Esitykset muutoksiksi linjapaperiin

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 07 Sivu 1 / 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Esitykset muutoksiksi linjapaperiin Sisällys: 1. Toimintaympäristön muutokset 2. Olemassa olevat liiton kannat 3. Tarpeet kannan tarkennuksille 4. Hallituksen esitykset kannoiksi linjapaperiin 1. Toimintaympäristön muutokset Suomalainen korkeakoulutus on kansainvälistynyt viime vuosikymmeninä aiempaa nopeammin. Suomen ylioppilaskuntien liitto on tukenut ja edistänyt kansainvälistymistä vahvasti sekä korkeakoulutuksen että yleisemmin yhteiskunnallisesti mm. liikkuvuuteen ja maahanmuuttoon liittyvillä kannoillaan. Kansainvälisyydellä on kuitenkin nurjakin puolensa, eivätkä kaikki kansainvälisestä keskustelusta omaksutut tai sen inspiroimat ajattelu- ja toimintatavat ole kannatettavia tai hyväksyttäviä. Tutuimpia ja sekä kansainvälisesti että kotimaisittain keskustelluimpia esimerkkejä näistä ajattelu- ja toimintatavoista ovat koulutuksen näkeminen kauppatavarana, lukukausimaksujen leviäminen sekä maksujen kasvaminen ja niin kutsutut tutkintomyllyt (engl. diploma mills), joista voi ostaa itselleen korkeakoulututkinnon. Kuluneen kahden vuoden aikana on alkanut trendi, jossa Suomen korkeakoulutuskentälle ilmaantuu perinteiselle suomalaiselle koulutuspolitiikalle vieraita ajattelu- ja toimintatapoja edustavia toimijoita. Trendi pakottaa suomalaisen korkeakoulupoliittisen keskustelun kiinnittämään huomiota ja ottamaan kantaa kehityskulkuun. Ajankohtaiset toimintaympäristön muutokset pohjautuvat siihen, että elinkeinovapauden perusteella kotimainen tai ulkomainen taho voi järjestää Suomessa kaupallisia koulutuspalveluja. Toisin ja tarkemmin sanoen ulkomaiset korkeakoulut

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 07 Sivu 2 / 8 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 voivat perustaa Suomen alueelle sivutoimipisteen, ja toisaalta myös kotimaiset yrittäjät voivat tarjota koulutuspalveluja. Molemmista edellä mainituista on ollut olemassa esimerkkejä jo aiemminkin, mutta viimeisen kahden vuoden aikana näiden toimijoiden määrä on alkanut olennaisesti lisääntyä ja näyttää siltä, että seuraavien muutaman vuoden kuluessa trendi vain vahvistuu. Vuonna 2011 virolainen yksityinen yliopisto Estonian Business School (EBS) perusti kauppatieteellistä koulutusta järjestävän sivutoimipisteen Helsinkiin. Alunperin EBS suunnitteli 20 opiskelijan sisäänottoa, mutta hakijaryntäyksen johdosta päätyikin ottamaan yli nelinkertaisen määrän. EBS on laajentamassa sisäänottoa jatkossa. Hakijaryntäyksen syitä ei ole selvitetty, mutta taustalla voidaan olettaa vaikuttavan ylioppilassuman eli uusien ylioppilaiden ja korkeakoulujen aloituspaikkojen kohtaantoongelman. Hakijaryntäys lienee motivaationa siihen, että myös muut ulkomaiset korkeakoulut ovat kiinnostuneet Suomesta. Syksyllä 2012 Viron kolmanneksi suurin yliopisto, Tallinn Ülikool (TÜ), ryhtyi järjestämään oikeustieteellistä koulutusta niin ikään Helsingissä (45 opiskelijaa). Lisäksi tiedossa on, että useat virolaiset ja ainakin yksi venäläinen korkeakoulu ovat tiedustelleet Suomesta toimintatapoja ja suunnittelevat filiaalien perustamista Suomeen. Kotimaisista toimijoista on mainittava syksyllä 2012 toimintansa aloittanut Helsinki School of Business (HELBUS), joka nimensä mukaisesti tarjoaa kauppatieteellistä koulutusta. Aikaisemmista toimijoista voidaan mainita Scandinavian Arts and Business Institute (SABI), joka on toiminut Suomessa vuodesta 2006 alkaen. Edellä kuvatut korkeakoulut ja yritykset antavat hyvän kuvan siitä, miten eri lähtökohdista ja tavoin koulutusta voidaan järjestää. EBS:n ja TÜ:n virolaiset toimipisteet antavat Virossa virallisesti tunnustettuja tutkintoja. On kuitenkin epäselvää, kenen vastuulla on käytännössä valvoa, että myös Suomen toimipisteissä annettu opetus täyttää samat laatukriteerit ja kenen vastuulla esimerkiksi laadunvarmistus on. HELBUS puolestaan tarjoaa associate degree -tutkintoja (120 ECTS), jotka ovat eurooppalaiselle koulutusjärjestelmälle tuntemattomia. Sekä HELBUS:n että SABI:n

