TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen

Sivu I I III IV X XIII SISÄLLYSLUE'TEL O OSA I Yleist ä Arviointityöt Lausunto ja kartta-aineist o Yleiskatsaus Keski-Suomen piiri n soraesiintymii n Katsaus Keski-Suomen piirin massamäärii n Muodostumien kuvau s Sivu 1 Karttalehti 2231 MXNTTÄ 1 Karttalehti 2232 KEURU U 9 Karttalehti 2241 XHTKR I 14 Karttalehti 2242 SOIN I 19 Karttalehti 2331 KYYJÄRVI 23 Karttalehti 2332 PERH O 24 Karttalehti 2143 PADASJOK I 28 Karttalehti 2144 KAIPOLA 37 Karttalehti 2233 J?iMSK 51 Karttalehti 2234 PETÄJÄVESI 64 Karttalehti 2243 MULTI A 80 Karttalehti 2244 SAARIJÄRV I 91 Karttalehti. 2333 KIVIJÄRV I 96 Karttalehti 2334 KINNULA OSA I I 101 Karttalehti 2343 REISJKRVI 105 Karttalehti 3122 JOUTS A 110 Karttalehti 3211 KORPILAHT I 126 Karttalehti 3212 JYVKSKYL X 147 Karttalehti 3221 XXNEKOSKI 174 Karttalehti 3222 KONGINKANGA S 181 Karttalehti 3311 VIITASAARI 185 Karttalehti 3312 PIHTIPUDAS 188 Karttalehti 3321 PYIL J RV I 189 Karttalehti 3124 HIRVEWSALM I 191 Karttalehti 3213 KANCASNIEMI 195 Karttalehti 3214 HANKASALMEN ASEMA 198 Karttalehti 3223 RAUTALAPtP I 204 Karttalehti 3224 ISTUNMNK I 205 Karttalehti 3313 VESANT O 206 Yhteenveto Keski-Suomen piirin massamä :irista

I Keski-Suomen pii'rin soravarojen arvioint i Valtakunnan sora- ja hiekkavarojen arviointitutkimukset Tie- j a vesirakennushallituksen sekä Geologisen tutkimuslaitoksen väl i - senä yhteistyönä aloitettiin vuonna 1971 TVL :n Keski-Suome n piirissä. Koska työ lähti liikkeelle Liman tarvittavaa esitut - kimusvaihetta, kävi myöhemmin ilmi, että arvioinnissa käytetyt esiintymien tulkinnat ja niitten aineksen laadun sekä määrä n arvioinnit olivat vielä verraten selkiintymättömiä.. Tästä syys -.tä sovittiin mainittujen virastojen kesken marraskuussa 197 7 piirin koko alueen vuonna 1971 tehtyjen tutkimusten revidoi n- nista. Tutkimuksen eri vaiheitten valvonnan ja ohjauksen suoritt i edellämainittujen virastojen välinen projektiryhmä, johon kuu - luivat tarkastaja R. Orama ja geologi M. Suomalainen TVH : sta sekä valtiongeologi R. Kujansuu ja geologi J. Niemelä tutkimus - laitoksesta. Geologi J. Niemelä toimi tutkimuslaitoksen puole s - ta projektin johtajana. Piirin kenttätutkimuksista vastasivat geologit I. Kurkinen j a J. Tikkanen. TVL :n Keski-Suomen piirin yhteysmiehenä toim i DI S. Kosonen. Arviointityöt 1. Valmistelevat työt Valmistelevat työt suoritettiin tammi- toukokuussa 1978. Tämän työvaiheen suorittivat Keski-Suomen piirin sora-arvioinnist a vastaavat geologit. Valmisteluvaiheessa käytettiin hyväksi j o olemassa olevaa kartta-aineistoa sekä muita soraesiintymi ä koskevia tietoja. Peruskarttojen tulkinnalla selviteltiin niit ä kohteita, jotka kenttätyön aikana tulisi tarkistaa. 2. Kenttätyöt Kuten alussa on mainittu, tutkimuslaitos on tehnyt aikaisemmi n Keski-Suomen piirin alueelta soravarojen arviointia ja 197 8 toukokuusta syyskuuhun suoritettiin kyseisten tutkimusten rev i - dointi. Revidoinnin tehneitten tutkijoitten, geologi Ilpo Kurkisen j a geologi Jaakko Tikkasen tutkimusaluejako ilmenee karttaliittee s - tä sivulla II.

II Kcirtoittcijat Tv'L~,r~ Kes ~~ i -~ S ~~ omen piirissä

II I Kartoitukset suoritettiin geologisin perustein, koska mannerjää - tikön sulamisvaiheen muodostumat kuuluvat yleensä laajoihin sys - teemeihin, kuten pitkittäisharjuihin ja reunamuodostumiin. Olemassa olevia ja ennenkaikkea vuoden -71 jälkeen tehtyjä uusi a leikkauksia käytettiin hyväksi alueellisen kerrosjärjestykse n sekä aineksen laadun toteamiseen. Alueilla, missä leikkauksi a oli vähän, perustui kerrosjärjestyksen arviointi ja ainekse n laadun määrittely muodostumien syntytapaan ja niiden morfolog i - siin piirteisiin. Kenttätyön aikana kertynyt alkuperäinen tu t- kimusaineisto sekä muodostumia ja leikkauksia koskevat valo- j a diakuvat on arkistoitu tutkimuslaitokseen. Keski-Suomen arviointitutkimuksiin liittyvä koekuoppaohjelm a tehtiin yhteistyössä piirin ja tutkimuslaitoksen kanssa. Maini - tut työt suoritettiin heinä- syyskuussa TVL :n Keski-Suomen pii - rin kustannuksella. Vastaava geologi oli maastossa mukana ko e- kuoppaohjelmaa johtamassa. Maalaji- ja raesuuruusluokitus pe - rustui silmämääräiseen arviointiin. Koekuoppia tehtiin yhteens ä n. 60 kpl. Kairauksia ei suoritettu. Tutkimuslaitos teki kalu s - tollaan seismisiä luotauksia kymmenessä kohteessa 2000 m :n pi - tuudelta. Koekuoppatutkimukset ja seismiset luotaukset suunna t- tiin länsiosan moreenipeitteisiin muodostumiin sekä reunamuo - dostumavyöhykkeeseen, koska näiden muodostumien syntytavan ja.- r* kerrosjärjestyksen tuntemisella on alueellista merkitystä. Lausuntoja kartta-aineist o Lausunto noudattaa yhteistyösopimuksen 3. ja 5. kohdassa määr i - teltyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostuma t (= esiintymät) yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 :100 000- j a 1 :20 000-karttojen pohjalta. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitett u vain siinä tapauksessa, että se on jokin muu kuin pohjavesi, tavallisimmin siis kallioperä tai moreeni. Keskipaksuudest a tai paksuussuhteista muodostuman eri osissa on myös annett u tietoja kuvausten yhteydessä. Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-aluek ä - sittelyyn. Muodostumat on arviointia varten jaettu keskipaksuu-

