Jos lait ovat huonoja ja virkamiehet hyviä, hallitseminen on mahdollista. Mutta jos virkamiehet ovat huonoja, parhaistakaan laeista ei ole apua Seminaari Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta 12.5.2016
Valtion virkamieslaki instituutiona Verrattuna perinteiseen eurooppalaiseen malliin: Karriäärijärjestelmä: Suomessa puhtaana vain poikkeuksellisesti, pääsääntönä tehtäväjärjestelmä Statussuhde ja valtion määräämisvalta: virkaehtosopimusjärjestelmä laaja poikkeus, virkapalkka ei ole elatusta Virkamiehillä virkavastuu sekä erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia Työtaisteluoikeus on (vrt.saksa) Kurinpitojärjestelmä: ei lähtökohtaisesti
Valtion virkamieslaki instituutiona Perustuslain kannalta: virkamies mainitaan suoraan 3:ssa pykälässä (118, 125, 126 ); sen lisäksi tuomari on esillä 4:ssä pykälässä ja syyttäjä 1:ssä Tärkeä on etenkin PL 124, joka ilmaisee virkamieshallinnon periaatteen; pykälä edellyttää pääsääntönä, että virkamiehet hoitavat julkiset hallintotehtävät Samoin Oikeusvaltioperiaatteen (PL 2.3 ) voi katsoa edellyttävän virkavastuussa olevia virkamiehiä Poikkeuksellisen vahva laillisuusperinne: virkamiehen itsenäisyys päätöksenteossa; ei hierarkkista käskyvaltaa
Valtion virkamieslaki instituutiona Osittain tulkinnanvaraista on, missä laajuudessa perustuslaki turvaa virkamiesoikeuden eri elementtejä Virkajärjestelmä: PL 125, 126 (ilmaus hallinnon jatkuvuudesta) Työntekijän (virkamiehen) aseman lakisääteisyys: PL 18 (Oikeus työhön) Virkamiehen itsenäisyys päätöksentekijänä (PL 2.3 ) Virkamiehistö instituutiona: Hallitusvalta (PL 3.2 ), Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate (PL 2 ) (vrt. saksalainen perustuslaintulkinta: virkamiehistö on demokraattisen tasavallan välttämätön osa)
Valtion virkamieslaki instituutiona Virkasuhteen käyttöala (PL 124 ): julkisten hallintotehtävien hoitaminen, mukaan lukien julkisen vallan käyttö; PL:n vakiintuneen tulkinnan mukaan myös tuomarin on oltava virkasuhteessa; Paljon lainsäädäntökäytäntöä: perustuslailla ei suoranaisesti suojata virka- tai muun palvelussuhteen säilymistä laadultaan muuttumattomana (mm. PeVL 64/2002, 11/2009) Mutta hanke luopua valtion virkasuhdejärjestelmästä edellyttäisi edellytysten tarkkaa valtiosääntöoikeudellista arviointia, ja luopuminen vaatisi joka tapauksessa laajahkoja muutoksia perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön (tällaista hanketta ei liene suunnitteilla)
Valtion vahvistuva rooli Vahvan valtion vastustajat (kuten uusliberaalit, globalisaation kannattajat, ruohonjuuriliikkeet): valtio on pikemminkin ongelma kuin ongelmien ratkaisu Perinteiset valtion tehtävät: turvallisuus, järjestys, oikeus ja oikeudenmukaisuuden takaaminen nämä tehtävät ovat laajenemassa Edellyttääkö EU:n heikkous toimeenpanijana vahvaa valtiota? Onko EU toimeenpanijana kääpiö? Autoritaarinen valtio torjuttava: Putin, Orbán, Erdogǎn ei klaaneja eikä suosikkijärjestelmiä
Valtion vahvistuva rooli Digitaalisuus ei sovi kaikkeen: tarvitaan myös analogisia toimia (kuten terrorismin torjunnassa) Hallinnon hierarkkisuus: myös linjajohtamista tarvitaan yhden viranomaisen hallinnonalamalli ei ole ongelmaton Jatkuvat muutokset heikentävät instituutiota Valtionhallinto suhteessa tulevaan alueelliseen itsehallintoon: tyypilliset valtion tehtävät olisi aihetta pysyttää valtion viranomaisilla
Virkamieslain pulmakohtia Tavoitteista: v. 1986 laki tähtäsi lainsäädännön yhtenäistämiseen (kodifiointiin) etenkin virkasuhdelajien osalta ja v. 1994 laki lähentämiseen työlainsäädäntöön Uusi laki voisi osaltaan palata yhtenäistämisen suuntaan: nykyistä lakia on muutettu usein, yli 40 kertaa Uuden lain ja virkaehtosopimusten väliset suhteet: oikeuksien ja etuuksien heikentämiskiellot suuntaan ja toiseen? Soveltamissuhteet muuhun lainsäädäntöön mutkikkaita: esimerkiksi hallintomenettelyyn, KHO 2014:103 (koeaikaisen virkasuhteen purkamispäätöksen perusteleminen); KHO 2012:128 (kollektiivi-irtisanominen)
Virkamieslain pulmakohtia Virkamieslain tulkinnan autonomisuus suhteessa TSL:iin syytä säilyttää: esimerkiksi irtisanomisperusteet ja määräaikaisia virkasuhteita koskevat korvaukset Eräistä virkamiesryhmistä omia sääntelyitä: erityisesti tuomarit (ehdotus tuomioistuinlaiksi, HE 7/2016) Ryhmäkohtaisiin erityissääntelyihin on aihetta turvautua vain perustellusta syystä Virkamiesten rekrytointi: nykyinen avoin hakujärjestelmä on syytä säilyttää
Virkamieslain pulmakohtia Poliittiset virkanimitykset: Ovat lain mukaan aina kiellettyjä (PL 6, 125.2, YhdenvertaisuusL 8 ) Jatkuva kiistojen, kanteluiden ja keskustelujen aihe Puolueilla on latentti tarve saada vaikutusvaltaa valtionhallinnossa Valitusmahdollisuuden avaaminen eli nimityksiä koskevan valituskiellon (VirkamL 57.3 ) kumoaminen (mm. oikeuskanslerin aloite 12.2.2015)