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 07 Sivu 3 / 8 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 tarjoamia tutkintoja ei ole akkreditoitu minkään viranomaisen tai vastaavan tahon toimesta. Kaikkia neljää yhdistää englanniksi annettava opetus ja opintojen maksullisuus. EBS:n kandidaattiohjelma maksaa 2630 euroa/vuosi, TÜ:n vastaava 3952/vuosi, HELBUS:n 3200 euroa/lukukausi. SABI:n maksut vaihtelevat muutamasta tuhannesta 17 000 euroon. Muilta osin rahoituspohja vaihtelee: EBS, SABI ja HELBUS ovat puhtaasti yksityisiä oppilaitoksia, kun taas TÜ on enimmäkseen julkisrahoitteinen valtionyliopisto. 2. Olemassa olevat liiton kannat Keskeiset kohdat SYL:n poliittisesta linjapaperista: Tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta. Tilauskoulutus ei vie resursseja opetukselta ja tutkimukselta, vaan tuo niitä lisää. Avoin yliopisto ei ole maksullinen valintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin. (2.1. Yhdenvertaisuus) Korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuvat motivaatioon ja soveltuvuuteen, eikä valmennuskursseille ole tarvetta. (2.1. Yhdenvertaisuus) Opintotukijärjestelmä tukee osaltaan myös kansainvälistä liikkuvuutta. (2.2. Toimeentulo) Korkeakoulujen tutkinnot ovat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen mukaisia, itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka on linkitetty kansalliseen ja eurooppalaisiin osaamisen viitekehyksiin. (3.1. korkeakoulututkinnot)

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 07 Sivu 4 / 8 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 Opiskelijan on mahdollista siirtyä tutkinnon suoritettuaan korkeakoulusta toiseen kaikkialla Euroopassa saaden osaamisensa täysimääräisesti tunnustettua. (3.1. Korkeakoulututkinnot) Korkeakoulut eivät ota käyttöön lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Jos jokin korkeakoulu lähtee kokeilemaan maksullisten maisteriohjelmien käyttöä, kokeilua arvioidaan ennalta sovitun kriteeristön mukaisesti. Kokeilua ei vakinaisteta, jos lukukausimaksujen käyttöönotto vähentää opiskelijamääriä merkittävästi, stipendijärjestelmä ei mahdollista tasa-arvoista koulutukseen pääsyä tai lukukausimaksujärjestelmä vaatii liikaa resursseja suhteessa tuottamaansa tulokseen. Stipendijärjestelmä takaa lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuuden täysipainoiseen opiskeluun taustasta ja varallisuudesta riippumatta. (5.1. Kansainväliset opiskelijat) Koulutusvientimuistiossa (SYL:n hallituksen hyväksymä 11.6.2010) SYL on määritellyt hyväksyttävän koulutusviennin seuraavasti: 1. Koulutusvienti on joko a. sellaista koulutuksen kaupallistamista, jonka maksajana voi olla ulkomainen tai kansainvälinen yritys, yhteisö tai valtio ei missään tapauksessa yksilö; tai b. muiden instrumenttien ja innovaatioiden kuten opetusteknologian, oppimisympäristöjen, opetussuunnitelmien, oppilas- ja opiskelijahuollon ja tukipalveluiden mallien, koulutusjärjestelmäja hallintomalli(e)n, infrastruktuurin sekä erilaisten kehittämiskonsultointien tuotteistamista, kaupallistamista ja vientiä. 2. Korkeakoulusektorilla koulutusviennin toteuttaja on ensisijaisesti korkeakoulu tai välittömästi sen omistuksessa toimiva yritys. 3. Koulutusviennin tavoitteena korkeakoulusektorilla on a. tuottaa lisärahoitusta korkeakoulun perustehtävien hoitamiseen toiminnan on oltava liiketaloudellisesti järkevää eli pitkällä aikavälillä voitollista,

