1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 25.4.214
2 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 Tämä raportti on osa Cargotecin kestävän kehityksen raportointia. Raportti täydentää vuoden 213 vuosikertomuksessa esitettyjä kestävän kehityksen näkökohtia. Raportissa esitetyt asiat eivät sellaisenaan kata kaikkia olennaisia kestävän kehityksen näkökohtia. Cargotecin vuosikertomuksesta saa lisätietoja kestävän kehityksen periaatteista, olennaisista näkökohdista sekä raportoinnista. Kestävän kehityksen raportointi perustuu GRI3-ohjeistukseen, ja GRI3-indeksin sisältö on luettavissa vuosikertomuksesta. Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut raportoidaan vuosittain samalta ajanjaksolta kuin talousluvut. Raportissa on noudatettu kansainvälisiä kestävän kehityksen standardeja the Global Reporting Initiative -ohjeistoa (GRI3) ja GHG -protokollaa (Greenhouse Gas Protocol). Ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusraportointi aloitettiin Cargotecissa konsernitasolla vuonna 27. Raportointia kehitettiin pääosin kokoonpanoyksiköissä, koska kyseisillä yksiköillä nähtiin olevan eniten ympäristövaikutuksia ja suurimmat työturvallisuusriskit niiden koosta ja toiminnoista johtuen. Mitattavat tunnusluvut valittiin yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa: liiketoimintaalueiden edustajat, paikallinen laadun- ja ympäristönhallinta, globaali riskinhallinta sekä paikallinen työterveys- ja turvallisuushallinta. Prosessissa oli mukana ulkoinen GRI-asiantuntija. Tämän raportin lukuihin on laskettu mukaan 14 kokoonpanoyksikköä (212: 15). Viime vuoteen verrattuna Norjan Kristiansandin yksikkö ei ole enää mukana, sillä se on muuttunut kokoonpanoyksiköstä osaamiskeskukseksi. Intian kokoonpanoyksikkö ei ole raportissa mukana ja Ison-Britannian luvut vuodelta 212 puuttuvat. Tämä johtuu vaikeuksista harmonisoida raportointikäytäntöjä suurten organisaatiomuutosten takia Cargotecillä. Teksasin kokoonpanoyksikkö aloitti raportoinnin vuonna 214, ja sen luvut saadaan seuraavaan raporttiin. Tuotannon muutoksilla on suora vaikutus ympäristö-, työterveys- ja turvallisuustunnuslukujen kehittymiseen. Siksi tässä raportissa lukuja analysoidaan vertailuvuoden avulla, joka on 21. Kokonaispäästöjen luvut raportoidaan ajanjaksolla 29 213. Vertailuvuosi antaa aiempaa paremman käsityksen ympäristö- ja turvallisuusasioiden kehittymisestä vuosien mittaan. Luvut esitetään lisäksi tekstissä koskien vuotta 213 ja suluissa on esitetty edellisvuoden 212 luvut. Vertailuvuosilaskennat noudattavat GHG-protokollan mukaisia raportointiperiaatteita. Vuosi 21 valittiin vertailuvuodeksi, sillä kaikki kohteet ovat käyttäneet samaa raportointijärjestelmää vuodesta 21 ja luvut ovat silloin mahdollisimman luotettavia ja yhdenmukaisia. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi vertailuvuotta sovelletaan myös energiankäytön ja muiden ilmanpäästöjen analysointiin. Vuoden 213 muuntokertoimet suoran energian käytön (GHG Scope 1) laskemiseen perustuvat Tilastokeskuksen polttoaineluokitukseen. Epäsuoran energian käytön (GHG Scope 2) laskentaan käytetään Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n 212- ja GRI3-ohjeistusta. Muuntokertoimet aiempien vuosien kokonaisluvuille pysyvät muuttumattomina. Kuten Cargotecin vuosikertomuksessa kerrottiin, Cargotec arvioi parhaillaan raportoinnin sisältöä ja kehittää eri vuosien raporttien vertailukelpoisuutta.
3 (9) Energia Käytetyn energian määrä vaikuttaa suoraan Cargotecin toiminnan tuottamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Useimmille Cargotecin kokoonpanoyksiköille on asetettu energiansäästötoimenpiteitä ympäristötavoitteiksi. Energiansäästötason mittareita kehitetään paikallisesti yksilöllisten energiatehokkuusprojektien tarpeita palvellen. Suurin osa Cargotecin energiantarpeesta aiheutuu sisäisistä kuljetuksista, lämmityksestä, sähkönkäytöstä ja valmiiden tuotteiden testaamisesta. Suora energian käyttö tarkoittaa energiaa, joka ostetaan kohteeseen sellaisenaan. Epäsuora energian käyttö tarkoittaa energiaa, joka ostetaan kaukolämpönä tai sähkönä. Aiempien vuosien lukuihin tehtiin yksi korjaus sisäisen tiedonvarmistuksen pohjalta. Muutoksen takia maakaasun luvut suorassa energian käytössä pienenivät ja puolestaan kasvoivat lämmitykseen käytettävän maakaasun kohdalla. Tärkeimmät suoran ja epäsuoran energian käyttöön vaikuttavat tekijät ovat tuotannon ja tarvittavien tilojen määrä. Kuvassa 1 esitetään suoran energian käyttö primäärienergian lähteiden mukaan. Tilojen lämmitykseen käytettävä maakaasu on käytetyin polttoaine. Dieseliä käytetään pääasiassa sisäiseen kuljetukseen ja testaukseen. Suoran energian kokonaiskäyttömäärä vuonna 213 oli noin 28 4 (35 4) MWh. Vertailuvuoteen 21 verrattuna energiankäyttö kokoonpanoyksiköiden myyntiä kohden laski 32 prosenttia. 4 35 3 25 2 15 1 5 Maakaasu Nestekaasu Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Bensiini Diesel Hiili Kuva 1. Suoran energian käyttö megawattitunteina (MWh) Epäsuoran energian kokonaiskäyttömäärä laski verrattuna edellisvuosiin. Epäsuoran energian kokonaiskäyttömäärä vuonna 213 oli noin 66 1 (73 8) MWh Cargotecin kokoonpanoyksiköissä. Epäsuoran energian käyttö kokoonpanoyksiköiden myyntiä kohden vuonna 213 laski 13 prosenttia vuoteen 21 verrattuna.
