TRADENOMILIITTO TRAL JÄSENTUTKIMUS 2016
TRADENOMIN PROFIILI 9,3 AMMATTIVUOSIA KESKIMÄÄRIN 3533/kk TRADENOMIEN KESKIPALKKA 31,9% MIEHIÄ 68,1% NAISIA SEKTORI 89% YKSITYINEN 35,6 VUOTTA 15,9% KESKI-IKÄ KOULUTUSALA LUONNONTIETEIDEN ALA 0,3% KULTTUURIALA 11% JULKINEN TOIMIASEMA 48,2% 83,8% YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA 4,3% JOHTO 17,4% KESKIJOHTO ASIANTUNTIJAT 29,5% TOIMIHENKILÖT 2
TRADENOMILIITTO TRAL:N JÄSENTUTKIMUS 2016 Vuotuinen jäsentutkimuksemme toteutettiin jälleen lokakuussa 2016. Tutkimuksella selvitämme muun muassa tradenomien palkkatasoa, sijoittumista eri tehtäviin, työsuhteen varmuutta sekä työoloihin liittyviä kysymyksiä. T utkimus toteutettiin verkkokyselynä siten, että vastaajille lähetettiin sähköpostiviesti, joka sisälsi linkin tutkimussivustolle. Kohderyhmänä olivat liiton jäsenet ja vastauksia kertyi 2794 kappaletta vastausprosentin ollessa 21 prosenttia. Suurin osa vastanneista oli naisia (68 %). Vastaajien keski-ikä nousi edellisestä vuodesta noin puolella vuodella ollen 35,6 vuotta. Vastaajista noin 89 % oli työ- tai virkasuhteessa ja 6,6 % työttömänä tai lomautettuna. Palkattomalla vapaalla oli noin 6 % vastaajista. Yrittäjien ja itsensä työllistävien määrä liki kolminkertaistui edellisen vuoden 0,6 prosentista 1,7 prosenttiin. Tässä raportissa esittelemme tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Tuloksia käytämme edunvalvonta- ja vaikuttamistyössämme sekä jäsenille suunnatun palkkaneuvontamme pohjana. Olemme ainoana ammattijärjestönä tutkineet tradenomien sijoittumista työelämään ja palkkakehitystä jo yli 20 vuotta. Vuosien tutkimustyö laajoilla otannoilla takaa vertailukelpoiset tulokset, jonka ansiosta tradenomien palkkakehityksestä saadaan realistinen kuva. Samalla tradenomien tilannetta voidaan vertailla myös muihin korkeakoulutettuihin ryhmiin. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy toimeksiannostamme. 3
TOIMIASEMA Erot naisten ja miesten sijoittumisessa eri asematasojen välillä tasoittuivat vuonna 2016. Miesten osuus asiantuntijatehtävissä sekä esimiestehtävissä väheni ja toimihenkilötehtävissä työskentelevien määrä puolestaan kasvoi verrattuna aiempaan vuoteen. Vastaavasti naistradenomin osuus asiantuntijatehtävissä kasvoi ja toimihenkilötehtävissä väheni. Valtaosa tradenomeista eli noin 70 prosenttia työskenteli toimihenkilötasoa vaativammissa asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä, joihon tradenomitutkinto antaa valmiudet. Näille tehtäville ominaista on niiden suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Asiantuntijatehtävissä työskentelevien naistradenomien määrä kasvoi reilulla kahdella prosenttiyksiköllä 46 prosenttiin, kun taas miesten vastaava osuus pieneni yhdellä prosenttiyksiköllä 52 prosenttiin. Vuonna 2016 valmistuneista tradenomeista hieman alle puolet (47 %) sijoittui toimihenkilötehtäviin, alle puolet (45 %) asiantuntijatehtäviin ja noin 8 prosenttia keskijohdon tehtäviin. Tradenomista 15,5 % työskentelee esimiestehtävissä. Esimiesasemassa työskentelevillä on keskimäärin kahdeksan suoraa alaista. Noin 17 prosentilla tradenomeista työhön liittyy toisten työn johtamista vailla varsinaista esimiesasemaa. ASEMATASO Mies Nainen Yhteensä 60 % 50 % 52,4 % 46,0 % 48,2 % 40 % 30 % 20 % 21,2 % 15,4 % 17,4 % 19,2 % 34,8 % 29,5 % 10 % 6,2 % 3,4 % 4,3 % 0,7 % 0,4 % 0,5 % 0 % Johto Keskijohto Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö 4
TOIMIALA T radenomeja työskentelee kaikilla toimialoilla ja sektoreilla. Julkisen sektorin osuus on 11 prosenttia ja yksityisen sektorin 87 prosenttia. Julkisella sektorilla valtion palveluksessa on noin 3,8 prosenttia ja kunnilla noin 4 prosenttia. Kolmannella sektorilla eli esimerkiksi järjestöissä ja säätiöissä työskentelee kaksi prosenttia tradenomeista. Yksityisen sektorin suurin yksittäinen toimiala on teknologiateollisuus (14 %), joka sisältää elektroniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen sekä tietotekniikan palvelualan. Muita suuria toimialoja ovat finanssiala (11 %), kaupan ala (11 %) ja ICT-ala (7 %). Edelliseen vuoteen verrattuna kaupan alan ja teknologiateollisuuden osuus on hieman kasvanut ja finanssiala vastaavasti pienentynyt. Suuria muutoksia toimialoissa ei kuitenkaan ole tapahtunut. ICT-ala, esim. televerkkoyhtiöt 6,6 % Finanssiala 8,9 % SUURIMMAT TOIMIALAT Muut 35,5 % Julkinen sektori 11 % Kaupan ala, tukku- ja vähittäiskauppa 11,1 % Teknologiateollisuus, sis. tietotekniikan palveluala esim. ohjelmistoalan yritykset 14,1 % Muu teollisuus 12,4 % MUUT TOIMIALAT Mainostoimistot 0,8 % Muu palvelutoiminta 4,3 % Yrityskehitystoiminta 0,6 % Tilitoimistot 6,6 % Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä konsultointi (esim. insinööri- ja suunnittelutoimistot) 1,0 % Graafinen ala 0,5 % Majoitus ja ravitsemistoiminta 0,7 % Kiinteistöala (esim. isännöinti, kiinteistönhoito) 2,3 % Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi 1,4 % Järjestösektori 2,2 % Muu informaatioja viestintäala 2,4 % Muut palvelut liike-elämälle (esim. henkilöstöpalvelut) 2,8 % Kuljetus ja varastointi 3,3 % Muu toiminta (esim. terveys-ja sosiaalipalvelut, virkistystoiminta, vuokraustoiminta 2,6 % Koulutus 3,9 % 5