IV deltaan ja/tai ainekseltaan yhtenäisiin osiin. Osa-alueita e i ole piirretty lopullisille kartoille. Eräitten muodostumatyy p- pien massalaskuissa käytettiin matemaattisia kaavoja. Vaikka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukse t koskevatkin aina koko muodostumaa, on muodostumien kuvaukse n yhteydessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesu u - ruusluokkien jakaumasta muodostuman eri osissa. Rakeisuuden pääluokitus on seuraav a A-luokka : murskauskelpoinen aines (0 yli 60 mm ) B-luokka : soravaltainen aines (0 2-60 mm d 50 -menet. ) C-luokka : hiekkavaltainen aines (0 0,2-2 mm d50 -menet. ) Aineksen laatua kuvattaessa on e.m. luokituksen lisäksi annett u tietoja lajittuneisuudesta, ylisdurier~ lohkareitten määrästä se - kä moreenin ja saven esiintymisestä. Muodostumien käyttöä rajoittavista tai estävistä tekijöistä on mainittu tiestö, asutus, julkiset rakennukset ja maankäyttösuunnitelmat, joista tärkeimmät koskevat virkitys- ja luonnon - suojelualueita. Piirin alueen muodostumat on esitetty yleissilmäyskartaila mi t- takaavassa 1 :200 000. Karttaa voi myös käyttää indeksinä, kosk a siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuultokopiot (kopioi n- ti mieluimmin tasovalotuslaitteella) sekä niiden väritetyt v a- lojäljennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on sivulla V. Muodostumat on numeroitu peruskartoittain. Esiintymät, jotk a ulottuvat usean peruskartan alueelle, on käsitelty kullaki n kartalla omana yksikkönään. Yleiskatsaus Keski-Suomen piirin soraesiintvmii n Yhteistyösopimuksen mukaan tutkimus perustui jo aikaisemmin teh - dyn arvioinnin revidointiin. Siksi piirin alueelta on lähes kai k- ki lajittuneet muodostumat olleet jo ennestään tiedossa. Tehdys-

KarttomerkVk len (1 :20000 ) selity s 22 9 22 0 Sorava l ta i ne n aine s Hiekkavaltainen aine s 1 0 22 9 22 0 59 3 5 Hiet a Moreenia soravaltaise n aineksen pääll ä Moreenia hiekkaval tai se n aineksen pääll ä Moreeni muodostum a Moreen i 22 9 5 9 161 Aineksen laatu epävarm a Sav i 5 70 Turv e Kalli o

VI sä tutkimuksessa' muodostumien rajausta tarkennettiin. Uusia muodostumia tavattiin eniten Keski-Suomen reunamuodostumavyöhykkeestä, varsinkin Laukaan alueelta, jossa ne olivat moreenipeit - teisiä. Pitkittäisharjujen yhteydestä löydettiin joitakin uusi a pienehköjä muodostumia, joista eräät aikaisemmin olivat jäänee t huomioimatta runsaan pintalohkareisuuden takia (esim. karttale h- dellä 2244 10). Eräitä TVL :n käyttöön sopimattomia muodostumi a (1971 tehty arviointi) jätettiin pois. Näitä ovat mm. Konneveden ja Hankasalmen alueilla olevat ohuet rantakerrostumat, jois -. sa keskipaksuus jää alle 1,5 metriä. Muutamia moreenista huuhtoutuneita rantakerrostumia otettiin mukaan, mutta systemaattisesti niitä ei haettu, sillä käytett ä - vissä oleva aika asetti rajoituksia. Yleensä tällaiset ranta - kerrostumat ovat kerrospaksuudeltaan niin ohuita ja pinta-alal - taan pieniä, ettei niillä ole suurtakaan merkitystä TVL :n tienpitoaineen ottopaikkoina. Giasifluviaalisista muodostumist a huuhtoutuneet rantakerrostumat on merkitty ja laskettu primääriin muodostumaan. Eräitä muodostumia jouduttiin jättämään aineksen lajittuneisuu - den suhteen epävarmaksi. Nämä sijaitsivat sellaisissa paikoissa, joihin traktorikaivurilla ei päästy tai olivat niin hajallaan, ettei ollut mielekästä tässä vaiheessa niitä kuopittaa. Keski-Suomen piiri voidaan geologisin perustein jakaa neljää n päävyöhykkeeseen, joilla kullakin on omat kallioperästä j a mannerjäätikön toiminnasta johtuvat suu rp iirteensä (ks. Indeksi - kartta 1 :200 000). Viimemainitut seikat taas ovat olleet vai - kuttamassa itse muodostumien sekä niiden sisältämien massoje n ja raesuuruussuhteiden jakaumaan. 1 Kaakkoisosan pitkittäisharjualue 2 Keskiosan reunamuodostumavyöhyke - 3 Länsiosan pitkittäisharjualu e 4 Pohjoisosan harjualue 1.Kaakkoisosan pitkittäisharjualu e Kaakkoisosan pitkittäisharjualue käsittää Päijänteen itäpuolise n alueen sekä Laukaan itäosan ja Hankasalmen ja Konneveden kunnat.

VI I Eteläosalle on tyypillistä luode-kaakko suuntaisista siirroksis - ta aiheutuvat jyrkät korkeusvaihtelut. Iiarjujaksojen suuntau s on etelä-pohjoinen, osittain pohjoiskoillinen. Ne ovat yleens ä katkonaisia murroslinjoista johtuen ja suurin osa on kerrostunut matalaan veteen. Harjujen aines on tästä syystä pintaosiss a usein huonosti lajittunutta ja lohkareista. Soran osuus on tä l - lä alueella yli 20 %, eli jonkin verran suurempi kuin muiss a vyöhykkeissä. Jaksojen välimatkat ovat eteläosassa 2-8 km, pohjoiseen päin ne kasvavat ollen Konneveden alueella keskimäärin 10 km ja lisäksi niissä on pitkiä katkoksia. Vyöhykkeen pohjoisosaa voidaan pitää verraten soraköyhänä. 2. Keskiosan reunamuodostumavyöhyk e Vyöhyke tulee piirin alueelle Jämsänkosken länsipuolella, miss ä se muodostaa kallioperän altaisian laajoja deltoja. Näistä suurin, Kerkkolankangas, on pinta-alaltaan lähes 1000 ha. Sen mas - samäärä on n. 90 milj.m3. Deltojen aines on pääasiassa hiekkaa, vain proksimaaliosissa on pinnalla ja kapeina välikerroksina soraa. Korp ilanden alueell a vyöhyke on katkonainen. Kallioperän ruhjeiden täytteenä oleva t deltat ovat matalia, aineksen ollessa hiekkaa ja hietaa. Muura t- järven kaakkoisreunalla se muodostaa kalliomäkien väliin n. viiden kilometrin mittaisen melko symmetrisen selänteen, jonka pak - suus on lakiosassa jopa 50 metriä. Sen massamäärä on lähes 3 0 milj.m 3. Jyväskylän kautta jatkuva osa vyöhykettä on yli kilometrin l e- vyinen ja massamäärält3än huomattava. Luoteisreunalla ja lyhy i - den syöttävien harjujen päällä on säännöllisesti vajaa metr i suurilohkareista moreenia. Syöttävissä harjuissa on 20-50 % soraa, muualla aines on hiekkaa ja hietaa. Myös Jyväskylän j a Vihtavuoren välisellä osalla peittävä moreeni on yleistä ko r- keimpien, jään reunan suuntaisten selänteiden lakiosissa. Soran osuus on selvästi suurempi kuin Jyväskylän lounaispuolella. Reunamuodostuma jatkuu katkeilevana Laukaan kirkonkylän kautt a koilliseen Aijälään asti ja kääntyy sitten nohjoiseen sekä lop - puu Sumiaisten kirkonkylän pohjoispuolella. Pohjoisosa on ka - pea ja matala selänne, jolla ei ole suurtakaan merkitystä TVL :n