4 (9) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Sähkö Kaukolämpö Kuva 2. Epäsuoran energian käyttö megawattitunteina (MWh)
5 (9) Vesi Veden käyttö oli yhteensä noin 82 7 m³ vuonna 213 (94 8). Vettä käytetään pääasiassa valmiiden tuotteiden pesemiseen, tilojen siivoamiseen ja henkilöstön tarpeisiin. Useimmat yksiköt on liitetty julkiseen vesi- ja viemärijärjestelmään, mutta yhdellä yksiköllä on oma kaivonsa. 12 Veden käyttö 1 8 6 4 veden käyttö 2 Kuva 3. Veden käyttö kuutiometreinä (m³)
6 (9) Kasvihuonekaasupäästöt Cargotecin aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu energian käyttöön. Laskennassa noudatetaan kansainvälisiä standardeja ja päästökertoimia. Vuonna 213 Cargotecin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä oli noin 27 (28 ) tonnia (CO 2 eqv.t). Kasvihuonekaasut lasketaan sekä epäsuorasta että suorasta energian käytöstä. Vaikka suhteellinen energian määrä on laskussa, kasvihuonekaasupäästöjen myyntiin suhteutettu määrä on laskenut vain neljä prosenttia vuodesta 21. 45 4 35 3 25 2 15 Epäsuora Suora 1 5 Kuva 4. Kasvihuonepäästöt energiankäyttötyypin mukaan (CO2 eqv. t) Vuonna 28 Cargotec alkoi seurata liikematkoista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ensi vaiheessa seurataan ainoastaan lentomatkoista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä koskien noin 7:ää prosenttia Cargotecin henkilöstön tekemistä matkoista. Lentomatkustuksen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 12 5 tonnia vuonna 213 (1 7). Tämän perusteella voidaan arvioida, että kaikkien Cargotecin lentojen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 17 9 (16 5) tonnia. Lentomatkustuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalli perustuu brittiläisen Defran (Department for Environment, Food and Rural Affairs) ohjeistukseen vuodelta 28.
7 (9) Muut päästöt ilmaan Muut päästöt ilmaan sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), typen oksidit (NO x ), rikkidioksidin (SO 2 ), hiilivedyn ja pienhiukkaset (PM). VOC- ja NO x -päästöt muodostavat 99 prosenttia muista päästöistä ilmaan. Vuonna 213 VOC-päästöjen määrä pysyi samana kuin 212 ollen 51 (51) tonnia, NOx-päästöt laskivat 1,6 (1,7) tonniin. Rikkidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjen osuus on alle yksi prosentti muista päästöistä ilmaan. VOC-päästöt kokoonpanoyksiköiden myyntiä kohden kasvoivat hieman, kolme prosenttia, vertailuvuodesta 21 vuoteen 213. Paikalliset ja kansalliset viranomaiset rajoittavat usein näiden ns. perinteisten ilmapäästöjen määrää. Tässä raportissa ilmapäästölukuihin sisältyvät päästöt, joihin tarvitaan viranomaisten seuraama ympäristölupa tai vastaava. Osan päästöistä tuottavat Cargotecin työmailla työskentelevät Cargotecin alihankkijat. Esimerkiksi maalaus ostetaan useissa yksiköissä alihankintana. Cargotec on valmis ottamaan vastuuta siitä, miten sen alihankkijat toimivat. Siksi tähän raporttiin on laskettu mukaan myös Cargotecin yksiköissä toimivien alihankkijoiden päästöt. 9 8 7 6 5 4 3 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Typen oksidit 2 1 Kuva 5. VOC- ja NOx-päästöt tonneina
8 (9) Jäte Jätteen kokonaismäärä vuonna 213 oli noin 7 7 (8 8) tonnia. Suurin osa jätteestä on kierrätettävää. Jätteenkäsittelytavat vaihtelevat kunkin yksikön sijaintimaan jätesäädöksistä riippuen. Cargotec tekee yhteistyötä ammattimaisten jätteenkäsittelykumppaneiden kanssa kehittääkseen jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen mahdollisimman tehokkaalle ja järkevälle tasolle kaikissa Cargotecin yksiköissä. 14 12 1 8 6 4 2 Ongelmajäte Sekajäte Kierrätettävä jäte Kuva 6. Jätteet jätetyypeittäin tonneina
Työtapaturmat/miljoonaa työtuntia 9 (9) Työturvallisuus Työtapaturmataajuus valitettavasti nousi hieman ja oli 12,8 (11,6) työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti vuonna 213. Tapaturmataajuutta seurataan nyt systemaattisesti liiketoimintaalueiden johtotasolla ja Cargotecin johtoryhmässä. Paikallisella tasolla tehdään korjaavia toimenpiteitä ja kehitetään jatkuvia koulutusohjelmia tapaturmataajuuden pienentämiseksi. Yhteensä kokoonpanoyksiköissä oli 79 (8) työtapaturmaa. 25 2 15 1 5 IIFR Kuva 7. Tapaturmataajuus (IIFR) Jokaisessa kohteessa on työsuojelutoimikunta tai vastaava, jonka vastuulla on varmistaa, että käytössä ovat parhaimmat työturvallisuusprosessit.