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 07 Sivu 5 / 8 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 b. kansainvälistää korkeakouluyhteisöä niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin, ja c. parantaa mielikuvaa suomalaisesta osaamisesta. 4. Koulutusviennin toteuttamista, erilaisten koulutusvientiprojektien lainmukaisuutta ja tuotteiden laadunvarmistusta valvoo opetus- ja kulttuuriministeriön tai opetushallituksen alainen elin. 5. Kansainvälisille koulutusmarkkinoille pääsemiseksi ei uhrata yhteiskunnallisesti ja kansallisesti tärkeitä periaatteita, kuten maksutonta tutkintoon johtavaa koulutusta. Näillä ehdoilla järjestettävän koulutusviennin SYL lähtökohtaisesti hyväksyy. Tarkemmin SYL:n kantoja koulutusvientiin kuvataan [tässä] muistiossa. 3. Tarpeet kannan tarkennuksille Toimintaympäristön muutokset asettavat paineita sekä olemassa oleviin kantoihin nähden että toimintatavoille. Paineet koskevat toisaalta korkeakoulujärjestelmän rakennetta ja toimintaa, toisaalta opintososiaalisia etuuksia, ja etenkin näiden yhteisvaikutuksesta syntyvää tilannetta. Korkeakoulujärjestelmän toiminnan näkökulmasta kyse on yhtäältä toiminnan periaatteista ja toisaalta saadun koulutuksen laadusta, työelämärelevanssista ja opiskelijan oikeusturvasta. Kaupalliset toimijat voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös korkeakoulujärjestelmän rakenteeseen muuttamalla julkisen korkeakoulutuksen kysyntää ja tarjontaa, mikä vaikeuttaa koulutusmäärien ennakointia ja on siten haitaksi koulutuspoliittiselle ohjaukselle. Edelleen kaupallisten toimijoiden rahoituspohjalla voi olla vaikutuksia tai sitä voidaan käyttää vertailukohtana julkisten toimijoiden rahoitukseen.

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 07 Sivu 6 / 8 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat paineita myös opintotuen kehittämiselle. Nykylain mukaan opintotukea voidaan myöntää opintoihin ulkomailla, jos opinnot vastaavat opintotukilaissa tarkoitettuja opintoja Suomessa tai ovat vaihtoopiskelujakson aikana suoritettavia opintoja. Koska korkeakouluopintojen on vastattava opintoja Suomessa, tulee tuettavien ulkomaisten opintojen/tutkintojen olla järjestetty julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa tai olla muutoin opiskelumaassa akkreditoituja. Useissa maissa on erillinen akkreditointiviranomainen joka käsittelee opintojen vastaavuuteen liittyviä kysymyksiä. Suomessa opintojen vastaavuudesta ja tuettavuudesta päätöksen tekee Kela. Ulkomailla suoritettavia opintoja varten voi saada opintorahaa 298 / kk, asumislisää 210 / kk ja opintolainan takausta 600 / kk. Kela on tulkinnut ainakin EBS:n tapauksessa lakia siten, että se on myöntänyt edellä mainittua ulkomaille tarkoitettua opintotukea myös Suomessa sijaitsevassa sivutoimipisteessä opiskeleville opiskelijoille, sillä perusteella, että opintojen suorituspaikaksi on ilmoitettu Helsingin sijasta Tallinna. Tämä tulkinta johtaa siihen tilanteeseen, että käytännössä opintotuella tuetaan lukukausimaksullista koulutusta Suomessa. Lisäksi tilanne johtaa Suomessa opiskelevien opiskelijoiden kesken eriarvoiseen kohteluun, sillä tällöin valtio tukee esimerkiksi suuremman lainatakauksen ulkomaisen korkeakoulun filiaalissa opiskelevaa opiskelijaa enemmän kuin kotimaisessa yliopistossa opiskelevaa vaikka molemmat tosiasiassa asuvat ja opiskelevat Suomessa. Tässä tilanteessa ulkomaisiin opintoihin myönnettävän opintotuen korkeampi taso muuttuu käytännössä luonteeltaan liikkuvuusavustuksesta lukukausimaksuavustukseksi. Tämä vaarantaa nykyisen julkisen maksuttoman korkeakoulujärjestelmämme, sillä pitkällä aikavälillä järjestelmän rinnalle voi kehittyä yksityinen korkeakoulusektori. Potentiaalinen asiakaskunta tällaiselle korkeakoulusektorille on olemassa, sillä kilpailu rajallisista opiskelupaikoista jättää hakijoita korkeakoulujen ulkopuolelle etenkin suosituilla aloilla. Myös jotkut suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneet tästä ansaintalogiikasta. 4. Hallituksen esitykset kannoiksi linjapaperiin

