gällde åren 1981 2008 med hänsyn till statistiken under respektive tidsperiod. Informationen publicerades bl.a. på inrikesministeriets webbplats. Det är svårt att ge någon entydig definition av invandrare, utlänningar eller personer med utländskt bakgrund, liksom även av infödda finländare och icke finskfödda, och någon heltäckande definition som lämpar sig för alla går knappast att hittas. Det väsentliga är att man i Finland har flexibel tillgång till olika slags information och definitioner. Befolkningsdatasystemets information om modersmål, medborgarskap och födelsestat ger i internationell jämförelse en exceptionellt god möjlighet till att göra upp ändamålsenlig statistik av hög kvalitet om inflyttade och i landet bosatta personer. I vissa fall är det t.ex. nödvändigt att tillämpa statistikföring enligt modersmål (informationen behövs bl.a. av utbildningsanordnare). Födelsestat och modersmål är fortfarande utmärkta indikatorer vid definieringen av "första generationens invandrare." För nationella och internationella behov och bl.a. för beskrivandet av "andra generationens invandrarskap" har Statistikcentralen utvecklat en klassificering som beskriver invandrarnas bakgrund, och som baserar sig på uppgiften om avsedda personens och föräldrarnas födelsestat. Informationen om födelsestat är till skillnad av t.ex. medborgarskap, oföränderlig. Det kan på basis av det ovan anförda konstateras att det i Finland finns tillgång till och vid behov möjlighet att producera mångsidig och högklassig statistik om internationell flyttrörelse och invandrare. Denna statistik och möjligheten att utnyttja anonymiserad forskningsmaterial på enhetsnivå ger goda förutsättningar för mångsidig granskning av internationell flyttrörelse och invandring. Helsingfors den 13 juni 2012 Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen 7