Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM 1.2.2008 Ilpo Mattila MTK



Samankaltaiset tiedostot
Bioenergia on maaseudulla. Ilpo Mattila Asiamies, MTK Myrskylä

Liikenteen biopolttoaineet

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Energian tuotanto ja käyttö

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Riittääkö puuta kaikille?

Bioenergiapolitiikka & talous

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Maatalouden energiapotentiaali

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari Esittely: Ilpo Mattila MTK

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Energiapoliittisia linjauksia

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana. Bioenergia-alan toimialapäivät Unto Väkeväinen

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Uusiutuva energia on maaseudun mahdollisuus. Esittely: Ilpo Mattila MTK

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Fortumin Energiakatsaus

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Uusiutuvan energian potentiaalit

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Puu paperiksi ja energiaksi?

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

BIOKAASU JA BIODIESEL uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Energiaa ja elinvoimaa

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Lapin bioenergiaohjelma

Energiaa ja elinvoimaa

Transkriptio:

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM Ilpo Mattila MTK

Maaseudun bioenergialähteet Energialähde Tuote Käyttökohteita METSÄ -Oksat, latvat,kannot, rangat PELTO - ruokohelpi, olki -rypsi, rapsi hake klapi pelletti biodiesel polttoaine biodiesel, -kaasu/ -etanoli Biodiesel, -polttoöljy lämpö, sähkö lämpö lämpö liikenne sähkö, lämpö lämpö, liikenne sähkö, lämpö/liikenne Liikenne, lämpö KOTIELÄIMET -lanta - teurasjäte TURVE 2 biokaasu biodiesel lämmön talteenotto polttoaine, biodiesel, -etanoli lämpö, sähkö, liikenne liikenne lämpö lämpö, sähkö liikenne

MTK:n energiastrategia 2020 Visio: Maaseudun uusiutuvia energiavaroja hyödynnetään lisääntyvästi, taloudellisesti ja kestävästi - bioenergian osuus on 36% vuonna 2020 - vuonna 2006 bioenergian osuus oli 26 % - uusiutuvien osuus on 32% vuonna 2020 - uusiutuvien osuus oli 2006 24%, turvetta ei lasketa mukaan, vesi kylläkin 3

Bioenergian käyttötavoite 2020 Puu, josta -hake+muut Lisäys 2006->2020 83 -> 125 TWh 19 -> 50TWh ( 10 milj m3->25 milj.m3) Osuus kok.ener giasta Lisäys vuodesta 2006 20 -> 27 % +50% yli 2--kertainen Turve 25 -> 30 TWh 6 - > 7 % + 20 % Muut, josta peltobiomassat ja biokaasu ja kierrätyspolttoaineet 2 -> 12 TWh -> 7 TWh -> 5 TWh 0,5 ->2 % 6-kertaistaminen YHTEENSÄ 110->167TWh 26 -> 36% +50% 4

5 Yleisiä tavoitteita 2020 Ympäristöasiat ja ilmastonmuutoksen vastustus Kohtuullinen korvaus raaka-aineesta omistajille Bioenergiaa lisätään sähkön ja lämmöntuotannossa Uusiutuvan energian tuotannolla vahvistetaan aluetaloutta. Vesistöjen sähköntuotannon rakentamisastetta tehostetaan Ruokakasvien käyttöä energiaksi ei kannusteta Bioetanolitehdas ei ole tarpeen Toteutetaan vapaaehtoinen maatalouden energiansäästöohjelma 16 % päästöjen ja 9 % energiasäästön toteuttamiseksi.

Yleisiä tavoitteita 2020 Bioenergialla korvataan neljännes rannikon kivihiilivoimaloiden polttoaineesta. Rakennetaan lisää ydinvoimaa bio- ja vesisähkön jatkeeksi Liikenteen biopolttoaineiden osuus on vähintään 10 %. Toisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-aine on kotoinen biomassa, puu, turve, olki tms.10 % = 5 miljoonaa m3 puuta Sähkö- ja öljylämmitystä vähennetään kolmanneksella. Uudet kiinteistöt lämmitetään biopolttoöljyllä, pelleteillä, hakkeella ja biokaukolämmöllä. 6

