KIRJALLINEN KYSYMYS 338/2013 vp Kuntoutuskentän selvitystyön eteneminen Eduskunnan puhemiehelle Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ollaan uudistamassa hallitusohjelman mukaisesti. Selvitystyötä on tehty pitkään, ja eri vaihtoehdot ovat olleet myös julkisessa keskustelussa esillä. Ns. sote-uudistus tulee varmasti tavalla tai toisella koskemaan myös kuntoutuspalvelujen järjestämistä. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu erinäisiä kuntoutuspalveluja koskevia selvityksiä. Toistaiseksi tietoja selvityksistä tai niiden tuloksista ei kuitenkaan ole ollut saatavilla. Hallitusohjelman mukaan: Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa. Näin parannetaan rahoituksen läpinäkyvyyttä ja voidaan seurata myös eri toimintojen sekä niistä muodostuvan kokonaisuuden vaikuttavuutta. Kirjaus on paikallaan. Nykyisellään esimerkiksi keskussairaalan, Kelan sekä palveluntuottajien roolit eivät ole selviä sama pätee rahoitukseen. Kenelle palveluprosessin omistajuus kuuluu? Mikä on palvelutuottajan rooli? Olisi toivottavaa, että esimerkiksi näihin kysymyksiin saataisiin vastaus selvitystyön kautta vielä tämän hallituskauden aikana. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Missä vaiheessa kuntoutuskentän selvitystyö on ja minkälaisia tuloksia selvityksessä on saatu? Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2013 Outi Mäkelä /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 338/2013 vp: Missä vaiheessa kuntoutuskentän selvitystyö on ja minkälaisia tuloksia selvityksessä on saatu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuntoutuksen tavoitteena on edistää ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja osallistumismahdollisuuksia, parantaa työkykyä ja turvata työurien jatkuvuutta. Perinteisen jaon mukaan kuntoutus jaetaan lääkinnälliseen, sosiaaliseen, ammatilliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Nykyinen kuntoutuksen palvelujärjestelmä on monitahoinen ja -alainen kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia osajärjestelmiä. Kuntoutusta järjestetään monen eri organisaation toimintana. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja opetustoimen, Kansaneläkelaitoksen, työhallinnon sekä vakuutus- ja eläkelaitosten kuntoutustehtävistä säädetään kunkin tahon omassa lainsäädännössä. Myös yksityiset palveluntuottajat ja kolmas sektori tuottavat kuntoutuspalveluja. Oikeudet kuntoutusetuuksiin määräytyvät eri tavoin eri osajärjestelmissä. Kuntoutuksen palvelujärjestelmää on kuvattu hajanaiseksi ja sen ongelmana on pidetty osajärjestelmien välisen vastuunjaon epäselvyyksiä. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuutta on kehitetty 1980-luvulta lähtien. Tuolloin alettiin valmistella laajaa kuntoutuslainsäädännön uudistusta, jonka tarkoituksena oli selventää työn- ja vastuunjakoa eri tahojen välillä. Uudet lait tulivat voimaan vuonna 1991. Lainsäädäntöuudistusta arvioitiin neljän vuoden välein hallituksen eduskunnalle antamassa kuntoutusselonteossa. Kolmas ja viimeinen kuntoutusselonteko annettiin vuonna 2002. Lisäksi kuntoutusjärjestelmää on kehitetty osajärjestelmiä koskevilla yksittäisillä lainsäädäntöuudistuksilla. Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin vuonna 2005. Julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta säädettiin terveydenhuoltolaissa vuonna 2010 ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta asetuksella vuonna 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan monialaisen kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä parannetaan ja kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuita sekä kuntoutusprosessia kuntoutujan näkökulmasta selkiytetään. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen on yhteydessä useisiin hallituksen vireillä oleviin hankkeisiin, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen, osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelman valmisteluun ja nuorisotakuun toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sairausvakuutuksen roolia osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää selvittänyt työryhmä on loppuraportissaan (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:34) todennut, että lainsäädännön näkökulmasta kuntoutusjärjestelmä näyttäytyy melko kattavana ja aukottomana, mutta käytännössä kuntoutuksessa on kuitenkin usein viiveitä ja epäselvyyksiä kuntoutusjärjestelmän hajanaisuuden vuoksi. Työryhmän arvion mukaan kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen oikea-aikaisuutta voitaisiin kehit- 2