VII I tienpitoaineksen otolle. Tästä etelään reunamuodostumavyöhykkee l - lä.on suuria deltoja varsinkin kohdissa, missä harju ja reuna - muodostuma yhtyvät. Tällaisia yhtymäkohtia ovat mm. Syömäsijanmäki ja Hietasyrjänkangas, joista viimeksi mainittu on eras suurimpia Keski-Suomen alueella olevia muodostumia. Ainekseltaa n deltan proksimaaliosa sekä syöttävät harjuselänteet ovat sorapi - toisempia kuin ympäristön harjut yleensä. Deltakompleksin kokonaismassamääräksi saatiin 50 milj. m3. Toinen huomattava muodo s - tuma on Kattamäki-Honkamäki, jossa on ainesta 15 milj.m 3. Laukaan alueella reunåmuodostumat ovat leveänä vyöhykkeenä, joho n kuuluu useita vierekkäisiä, lajittuneita ja moreenipeitteisi ä reunamuodostumia. Näistä huomattavimpia ovat Oitinmäen, Lohi - mäen ja Matomäen alueet, joissa on massoja yhteensä yli 30 milj. m3. Kun lasketaan Laukaan ja Xijälän välillä oleva 20 km pitk ä reunamuodostumavyöhyke, niin siinä on noin 25 % koko Keski-Suomen piirin alueella olevan reunamuodostuman massoista. Keski - määrin alueen reunamuodostumien soran ja hiekan suhde vasta a koko piirin jakaumaa. Muodostumakohtaisesti soraa on runsaammi n proksimaaliosassa länsi- tai luoteispuolella ja ennenkaikke a kohdissa, missä harju yhtyy reunamuodostumaan. Haittatekijänä Jyväskylän koillispuolisella alueella on moreeni n esiintyminen sekä peittävänä pintakerroksena että paikoin väl i- kerroksena aineksessa. Toisena haittatekijänä on paikoin muodo s - tamien pinnalla olevat valtavat lohkareet. 3. Länsiosan pitkittäisharjualue Alue käsittää reunamuodostumavyöhykkeen luoteispuolisen osan. Koillisrajana on Laukaalta Lanneveden kautta Karstulaan kulkeva linja. Lähellä reunamuodostumavyöhykettä harjut ovat 20-40 kilo - metrin matkalla leveitä ja massamääriitään huomattavia, erity i- sesti silloin, kun ne liittyvät suuriin deltoihin. Tällaisi a ovat piirin lounaisosassa Jämsänkoskelta Keuruulle suuntautuva jakson osa, sekä Tikkakosken ja Suolanden väliin jäävät jakso - jen osat alueen koillisosassa. Länsiosan korkealla vedenjakaja - alueella jaksot ovat sijoittuneet kallioperän murroksiin, site n että syvälle kuluneissa laaksoissa harjut ovat leveämpiä ja ai - nekseltaan hienompia kuin korkeammilla alueilla, joissa aines o n kerrostunut matalaan veteen. Erikoisesti Keuruun 1 :100 000-kart-

I X talehden alueella (2232), soralajitteiden osuus on pieni, vain n. 7 % kokonaismassoista, mikä on puolta vähemmän kuin aluee n keskiarvo. Harjujaksojen välit ovat yleensä 5-10 km, luoteisosissa paikoi n enemmänkin. Koska jaksot ovat keskimäärin vain 20-150 metri ä leveitä, ovat ne myös massamääriltään melko vähäisiä. Tämä il - menee myös kartakkeesta sivulla XI, missä on esitetty aineksen jakauma piirin alueella peruskarttalehdittäin.. Keuruun-Uuraisten väliltä tavattiin joitakin lyhyitä moreen i- peitteisiä harjujaksoja, joille ei näyttänyt olevan jatkeita. 4. Pohjoisosan pitkittäisharjualu e Pohjoisosan harjualue käsittää pääasiassa kolme suurta harjujaksoa. Rajana kaakkoisosassa on reunamuodostumavyöhyke. Lounaisosan rajan muodostaa harjujakso, joka alkaa Laukaalta ja kulkee Saarijärven, Kyyjärven kautta'pohjanmaalle. Toinen merkittävä harjusysteemi alkaa Äijälän luoteispuolelta ja kulkee Konginka n- kaan eteläpuolitse Kannonkoskelle, missä se oletettavasti haarautuu. Toinen haara seuraa Kivijärven allasta ja menee Muhola n Kinnulan kautta piirin rajalle. Toinen haara on Piispalan, Kivi - järven ja Salamanperän luonnonpuiston jakso. Näiden suurten ha r- jusysteemien väliin jää katkonainen harju, joka alkaa Hietasy r- jänkankaan syöttävästä harjunhaarasta ja ulottuu Kannonkoske n Saarijärven välimeille, jonka jälkeen sille ei ole löydetty jatkeita. Varsinainen Hietasyrjänkangasta syöttänyt harju on ollu t lyhytikäinen ja tavataan vain 25 km :n matkalta. Kolmas harj u kuuluu Kuopion piirin puolelta tulevaan, Rautalammin kautta kul - kevaan suureen harjusysteemiin, joka menee Pihtiputaan kautt a piirin pohjoisosaan. Luonteenomaista tälle harjulle on, että s e on katkonainen ja muodostuu useista suurista, paksuista harjudeltoista ja -selänteistä. Pohjoisrajalla edellisen harjun suu n- taisena noin 20 km :n matkalla tavataan pieni harjusysteemi.. Koilliskärjessä piirin alue rajoittuu osittain suureen harjuun, joka on Kuopion ja Oulun läänien puolella. Näissä harjuissa soran ja hiekan määrä on jakautunut suhteell i- sen tasaisesti siten, että karkein aines sijaitsee harjun keski-

X selänteessä tai deltamuodostumien proksimaaliosassa eli yleensä luoteispuolella. Kokonaisuutena pohjoisosan harjualueen a i- neksen jakautumissuhteita tarkasteltaessa näyttää soraa olevan runsaammin lähempänä reunamuodostumaa (itäosaa) sekä muuttu u hiekkaisemmaksi piirin luoteisrajalle päin. Hietasyrjänkanga s - ta syöttäneet harjut ovat ainekseltaan karkeamnia kuin niitten viereiset suuret harjut. Harjujen suunta noudattaa maaston topografiaa, seuraten yleens ä luode-kaakko suuntaisia murroslaaksoja japainanteita. Reunamuodostumavyöhykkeen luoteispuolella tavataan lähekkäin useit a syöttäviä harjuja, joista osa on ollut lyhytikäisiä ja tavataan vain muutaman kilometrin tai kymmenen kilometrin matkalta. Os a tästä vyöhykkeestä alkavista harjuista on suuria, ja ne kulkevat piirin alueen poikki kymmeniä kilometrejä. Tällaisill a alueilla, missä jäätikköjokitoiminta on ollut voimakasta, o n kasaantunut karkeaa ainesta ja massamäärältään suuria muodostumia (vertaa kartta sivu XI). Yleensä pitkittäisharjualueell a jäätikköjokisysteemien välinen etäisyys on 5-15 km. Koko piiri n suurimpana puutealueena on Viitasaaren alue. Tämä sora- j a hiekkaköyhä alue alkaa Kivijärven itäpuolelta ja jatkuu paikoin 40 km leveänä vyöhykkeenä Konnevedelle ja Hankasalmelle asti. Pohjoisosan harjualueella tavataan joitakin pieniä reunamuodo s - tumatyyppisiä lajittuneita muodostumia, mutta ne ovat ainesmäärältään varsin pieniä. Katsaus Keski-Suomen piirin mass-amäärii n Piirin kokonaismassamääräksi on arvioinnissa saatu n. 1,850 mrd. m3. Tästä määräsfaa-luokkaa on n. 20 milj. m 3, B-luokkaa n. 300 milj. m3 ja C-luokkaa n. 1530 milj.m3. Soralajitteiden yhteinen osuus o n 17,35 %. Pääosa massoista sisältyy länsi- ja pohjoisosan harju - vyöhykkeisiin, joiden pinta-ala käsittää 2/3 piirin alueesta. Länsiosassa ainesta on peruskarttalehteä kohti 1-5 milj.m 3, pohjoisosassa aines jakautuu lähes pelkästään kolmeen jaksoon : Saarijärven, Kannonkosken ja Pihtiputaan kautta piirin läpi kulke - viin suuriin harjuihin. Niiden sisältämät ainesmäärät voivat ol - la peruskarttalehteä kohti jopa 20-50 milj.m3, kuten kartakkees - ta sivulla XI nähdään. Muualla ainesta on hyvin vähän, ja kanden