Yleisiä tavoitteita Koulutuksen kehittäminen työvoiman saamiseksi Metsähake tarvitsee 6-8000 työntekijää 2020 Tie-,rata- ja väyläverkon kehittäminen Turve määritetään YK:ssa hitaasti uusiutuvaksi energiaksi Kaavoitus- ja lupamääräyksillä voidaan velvoittaa rakentajaa liittymään alue- tai kaukolämpöverkkoon Uusiin rakennuksiin ei sallita suoraa sähkölämmitystä 7

Metsäenergiaa 25 miljoonaa kuutiota 8

Metsäenergiaa 25 miljoonaa m3 2020 Energiapuuta on latvusmassa, oksat, kannot sekä ensiharvennuspuu MTK:n tavoite 25 M m3 Teknistaloudellinen potentiaali oli 2006 15 M m3 Hakkuiden lisääntyminen 10-15 M m3 lisää energiapuuta 4 M m3 Klapeja, pellettejä yms polttopuu 6 M m3 Pieniläpimittaiset kunnostuskohteet Metsäteollisuuden puunkäyttö on sama kuin vuonna 2006 Energiapuun hinnoittelu markkinatilanteen mukaan. Markkinat ohjaavat soveltuvaan käyttökohteeseen 9

Metsäenergialla on hintansa Päästökauppa on lisännyt kilpailukykyä suurissa voimaloissa. Öljynhinta pienissä kohteissa Metsäenergia on kolmas puutavaralaji, jolle on oma hintansa ja laatunsa. Kuitupuuta ohjattava energiakäyttöön, jos metsäteollisuus ei ole siitä kiinnostunut 10

Lämpöyrittäjyys Metsäomistajat myyvät lämpöä Lämpöyrittäjiä on 350, puuta 0.5 milj.m3 Tavoitteena saada tuhat yritystä 2010 Kohteita jopa 5000-8000 Asiakkaina kunnat, mutta entistä enemmän yritykset Raha kiertää paikallistaloudessa 4-6 kertaa Metsänhoitoyhdistyksillä moraalinen vastuu perustuttaa lämpöyrityksiä. MTK osakkaana Biowin franchisinglämpöyritysketjussa Tarvitaan aktiivisia osaavia tekijöitä!

Peltoenergiakasveja 175 000 ha

Peltoenergiaa 175 000 ha 2020 Markkinatilanne vaikuttaa pellon käyttöön. Viljan hintaa saadaan vakiinnutettua lisäämällä peltoenergian tuotantoa. Ruokohelpeä ja olkea sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä liikenteen biopolttoaineiden raaka-aineeksi Rypsi ensisijaisesti markkinahinnan perusteella elintarvikkeeksi. Maatiloilla biopolttoöljyn valmistusta??? Biokaasu on kotimainen vaihtoehto. Sata lehmää,tuhat sikaa Tarvitaan kehittämistoimia. 13

Peltobiomassan käyttö energiaksi 2020 Peltoenergian lähde 2010 ha 2015 ha 2020 ha TWh 2020 Energiakasvit 50 000 100 000 150 000 4.5 Olki 40 000 70 000 100 000* 1 Rypsi, rapsi 10 000 15 000 25 000 0,3 Biokaasu 0,1TWh 0,5 TWh 1TWh 1 Yhteensä 60 000 115 000 175 000 6,8 14

Ruokohelpi Tavoitteena edelleen 100 000 ha vuonna 2015 Viljely- ja korjuukokemukset tuovat esiin käytännön todellisuuden poiketen tutkijoiden esittämistä todennäköisyyksistä, suuret korjuutappiot Viljelyn laajentumisessa hengähdystaukoa, ohra taas kilpailukykyistä EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastus vuonna 2009 muuttanee tukipolitiikkaa, miten, on auki. Sadosta saatava ainakin muuttuvat kustannukset Paalaus maksaa 8 /paali, voimalaitos maksaa 4 /paali. Sopimustoimintaa kehitettävä 15

Bioetanoli Bioetanolitehdas on suuri rehutehdas: 1 kg viinaa ja 2 kg rehua ja CO2 Molemmille löydettävä kannattavat markkinat MTK suhtautui nihkeästi 5,75 % velvoitekäyttöön Viina tulee Brasiliasta Liikenteen biopolttoaineiden velvoitekäyttö nousee 10 %:iin vuonna 2020 Bioetanolitehtaat taitavat jäädä tyhjiksi puheiksi. Paikallinen valmistus ei ole sallittua: Tosin sitä vielä kuulemma esiintyy. 16