Ministerin vastaus KK 338/2013 vp Outi Mäkelä /kok tää kuntoutuksen asiakasyhteistyön toimivuutta ja kuntoutussuunnitelmien laatua parantamalla. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen edellyttää selvitystä, jossa otetaan huomioon kuntoutuksen osajärjestelmät, niiden keskinäiset suhteet ja koordinointi sekä lainsäädännön mahdolliset muutostarpeet. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt monialaisen kuntoutuksen palvelujärjestelmän uudistamistarpeita koskevan selvityksen valmistelun. Selvitys tulee kattamaan myös kokonaisselvityksen vammaisten apuvälinepalveluista, mukaan lukien vammaisten avustajakoirien hankinnan ja autoverojärjestelmän uudistamisen. Ministeriön laatiman hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaan kokonaisselvitys toteutetaan hallituskauden loppupuolella vuosina 2014 2015. Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 338/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Mäkelä /saml: På vilket stadium befinner sig utredningsarbetet som gäller rehabiliteringsfältet och hurdana resultat har utredningen lett till? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med rehabilitering är att främja funktionsförmågan, förmågan att klara sig på egen hand och möjligheterna att vara delaktig, förbättra arbetsförmågan och säkerställa fortsatta arbetskarriärer. Enligt en traditionell indelning delas rehabiliteringen in i medicinsk, social, yrkesinriktad och pedagogisk rehabilitering. Det nuvarande servicesystemet för rehabilitering är en helhet som omfattar många instanser och branscher och inbegriper ett flertal delsystem av olika slag. Rehabilitering ordnas som verksamhet som bedrivs av många olika organisationer. Bestämmelser om de rehabiliteringsuppgifter som primärvården, den specialiserade sjukvården, social- och undervisningsväsendet, Folkpensionsanstalten, arbetsförvaltningen och försäkrings- och pensionsanstalterna har finns i den lagstiftning som reglerar respektive instans. Även privata serviceproducenter och tredje sektorn producerar rehabiliteringstjänster. Rätten att få rehabiliteringsförmåner definieras på olika sätt i de olika delsystemen. Servicesystemet för rehabilitering har beskrivits som splittrat och de oklarheter som finns i fråga om ansvarsfördelningen mellan de olika delsystemen har betraktats som problematiska. Rehabiliteringssystemet har i sin helhet utvecklats sedan 1980-talet. Man började då bereda en omfattande revidering av rehabiliteringslagstiftningen och syftet var att klarlägga arbetsoch ansvarsfördelningen mellan de olika instanserna. De nya lagarna trädde i kraft 1991. Revideringen av lagstiftningen utvärderades med hjälp av en rehabiliteringsredogörelse som regeringen överlämnade till riksdagen med fyra års mellanrum. Den tredje och sista rehabiliteringsredogörelsen överlämnades 2002. Rehabiliteringssystemet har dessutom utvecklats genom enstaka revideringar av lagstiftningen om de olika delsystemen. Den lagstiftning som gäller den rehabilitering som Folkpensionsanstalten ordnar reviderades 2005. Bestämmelser om medicinsk rehabilitering som hör till den offentliga hälsooch sjukvården finns i hälso- och sjukvårdslagen från 2010. Bestämmelser om utlämning av hjälpmedel för medicinsk rehabilitering utfärdades genom förordning 2011. Enligt regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainens regering förbättras klientorienteringen inom den rehabilitering som överspänner flera områden. Ansvaret för ordnande och finansiering av rehabilitering och rehabiliteringsprocessen ur klientens synvinkel görs tydligare. Utvecklingen av rehabiliteringssystemet i sin helhet är relaterad till ett flertal av regeringens pågående projekt, såsom reformen av servicestrukturen inom social- och hälsovården, beredningen av ett handlingsprogram för personer med partiell arbetsförmåga och genomförandet av ungdomsgarantin. En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp för utredning av sjukförsäkring- 4
Ministerns svar KK 338/2013 vp Outi Mäkelä /kok ens roll som ett led i social- och hälsovårdssystemet (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter och promemorior 2012:34) har i sin rapport konstaterat att sett ur lagstiftningens synvinkel förefaller rehabiliteringssystemet vara rätt så omfattande och komplett men i praktiken förekommer det i fråga om rehabilitering ofta dröjsmål och oklarheter på grund av att rehabiliteringssystemet är splittrat. Enligt arbetsgruppens bedömning kan hänvisning till rehabilitering och rättidig rehabilitering utvecklas genom att förbättra funktionsdugligheten i fråga om klientsamarbetet och kvaliteten på rehabiliteringsplanerna. En helhetsinriktad utveckling av rehabiliteringssystemet förutsätter en utredning där man beaktar delsystemen för rehabilitering, deras inbördes relationer och samordningen av dem samt de eventuella behoven av att ändra lagstiftningen. Social- och hälsovårdsministeriet har i enlighet med regeringsprogrammet inlett beredningen av en utredning som gäller behoven av att revidera servicesystemet för rehabilitering vilket överspänner flera områden. Utredningen kommer att omfatta också en helhetsutredning av hjälpmedelstjänster för personer med funktionsnedsättning inklusive en revidering av anskaffningen av ledarhundar och systemet med bilskatt för personer med funktionsnedsättning. Enligt den verkställighetsplan för regeringsprogrammet vilket ministeriet har gjort upp genomförs helhetsutredningen mot slutet av regeringsperioden under 2014 2015. Helsingfors den 15 maj 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5