xi Pkr.l., ETii6r6r jakciuma TV L / piir peruska rtta 1PN:1 in

XI I viimemainitun jakson väliin jääkin piirin laajin puutealue, jonka-leveys on suurimmillaan yli 40 km. Suhteellisesti eniten ainesta on Jämsänkosken ja Sumiaisten välisellä reunamuodostumavyöhykkeellä. Vaikka sen osuus on vai n 1/8 piirin pinta-alasta, kolmannes piirin massoista sijaitse e tällä alueella. Jämsänkosken, Korpilanden ja Jyväskylän ympä - ristössä vyöhykkeeseen kuuluu laajoja deltoja, joiden aines o n lähes kokonaan hiekkaa, soralajitteiden osuus on vajaa 10 % massoista. Laukaan alueella muodostumat ovat paksuja, ympäri s- töstään selvästi kohoavia selänteitä. Peruskarttalehteä koht i ainesta on jopa 50-90 milj.m3. Myös soran osuus on selväst i suurempi kuin edellämainitulla osalla vyöhykettä, yli 25 % koko - naismassoista. Itäosan harjuvyhykkeessä ainesta on karttalehteä kohti keski - määrin 5-10 milj. m 3. Poikkeuksena on koillisosa, jossa ainest a on vain 0,5-5 milj. m3/kl. sekä Keski-Päijänteen seutu, joss a ei ole lajittuneita esiintymiä lainkaan. Kuhmoisten-Luhanga n alueella soralajitteiden osuus on huomattavan suuri, yli 40 %. Siitä A-luokkaa on 3-4 %, mikä on kolme kertaa enemmän kuin ke s - kimäärin piirin alueella. Koilliseen siirryttäessä soran osuu s vähenee kuitenkin jyrkästi, ja Leivonmäen pohjoispuolisell a alueella sitä on enää 5-10 % massoista. Keski-Suomen piirin ainesmäärä jakautuu arvioinnin perusteell a melko epätasaisesti. Esiintymät keskittyvät reunamuodostumavyö - hykkeeseen ja muutamiin suuriin harjujaksoihin. Piirin selvi n hiekan ja soran puutealue on Kivijärveltä Viitasaaren kautta Konnevedelle ulottuva vyöhyke. Toisaalta voidaan todeta, ett ä piirin tärkeimpien asutustaajamien läheisyydessä on suuria sora - ja hiekkamuodostumia. Otaniemessä marraskuun 30 päivänä 197 8 Geologit Ilpo Kurkinen Jaakko Tikkanen

XIII PZ U O D O S T U M I E N K U V A U S

-- 1-2231 12 2231 M NTTX Karttalehti 223112 Mantt. Muodostuma 1 Metsapirtt i Suureksi osaksi rnoreenipeitteinen harjun osa, joka jatkuu Hämee n piirin puolelle. Pintamorcenin paksuus on 0,5-2 m, Se vaihtele e jyrkästi lyhyelläkin matkalla. Aines on pääasiassa hiekkaa, korkein osa sisältää välikerroksina soralajitteita, A-luokan osuus o n melko pieni. Laakea itäosa on pintaosasta hietaa, osaksi myö s silttiä. Kerrospaksuus on keskiosissa 10-20 m, pohjoispää on vai n vajaa 3 m paksu. Pinta-ala on 110 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 15 milj.m3, josta arvioitu A 200.000 m3, B 2 milj.m3, C 12,8 milj.m3. 2232 KEURUU Karttalehti 2232 02 Kotal a Muodostuma 1 Kangastenper ä Matala, pääasiassa hiekkaa oleva harjujakson osa, vain kapeimmal - la kohdalla esiintyy välikerroksina hieman soraa. Länsiosie n päällä on hietaa ti 1 m. Kerrospaksuus on 2-6 m, paksuin on kaa k- koisosan selänne. Pinta-ala on 71 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,5 milj. m 3, josta arvioitu B 100.000 m 3, C 2,4 milj.m 3. Muodostuma 2 Piil i Kalliomäkien välissä oleva harjujakson osa, ainekseltaan kivist ä hiekkaa, keskiosissa esiintyy myös soraista hiekkaa. Harju jatkuu Hämeen piirin puolella. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä 'rajoittaa tiestö ja rautatie. Kokonaismassamäärä on 650.000 m 3, josta arvioitu B 50.000 m 3, c.600.000 m 3.

- 2 -- 2232 0 3 Karttalehti 2232 03 3yrt:eejhrv i Muodostuma 1 Kimalaht i Laakea osa harjua, joka itäreunaltaan on kerrostunut kallio n päälle. Aines on hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on yleens ä vain 2-3 m, lounaisosa on n. 5 m paksu. Pinta-ala on 29 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär-ä 700.000 m 3. Muodostuma 2 Pitkäniem i Hiekkaa oleva harjun osa, jolla vähäisen kerrospaksuutensa t a- kia ei ole merkitystä. Kerrospaksuus on vain 1-3 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 140.000 m 3. Muodostuma 3 Lapinper a Tasoittunut harjujakson osa, luoteispäästään kallioseläntee n rinteellä. Keskiosa on soravaltairen, pohjaosassa A-luokkaa o n n. 10 %, pintaosat ovat hiekkaa, eteläosissa myös hietaa. Ke r- rospaksuus on keskustassa n. 5 m, muualla vähemmän. Pinta-al a on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 650.000 m3, josta arvioitu A 10.000 m 3, B 60.000 m3, c 580.000 m3. Muodostuma 4 Pyöreälamp i Laakea eteläosa on hietaista hiekkaa, samoin Pyöreälammen it ä - puolinen osa, joka on moreenimäen rinteellä. Kapea pohjoisosa o n pinnalta hiekkaista soraa, alla esiintyy soraista hiekkaa. Lä n- si.puoliset kummut ovat pääosin hienoa hiekkaa. Kerrospaksuu s vaihtelee 2-6 m. Pinta-ala on 120 ha. Aines on pääluokkaa C. - Kokonaismassamäärä on 3,2 milj. m3, josta arvioitu B 200.000 m3, C 3 milj.m3. Muodostuma 5 Isonlamminkanga s Kalliope.rän murroksessa oleva edellisen välitön jatke, aines o n osittain suoraan kallion päällä. Aines vaihtelee kivisesta so - rasta hiekkaan, karkein aines on Isolammen läns i puolella, joss a A-luokan osuus on 10-20 %. Pohjoisosat ovat hiekkaista soraa j a hiekkaa. Kerrospaksuus on keskiosassa 5-8 m, muualla 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha. Aines o n pääluokkaa C, joskin soraa on lähes _yhtäpaljon.!iuodostuman käyttöä rajoittaa alueen syrjäinen sijainti. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj.m 3, josta arvioitu A 100.000 m 3, n 800.000 m3, C 900.000 m3.