PALKKAUS T radenomien keskipalkka vuonna 2016 oli 3533 euroa. Palkkataso nousi kaikissa palkkaluokissa tasaisesti. Keskipalkassa mitattuna nousua tapahtui 67 euroa kuukaudessa eli noin kaksi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Ylin neljännes tradenomeista ansaitsi 4100 euroa ja alin neljännes 2679 euroa. Vaihteluväli ylimmän ja alimman neljänneksen välillä oli reilut 1400 euroa. Vuonna 2015 vastaava vaihteluväli oli 1400 euroa ja vuonna 2014 1336 euroa, joten palkkaero suurimman ja pienimmän neljänneksen välillä on kasvanut tasaisesti. TRADENOMIEN PALKAN KEHITTYMINEN (BRUTTO, EUR / KK) Alin 25 % Keskipalkka Mediaani Ylin 25 % 4100 3600 3100 2600 2100 2650 2368 2200 3000 2629 2499 2080 3300 2878 2698 2226 3353 2970 2722 2300 3500 3120 2840 2390 3600 3185 2970 2460 3746 3329 3027 2500 3900 3381 3120 2543 3856 3346 3100 2520 4000 3466 3200 2600 4100 3533 3300 2679 1600 1800 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 KESKIPALKKA NOUSSUT KAIKILLA TOIMIASEMILLA T oimiasemalla on edelleen merkittävä korrelaatio palkan muodostumiseen. Asematason ja palkan yhteys on pääsääntöisesti suoraviivainen, mutta poikkeuksen tekee erittäin vaativien asiantuntijatehtävien ja alemman keskijohdon välinen palkkaero; erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä keskipalkka on 551 euroa suurempi kuin alemmassa keskijohdossa. Edelliseen vuoteen nähden keskipalkka oli noussut kaikilla toimiasemilla lukuun ottamatta alempaa keskijohtoa, vaativia asiantuntijatehtäviä ja asiantuntijatehtäviä. Keskipalkan nousu oli suurinta johdon tehtävissä, jossa keskipalkka nousi 11 prosenttia. KESKIPALKKA (BRUTTO, EUR / KK) TOIMIASEMAN MUKAAN Toimihenkilö 2676 2618 Asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät 3232 3233 3887 3996 2016 2015 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 4498 4418 Alempi keskijohto 3947 3937 Ylempi keskijohto 4691 4573 Johto 5093 5637 Ylin johto 5744 6045 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6
TRADENOMIEN PALKKAKEHITYS POSITIIVISTA KAIKISSA PALKKALUOKISSA V uonna 2016 palkkakehitys oli positiivista kaikissa palkkaluokissa. Mediaanipalkka nousi 100 euroa eli hieman reilut 3 prosenttia. Palkkojen kehitys jatkui samalla maltillisella tasolla kuin aiempana vuonna. Vastaajista 56,5 prosenttia kertoo palkan nousseen edellisestä vuodesta ja kolmannes kertoo palkan pysyneen ennallaan. Edelliseen vuoteen nähden hieman suuremmalla osalla palkka on pysynyt ennallaan. Syynä ansiotason nousuun oli useimmiten liittojen neuvottelema kollektiivinen palkankorotus. Noin 40 prosenttia ilmoitti ansiomuutoksen syyksi yleiskorotuksen ja noin joka viides vastaajista sai henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän meriittikorotuksen. ANSIOIDEN KEHITYS Mies Nainen Yhteensä 70 % 60 % 56,5 % 58,5 % 57,8 % 50 % 40 % 30 % 34,3 % 28,9 % 30,7 % 20 % 10 % 4,2 % 4,9 % 4,7 % 4,2 % 7,0 % 6,0 % 0,7 % 0,8 % 0,8 % 0 % Noussut Pysynyt ennallaan Laskenut En ollut työssä lokakuussa 2015 opintojen, työttömyyden tms. vuoksi En osaa sanoa SYY ANSIOMUUTOKSEEN Yleiskorotus 41,2 % Henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä korotus (meriitti) 22,6 % Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 18,1 % Uusi asema tai tehtävä 15,1 % Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos 9,8 % Jokin muu 6,4 % Paikallinen/yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä) 4,9 % Muutos liikkuvassa palkanosassa (esim. provisio) 3,2 % Omat toimenpiteet (esim. paikkakunnan vaihto tai opiskelu) 2,8 % Muutos luontaisetujen verotusarvossa 2,2 % Lisäkoulutus tai -pätevyys 1,6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 7
TYÖKOKEMUKSELLA SUURI VAIKUTUS PALKKATASOON V uonna 2015 valmistuneiden palkkataso oli keskiarvolla mitattuna 2581 euroa kuukaudessa, vuonna 2005 valmistuneiden keskipalkka oli 3797 euroa kuukaudessa ja vuonna 2000 valmistuneiden keskipalkka oli 4085 euroa kuukaudessa. Kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen tradenomeilla ansiotaso on noussut keskimäärin 47 prosenttia. Työkokemuksen vaikutus palkkakehitykseen on tutkimuksen mukaan hyvin merkittävä. Työuran alkuvaiheesta lähtien palkkakehitys jatkuu samanlaisena aineiston päättymiseen saakka. KESKIPALKKA (BRUTTO, EUR / KK) TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEISEN TYÖKOKEMUKSEN MUKAAN 4500 4000 3500 3703 3896 4313 3000 2500 2555 2834 3188 2000 1-2 vuotta 3-5 vuotta 6-8 vuotta 9-11 vuotta 12-14 vuotta 15 vuotta tai enemmän SUKUPUOLTEN VÄLINEN PALKKAERO HIEMAN SUPISTUNUT Miestradenomien keskiarvopalkka oli 3934 euroa kuukaudessa naisten palkan jäädessä 3322 euroon. Vuonna 2016 sukupuolten välinen palkkaero keskipalkalla mitattuna oli siis miesten eduksi 612 euroa. Edellisenä vuonna palkkaero oli 688 euroa. Palkkaero miesten ja naisten välillä pieneni siis noin 76 eurolla, joka selittyy naisten palkkatason nousulla. KOKONAISKUUKAUSIANSIO (KESKIARVO, BRUTTO, EUR / KK) SUKUPUOLEN MUKAAN Yhteensä Mies Nainen 6000 5850 5500 5000 5000 4500 4551 4550 4000 3500 3000 2500 2000 3934 3533 3322 2432 2300 2262 2850 2679 2600 3650 3300 3122 4100 3852 KA F10 F25 MED F75 F90 8
Miehet saavat keskiarvolla mitattuna noin 18 prosenttia suurempaa palkkaa. Palkkaero sukupuolten välillä on hyvin erilainen toimiasemasta riippuen. Asiantuntijatasolla palkkaerot ovat maltillisia, kun puolestaan keskijohdon ja erityisesti johdon tehtävissä ne repeävät erittäin suuriksi. SUKUPUOLTEN VÄLINEN PALKKAERO MIESTEN HYVÄKSI ERI ASEMATASOILLA Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 24 % 29 % 21 % 11 % 6 % 3 % 5 % 9 % 0 % Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Miesten ja naisten välistä palkkaeroa selittävät osittain erot työelämään ja toimiasemaan sijoittumisessa. Miehistä noin 80 prosenttia on sijoittunut asiantuntija- tai esimiestehtäviin, kun naisista vastaaviin tehtäviin on sijoittunut noin 65 prosenttia. Toisena selittävänä tekijänä ovat miesten merkittävästi korkeammat palkkapyynnöt työnhakutilanteessa ja palkkaneuvottelussa. Kaikesta huolimatta noin 8 prosenttia palkkaerosta jää kuitenkin niin sanotuksi selittämättömäksi tekijäksi. Palkkaerot eri asematasoilla ovat suuria. Esimerkiksi johdon tehtävissä miehet ansaitsevat 23 prosenttia enemmän kuin naiset, kun taas asiantuntijatehtävissä