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 07 Sivu 7 / 8 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 Hallitus esittää seuraavia lisäyksiä ja tarkennuksia poliittiseen linjapaperiin, jotta SYL:n toinen perusteesi opiskelijalle maksuton ja laadukas tutkintoon johtava koulutus toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla jatkossakin. 1. Korkeakoulujärjestelmää koskevat kirjaukset (Sektio 3, kappale 1) Suomessa toimivat korkeakoulutuksen järjestäjät kuuluvat yliopistolain ja ammattikorkeakoululain määrittelemän julkisen sääntelyn piiriin. Riittävä ja yhteiskunnan osaamistarpeet huomioiva korkeakoulujärjestelmä ei jätä toimintamahdollisuuksia yksilöön kohdistuvalle tutkintokaupalle. Yksityiskohtaiset perustelut Ensimmäisen kirjauksen tavoite on vahvistaa ja varmistaa, että erilaisten epämääräisten toimijoiden Suomessa tarjoamaa koulutusta ei jatkossakaan tunnusteta korkeakoulutukseksi. Tällä kirjauksella ei puututa eurooppalaisten tutkintojen viitekehysten mukaisia tutkintoja myöntäviin koulutuksenjärjestäjiin, mikäli viitekehysten standardien toteutuminen on laadunvarmistettu. Toinen kirjaus ilmaisee tavoitteen, että elinkeinovapautta rajoittamatta julkista korkeakoulujärjestelmää kehittämällä tutkintokaupalle ei jää kysyntää. Kirjaus pitää sisällään sen periaatteen, ettei koulutus ole kauppatavara, eikä sen järjestämisen motiivi saa ensisijaisesti olla liiketaloudellinen, vaan osaaminen ja sivistys. Kirjaus on muotoiltu vastaamaan valmennuskursseja koskevaa kirjausta. 2. Opintotukea koskeva kirjaus (Sektio 2.2., kappale 3) Korkeakouluopintoihin tarkoitettua opintotukea myönnetään Suomessa opiskeltaessa vain yliopistolain 1 :ssä mainituissa yliopistoissa ja toimiluvan saaneissa ammattikorkeakouluissa suoritettaviin korkeakouluopintoihin. Yksityiskohtaiset perustelut

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 07 Sivu 8 / 8 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 Kirjauksen tavoite on rajoittaa opintotuen myöntämistä kotimaassa siten, että opintotukea myönnetään vain suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään kuuluvissa korkeakouluissa suoritettavia opintoja varten. Tällöin opintotuella ei tueta yksityisen lukukausimaksullisen korkeakoulusektorin syntymistä Suomeen. Kirjauksella ei ole tarkoitus puuttua ulkomailla opiskeluun tarkoitettuun opintotukeen tai sen myöntämisperusteisiin. Lisätiedot: Kim Rantala, hallituksen koulutuspoliittinen vastaava, 0449065003 Jarmo Kallunki, koulutuspoliittinen sihteeri, 0415152230 Soile Koriseva, sosiaalipoliittinen sihteeri, 0415152233 etunimi.sukunimi@syl.fi