3-2232 0 3 Muodostuma 6 Myllykanga s Murroslaaksossa olevaa jokikerrostumaa, ainekseltaan hietaist a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m, paksuin on jokiuoman itäreuna. Eteläosissa välikerroksina voi esiintyä myös silttiä ; kokonai - suutena alueen merkitys on vähäinen. Pinta-ala on 31 ha. Aine s on luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,2 milj.m 3. Karttalehti 2232 05 Ylti,ä Muodostuma 1 Peräkorp i Erittäin matala harjuselänne, ainekseltaan hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäär ä 130.000 m 3. Karttalehti 2232 06 Pihlajaves i Muodostuva 1 Korpikanga s Pääosin hietaista hiekkaa oleva harjuselänne, pohjoisosassa o n välikerroksina soraa 5-10 %. Kaakkoisosan päällä on hieta a yli 1 m. Kerrospaksuus on leveimmällä osalla 5-7 m, muualla vai n 2-3 m. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö, asutus sekä hautausmaa. Kokonaismass a- määrä on 950.000 m3, josta arvioitu B 50.000 m3, c 900.000 m3. Karttalehti 2232 07 Kolh o Muodostuma 1 Multharj u Piirin rajalla harjujakso on paksuimmillaan n. 15 m, aines o n soraista hiekkaa, A-luokkaa on vain ohuelti pintaosassa. Väli - kerroksina esiintyy useita metrejä hietaa, kuten myös leveäss ä keskiosassa. Kapea pohjoispää, joka haarautuu kahtia, on sorais - ta hiekkaa. Kerrospaksuus on etelä- ja keskiosissa 10-15 m, pohjoisosissa 2-5 m. Pinta-ala on 94 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat pohjoisosissa ylisuuret pintalohk a- reet. Kokonaismassamäärä on 4,5 milj.m3, josta arvioit u A 10.000 m 3, B 490.000 m 3, c 4 milj.m3.

- 4-2232 0 7 Muodostuma 2 Pitkäniem i Kapea harjuselänne, joka on peittynyt hiedalla, ilmeisesti myö s alla oleva osa on hiekkaa. Kerrospaksuus on vain pari metriä, joten sen käyttö ei ole tarpeen. Muodostumassa ei ole leikkau k - sia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä 50.000 m3. Muodostuma 3 Post i Mutkitteleva, kapea harjuselänne moreenialueen kyljessä. Aine s on kivistä hiekkaa, pohjoispäässä on välikerroksina ja linssei - nä soraa 10-20 %. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosass a asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 220.000 m3, josta arvioitu B 40.000 m3, c 180.000 m 3. Muodostuma 4 S. talo Moreenimäen rinteellä oleva esiintymä, joka on osaksi Ala-Kolki n karttalehdellä (2232 04). Aines on hienoa hiekkaa, päällä o n hietaa paikoin 2 m. Alueen käyttöä rajoittaa päällä oleva tie. Kerrospaksuus on 2-3 m, joten esiintymän käyttöarvo on vähäinen. Pinta-ala on 12 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä 300.000 m 3. Karttalehti 2232 08 Haapamäk i Muodostuma 1 Könsikk ä Moreenimäen kyljessä oleva kapea harjujakson osa, ainekseltaa n kivistä hiekkaa. Eteläosan kumpare sisältää luultavasti sora a n. 20 %. Kerrospaksuus on eteläosassa n. 5 m, muualla vain n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 100.000 m 3, josta arvioit u B 10.000 m 3, c 90.000 m 3. Muodostuma 2 Pellonpä ä Kapea harjuselänne kallionmurriksen reunalla. Aines on pinta - osissa hietaista hiekkaa, hietaa on välikerroksina yleisesti. Kerrospaksuus on etelä- ja keskiosissa vain 2-3 m, pohjoisosiss a 2-6 m. Pinta-ala on 33 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 900.000 m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie.

- 5-2232 0 8 Muodostuma 3 Ketunpesänmäk i Edellisen ruodostuman jatke, aines on samantyyppistä, vai n Tykkimäen itäpuolisella alueella on paikoin linsseinä soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on eteläosassa 2-4 m, keskiosassa 3-7 m, pohjoispäässä vain 1-2 m. Pinta-ala on 59 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 2,2 milj.m 3.Muodostuman käyttöä rajoitta a päällä oleva tiestö sekä asutus. Muodostuma 4 Santamäk i Kapea harjuselänne ainekseltaan lähes kokonaan hiekkaa. Keski - osassa esiintyy välikerroksina soraa, sen osuus on-kuitenki n vain 10-20 %. Pohjoispää on pinnalta hietaa, se on moreeni n päällä. Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 m. Pinta-ala on 68 ha. Aine s on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa rautatie ja ties - tö. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj.m 3, josta arvioit u B 100.000 m3, c 1,7 milj.m3. Muodostuma 5 Pirjonkanga s Kallioalustalla oleva harjujakson osa. Aines on heikosti laji t- tunutta kivistä hiekkaa ja lohkareita. Esiintymän paras osa o n jo käytetty, alueen merkitys on pieni. Kerrospaksuus on keski - määrin vain 2 m. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 150.000 m 3, josta arvioitu B 20.000 m3, C 130.000 m 3. Muodostuma 6 Tiusal a Kalliomäen suojapuolella oleva delta, ainekseltaan hiekkaa. Luoteisosissa aineksen seassa on ylisuuria lohkareita aines vaihe t- tuu moreeniksi. Itäosien päällä on hietaa, jota esiintyy myö s välikerroksina muualla. Kerrospaksuus on keskiosassa jopa 10 m, mutta se ohenee jyrkästi reunoille. Pinta-ala on 10 ha. Aine s on luokkaa C, kokonaismassamäärä 300.000 m 3. Karttalehti 2232 09 Pihlajaveden asem a Muodostuma 1 Valkeine n Haapamäeltä tulevan harjujakson pohjoisosa, joka katkeaa kallio - alueen reunaan. Eteläosissa aines on hietaista hiekkaa samoi n Valkeisen länsipuolisissa kummuissa. Keskiosassa esiintyy kivis-

- 6-2232 0 9 ta soraa, A-luokkaa on korkeimmassa osassa yli 10 %. Kerrospaksuus vaihtelee 2-5 m, pohjoisosa on vain 1-2 m paksu. Pinta-al a on 76 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a rautatie ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj.m 3, josta arvioitu A 40.000 m 3, B 260.000 m 3, c 1,6 milj.m 3. Muodostuma 2 Jokijärv i Erittäin kapea, kalliomurroksessa oleva harjujakson osa. Etel ä - psissa kerrospaksuus on 5-10 m, mutta keski- ja pohjoisosiss a vain 2-3 m, kalliot pistävät paikoin esiin. Pääosa on soraist a hiekkaa, eteläosassa myös hienoa hiekkaa. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 800.000 m3, josta arvioitu B 50.000 m 3, C 750.000 m 3. Muodostuma 3 Sysmänkanga s Matala harjujakson osa, jonka aines on hietaista hiekkaa, pohjoisosassa valtaosa on hietaa, jota on Kupanjokivarress a moreenin päällä. Kerrospaksuus on yleensä vain 2-4 m. Keskiosan paksunnos on yli 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 59 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,6 milj. m3. Muodostuma 4 Kupanmäk i Kalliomäen kyljessä oleva osa harjua. Eteläosa on hietaist a hiekkaa, pohjoispsa soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on etelä- j a keskiosassa 2-3 m, pohjoispäässä n. 4 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 600.000 m 3, josta arvioitu B 30.000 m3, C 570.000 m3. Karttalehti 2232 10 Keurusselk ä Muodostuma 1 Käännetynniem i Loivapiirteinen harjuselinne, jonka aines on lähes kokonaan hie - noa hiekkaa. Välikerroksina on yleisesti hienoa hietaa, jota o n myös reunaosissa peittävänä. Vain länsipäässä esiintyy soraist a hiekkaa, mutta alue on vapaa-ajan viettoon varattu, eikä se n käyttö ole maisemansuojelun takia mielekästä. Kerrospaksuus o n harjanteen keskellä ^ 8 m, ohentuen loivasti reunoille. Pinta - ala on 41 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,5 milj. m 3.