miesten palkkataso on vain kolme prosenttia naisia korkeampi. Kokopäivätyössä olevista tradenomeista 40 prosenttia on tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkauksen piirissä on miehistä 45 % ja naisista 38 %. Tulospalkan osuus vuosiansioista oli keskimäärin 3931 euroa eli noin 8 % vuosiansioista. Miesten tulospalkkio oli keskimäärin 4857 euroa (8 % vuosiansioista) ja naisten 2817 euroa (7 % vuosiansioista) vuodessa. Tulospalkkioiden piiriin kuuluvista vastaajista palkkioita sai vuoden aikana 74 % vastaajista. Erityisesti johdon ja keskijohdon tehtävissä miesten tulospalkkiot ovat huomattavasti suurempia kuin naisten. TULOSPALKAN MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN VUONNA 2016 ASEMATASOITTAIN (BRUTTO, EUR / KK) 12000 11051 Mies Nainen Kaikki 10000 9100 8000 7017 6000 4000 2000 0 4386 3693 5140 3255 2738 2955 2589 0,7 % 1647 1980 Johto Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt 9
PALKKAPYYNTÖJEN EROAVAISUUDET SELITTÄVÄT OSALTAAN PALKKAEROJA Tutkimuksessa selvitettiin työhaastattelu- tai palkkaneuvottelutilanteessa esitetyn palkkapyynnön suuruutta sekä neuvottelun lopputuloksena syntyneen palkan tasoa, jolloin kävi ilmi, että palkkapyynnön ja toteutuneen palkan välillä on vahva yhteys. Myös miesten ja naisten välinen ero palkkapyynnön suuruudessa näkyy erona toteutuneessa palkkatasossa. PALKKAPYYNNÖN JA TOTEUTUNEEN PALKAN VÄLINEN ERO SUKUPUOLITTAIN JA ASEMATASOITTAIN (BRUTTO, EUR / KK) 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 5130 4042 3356 2600 3486 5038 3890 3254 2521 3373 4575 3725 3185 2444 3053 4444 3633 3107 2345 2963 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kaikki 2000 Palkkapyyntö Toteutunut Palkkapyyntö Toteutunut Mies Nainen Miesten palkkapyynnöt ovat keskimäärin 433 euroa korkeampia kuin naisten ja toteutunut palkka on miehillä 410 euroa suurempi kuin naisilla. Sama ilmiö havaitaan asematasosta riippumatta. Miehet pyytävät keskimäärin 14 prosenttia enemmän palkkaa kuin naiset ja toteutuneen palkkatason sukupuolten välinen ero on saman suuruinen. Mitä korkeampaa asematasoa tarkastellaan, sitä suurempia ovat miesten palkkatoiveet sekä toteutuneet palkat verrattuna naisten vastaaviin. Esimerkiksi johdon tehtävissä miesten palkkatoiveet ovat 12 prosenttia korkeampia ja toteutunut palkkataso 13 prosenttia korkeampi kuin vastaavan asematason omaavilla naisilla. Poikkeuksen muodostavat asiantuntijatehtävät, joissa miehet sekä pyytävät että saavat viisi prosenttia enemmän palkkaa kuin naiset. MIESTEN PALKKATOIVE JA TOTEUTUNUT PALKKA SUHTEESSA NAISTEN VASTAAVIIN Palkkatoive Toteutunut 16 % 14 % 12 % 12 % 13 % 14 % 14% 10 % 8 % 6 % 9 % 7 % 5 % 5% 6 % 8 % 4 % 2 % 0 % Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kaikki 10
USKO OMAAN TULEVAISUUTEEN TYÖELÄMÄSSÄ PARANTUNUT Usko oman työpaikan säilymiseen on tradenomien keskuudessa parantunut jo parin vuoden ajan. Vastaajista yli 80 prosenttia kokee oman työsuhteen tilanteen olevan vakaa tai melko vakaa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 75 prosenttia. Määräaikaisissa työsuhteissa olevat kokevat kuitenkin enemmän epävarmuutta: vain puolet kokee tilanteensa olevan vakaa tai melko vakaa. Usko työpaikan tilanteeseen yleisesti on myös parantunut. 70 prosenttia vastanneista uskoo työpaikan tilanteen säilyvän vakaana tai melko vakaana, kun edellisenä vuonna näin ajattelin vain 64 prosenttia. MILLAISENA NÄET OMAN TYÖPAIKKASI JA YRITYKSEN TILANTEEN LÄHITULEVAISUUDESSA? Oma tilanne Yrityksen tilanne 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 40,7 % 39,8 % 33,3 % 36,3 % 3,0 % 5,0 % 1,0 % 1,9 % 6,8 % 11,9 % 2,1 % 7,5 % 6,6 % 4,1 % Vakaa Melko vakaa Lomautukset mahdollisia Lomautukset todennäköisiä Irtisanomiset mahdollisia Irtisanomiset todennäköisiä En osaa sanoa 11
TYÖSSÄJAKSAMINEN T radenomien työssäjaksaminen on tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen kohtuullisen hyvällä tasolla. Asteikolla 1-5 keskimääräinen työssäjaksaminen sai arvosanan 3,6. Suurin osa vastaajista tunnistaa työstä aiheutuvan kuormituksen ja valtaosa palautuu työpäivän jäl- keen kuormituksesta. Kuitenkin vain 44 prosenttia kokee työpäivän aikana kuormituksesta palauttavia hetkiä. Tradenomien mielestä työssä viihtyvyyttä parannetaan parhaiten joustavilla työaikajärjestelyillä sekä kiinnittämällä huomiota esimiestyöhön. MIHIN SEIKKAAN PITÄISI MIELESTÄSI TYÖSSÄ VIIHTYVYYDEN PARANTAMISEKSI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA Esimiestyöhön Joustaviin työaikajärjestelyihin Toimeksiantojen / työtehtävien riittävään resursointiin Tiedonkulkuun Työmäärän jakautumiseen tasaisesti eri työntekijöille Etätyömahdollisuuksiin Palautteenantoon ja opastukseen Kouluttautumismahdollisuuksiin Yhteistoimintaan 12 % 19 % 19 % 42 % 41 % 38 % 36 % 35 % 33 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Mielipiteet työssä viihtyvyyden parantamiseksi vaihtelevat melko suuresti vastaajan oman asematason mukaan. Johtotehtävissä työskentelevät eivät näe kouluttautumismahdollisuuksia merkittävänä tekijänä, kun vastaavasti toimihenkilötasolla se koetaan hyvinkin tärkeäksi. Vain neljännes johtotehtävissä työskentelevistä pitää etätyömahdollisuuksien lisäämistä työssä viihtyvyyttä parantavaksi tekijäksi, kun taas asiantuntijoista ja keskijohdosta yli kolmannes kokee sen tärkeäksi. MIHIN SEIKKAAN PITÄISI MIELESTÄSI TYÖSSÄ VIIHTYVYYDEN PARANTAMISEKSI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA Toimeksiantojen / työtehtävien riittävään resursointiin Työmäärän jakautumiseen tasaisesti eri työntekijöille Etätyömahdollisuuksiin Kouluttautumismahdollisuuksiin 9 % 30 % 30 % 33 % 31 % 30 % 28 % 36 % 33 % 23 % 24 % 19 % 16 % 42 % 43 % 42 % Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 12
