ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 79 0300
OTSIKKO: Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 PÄIVÄMÄÄRÄ: 27.10.201 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta JULKAISU: Alleco Oy raportti n:o 15/201 JULKAISIJA: VIITTAUSOHJE: Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, 00210 Helsinki, http://www.alleco.fi Syväranta, J. 201. Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201. Alleco Oy raportti n:o 15/201. Alleco Oy 27.10.201. Kansikuva: Vesikasvilinja Parsilanjärvellä Juha Syväranta 2
Sisältö Johdanto... 3 Tutkimusalue ja menetelmät... 3 Järvikohtaiset tulokset... 4 Högbensjön... 5 Lehmijärvi... 5 Parsilanjärvi... 5 Gålisjön... 5 Viksberginjärvi... Hunttijärvi... Johdanto Uudellamaalla toteutettiin kesällä 201 järvien vesikasvikartoituksia tarkennetulla päävyöhykelinjamenetelmällä. Työ liittyy pintavesien tilan seurantaan, jonka yhtenä osana ovat vesikasvikartoitukset. Seuranta tuottaa tietoa, jonka perusteella luokitellaan vesistöjen ekologinen tila. Kartoitettavat järvet sijaitsivat Inkoossa, Raaseporissa, Lohjalla, Karkkilassa, Porvoossa ja Mäntsälässä. Työn tilasi Alleco Oy:ltä Uudenmaan ely-keskus. Maastotöistä vastasivat Juha Syväranta ja Jouni Leinikki. Tutkimusalue ja menetelmät Järvien vesikasvikartoitukset toteutettiin tarkennetulla päävyöhykelinjamenetelmällä, jossa kunkin lajin peittävyys ja yleisyys arvioidaan vain kerran kultakin linjalta. Kasvillisuutta havainnoitiin vesikiikarilla, haraamalla ja videoimalla. Kasvillisuuden syvärajojen määritykseen käytettiin pääosin videointia, sillä se antaa kokemuksemme perusteella luotettavamman kuvan todellisesta syvärajasta kuin haraaminen. Lajinmäärityksessä käytettiin lajilistoja, jotka ovat Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 3/2008 Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Näkinpartaisten lajinmääritykset varmisti Marja Koistinen ja vesisammalten Johannes Enrooth, molemmat Helsingin yliopiston kasvimuseolta. Venekalustona käytettiin kumivenettä Brig Baltic 380 (kuva 1). 3
Kuva 1. Vesikasvikartoituksissa käytetty kumivene, joka on vakaa ja helposti siirreltävissä järvien välillä. Kartoitettavat järvet sijaitsivat Inkoossa, Raaseporissa, Lohjalla, Karkkilassa, Porvoossa ja Mäntsälässä (taulukko 1). Taulukko 1. Kartoitetut järvet ja niiden linjamäärät eri ely-keskusten alueilla. Järvi Järvinumero Kunta Pintavesityyppi Linjojen lukumäärä 7 Högbensjön 81.070.1.008 Inkoo, Raasepori Rr Lehmijärvi 23.03.1.001 Lohja Vh 7 Parsilanjärvi 23.095.1.004 Karkkila Ph Gålisjön 81.073.1.005 Raasepori MVh Viksberginjärvi 17.002.1.003 Porvoo Rr Hunttijärvi 19.003.1.014 Mäntsälä Rr Järvikohtaiset tulokset Seuraavassa on esitetty yleisluonnehdinta kustakin kartoitetusta järvestä kasvillisuuslinjojen perusteella. 4
Högbensjön Järvelle tehtiin 7 linjaa 22.7.201. Pohjalehtisten vyöhykettä ei havaittu lainkaan, ja uposlehtisten vyöhykekin vain yhdellä linjalla. Syvimmällä kasvava uposlehtinen oli kyseisellä linjalla Potamogeton compressus. Lisäksi toisella linjalla kasvoi Potamogeton perfoliatus, mutta niin harvassa ettei sen katsottu muodostavan vyöhykettä. Viimeksi mainittu oli järven syvimmällä havaittu uposkasvi, vain 1,3 metriä. Ilmaversoisten vyöhyke kasvoi kaikilla linjoilla ja kelluslehtiset kuudella linjalla seitsemästä. Kasvillisuus on monelta osin rehevän järven lajistoa. Toisaalta lajimäärät ovat useilla linjoilla alhaisen näkösyvyyden vuoksi melko pieniä. Kahdella linjalla havaittiin sinilevää. Järvi kartoitettiin 22.7.201. Näkösyvyys oli tutkituista järvistä alhaisin: se