- 7 -- 2232 1 1 Kar_ttalehti 2232 11 Keuruu Muodostuma 1 Iso Peurunlaht i Kapea harjujakson osa kalliomäkien välissä ja rinteellä. Aine s on pääasiassa hienoa hiekkaa, vain kaakkoispäässä on hiema n soraa, mutta matkailukeskus estää alueen käytön. Kerrospaksuu s on 2-5 m, paksuin on kaakkoispää. Pinta-ala on 27 ha. Aines o n pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 700.000 m3. Muodostuma 2 Valkealaht i Melko kapea ja matala harjun osa. Aines on hietaista hiekkaa, vain paikoin linsseinä soraista hiekkaa. Reunaosien päällä. on myös silttiä pohjoispäässä. Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 600.000 m3. Muodostuman käyttö ä rajoittaa tiestö, asutus. Muodostuma 3 Tuomist o Lähes kokonaan hiedalla peittynyt harjuselänne, jolla ei mat a- luutensa takia ole käytännön merkitystä. Kerrospaksuus on vai n 2 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä 60.000 m3. Muodostuma 4 Valkeine n Kapea harju kallioperän murroksessa. Ainekseltaan se on hiekkaa, vain kapeina välikerroksina tai linsseinä on soraa Konkkulamme n ja Valkeisen välisellä alueella. Pohjoispään tasanne on osittai n hietaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-7 m, keskipaksuus on hiema n yli 3 m. Pinta-ala on 60 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie, pohjoispäässä lisäksi hautausmaa. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj.m 3, josta arvioit u B 100.000 m 3, c 2 milj.m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL : n arkistossa. Muodostuma 5 Keuruu Kalliomäkien välissä oleva kaakkoispää on pääasiassa hieno a hiekkaa, keskiosa ja kapea Ketveleenkangas soraista hiekkaa. Luoteisosassa on välikerroksina hiekkaista soraa 10-20 % mas - -so ista.kerrospaksuus vaihtelee 3-6 m, luoteisosa on paksuin. Pinta-ala on 71 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytö n esteenä on kaakkoisosassa taajama-alue, keskiosassa tiestö sekä

- 8-2232 1 1 maisemalliset tekijät. Kokonaismassam +.ärä arvioitu B 100.000 m3, c 2,8 milj.m 3. on 2,9 milj. m3, jost a Muodostuma 6 Uskalinkanga s Kallio-moreenialueen rinteellä oleva osa pitkää jaksoa. Aines on eteläosassa kivistä hiekkaa, pohjoispää on pinnalta hietaa. Koko alueen käyttöarvo on vähäinen. Kerrospaksuus vaihtele e 2-10 m, eteläosa on paksuin. Pinta-ala on 55 ha. Aines on luokkaa C, massamäärä 2,2 milj.m 3. Karttalehti 2232 12 Lihjam o Muodostuma 1 Kivijärv i Myöskin pääosin hietaista hiekkaa oleva kaumpuileva harju, jok a on edellisen muodostuman välitön,jatke. Eteläosissa on välike r- roksina hienoa hietaa 20-30 %, keskiosissa soraa vajaa 10 %. Kerrospaksuus on 2-10 m, keskipaksuus on n. 4 m. Pinta-ala o n 36 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m 3, josta arvioitu B 1004000 m 3, c 1,3 milj.m 3. Muodostuma 2 Kitusenpuro Lähes kokonaan hietaista hiekkaa oleva harjun osa, vain kaak - koisosan selänteessä voi esiintyä soraista hiekkaa. Länsiosien päällä on hienoa hietaa 1-2 metriä. Kerrospaksuus on keskimä ä- rin 4 m. Pinta-ala on 33 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassa - määrä 1,2 milj.m 3. Muodostuma 3 Jääporinsu o Erittäin kapea, pinnalta lohkareista hiekkamoreenia oleva valli., joka ilmeisesti on reunamuodostuma. Se on merkitty epävarmaksi, koska on todennäköistä, että aines on suurimmaksi osaksi routi - vaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Muodostuman sisältämä massamäärä on n. 30.00 0 m 3.

-9-22410 1 2241 ÅHTÄRI Karttaleht:i 2241 01 Pusaankyl ä Karttalehden Keski-Suomen piiriin kuuluvalla osalla, lajittuneita muodostumia. ei ole Karttalehti 2241 04 Valkeajärv i Muodostuma 1 Hangonniem i Pääosin hiekkaa oleva harjun osa, pohjoispäässä on linssein ä myös soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a maisemalliset tekijät. Kokonaismassamää.rä on 500. 000 m3, josta arvioitu B 50.000 m 3, c 450. 000 m 3. Muodostuma 2 Hautakanga s Hietaista hiekkaa oleva harjuselänne, jonka päällä on ylisuuri a lohkareita. Koillispuolisella kumpumoreenialueella lohkareisuu s on erittäin runsasta ; se voi ehkä tulla kyseeseen murskauske l- poisen aineksen ottopaikkana, joskin huomattava osa on läpim i- taltaan yli 60 cm. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Pinta-al a on 12 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 330.000 m3. Muodostuma 3 Pitkäharj u Matala soraista hiekkaa oleva harjuselänne, keskuksessa sora a on 30-50 %. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 160.000 m3, josta arvioit u B 40.000 m3, c 120.000 m 3. Muodostuma 4 Kämppäkanga s Kallioalueen rinteellä oleva ohut harjun osa, ainekseltaa n kivistä hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamaarä 140.000 m3. Muodostuma 5 Pienilamp i Moreeniselänteen reunassa oleva pohjoispda on kivistä soraa, A-luokkaa on 10-20 %. Muuten aines on soraista hiekkaa. Kerros - paksuus on keski- ja pohjoisosassa n. 5 m, kaakkoisosassa vai n 1-2 m. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassa-

- lo - 2241 0 4 määrä on 700.000 m 3, josta arvioitu A 10.000 m 3, B 290.000 m3, C 400.000 m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa. Karttalehti 2241 07 Liesj ärv i Muodostuma 1, Kupanjärv i Harjun liepeet ovat hiekkaa. KeskiselNnteessä löytyy soraist a hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2-5 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 500.000 m 3, josta arvioitu B 80.000 m 3, C 420. 000 m 3. Muodostuma 2, Niem i Matala harjuselärne, jossa välikerroksina olevan soran osuu s on noin 10-20 %. Kerrospaksuus ori 2-3 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamad rä on 200.000 m3, josta arvioitu B 30.000 m 3, C 170.000 m3. Muodostuma 3, Huumonlamp i Harjuun kuuluvan matalan ja laakean muodostuman aines on lähe s kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2,5 m. Pinta-al a on 11 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 270.000 m3. Muodostuma 4, Tervalamp i Kerrospaksuudeltaan ohut harjumuodostuma. Pinta-ala on 6 ha. Aines on luokkaa C kokonaan ja massamäärä 90.000 m3. Muodostu - man käyttöä rajoittaa eteläpäässä tie ja asutus. Karttalehti2241 08 Pihtisulk u Muodostuma 1, Kalliosu o Hännättömänjoen jokilaaksossa on lähellä pohjaveden pintaa mata - la harjumuodostuma, jossa aines on suhteellisen karkea a B-luokkaa ja osittain murskauskelpoista. Kerrospaksuus on vai n 1,5 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismass a- määrä on 60.000 m 3, josta arvioitu A 5.000 m3, B 30.000 m3, C 25.000 m 3.