SIJOITTUMINEN ALUEELLISESTI Uudellamaalla työskentelee 52 prosenttia tradenomeista. Loput jakautuvat maakuntakaupunkeihin melko tasaisesti. Uudenmaan jälkeen eniten tradenomeja työskentelee Pirkanmaalla (10 %) ja Varsinais-Suomessa (8 %). Palkkataso vaihtelee maakuntien välillä maltillisesti lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, jossa on ollut koko tutkimushistorian ajan huomattavasti korkeampi ansiotaso. Koko maan keskiarvopalkka ilman Uudenmaan maakuntaa on 3167 euroa, joten Uudenmaan vaikutus palkkakeskiarvoon on noin 700 euroa. KESKIPALKKA ERI MAAKUNNISSA (BRUTTO, EUR / KK) 4000 3867 3800 3600 3400 3200 3000 3475 3334 3316 3269 3220 3187 3176 3176 3158 3020 2800 2600 2400 2200 2000 Uusimaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Savo Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu 2988 2935 2910 2863 2837 2816 2620 YLITYÖT T ehtyjen ylitöiden määrässä ei ole ollut merkittävää muutosta vuoden takaiseen verrattuna. Noin 35 prosenttia tradenomeista työskentelee yli 40 tuntia viikossa, kun vastaava luku oli aiempana vuonna 15 prosenttia. Jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi työmäärän arvioi 52 prosenttia vastaajista. Keskimäärin tradenomit työskentelevät 38,6 tuntia viikossa työsopimuksessa sovitun keskimääräisen 37,2 viikkotyötunnin sijaan. Pisin viikkotyöaika on johtavassa asemassa olevilla (45,5 tuntia viikossa), toiseksi pisin keskijohdossa työskentelevillä (40 tuntia viikossa) ja kolmanneksi pisin asiantuntijatehtävissä olevilla (39,5 tuntia viikossa). Lyhin viikkotyöaika on toimihenkilötehtävissä olevilla, joiden keskimääräinen viikkotyöaika on 38,1 tuntia. 13
TYÖSOPIMUKSESSA SOVITTU VIIKKOTYÖAIKA JA TOTEUTUNUT VIIKKOTYÖAIKA Sovittu keskiarvo Toteutunut keskiarvo 50 45 40 37,4 % 45,5 % 37,2 % 41,6 % 37,6 % 40,2 % 37,3 % 39,3 % 37,1 % 40,1 % 37,4 % 39 % 37,2 % 38,4 % 37 % 38,1 % 37,2 % 38,6 % 35 30 25 20 15 10 5 0 Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Yhteensä Lain mukaan ylityöt korvataan vain viidennekselle. Vastaajista 27 prosenttia ilmoittaa saavansa korvauksen ylitöistä tunti tunnista ilman korotuksia. Noin kymmenelle prosentille ylitöitä ei korvata lainkaan. Vastaajista reilu neljännes ilmoittaa, etteivät tee ylitöitä ollenkaan. KUINKA YLITYÖT KORVATAAN Korvataan ilman korotuksia En tee ylitöitä 26 % 27 % Työaikalain mukaan korotettuna rahana tai vapaana 20 % Ei korvata 11 % Korvataan muuten 4 % Korvataan ilman korotuksia vain osittain En tiedä Korvataan erillisenä rahakorvauksena 1 % 2 % 2 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Tradenomeista 53 prosenttia matkustaa työasioissa kotimaassa ja 32,5 prosenttia ulkomailla. Työssään matkustaville kertyy kotimaan matkapäiviä keskimäärin 9 päivää ja ulkomaan matkoja 7 päivää vuodessa. Matkatyötä tekevistä 27 prosenttia ei matkusta säännöllisen työajan ulkopuolella. 17 prosenttia saa työajalla tapahtuvasta matkustamisesta tuntipalkkaa vastaavan korvauksen kun taas 43 prosentilla matkustamisen katsotaan sisältyvän työaikaan eikä sitä korvata. 14
PALKKAMALLI TUTKIMUKSESTA T utkimukseen vastanneiden kuukausiansioihin vaikuttavia taustatekijöitä pyritään selittämään seuraavalla sivulla olevan regressiomallin avulla. Mallin selitettävänä muuttujana on käytetty kuukausipalkan sijaan sen luonnollista logaritmia, mikä helpottaa tulosten tulkintaa, sillä mallin tuottamat kertoimet kuvaavat palkassa tapahtuvaa prosentuaalista muutosta selittävän muuttujan yhden yksikön kasvusta. Selitettävän muuttujan pohjana käytetty palkka on vastaajan ilmoittama kokonaiskuukausiansio lokakuussa 2016. Kokonaiskuukausiansioon luetaan mukaan vain päätoimesta saadut tulot, luontoisetujen verotusarvo ja muut palkkaan kuuluvat lokakuuhun kohdentuvat lisät (esim. provisiot). Kokonaiskuukausiansiossa ei ole huomioitu esimerkiksi pääomatuloja, lomarahoja eikä ylityökorvauksia, vaikka ne korvattaisiin kiinteänä, erillisenä kuukausilisänä. Valmistumisvuodesta laskettua tutkinnon suorittamisesta kulunutta aikaa lukuun ottamatta kaikki mallin selittäjät ovat luokitteluasteikollisia. Näiden osalta tulkinta tehdään suhteessa lihavoituna merkityn vertailuluokan palkkatasoon. Mallin perusteella esimerkiksi naiset saavat noin 8 prosenttia pienempää kuukausipalkkaa kuin miehet, kun muut muuttujat pidetään muuttumattomina. Kultakin riviltä lukien kyseinen ominaisuus aiheuttaa mallin mukaan kyseisen prosentuaali- sen muutoksen kuukausiansioin vertailuluokkaan verrattuna. Tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan kohdalla tulkinta tehdään niin, että yhden vuoden lisäys tutkinnon ikään kasvattaa palkkaa 3,6 prosenttia. Tutkinnosta kuluneen ajan neliötermi on mallissa korjaamassa työkokemuksen palkkoja hidastuvasti nostavaa vaikutusta eli mitä enemmän työkokemusvuosia kertyy, sitä vähemmän yhden vuoden lisäys työkokemuksessa nostaa palkkaa. Mallin selitysaste on 63 %, eli tässä mallissa mukana olleet muuttujat pystyvät selittämään 63 % palkkojen vaihtelusta. Kunkin muuttujan p-arvo, sekä tilastollinen merkitsevyys (5 ja 10 prosentin riskitasoilla) on esitetty taulukossa. Malliin on pyritty pääosin ottamaan mukaan vain ne muuttujat, joiden vaikutus palkkatasoon on tilastollisesti merkitsevää, mutta mukana on myös muutamia valittuja työnantajan toimialoja, joiden vaikutus palkkatasoon ei ole tilastollisesti merkitsevää. Ylimmän johdon palkkaa tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon, että vaikka tulos on tilastollisesti merkitsevä, niin asemaltaan ylimpään johtoon itsensä kuuluviksi katsovia oli tutkimuksessa mukana suhteellisen vähän. 15
