Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Teknillinen korkeakoulu kevät 2009 1
Mat-2.1197/Tu-53.1150 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Kurssi on aiempien luentojen itsenäistä jatkoa. Luentosarjat täydentävät toisiaan ja voidaan suorittaa itsenäisinä osina. Keskiviikkoisin 4.2. vieraana Presidentti Martti Ahtisaari (huom: klo 16-18), 18.2., 4.3., 18.3., 1.4. vieraana pääjohtaja Matti Alahuhta, päätösluento 8.4. Reflektioesseet 22.4. mennessä. Luentosarja harjaannuttaa reaaliaikaiseen ajatteluun olennaisista teemoista 2
Ajattelun liike 1. Hellän dynaaminen metodiikka 2. Sanat / Majakkamääreet 3. Esimerkit / Tarinat 4. Jäsennykset 5. Tunteet / Tunnelmat Vs. 1. Tietojen lisääminen filosofian (psykologian, historian, taiteentutkimuksen, antropologian, sosiologian, luovan työn tutkimuksen, tietoisuustutkimuksen ym.) oppisisällöistä 2. Neuvojen ja ohjeitten antaminen eri asioitten oikeaksi suorittamiseksi 3. Totuuksien julistaminen 3
Tavoitteet 1. Vahvistaa osallistujan kykyä kehittää omaa elämänfilosofiaansa ajatuksellisesti, käsitteellisesti ja järkiperäisesti 2. Vahvistaa osallistujan kykyä toteuttaa muuttuvissa tilanteissa omien arvojensa mukaista elämää 3. Lisätä osallistujan kykyä laaja-alaiseen ja luovaan ajatteluun 4. Pointtina on saattaa kunkin systeemi käyntiin nykyistä arvointensiivisemmällä ja tuloksellisemmalla tavalla 4
Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Haluamme avata ja vahvistaa subjektiviteettia, joka jokaisella on ainutlaatuinen Sisällöt palvelevassa roolissa, omat oivallukset keihäänkärkenä Oivallukset lentävät pidemmälle, jos on mitä heittää http://en.wikipedia.org/wiki/anamnesis 5
Ludwig Wittgenstein: Tutkimuksellemme on pikemminkin olennaista, että emme pyri oppimaan sen avulla mitään uutta. Haluamme ymmärtää jotakin, mikä on jo avoinna silmäimme edessä. Tätä nimittäin emme näytä jossain mielessä ymmärtävän. Filosofia tutkimuksia, suom. H. Nyman, 89. Wittgensteinista: E. Saarinen: Symposium, Filosofian keskeiset ajattelijat ja teemat, s. 174-190. http://www.sal.tkk.fi/opinnot/mat- 2.1197/K2009/Saarinen2001_Wittgenstein.pdf Ray Monk: Ludwig Wittgenstein. The Duty of Genius http://www.amazon.co.uk/ludwig-wittgenstein-genius-ray- Monk/dp/0099883708/ 6
Elävä, henkilökohtainen arjen filosofia Filosofian antiikkiset lupaukset Filosofia ei alkuperäisesti ollut teoria- tai abstraktiokeskeistä, vaan pointtina oli rikastaa elävää elämää Sokraattinen kohtaavan (dialogisen, yhteissynnyttävän) filosofian voimavirta. Havahduttavuus, eteenpäin, liikkeelle, itsestä käsin, reflektiivisesti ja keskustelevasti, anamnesis (tiedät enemmän kuin itse huomaat) Rakkaus (syväsitoutunut innostus) viisautta kohtaan 7
B-salin ihme: Ajattelua nykyhetkessä Tavoitteena on intensiivinen elämänfilosofinen prosessointi, joka tapahtuu preesenssissä ja siementää eteenpäin Pointin nimeäminen / toteaminen vs. Pointin läpiajattelu Tutun teeman tarkasteleminen uusin sanoin ja sävyin Daniel Stern: The Present Moment in Psychotherapy and Everyday Life, 2004. http://www.amazon.co.uk/present-psychotherapy-everyday-interpersonal- Neurobiology/dp/0393704297/ It is remarkable how little we know about experience that is happening right now. (p. 3) The present moment does not whiz by and become observable only after it is gone. Rather it crosses the mental stage more slowly, taking several seconds to unfold. And during this crossing, the present moment plays out a lived emotional drama. (p. 4) This book places the present moment at the center stage and holds it there. This makes the process of psychotherapy look different and alters out conceptions of how therapeutic change comes about. How we conduct psychotherapy will shift because our view of what is happening will be different. We may also find that our vision of daily experience is enriched. These are the goals of the book. (p. 4) 8
Ehkä Jussi Parviaisen / Jukka Puotilan E. Saarishahmo Matti Nykänen: Anna tsaanssille mahdollisuus 9
QuickTime and a decompressor are needed to see this picture. http://www.youtube.com/watch?v=ppyqrefws34 10
Tässä ajatteluympäristössä nähdään arvokkaina Kohottavuus Sanat, jotka kommunikoivat ja käsitteet jotka soivat Mielleyhtymällisyys 11
Elämänfilosofian harjoittamisella tähdätään subjektin ohjamaan elämään, joka tekee oikeutta hänen ainutlaatuisuudelleen 12
Elämänfilosofian ulottuvuudet 1. Itsensä johtajuus 2. Laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen 3. Toiminta kompleksisissa ympäristöissä Filosofia tulee kuvaan, kun pelkkä tieto ei riitä ja tosiasiat eivät yksin ratkaise Arjen ekstra: Mikkeliläinen taksikuski 13