- 11-2241 0 9 Karttalehti 2241 0 9 Keski-Suomen läänin puolella ei muodostumia. Karttalehti 224110 Tarhapä ä Muodostuma 1, Kiviniem i Harjuniemiä ja -saaria. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on luokkaa C lähes kokonaan ja massam:iärä 90.000 m 3. Muodostuma 2, Lindankanga s Kallioperän murroslaaksossa kulkeva harju, jonka pohjatasona o n pohjavesi. Kerrospaksuus on suurinta länsireunalla 10 m mutt a jää yleensä alle viiden metrin. Pinta-ala on 50 ha. Aines on pääluokkaa C. Ydinalueella on soraa linsseinä ja välikerroksina. Muodostuman käyttöä rajoittaa maantie. Kokonaismassamäärä on 1,9 milj.m 3, josta arvioitu B 300.000 m3, c 1,6 milj.m 3. Karttalehti 2241 11 Vehkoonjärvi Muodostuma 1, Hännättömänkämpp ä Joen varressa matala harju. Tämän kaakkoispuolella oleva harj u- selänne on käytetty loppuun. Aines on soraa ja hiekkaa. Kerros - paksuus on noin 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 60.000 m 3, josta arvioitu B 25.000 m3, c 35.000 m 3. Muodostuma 2, Vanhanmyllynkanga s Harjulaajentuma, joka rajoittuu länsireunastaan kalliomäkeen. Länsiosat ovat pienikivistä soraa ja murskauskelpoista kivist ä soraa. Itäosa on C-luokkaa. Kerrospaksuus B-luokan alueella o n keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 36 ha. Aines on pä<luokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3, josta arvioitu A 50.000 m3, B 500.000 m 3, c 950.000 m3. Mttodos tuma 3, Palosu o Harjun lievealueella levittäytyneitä hiekkoja. Eteläosassa saa t- taa pohjatasona olla myös moreeni. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäär ä 470.000 m 3.

- 12 -' 2241 1 1 Muodostuma 4, Onkivuori W Vastaavanlainen kuin edellinen muodostuma, jossa myös rantavo i- mat ovat vaikuttaneet tasoittavasti. Kerrospaksuus on keskimä ä- rin 2-3 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 750.000 m 3. Muodostuma 5 Tasoittunut harjumuodostuma, jonka karkein aine s - on luote i. sreunalla. Tä11ä B-luokan alueella saattaa myös kalliot pistää lä - helle pintaa ja alueen eteläosan selänteissä voi olla moreenia. Kaakkoon suuntautuva selänne voisi olla hyvää soraista hiekkaa. Itäliepeet ovat hiekkaa. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 90 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 4,6 milj. m3, josta arvioitu A 30.000 m 3, B 800.000 m 3, C 3,77 milj.m3. Muodostuma 6, Kaakkolammi t Laaja-alainen tasoittunut harju. Pohjois- ja eteläosan tasan - teet ovat ainakin pintaosistaan hiekkaa. Keskiosan suppa-aluee n selänteet ja kummut ovat käyttökelpoista soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on laajoilla alueilla 10 metrin luokkaa. Muodostuma s - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 111 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on 9,5 milj.m 3, josta arvioitu B 1,5 milj.m3, C 8 milj.m 3. Muodostuma 7, Soutujok i Harjun lievealueella olevia lajittuneita alueita, joissa aine s on hienoa hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 13 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 650.000 m 3. Karttalehti 224 :11 2 Muodostuma 1, Sikosu o Harjumainen selänne, jossa aines on heikosti lajittunutta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines o n pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 55.000 m 3, josta arvioitu B 30.000 m 3, C 25.000 m 3.

-- 13-2241 1 2 Muodostuma 2, Salmijärv i Kerrospaksuus harjussa on kolmen metrin luokkaa. Pinta-ala o n 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa mando l - lisesti aineksen heikohko peseytyneisyys. Kokonaismassamaar ä on 75.000 m3, josta arvioitu B 15.000 m 3, c 60.000 m3. Muodostuma 3, Puolimatkanlamp i Kapea ja matala harjuselänne, joka rajoittuu jyrkästi moreeniin..kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haitta a mandollisesti aineksen heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäär ä on 75.000 m3, josta arvioitu B 40.000 m 3, c 35.000 m 3.

- 14-2242 0 7 2242 SOIN I Karttalehti 2242 07 Veh u Keski-Suomen piirin puolella ei ole lajittuneita muodostumia. Puolimatkan kylän länsipuolella on kallion päällä Taaturinharju n moreeniselänne, joka kivistä vähän peseytynyttä moreenia. Selän -. teeseen tehtiin koekuoppa. Karttalehti 2242 08 Vahvane n Muodostuma 1, Mustanjok i Harjun matalan pohjoisosan pinnalla on haittana lohkareita. Aines on eteläosassa hiekkaa ja ptiohjoisosassa f3-luokkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2-3 m. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 200.000 m3, josta arvioit u A 5.000 m3, B 65.000 m 3, c 130.000 m 3. Muodostuma 2, Kiljusuvant o Kanden lammin välisen kannaksen muodostaa harjuselänne. Noin 10 metriä korkea keskiselänne kaakkoisosassa on harjun käyttökel - poisia osa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 325.000 m 3, josta arvioitu B 105.000 m3, c 220.000 m3. Muodostuma 3, Levälamp i Matala harju, joka on osittain ohuen moreenikerroksen peittämä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 85.000 m 3, josta arvioit u B 15.000 m3, c 70.000 m3. Muodostuma 4, Sokeajok i Pienialainen ja matala harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 40.000 m 3.

- 15-2242 0 8 Muodostuma 5, Kettupakk a Kettupakka kuuluu ilmeisesti Sokeajoen vartta kulkevaan harju - systeemiin ja jatkuu pieninä ja matalina kumpuina Ala-Kär_jänlammelle ja siitä viereiselle lehdelle Kokko-Valkeiselle. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 200.000 m 3, josta arvioit u B 30.000 m3, c 170.000 m 3. Karttalehti 2.242 09 Vahank a Muodostuma 1, Koniharj u Suoalueen keskellä oleva harjumuodostuma, jonka pohjoisosass a kalliot pistävät pintaan. Käyttökelpoisinta hiekkaista soraa j a jonkin verran kivistä soraa on harjun keskiosassa oleva karkei n selänne. Kerrospaksuus B-luokan alueella on 8-10 m ja muuall a 2-5 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on 650.000 m 3, josta arvioitu B 250.000 m3, c 400 000 m 3. Karttalehti 2242 10 Paalal a Muodostuma 1, Nimetönlamp i Morfologisesti selvä harjuselänne, joka rajoittuu teräväst i moreeniin. Aines voi olla heikosti lajittunutta, mutta karkeaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n 90.000 m3, josta arvioitu A 5.000 m3, B 55.000 m3, c 30.000 m3. Muodostuma 2, Tervaniem i Pieni : harjuselänne Kiesimenjärven rannalla Tervaniemessä. Muddostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 250.000 m 3, josta arvioit u B 50.000 m3, c 200.000 m 3. Muodostuma 3, Vihanninmäk i Idästä länteen suuntautuva harju, jossa ehkä itäosat ovat kar - keampaa soraa ja hiekkaa, liepeet ovat hienoa hiekkaa. Kerrospa k- suus on keskimäärin 6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoit-