vaihteli välillä 0,45 0,7 metriä. Lehmijärvi Järvi kartoitettiin 24.7.201, ja sille tehtiin 7 linjaa. Sekä pohjalehtisten että uposlehtisten vyöhyke havaittiin 5 linjalla. Syvimmällä kasvava uposlehtinen oli useimmin Myriophyllum alterniflorum, syvimmät yksilöt 1,7 2,7 metrissä. Kaikkein suurin lukema kirjattiin kuitenkin järven eteläpään linjalla 4, jossa Potamogeton praelongus kasvoi peräti 3,0 metrissä. Pohjalehtiset kasvoivat syvimmillään 1,7 metrissä, lajina Isoëtes lacustris. Ilmaversoisten vyöhyke kasvoi kuudella linjalla ja kelluslehtiset neljällä. Mökkiasukkaiden mukaan järven eteläpäässä on juuripuhdistamo veden laadun parantamiseksi. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,3 2,5 metriä. Parsilanjärvi Järvelle tehtiin linjaa, ja se kartoitettiin 2.7.201. Uposlehtisten vyöhyke havaittiin neljällä linjalla. Syvimmällä kasvava uposkasvi oli pääosin Potamogeton perfoliatus, joka kasvoi syvimmillään 1,1 metrissä. Pohjalehtisiä ei kasvanut vyöhykkeenä millään linjalla. Kelluslehtisten vyöhyke kasvoi kaikilla linjoilla ja ilmaversoiset kolmella linjalla. Näkösyvyys oli nyt tutkittujen järvien paras; se vaihteli välillä 1,95 2, metriä. Pohja koostui pääosin liejusta, jonka seassa oli paikoin turvetta. Vain yhdellä linjalla oli selkeä hietapohja. Pohjan laatu saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että järvellä ei havaittu pohjalehtisiä ja uposlehtistenkin kasvusyvyys on melko rajoittunut. Gålisjön Järvelle tehtiin linjaa 23.7. ja 25.7.201. Uposlehtisten vyöhyke kasvoi viidellä linjalla. Syvärajan muodosti kaikissa tapauksissa Potamogeton perfoliatus, ja syvimmällä havaitut yksilöt kasvoivat 2,1 metrissä. Pohjalehtisten 5
vyöhyke havaittiin viidellä linjalla. Syvimmällä kasvava laji oli Lobelia dortmanna, Eleocharis acicularis tai Isoëtes lacustris ja suurin havaittu kasvusyys 1,3 metriä. Äimäruohoa Subularia aquatica havaittiin kellumassa yleisesti, mutta sitä löydettiin kasvavana vain yhdellä linjalla. Ilmaversoisten ja kelluslehtisten vyöhykkeet havaittiin kaikilla linjoilla. Vesisammalet kasvoivat vyöhykkeenä kahdella linjalla. Lajistoon kuuluivat Fontinalis hypnoides ja Warnstorfia procera. Järvi on pienikokoinen ja matala. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,85 1,75 metriä. Viksberginjärvi Järvelle tehtiin linjaa, jotka kartoitettiin 28.7.201. Uposkasvit ja pohjalehtiset olivat Viksberginjärvellä harvinaisia. Pohjalehtisiä ei havaittu lainkaan. Uposlehtisiä kasvoi vain yhdellä linjalla, jossa havaittiin tylppälehtivitaa Potamogeton obtusifolius. Lajin syväraja oli 1,57 metrissä. Ilmaversoisten vyöhyke havaittiin kaikilla linjoilla ja kelluslehtiset kolmella linjalla. Myös vesisammalet olivat yleisiä. Ne kasvoivat vyöhykkeenä kolmella linjalla, ja lajina oli yksinomaan Fontinalis hypnoides. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,30 1,85 metriä. Hunttijärvi Järvelle tehtiin linjaa, jotka kartoitettiin 27.7.201. Kasvillisuus koostui etenkin ilmaversoisista ja kelluslehtisistä molemmat kasvoivat vyöhykkeinä viidellä linjalla kuudesta. Myös irtokellujat olivat yleisiä: ne muodostivat vyöhykkeen puolella linjoista. Upos- tai pohjalehtisiä ei havaittu järvellä lainkaan. Mielenkiintoisiin lajeihin kuuluu muun muassa piuru, jota kasvaa järven rannoilla varsin yleisesti. Melko rehevän järven silmiinpistävä havainto oli runsas järvi- ja jokisimpukoiden määrä. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,05 1,50 metriä.
Liite: Järvet ilmakuvissa 3 4 5 2 1 Kolijärvi 1 2 7 4 5 Högbensjö 3
Lehmijärvi
Parsilanjärvi
Hunttijärvi
Viksberginjärvi