Ajatus ja teko Minkä koet arvokkaaksi heijastelee ajatuksiasi Minkä koet arvokkaaksi heijastuu tekemisissäsi Voi olla ettet ole riittävästi paneutunut siihen, millä on merkitystä sinulle 14
90 Merkityspylväät 80 70 60 50 40 30 Opinnot Viina Rakkaus 20 10 0 1st Qtr 2nd Qtr 3rd Qtr 4th Qtr 15
Senge: Oppivan organisaation viisi pääkohtaa 1. Henkilökohtainen mestaruus (Personal Mastery) 2. Mentaalimallit (Mental Models) 3. Yhdessä oppiminen (Team Learning) 4. Yhteinen näkemys (Shared Vision) 5. Systeemiajattelu Peter Senge: The Fifth Discipline. The Art & Practice of the Learning Organization, 1990 http://www.infed.org/thinkers/senge.htm Peter Senge: The Fifth Discipline. The Art and Practice of the Learning Organization, 1990. Kirja on erittäin suositeltava, loistavan selkeä ja jäsentynyt. Saatavana myös äänikirjana, jota myös suosittelen. Lyhyt, hyödyllinen tiivistys kirjan pääideoista: Peter M. Senge, The Leadr s New Work: Building Learning Organizations, Sloan Management Review, vol. 7, 1990. Syventävää aineistoa lyhyinä inspiroivina erillisjaksoina: The Fifth Discipline Fieldbook 1994, P.M. Senge, A. Kleiner, C. Roberts, R.B Ross and B.J. Smith) 16
Teemat 1-2: Henkilökohtainen rohkeus, vakaumuksellinen voima Jacques-Louis David: Sokrateen kuolema http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/his/coreart/art/neocl_dav_soc.html 17
Teema 3: On asioita jotka täytyy kohdata yksin Rembrandt: Filosofi ajattelemassa REMBRANDT Harmenszoon van Rijn (b. 1606, Leiden, d. 1669, Amsterdam). Tämä työ 1632 18
Teema 4: Ajattelu on (myös) yhteisöllinen hyve Raphael: Ateenan koulu http://www.artcyclopedia.com/feature-2002-09.html Raphael. 1483-1520 The School of Athens, 1509 Philosophers pictured include Plato and Aristotle, center, and roughly from left to right: Zeno, Epicurus, Averroes, Pythagoras, Alcibiades, Xenophon, Aeschines, Parmenides, Socrates, Heraclitus, Diogenes, Euclid, Zoroaster and Ptolemy. Artists pictured include Michelangelo Buonarroti (as Heraclitus), Leonardo da Vinci (as Plato), Donato Bramante (as Euclid), Raphael and Sodoma. http://www.artcyclopedia.com/feature-2002-09.html 19
Teema 5: Ajattelu on tutkimista Joseph Wright of Derby: Philosopher Giving a Lecture http://www.tms.org/pubs/journals/jom/0706/byko-0706.html 3 September 1734-29 August 1797 työ on vuodelta 1766 20
Teema 6: On uskallettava uskoa siihen, minkä tietää arvokkaaksi Martin Luther Kingin Mountaintop speech http://www.youtube.com/watch?v=o0ficxzkuv8 21
Jos tavoitteena on elää paremmin Miten pitkälle kantavat intuitiiviset, puolivahingossa omaksutut ajattelumallit? Aikalaismallit (perustuen esim. talouteen)? Miten hyödyllisiä ovat tieteen käsitteistöt elämänfilosofian alueella? Valmis automatiikka meissä? Wittgenstein: Meistä tuntuu, että vaikka kaikkiin mahdollisiin tieteen kysymyksiin olisikin vastattu, elämänongelmiamme ei olisi vielä edes sivuttu. Tractatus 6.52 Sumatra Ghoshall: Bad management Theories are Destrying Good Managemnt Practices, Academy of Management Education & Learning 2006 http://www.centrostudilogos.com/news_ita/upload/uploads/bad%20manag ement%20theories.pdf John A. Bargh & Tanya L. Chartrand: The Unbearable Automaticity of Being, American Psychologist 1999. http://www.centrostudilogos.com/news_ita/upload/uploads/bad%20manag ement%20theories.pdf 22
Elämä valheessa? Platonin ideaoppi, Matrix http://fi.wikipedia.org/wiki/platon 23
Itseään tutkivan ihmisen ihanne elämänfilosofiassa kysymykset tärkeämpiä kuin vastaukset korostaa avautuvuutta ja henkistä nöyryyttä kasvun ja vahvistumisen lähtökohtana ei halua rajoittua vain kontrolloivaan, hallinta-tavoitteelliseen ja laskelmoivaan ajatteluun ei halua rajata arvokasta elämää vain johonkin sen osaan, vaan lähestyy elämää sen koko laajuudessa usein pohjalla: usko ihmiseen äärettömyytenä vs. akatemisoituneen tiedefilosofian näkemys erilaiset reduktionistiset maailmankuvat, esim. ylikorostuneen vahvasti ihmisen rationaalista puolta korostavat ajattelutavat ja skientismi 24
Filosofia järkeilee sanoin mutta niihin sanoihin liittyy myös laatu, koettavuus, vaikuttavuus tunnetasolla ja assosiaatioiden kautta. Laadullisen kielen elämänfilosofinen virittävyys on valtava tuotantovoima ja tarkasteluittemme sydänalaa 25
Miten älykkäästi käytämme elämämme systeemejä? 26
Länsimaisessa ajattelussa lähtökohtana on usein ollut tieto ja tosiasiat miksi ei mahdollisuus, mitä voit olla? Tai yhdessä innostuminen Tai kokonaisuuden taju Tai inhimillinen kukoistus 27