17

Biodiesel Yksikään tosiasioihin perustuva laskelma ei osoita rypsistä tehtävää biodieseliä taloudellisesti kannattavaksi Edullisinta viljellä elintarviketeollisuuden raakaaineeksi Kysyntää riittää 18

19

Palmuöljyvaras saatiin kiinni Lähde: Kimmo Klemola 20

Biokaasu Biokaasu on paikallinen polttoaine, eikä tuonti ole haasteena kotimaiselle kehitykselle. Julkista kehitystä ei paljoa ole, ainoastaan markkinavoimin edetään. Maatalousperäisen biokaasutuotannon hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään. Tarvitaan 100 lehmää, 1000 sikaa, jotta maatilatuotanto voi olla kannattavaa. Ko tiloja on noin 300. Myös peltokasvit soveltuvat. Biokaasusähkölle laaditaan syöttötariffi alle 20 MW laitoksilla. Tarpeen myös muulle uusiutuvalle sähkölle Kaavailuja 22snt/kWh sähkönhinta tuottajalle Nostaa sähkön kuluttajahintaa 0,1-0,25 snt /kwh Raaka-aine saa olla vain maataloudesta, elintarviketeollisuudesta ja yhdyskuntajätteistä. 21

Toisen sukupolven biopolttoaineet Raaka-aineeksi soveltuu kaikki biomassa. Maaseutu voi tarjota puuta, turvetta ja ruokohelpiä sekä olkea. EU:n 5,75 % tavoite toteutuu 2 500 000 puukuutiolla. Tarvitaan noin 6 milj kuutiota puuta vuoden 2020 10 % tavoitteeseen. Metsien vuotuinen kasvu on 97 milj. kuutiota, ja teollinen käyttö on 55 milj.m3. Raaka-ainetta riittää biodieselin valmistukseen.kuitupuun mitat täyttävää puuta voidaan hyödyntää energiana. Polttopuuna ja biopolttoaineiden raaka-aineena. Maaseutu odottaa pikaisia päätöksiä toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannon käynnistymisestä. Nyt kaksi metsäteollisuusyritystä on lähtenyt kehittämään tuotantoa. 22

Parhaat ja tehokkaat keinot Metsänparannusvarat ml haketustuki, varmistetaan myös ainespuun tulevaisuus Metsän uudistamiseen rahaa myös aukeille maille Syöttötariffit kaikille uusiutuville, biokaasulle 2008 Investointituet päästökaupan ulkopuolisille Kattilanvaihtorahaa, myös maatiloille Normiohjaus Liikenteen biopolttoaineiden velvoitekäyttö Fossiilisten verotuksen kiristäminen lämmityksessä ; maatalouden energiaverojen täysimääräinen palautus hallitusohjelman mukaisesti 23

Kiitokset Taidetaan jäädä plussan puolelle! Ilpo ja kaverit maalta

Biodiesel Biodieselin raaka-aine on siis tuontitavaraa Indonesiasta yms. Palmuöljy sopii hyvin raaka-aineeksi Palmuöljyn hinta on 720euroa/tonni Rypsiöljyn hinta on 1038 euroa/tonni Viljelijöillä kova innostus biodieselin tuottamiseen. Miksi ei tuoteta riittävästi korkeahintaista elintarvikeöljyä, jolle on markkinoita? Biodiesel soveltuu hyvin myös lämmitysöljyksi. Tuotannosta osa ohjautuu sinne, koska laaturiskit pienet. 25

Biodiesel Biodieselin alueellisia tuotantovaihtoehtoja on selvitetty runsaasti. Taloutta on optimoitu korkealla valkuaisrehun hinnalla ja ohuilla kuljetuskustannuksilla.myös satomäärät on vedetty yläkanttiin. 2200kg ha-> 1350 kg /ha Teknisesti saadaan laatuvaatimukset täyttää biodieseliä. Haasteena on tasainen laatu. Selvitysten mukaan maatilakohtainen valmistus ei ole toistaiseksi kannattavaa. Kustannus 80-100 snt/l 26

Brazil is the Least Cost Producer of Sugar and Ethanol Index 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Source:UNICA, F.O.Lichts 27 Beet (EU) Wheat (EU) Corn (USA) Sugarcane (Brazil)

Polttoaine-etanolin hinta Chicagon pörssissä 28

29