- 16-2242 1 0 taa itäpäässä asutus. Kokonaismassamad rä on 600.000 m3, josta arvioitu B 100.000 m 3, c 500.000 rn 3. Muodostuma 4, Kangasharju t Harjumuodostuman luoteisosan kolme vierekkäistä selännettä ova t käyttökelpoisinta ainesta, ja keskimmäinen on karkeinta. Kaakkoon oleva selänne on pintaosistaan hiekkaista soraa ja syve m- mällä hiekkaa. Kerrospaksuus on selänteissä 5-10 m. Pinta-al a pn 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamadrä on 1 milj. m3, josta arvioitu B 200.000 m 3, c 800.000 m3. Muodostuma 5, Koiraharj u Jokilaaksossa harjun matalat länsiosat ovat kivistä soraa. Koira - harju on puolet hiekkaa ja toinen puoli soraa. Itäosat ova t hiekkaa. Kerrospaksuus on Koiraharjussa suurimmillaan yli 10 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 1,07 milj.m3, josta arvioitu A 40.000 m 3, B 330.000 m3, C 700.000 m 3. Muodostuma 6, Kangaslamp i Harjun lievealueella olevia kumpuja, joissa on mandollista, etta päällä olisi lajittunutta ainesta ja pohjatasona moreeni. Toi - saalta voi olla, että lajittunutta ainesta olisi pohjavede n pintaan saakka. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 300.000 m3, josta arvioitu B 60.000 m3, c 240. 000 m 3. Muodostuma 7 Muodostuma on aineksen lajittuneisuuden suhteen epävarma ja ' alueelle ei ollut teitä, jotta olisi voitu varmistaa koekuopilla. Karttalehti 2242 11 Kangasah o Muodostuma 1, Kohmelokanga s Karttalehtirajalla on morfologisesti selvä selänne, jossa o n lohkareita päällä. Pohjoisosaan pitäisi tehdä koekuoppia aine k - sen lajittuneisuuden toteamiseksi. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä

- 17-2242 1 1 haittaa ehkä heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on 100.000 m3, josta arvioitu B 60.000 m 3, c 40.000 m3. Muodostuma 2, Uitusharj u Useita pieniä harjusuppien erottamia selänteitä, joista karkei m- mat ovat varmaankin luoteisosassa. Kerrospaksuus on 6-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3, josta arvioit u B 500.000 m 3, C 1 milj.m3. Muodostuma 3, Kaihlamäk i Matalan harjun aines on C-luokkaa. Karkeinta on kapeassa selänteessä, hiekkaista soraa ja kivistä soraa, mutta päämassat ova t hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 26 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 650.000 m 3, josta arvioitu B 100.000 m3, c 550 000 m 3. Karttalehti 2242 12 Rantakyl ä Muodostuma 1, Saarionkanga s Noin 20 metriä paksu Saarionkangas ja siitä länteen suuntautuv a matalampi harjuselänne ovat muodostuman karkeinta ainesta. Ete - läosassa on silttiä haittaavana välikessoksena. Pinta-ala on // 36 ha..aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a länsiosassa maantie ja asutus. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m 3, josta arvioitu A 20.000 m3, B 470.000 m3, c 1,31 milj.m 3. Muodostuma 2, Myllysu o Merkitykseltään vähäinen, maantien alle jäävä harjumuodostuma. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 180.000 m 3, josta arvioitu B 30.000 m 3, c 150.000 m3. Muodostuma 3, Hautal a Loivapiirteinen harjuselänne, jonka liepeillä saattaa olla moree - nia ja silttiä peittäväna kerroksena. Kerrospaksuus on parhaimmillaan 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 180.000 m3, josta arvioitu B 50.000 m3, C 130.000 m3.

-. 18 -- 22421 2 Muodostuma 4, Hirvikallio t Kalliomäkien välissä on lohkareiden peittämä selänne, jok a saattaa olla syvemmälti lajitturiutta ainesta.

- 19-2331 0 4 2331 KYYJ.1RVI KArttalehti 2331 04 Vehkaperä Keski-Suomen piirin puolella ei muodostumia. Karttalehti 2331 05Möks y Muodostuma 1, Pedonkanga s Suoalueiden ympd.röinä selväpiirteinen harjuselänne, jossa kor - kein selänne on B-luokan ainesta ja liepeet hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on B-luokan alueella 6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 750.000 m3, josta arvioitu B 250.000 m3, C 500.000 m3. Muodostuma 2, Palanutkanga s Matala harjunlaajentuma, jossa pintaosat ovat hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 440.000 m3, josta arvioitu B 40.000 m 3, c 400.000 m3. Muodostuma 3, Hyrtiäisenkanga s Muodostuma on samaaharjujaksoa kuin edellisetkin. Primäär i harju on karttalehtirajalla oleva selänne, soraista hiekkaa. Pinnalla on dyyniainesta ja länsireunalla dyynivalleja, joide n aines on hienoa hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 45 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 1,1 milj.m3. Karttalehdet 2331 06 Poranen ja 2331 07 Valleussu o Ei käyttökelpoisia lajittuneita muodostumia.

- 20 2331 0 8 Karttalehti 2331 08 Kyyjärv i Muodostuma 1, Harsunkangas Harjun laajentuma, jossa korkea keskiselänne on hiekkaa, sora a ja kivistä soraa. Liepeet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on pa r- haimmillaan 20 m. Pinta-ala on 68 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman. käyttöä rajoittaa pohjavedenottamo. Kokonaismass a- määrä on 3,4 milj. m3, josta arvioitu A 100.000 m 3, B 1,2 milj. m3, c 2,1 milj.m3.. Muodostuma 2, Virkkakanga s Laakea harjumuodostuma, jossa enää luoteisosan pieni selänn e (1 ha) on käyttökelpoista soraista hiekkaa. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa hautaus - maa. Kokonaismassamäärä on 700.000 m 3. Muodostuma 3, Hautakanga s Kerrospaksuudeltaan vähäinen,-noin 2-3 m, harjuun kuuluva mu o- dostuma, jossa pinta on hienoa hiekkaa ja osin silttiä. Syvemmista kerroksista ei ole tietoa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 600.000 m3. Muodostuma 4, Isokanga s Harjuun kuuluneen muodostuman kerrospaksuudeksi on arvioit u 1,5 m. Pinta on hienoa hiekkaa ja muodostuman merkitys siks i on vähäinen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 49 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 740.000 m3. Muodostuma 5, Huumarkanga s Laaja-alainen harju, jossa etelä- ja länsiosassa on dyynejä j a dyyniainesta peittävänä ker.roksena, glasifluviaalisen ainekse n päällä. Korkeaharju on muodostuman käyttökelpoisinta ainesta, osaksi murskauskelpoista. Kerrospaksuus B-luokan alueella o n keskimäärin 12 m. Pinta-ala on 182 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa Huuhmarkankaalla asutus. Kokonai s - massamäärä on 8,5 milj.m 3, josta arvioitu A 150.000 m 3, B 1,6 milj.m 3, C 6,75 milj.m 3.