PALKKAMALLI TUTKIMUKSESTA Muuttuja Vaikutus p-arvo Tilastollisesti Tilastollisesti palkkaan merkitsevä merkitsevä 5 % riskitasolla 10 % riskitasolla Sukupuoli - vertailuluokka: miehet Työsuhde Aika tutkinnosta nainen -7,8 % 0,000 kyllä kyllä kokopäivätyö 34,1 % 0,000 kyllä kyllä vakituinen 10,1 % 0,000 kyllä kyllä aika tutkinnosta vuosina 3,5 % 0,000 kyllä kyllä aika tutkinnosta-neliötermi -0,1 % 0,000 kyllä kyllä Onko alaisia - vertailuluokka: ei alaisia alaisia 7,3 % 0,000 kyllä kyllä Tulospalkkauksen piirissä - vertailuluokka: ei tulospalkkaus 6,3 % 0,000 kyllä kyllä Seutukunta - vertailuluokka pääkaupunkiseutu Jyväskylän seutukunta -8,2 % 0,002 kyllä kyllä Lahden seutukunta -6,9 % 0,010 kyllä kyllä Oulun seutukunta -17,8 % 0,000 kyllä kyllä Tampereen seutukunta -13,8 % 0,000 kyllä kyllä Turun seutukunta -9,5 % 0,000 kyllä kyllä muu -13,7 % 0,000 kyllä kyllä Asema - vertailuluokka: asiantuntijat ylin johto 43,2 % 0,000 kyllä kyllä johto 31,5 % 0,000 kyllä kyllä ylempi keskijohto 16,2 % 0,000 kyllä kyllä alempi keskijohto 4,0 % 0,018 kyllä kyllä toimihenkilö -16,2 % 0,000 kyllä kyllä Työpaikan koko - vertailuluokka 1-9 henkilöä 10-29 7,4 % 0,000 kyllä kyllä 30-99 7,5 % 0,000 kyllä kyllä 100-249 7,6 % 0,000 kyllä kyllä 250-499 9,1 % 0,000 kyllä kyllä 500-999 8,8 % 0,000 kyllä kyllä 1000-2999 8,4 % 0,000 kyllä kyllä 3000-9,6 % 0,000 kyllä kyllä Työnantajan toimiala: vertailuluokka: kaupan ala teollisuus 7,2 % 0,000 kyllä kyllä ICT-ala 6,1 % 0,000 kyllä kyllä rahoitusala 6,3 % 0,001 kyllä kyllä liike-elämän palvelut 0,0 % 0,986 ei ei muu palvelutolminta -3,7 % 0,135 ei ei koulutus -3,0 % 0,255 ei ei julkinen hallinto -0,3 % 0,877 ei ei rakentaminen, kiinteistö, kuljetus 1,1 % 0,582 ei ei muut 7,7 % 0,048 ei kyllä 16
PALKKATAULUKOT JÄSENTUTKIMUKSEN TAULUKOIDEN LUKUOHJE KA keskiarvo F10 ilmoittaa sen palkan, jota pienempiä palkkoja 10% ko. ryhmään kuuluvista. F25 ilmoittaa sen palkan, jota pienempiä palkkoja 25% ko. ryhmään kuuluvista. MED mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienempi ja suurempi palkka on puolella ko. ryhmään kuuluvista. F75 ilmoittaa sen palkan, jota suurempia palkkoja 25% ko. ryhmään kuuluvista. F90 ilmoittaa sen palkan, jota suurempia palkkoja 10% ko. ryhmään kuuluvista. 17
PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) TOIMIASEMAN MUKAAN Yhteensä KA F10 F25 MED F75 F90 Ylin johto 6 045 3 930 4 300 6 200 7 040 8 400 Johto 5 637 3 600 4 320 5 200 6 500 8 600 Ylempi keskijohto 4 691 3 200 3 900 4 550 5 337 6 250 Alempi keskijohto 3 947 2 700 3 185 3 800 4 450 5 200 Erittäin vaativat asiantuntijateht. 4 498 3 330 3 720 4 360 5 046 6 000 Vaativat asiantuntijatehtävät 3 887 2 950 3 351 3 828 4 350 4 953 Asiantuntijatehtävät 3 232 2 400 2 700 3 150 3 641 4 200 Toimihenkilö 2 676 2 100 2 300 2 566 2 900 3 350 Mies KA F10 F25 MED F75 F90 Ylin johto 6 668 2 999 4 816 7 010 8 238 10 050 Johto 6 389 3 644 4 495 6 060 7 364 9 600 Ylempi keskijohto 5 218 3 890 4 298 5 000 5 950 7 028 Alempi keskijohto 4 184 2 685 3 250 3 965 4 775 6 000 Erittäin vaativat asiantuntijateht. 4 659 3 295 3 703 4 510 5 545 6 053 Vaativat asiantuntijatehtävät 3 948 2 940 3 300 3 900 4 412 5 165 Asiantuntijatehtävät 3 340 2 400 2 700 3 200 3 803 4 500 Toimihenkilö 2 865 2 100 2 350 2 676 3 000 3 880 Nainen KA F10 F25 MED F75 F90 Ylin johto 5 365 3 248 4 033 5 500 6 581 7 167 Johto 4 942 3 528 4 033 4 743 5 465 6 500 Ylempi keskijohto 4 306 3 028 3 511 4 275 4 875 5 844 Alempi keskijohto 3 782 2 740 3 100 3 760 4 300 4 968 Erittäin vaativat asiantuntijateht. 4 377 3 324 3 747 4 200 4 919 5 534 Vaativat asiantuntijatehtävät 3 839 2 932 3 378 3 752 4 288 4 790 Asiantuntijatehtävät 3 177 2 390 2 700 3 100 3 590 4 030 Toimihenkilö 2 621 2 100 2 292 2 550 2 900 3 258 18
PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) KOULUTUSOHJELMAN MUKAAN Koulutusohjelma KA F10 F25 MED F75 F90 Finanssi- ja talousasiantuntijan ko. 4 016 2 666 3 100 3 720 5 000 6 000 Johdon assistenttityön ja kielten ko. 3 675 2 222 2 700 3 614 4 667 5 300 Kansainvälisen kaupan ko. 3 743 2 300 2 800 3 500 4 340 5 241 Kirjasto ja tietopalvelualan ko. 2 761 2 068 2 100 2 697 3 145 3 860 Liiketalouden ko. 3 474 2 290 2 607 3 200 4 002 4 957 Liiketoiminnan logistiikan ko. 3 239 2 200 2 640 2 955 3 820 4 465 Myynnin ko. (esim Myyntityön tai myynnin ja visuaalisen markkinoinnin ko. jne.) 3 048 2 090 2 324 2 750 3 625 4 100 Tietojenkäsittelyn ko. 3 655 2 500 2 850 3 458 4 230 5 000 Turvallisuusalan ko. 3 921 3 200 3 300 3 628 4 380 4 500 Yrittäjyyden ko. (esim. pk-yrittäjyyden tai yritystoiminnan kehittämisen ko. jne.) 3 376 2 250 2 600 3 119 3 850 4 750 BBA, International business tms. 3 571 2 292 2 559 3 200 4 151 5 223 Jokin muu 3 656 2 383 2 980 3 500 4 180 5 020 KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) VALMISTUMISVUODEN MUKAAN Valmistumisvuosi KA F10 F25 MED F75 F90 1995 3 872 3 000 3 300 3 730 4 320 5 150 1996 3 940 2 500 3 000 3 600 4 500 5 500 1997 4 153 2 630 3 201 4 040 5 147 5 850 1998 4 661 3 200 3 530 4 085 5 900 6 800 1999 4 251 2 650 3 000 3 870 4 817 6 500 2000 4 085 2 760 3 148 3 815 4 640 5 500 2001 4 231 2 950 3 312 3 920 4 814 5 850 2002 4 209 2 724 3 315 3 995 4 900 6 000 2003 3 783 2 600 3 010 3 550 4 287 5 000 2004 3 908 2 553 2 827 3 600 4 500 5 340 2005 3 797 2 560 3 000 3 600 4 224 5 200 2006 3 840 2 595 3 000 3 749 4 250 4 800 2007 3 798 2 617 2 966 3 665 4 337 5 100 2008 3 483 2 400 2 800 3 300 4 005 4 500 2009 3 352 2 310 2 700 3 100 3 938 4 780 2010 3 315 2 292 2 700 3 185 3 700 4 350 2011 3 129 2 250 2 590 3 000 3 500 4 200 2012 2 988 2 320 2 503 2 850 3 312 3 900 2013 2 869 2 200 2 400 2 700 3 200 3 833 2014 2 782 2 065 2 300 2 654 3 050 3 628 2015 2 581 2 050 2 250 2 500 2 750 3 220 2016 2 392 1 901 2 020 2 266 2 500 3 088 19
PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) OPPILAITOKSEN MUKAAN Ammattikorkeakoulu KA F10 F25 MED F75 F90 Arcada-Nylands Svenska yh 3 825 2 500 2 670 3 402 4 250 4 883 Centria (ent. Keski-Pohjanmaan amk) 3 200 2 100 2 331 3 100 3 770 4 500 HAAGA-HELIA (ent. Haaga amk tai Helia) 3 900 2 550 3 000 3 650 4 500 5 500 Hämeen amk 3 112 2 249 2 500 2 815 3 500 4 400 Jyväskylän amk 3 413 2 357 2 643 3 271 3 884 4 829 Kajaanin amk 3 223 2 150 2 475 2 824 3 869 4 947 Karelia (ent. Pohjois-Karjalan amk) 3 377 2 204 2 516 3 100 4 040 4 544 Kymenlaakson AMK 3 176 2 143 2 350 2 850 3 739 5 000 Lahden amk 3 514 2 250 2 505 3 400 3 874 5 270 Lapin amk (ent. Kemi-Tornion amk tai Rovaniemen amk) 3 130 2 215 2 500 3 000 3 500 4 200 Laurea amk 3 895 2 600 2 960 3 525 4 500 5 500 Metropolia (ent. EVTEK tai Stadia) 3 913 2 550 3 000 3 640 4 390 5 800 Mikkelin amk 3 586 2 100 2 700 3 200 4 220 5 200 Novia Yrkeshögskolan 3 409 2 400 2 400 3 000 4 000 6 100 Oulun ammattikorkeakoulu 3 206 2 244 2 500 3 010 3 500 4 108 Saimaan amk (ent. Etelä-Karjalan AMK) 3 311 2 000 2 443 3 182 3 920 4 600 Satakunnan amk 3 593 2 395 2 630 3 336 4 200 4 739 Savonia amk (ent. Pohjois-Savon amk) 3 222 2 130 2 500 3 000 3 670 4 890 Seinäjoen amk 3 104 2 150 2 400 2 900 3 543 4 320 Tampereen amk (ent. TAMK ja PIRAMK) 3 364 2 300 2 600 3 065 3 820 5 000 Turun amk 3 346 2 200 2 520 3 264 4 000 4 500 Vaasan amk 3 219 2 100 2 500 3 030 3 490 4 600 Jokin muu 3 511 2 340 2 700 3 400 3 850 5 000 20
PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) TYÖNANTAJAN TOIMIALALUOKAN MUKAAN Toimialaluokka KA F10 F25 MED F75 F90 TEOLLISUUS maa-, metsä- ja kalatalous 4 006 2 500 2 725 3 610 4 750 6 700 kaivostoiminta ja louhinta 3 948 2 800 2 983 3 700 4 950 5 059 elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 3 930 2 300 2 770 3 749 4 650 6 000 tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus 3 330 2 456 2 800 3 150 3 936 4 005 sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 4 087 2 300 2 940 4 020 5 300 5 792 paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, puunhankinta, metsänhoito 3 736 2 350 2 907 3 650 4 602 5 100 koksin ja öljytuotteiden valmistus 4 133 3 520 3 685 3 990 4 582 5 033 lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 5 109 2 700 3 300 3 734 6 530 8 600 kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, kumi- ja muovituotteiden, keraamisten ja lasi-, betoni- ja kivituotteiden valmistus 3 667 2 900 3 050 3 600 4 266 4 500 metallien ja metallituotteiden jalostus 3 322 2 210 2 389 2 980 3 948 4 711 tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 3 561 2 600 3 090 3 420 4 058 4 516 metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 3 638 2 500 2 800 3 350 4 000 5 001 kulkuneuvojen valmistus 3 485 2 232 2 886 3 000 3 300 6 490 muu valmistus 3 546 2 284 2 697 3 350 3 800 5 500 energia-ala (sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto) 3 560 2 391 2 771 3 542 4 100 4 849 rakentaminen 3 552 2 300 2 520 3 008 3 900 5 500 PALVELUT graafinen ala 3 837 3 020 3 060 3 500 4 600 4 900 mainostoimistot 3 479 1 800 2 750 3 250 4 300 5 930 tukkukauppa 3 606 2 500 2 800 3 320 4 350 4 930 vähittäiskauppa 3 575 2 216 2 625 3 300 4 135 5 300 kuljetus ja varastointi 3 454 2 107 2 600 3 050 4 000 4 820 majoitus ja ravitsemistoiminta 3 361 2 080 2 588 2 875 4 123 4 500 ICT-ala (esim. televiestintä, verkon hallinta) 3 881 2 500 2 928 3 700 4 500 5 300 tietojenkäsittelypalvelut (esim. ohjelmistosuunnittelu, tietopalvelutoiminta) 3 883 2 600 3 016 3 627 4 480 5 300 muu informaatio- ja viestintäala 3 552 2 300 2 700 3 220 4 296 5 400 rahoitustoiminta 3 891 2 309 2 900 3 700 4 400 5 667 vakuutustoiminta 3 618 2 200 2 500 3 405 4 200 5 200 kiinteistöala (esim. isännöinti, kiinteistönhoito) 3 088 2 000 2 380 2 850 3 930 4 739 arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä konsultointi (esim. insinööri- ja suunnittelutoimistot) 3 525 2 442 2 890 3 200 3 990 4 500 kääntäminen ja tulkkaus 4 000 3 500 3 500 4 000 4 500 4 500 tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi 3 352 2 400 2 700 3 308 3 888 4 500 tilitoimistot 2 823 2 039 2 300 2 620 3 170 3 900 yrityskehitystoiminta (teknologia- ja innovaatiokeskukset) 3 496 2 620 2 800 3 700 4 050 4 100 muut palvelut liike-elämälle (esim. lakiasiaintoimistot) 3 741 2 538 2 873 3 425 4 070 5 200 koulutus 3 080 2 222 2 491 2 900 3 498 4 377 järjestösektori 3 379 2 400 2 511 3 175 3 752 5 060 muu palvelutoiminta 3 467 2 200 2 600 3 300 3 927 5 248 muu toiminta (esim. terveys- ja sosiaalipalvelut, virkistystoiminta, vuokraustoiminta) 3 441 2 400 2 608 3 175 3 810 5 100 JULKINEN SEKTORI julkinen hallinto (esim. verohallinto) 3 473 2 233 2 800 3 400 4 096 4 550 kunta- tai kuntayhtymä 3 090 2 200 2 500 3 000 3 400 4 428 valtio 3 316 2 300 2 506 3 200 4 000 4 500 seurakunta 2 675 2 179 2 220 2 583 3 078 3 666 21
PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) SYNTYMÄVUODEN MUKAAN Syntymävuosi KA F10 F25 MED F75 F90 1952 2 400 2 400 2 400 2 400 2 400 2 400 1953 3 710 3 710 3 710 3 710 3 710 3 710 1954 3 150 2 700 2 700 3 150 3 600 3 600 1955 3 692 2 200 2 583 2 760 4 520 6 399 1956 4 894 4 100 4 264 4 447 5 523 6 581 1957 6 035 4 570 4 570 6 035 7 500 7 500 1958 3 869 2 827 3 269 3 973 4 500 4 757 1959 3 777 2 100 3 094 4 100 4 450 4 890 1960 3 491 2 200 2 893 3 719 4 121 4 267 1961 4 147 2 900 3 300 4 015 5 100 5 500 1962 4 604 2 814 3 350 4 300 5 880 6 526 1963 3 876 2 802 3 050 3 500 4 500 5 337 1964 4 242 2 316 4 000 4 217 4 700 6 500 1965 4 876 2 800 3 539 4 750 6 100 7 430 1966 3 758 2 414 2 950 3 500 4 262 5 800 1967 4 108 2 450 3 250 3 800 5 170 5 912 1968 3 537 2 839 3 001 3 603 3 900 4 327 1969 3 886 2 732 3 000 3 475 4 750 5 600 1970 3 639 2 391 2 890 3 336 4 300 5 033 1971 4 429 2 892 3 161 4 266 5 372 6 750 1972 3 965 2 720 3 250 3 750 4 516 5 400 