Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen



Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

... ja uusia näkökulmia

Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Iltapäivän teeman rajaus

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Todentaminen - tausta

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Hiilineutraalit kunnat

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle

Ympäristöstä. Yhdessä.

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Biokaasun jakelu Suomessa

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ

Musta hiili arktisella alueella

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

Biokaasun jakelu Suomessa

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan. Immo Sundholm Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Uudet energiatekniikat

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari Päivi Laitila

TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS Energiatehokkuuden huomioiminen suunnittelussa, saneerauksissa ja hankinnoissa 4/2018

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Vesihuolto päivät Rauha. Lietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus. Maija Vilpanen Projektityöntekijä

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Transkriptio:

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu

Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys: kasvihuonekaasupäästöjen kokoluokka ja vähentäminen lähinnä energiatehokkuutta parantamalla Teettäjinä VVY ja VTT

Tavoitteet Ilmastonmuutoksen torjuminen Velvoitteiden täyttäminen: EU:n päästökauppaan kuuluvat alat Suomessa: 21 % 2005 => 2020, päästökauppaan kuulumattomat 16 % Energiatehokkuuden parantaminen 20 %

Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotannon päästöt: Hiilidioksidi (CO 2 ) (fossiilinen) Lähteet: sähkön ja lämmönkäyttö Haihduntapäästöt: Metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) Lähteet: jäteveden ja lietteen käsittely

Päästökertoimet Kasvihuonekaasut: IPCC 2007, 100 v.: CH 4 : 25 CO 2 ekv N 2 O: 298 CO 2 ekv Energiantuotanto: Energiatilasto 2007, keskimääräiset kertoimet (hyödynjakomenetelmä, häviöt huomioitu): Sähkö: 250 g CO 2 /kwh Kaukolämpö: 240 g CO 2 /kwh

Tutkimuksen tekeminen Kysely energiankäytöstä (2007) 11 laitosta 24 % Suomessa tuotettavasta talousvedestä 34 % Suomen jätevesistä Energiatietojen yleistäminen Laitoskoon perusteella: käsitelty vesimäärä 10 milj. m 3 erotteluperusteena Rajaus: vain käytetty energia ja suorat haihduntapäästöt

Vesihuoltolaitosten energiankäyttö (netto) 4 % Jätevedenpuhdistamot: (erillis)lämpö, netto 45 % 44 % Vesilaitokset ja vesijohtoverkosto: sähkö Vesilaitokset: (erillis)lämpö Jätevedenpuhdistamot ja viemäriverkosto: sähkö, netto 7 %

Päästöjen merkittävyys Laitosten (ml. verkostot) sähkönkäyttö 500 GWh/a eli 0,6 % Suomen sähkön loppukäytöstä (2007) Kasvihuonekaasupäästöt 310 000 400 000 t CO 2 ekv/a (vrt. veden lämmitys kotitalouksissa 1,3 Mt CO 2 ekv/a), hyvitykset 26 000 t CO 2 ekv/a (2006) Alle 0,5 % Suomen khk päästöistä (2007) Arviossa 48 60 % haihduntapäästöjä!

Päästöt lähteittäin Päästöjen jakautuminen Vesilaitokset: energiankäyttö Kasvihuonekaasupäästöt, t CO2 ekv/a 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Energiankäyttö: 160,000 t CO 2 ekv 18,000 109,000 t CO 2 ekv Haihduntapäästöt: 150,000 240,000 t CO 2 ekv Jätevedenpuhdistamot: energiankäyttö (kaikkiaan) Kompostointi: energia Lietteen kuljetus: polttoaine Jätevedenpuhdistus ja biokaasun tuotanto: haihduntapäästöt Jäteveden purkaminen: haihduntapäästöt Lietteen kompostointi: haihduntapäästöt Lietteen kaatopaikkasijoitus: haihduntapäästöt 0

CH 4 :n ja N 2 O:n merkitys Haihduntapäästöjen muodostuminen: Painoarvo CO 2 ekv päästöissä Jätevedenpuhdistus ja biokaasutus Puhdistetun jäteveden purkaminen Lietteen kaatopaikkasijoitus Lietteen kompostointi CH 4 41 100 % 100 % 58 % N 2 O 0 59 % 100 % 42 %

Energiantuotantopotentiaali Lietteenkäsittely: Mädätys + biokaasun ajoneuvopolttoainekäyttö tai sähkön ja lämmöntuotanto Lietteenpoltto Jäteveden lämpösisältö hyödyntäminen lähinnä keskitetysti teoriassa potentiaali 3,5 TWh/a

Lietteen hyödyntämistavat Päästöhyvitykset t CO 2 ekv/a Päästöt t CO 2 ekv/a Erotus t CO 2 ekv/a Biokaasutus + sähkön ja lämmön tuotanto biokaasusta Biokaasutus + jalostetun kaasun ajoneuvopolttoainekäyttö Lietteenpoltto 69 000 93 000 75 000 101 000 66 000 99 000 44 000 48 000 49 000 83 000 Huom! Taulukossa huomioitu vain energiantuotanto ja käyttö, ei haihduntapäästöjä eikä poltossa syntyvää N 2 O:a. 25 000 49 000 27 000 52 000 17 000 16 000

Energiatehostaminen Energiankäytön vähentämisen mahdollisuudet laitoksilla ja verkostoissa: Verkostojen kunto => Valmistettavan veden määrä Jätevedenpuhdistamoille tulevan jäteveden määrä Pumppaus ja ilmastus Maankäytön suunnittelu

Laitoskohtaisia energiatietoja 1/4 Vesilaitoksen ja vesijohtoverkoston ominaisenergiankulutus Energiankulutus, kwh/m 3 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Valmistettu vesimäärä, 1000 m 3 /a Pohjavesilaitos Pohjavesi tekopohjavesilaitos Pintavesilaitos

Laitoskohtaisia energiatietoja 2/4 Jätevedenpuhdistamon ominaisenergiankulutus (5 laitosta) 1,40 Energiankulutus, kwh/m 3 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 22 000 24 000 Käsitelty vesimäärä, 1000 m 3 /a Ei mädättämöä Mädättämö

Laitoskohtaisia energiatietoja 3/4 Jätevedenpuhdistamon energiankulutus (5 laitosta) Energiankulutus, kwh/kg poistettua BOD 7 :a 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 22 000 24 000 Käsitelty vesimäärä, 1000 m 3 /a Ei mädättämöä Mädättämö

Laitoskohtaisia energiatietoja 4/4 Energiankulutus suhteessa typpireduktioon Energiankulutus, kwh/m 3 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kokonaistyppireduktio, % Mädättämö Ei mädättämöä

Jatkotutkimustarpeet Jätevedenpuhdistuksen haihduntapäästöt Mitattuja tietoja erilaisilta laitoksilta Lietteenkäsittelyn ketjujen kasvihuonekaasutaseet vertailu haihduntapäästöt huomioiden Laitosten sähkön ja lämmityksentarve Jäteveden lämpösisällön hyödyntäminen