1973 4 176 2 568 3 200 3 809 4 800 6 131 1974 4 295 2 900 3 330 4 000 5 021 6 000 1975 4 075 2 560 3 100 4 000 4 700 5 350 1976 3 870 2 609 3 020 3 600 4 350 5 350 1977 4 062 2 500 3 088 3 840 4 650 5 850 1978 3 816 2 680 3 016 3 616 4 420 5 200 1979 4 004 2 680 3 167 3 804 4 700 6 000 1980 3 958 2 500 2 937 3 660 4 468 5 320 1981 3 705 2 514 2 900 3 466 4 200 5 223 1982 3 536 2 500 2 750 3 351 4 200 4 775 1983 3 505 2 500 2 811 3 420 3 990 4 700 1984 3 335 2 300 2 650 3 255 3 953 4 400 1985 3 209 2 290 2 600 3 005 3 600 4 350 1986 3 077 2 240 2 500 3 000 3 520 4 050 1987 3 049 2 300 2 603 2 938 3 300 3 900 1988 2 906 2 300 2 492 2 800 3 200 3 600 1989 2 703 2 150 2 315 2 550 3 000 3 500 1990 2 486 2 000 2 250 2 481 2 750 3 000 1991 2 427 2 000 2 200 2 309 2 676 2 958 1992 2 339 2 000 2 143 2 270 2 500 2 700 1993 2 294 1 893 2 033 2 203 2 550 2 758 1994 2 123 1 750 1 900 2 116 2 400 2 500 22
PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) PÄÄASIALLISEN TYÖTEHTÄVÄN MUKAAN Työtehtävä KA F10 F25 MED F75 F90 HALLINTO Henkilöstöhallinnon yleistehtävät 3 680 2 200 2 664 3 300 4 000 6 000 Henkilöstösuunnittelu ja -hallinto 4 032 2 990 3 219 3 799 4 500 5 800 Rekrytointi 3 304 2 300 2 700 3 100 3 876 4 480 Toimistohallinto (esim. toimistopäälliköt) 3 954 2 720 3 279 3 875 4 500 5 300 Yleisjohto (esim. toimitus-/hallintojohtajat) 5 519 3 550 4 300 5 200 6 500 8 400 Projektinhallinta (esim. projektikoordinaattorit/-päälliköt) 3 807 2 669 2 900 3 650 4 050 5 000 IT-TEHTÄVÄT IT-järjestelmäsuunnittelu ja -ylläpito 3 771 2 675 3 190 3 650 4 400 5 000 IT-tukihenkilöt ja -käyttöpalvelut 3 115 2 300 2 550 2 969 3 350 4 189 Ohjelmistosuunnittelu ja ohjelmointi 3 581 2 500 2 785 3 500 4 200 4 850 Tietohallinto ja tietoturvallisuus 4 339 3 150 3 400 4 200 5 173 5 440 Konsultointi 4 372 3 200 3 600 4 090 5 000 6 000 MYYNTI, MARKKINOINTI JA OSTO Myynnin tukitehtävät 3 285 2 230 2 550 2 973 3 455 4 100 Myynti 3 592 2 000 2 582 3 116 4 450 6 000 Myynti (B2B) 4 489 2 770 3 336 4 245 5 100 6 250 Markkinoinnin ja mainonnan yleistehtävät 3 474 2 600 2 827 3 012 3 806 4 500 Markkinoinnin ja mainonnan suunnittelu 3 649 2 650 2 808 3 350 4 249 5 000 Osto- ja hankintatehtävät 3 702 2 500 2 950 3 510 4 200 4 800 LOGISTIIKKA, TUOTEHALLINTA, TUOTANTO JA T&K Logistiikka, huolinta ja rahtaus 2 955 2 200 2 500 2 820 3 400 3 955 Kuljetus ja varastointi 3 144 1 926 2 050 2 900 3 185 5 900 Tuotannon hallinta ja suunnittelu (esim. tuotantopäälliköt) 3 860 2 300 3 840 4 144 4 477 4 540 Tuotehallinta 4 243 2 700 3 250 4 108 4 500 5 600 Tuotesuunnittelu ja tuotekehitys 4 326 3 100 3 531 4 240 4 750 6 000 Tutkimustehtävät 2 904 1 400 2 100 3 300 3 800 3 920 Suunnittelu- ja kehitystehtävät 3 940 2 700 3 200 3 670 4 423 5 600 TALOUDELLISET TEHTÄVÄT Sijoitustoiminta (esim. meklarit) 4 266 2 666 2 700 3 925 5 560 5 667 Pankki ja rahoitus 3 433 2 206 2 500 3 165 4 020 4 520 Vakuutus 3 259 2 200 2 375 2 834 4 100 4 950 Verotus 3 229 2 400 2 800 3 100 3 850 4 096 Luotonvalvonta ja perintä 3 262 2 300 2 400 2 845 3 700 5 337 Kirjanpito 2 886 2 147 2 395 2 750 3 318 3 831 Taloushallinnon yleistehtävät 2 855 2 200 2 419 2 724 3 169 3 600 Vaativat taloushallinnon tehtävät (esim. controllerit ja tilintarkastajat) 4 144 3 000 3 447 4 010 4 700 5 360 Palkanlaskenta 2 623 2 131 2 300 2 550 2 886 3 170 MUUT TEHTÄVÄT Sihteeri- ja assistenttitehtävät (esim. toimistosihteerit) 2 440 2 100 2 233 2 400 2 585 2 820 Vaativat assistenttitehtävät (esim. johdon assistentit) 2 880 2 320 2 600 2 800 3 100 3 530 Asiakaspalvelu 2 826 2 098 2 200 2 656 3 227 3 870 Tiedottaminen, viestintä ja pr 3 530 2 500 3 000 3 500 3 900 4 667 Kiinteistönhoitotehtävät (esim. isännöitsijät) 3 198 2 432 2 550 2 700 3 108 4 500 Muut tehtävät 3 585 2 350 2 779 3 400 4 199 4 963 Opetus- ja koulutustehtävät 3 632 2 870 3 278 3 626 4 085 4 500 23
PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) ALUEEN MUKAAN Alue KA F10 F25 MED F75 F90 PK-seutu 3 883 2 551 3 000 3 630 4 485 5 320 Uusimaa 3 527 2 333 2 710 3 450 4 093 5 031 Turku 3 236 2 200 2 500 3 015 3 850 4 457 Lahti 3 464 2 302 2 500 3 100 3 988 5 275 Pori 3 477 2 150 2 503 2 700 4 050 7 180 Hämeenlinna 3 052 2 210 2 504 2 743 3 299 4 018 Tampere 3 153 2 208 2 500 2 948 3 603 4 421 Jyväskylä 3 203 2 215 2 542 2 967 3 540 4 808 Kymenlaakso 2 833 2 020 2 300 2 600 3 225 4 000 Mikkeli 3 341 2 332 2 700 3 200 4 036 4 866 Lappeenranta 3 400 2 000 2 226 2 740 4 268 6 623 Savonlinna 3 302 2 186 2 609 3 100 3 737 - Seinäjoki 3 228 2 069 2 310 2 980 4 000 4 716 Vaasa 2 887 2 092 2 297 2 879 3 235 3 860 Kokkola 2 729 1 787 2 213 2 600 3 200 3 540 Kuopio 2 918 2 082 2 203 2 759 3 463 3 996 Pieksämäki 3 081 2 300 2 400 3 050 3 670 - Joensuu 2 882 1 950 2 494 2 758 3 175 3 978 Kajaani 2 635 1 948 2 070 2 638 3 021 3 684 Oulu 3 084 2 215 2 419 3 000 3 500 4 227 Kemi-Tornio 2 824 2 120 2 413 2 750 3 075 3 780 Lappi 3 021 2 132 2 349 2 857 3 222 4 200 24
TRADENOMI, 210 OPINTOPISTETTÄ (BACHELOR OF BUSINESS ADMINISTRATION) LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tradenomi (Barchelor of Business Administration), on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä. Opintojen suorittamisaika on noin 3,5 vuotta. Tradenomikoulutukseen sisältyy pakollinen 30 opintopisteen laajuinen alan työharjottelu sekä 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Tutkinto on laaja-alainen korkea-asteen liiketalouden tutkinto. Tutkintoa voi hakea opiskelemaan henkilö, jolla on suoritettuna II-asteen yleissivistävä ja / tai ammatillinen tutkinto. T radenomi on asiantuntija, jolla on valmiudet toimia kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Tutkinto mahdollistaa työllistymisen monipuolisesti eri sektoreille niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tradenomit toimivat useimmiten markkinoinnin, talous- ja henkilöstöhallin- non, viestinnän, tietojenkäsittelyn sekä kansaivälisen kaupan tehtävissä. Lisäksi entistä useampi tradenomi ryhtyy yrittäjäksi. Tradenomeja on koulutettu jo yli 20 vuotta. Tällä hetkellä koulutuksen aloittaa vuosittain noin 8000 opiskelijaa. TRADENOMI (YLEMPI AMK), 90 OPINTOPISTETTÄ (MASTER OF BUSINESS ADMINISTRATION) LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinto on läheisessä yhteydessä työelämään ja antaa mahdollisuuden mm. tradenomi- tai BBA-tutkinnon suorittaneille syventää ammattitaitoaan. T utkinnon laajuus on 90 opintopistettä ja sen keskimääräinen suorittamisaika on 2-3 vuotta. Opinnot toteutetaan pääsääntöisesti työn ohessa. Opinnot sisältävät työelämän kehittämistehtävän, joka on laajuudeltaan 30 opintopistettä. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on AMKtutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus ao. alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkinto syventää ammatillista osaamista ja tuottaa lisävalmiuksia yritysten kehitys-, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on tuottaa yrityskehityksen osaajia ja asiantuntijoita parantamaan yritysten kilpailukykyä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä muun muassa yrityksen kehitysprojektien vetäjänä sekä suunnittelu- ja johtotehtävissä. Tutkinnon suorittaneilla on kyky toimia myös kasvuhakuisina ja innovatiivisina yrittäjinä. Koulutuksen aloittaa vuosittain noin 1000 opiskelijaa. 25
TRADENOMI - URALLA ETEENPÄIN! Kuinka pyytää tehtävien mukaista palkkaa? Miten valmistautua palkka- tai kehityskeskusteluun? Onko tähtäimessäsi asiantuntijaura tai kokonaan uusi työpaikka? Osaatko markkinoida omaa osaamistasi? Tarvitseeko CV:si päivittämistä? TRAL:n monipuoliset urapalvelut tukevat urasuunnitteluasi niin työuran alkuvaiheessa, palatessasi perhevapailta työelämään tai uusia haasteita etsiessäsi. HENKILÖKOHTAINEN URAPALVELU Yksilöllinen uranohjauksemme auttaa urakehityksen eri käänteissä. Työnhakuun liittyen palvelu auttaa esimerkiksi työhakemuksen ja CV:n laatimisessa sekä työhaastatteluun valmistautumisessa. Jatko- ja lisäkoulutuksen tarve kartoitetaan yksilöllisesti, saat myös neuvontaa kehitys- tai palkkakeskusteluun valmistautumisessa sekä lisäeväitä urasuunnitteluun. Myös Musta- ja Kultajäsenet saavat henkilökohtaista uraohjausta. Järjestämme urakoulutuksia eri puolilla Suomea, valmennuksia toteutetaan myös verkossa. Mentorointiohjelmamme avulla työuraa aloittelevat tradenomit voivat sparrata työelämäasioista kokeneemman tradenomikollegan kanssa. Lue lisää: tral.fi/urapalvelut PALKKANEUVONTA Henkilökohtainen palkkaneuvonta on tukenasi, kun mietit palkkapyyntöäsi työhakemukseen tai valmistaudut palkkaneuvotteluun. Palkkaneuvonnastamme saat tietoa, minkälaista palkkaa samoissa tehtävissä tai samalla alueella työskentelevät tradenomit tai muut korkeakoulutetut ansaitsevat. Palkkaneuvonta on myös opiskelijajäsenten käytettävissä. Lue lisää tral.fi/palkkaneuvonta DIGIJURISTI TRAL:n uusi sähköinen palvelu, Digijuristi, vastaa yleisimpiin työsuhdekysymyksiin 24/7. Palvelusta löytyvät kysymykset vastauksineen on koottu vuosien varrella liittoon tulleista kysymyksistä. Valitse haluamasi aihe Digijuristin etusivulla. Palvelu kysyy tarkentavia kysymyksiä ja pyytää sinua kirjautumaan sisään ennen loppuvastauksen antamista ( jäsennumerolla). Digijuristista löydät vastauksia mm. näistä aiheista: määräaikainen työsuhde palkka vuosiloma perhevapaat yt-neuvottelut työsuhteen päättyminen työsuhdeturva Digijuristi on tarkoitettu helpottamaan ja sujuvoittamaan asiointia työsuhteisiin liittyvissä juridisissa asioissa. Se ei korvaa henkilökohtaista asiointia työsuhdelakimiehen kanssa, mutta esimerkiksi palvelussa annettavat esitiedot nopeuttavat asiasi käsittelyä. Voit antaa esitietoja esimerkiksi laittomasta irtisanomisesta, perusteettomasta määräaikaisuudesta ja palkkasaatavista. Tarvittaessa voit myös lähettää helposti yhteydenottopyynnön työsuhdeneuvontaan suoraan Digijuristi-palvelusta. Pääset palveluun TRAL:n verkkosivujen etusivulta tai suoraan osoitteessa digijuristi.tral.fi. 26
HYVINVOINNIN OHJAUSPALVELUT Stressinhallinta, ajanhallinta, palautuminen, hyvinvoinnin johtaminen ja psyykkisen kuormituksen hallinta ovat teemoja, jotka ovat puhuttaneet tradenomeja viime vuosina paljon. Ne ovat avainasemassa, kun puhutaan ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä ja työkyvyn arvioinnista, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Työhyvinvoinnin toteutuminen ei ole pelkästään työntekijän etu, vaan myös yritysten ja yhteiskunnan intressi. Työhyvinvoinnin edistäminen on liitolle tärkeää ja se on yksi strategiamme kärkitavoite. Vaikutamme asiaan niin edunvalvontatyön kautta kuin jäsenille suunnattujen uusien työhyvinvointipalvelujen avulla. Vuonna 2017 on jäsenille luvassa sekä hyvinvointi-, työkyky- ja esimiesohjausta että erilaisia työhyvinvointitapahtumia ja webinaareja. HYVINVOINTIOHJAUS Stressinhallinta Ajanhallinta Palautuminen Arjenhallinta TYÖKYKYOHJAUS Sairauden vaikutus työssäjaksamiseen Psyykkinen kuormitus työssä Psyykkinen hyvinvointi Yt-tilanteet Irtisanomistilanteet Kiusaaminen ja häirintä Työkyky ESIMIESOHJAUS Alaisen motivointi Työhyvinvoinnin tukeminen Alaisen työkykyongelmat ja työpahoinvoinnin tunnistaminen Hankalat tilanteet tiimissä Puheeksiottaminen Minä esimiehenä Erilaiset alaiset KAIKKI JÄSENEDUT JA -PALVELUT LÖYDÄT VERKKOSIVUILTAMME SEKÄ JÄSENETUOPPAASTAMME
TRADENOMI ON ASIANTUNTIJA. Tradenomiliitto TRAL ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki tel. 020 155 8800 toimisto@tral.fi tral.fi facebook.com/tradenomiliitto twitter.com/tradenomiliitto