Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA... 4 2.1. Rikkidioksidi (SO 2 )... 5 2.2. Typen oksidit (NO ja NO 2 )... 5 2.3. Hiukkaset... 5 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä (CO)... 6 2.5. Otsoni (O 3 )... 6 2.6. VOC- ja PAH-yhdisteet... 6 3 PÄÄSTÖT... 7 4 ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT... 10 4.1. Ilmanlaadun ohjearvot... 10 4.2. Ilmanlaadun raja-arvot ja kynnysarvot... 10 4.3. Tavoitearvot... 11 4.4. Ilmanlaatuindeksi... 11 5 MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2012... 11 6 MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI... 12 6.1. Typpidioksidi (NO 2 )... 12 6.2 Leijuva pöly... 15 6.3 Ilmanlaatuindeksi... 17 6.4. Sääolosuhteet... 18 7 YHTEENVETO... 19 8 ILMANLAADUN TARKKAILU 2013... 20 LÄHDELUETTELO... 21 LIITTEET Liite 1. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta Liite 2. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Liite 3. Ilmanlaadun ohjearvot, raja-arvot terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi, kynnysarvot, tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi, ilmanlaatuindeksiluokitus ja ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat -taulukot Liite 4. Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2012

4 1 JOHDANTO Seinäjoen ilmanlaatuseuranta aloitettiin vuonna 1985. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantaryhmän toimesta Seinäjoen keskustan tuntumaan pystytettiin mittausasema mittauslaitteineen lokakuussa 1992 ja reaaliaikaiset mittaukset aloitettiin vuoden 1993 alusta. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastaa Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu, jolla oli sopimus mittaustulosten seurannasta, laitteiston toiminnan ja kunnon valvonnasta sekä kuukausi- ja vuosiraporttien laatimisesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa vuoden 2017 loppuun saakka. Seurantatyöryhmässä on mukana myös Ilmajoen kunta ja Ely-keskus. Vuonna 2012 tarkkailuun osallistuneet laitokset ovat: Altia Oyj Atria Suomi Oy Fortum Energiaratkaisut Oy, 2.4.12 alkaen Adven Oy Hankkija-Maatalous Oy Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpölaitos Lemminkäinen Infra Oy NCC Roads Oy, Saarentien asfalttiasema Seinäjoki Ruukki Construction Oy Seinäjoen Energia Oy Valio Oy Vapo Oy Energia Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoen seudulla jatkuvatoimiset mittaukset tehdään Seinäjoen Vapaudentien mittausyksikössä. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta liitteessä 1. 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUK- SISTA Ilman epäpuhtauksien vaikutukset voidaan jakaa maailmanlaajuisiin, alueellisiin ja paikallisiin. Globaaleja vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiö ja yläilmakehän otsonikato. Alueellisia vaikutuksia ovat mm. maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisista vaikutuksista voidaan erottaa mm. terveys-, luonto- ja viihtyisyysvaikutukset. Paikallisesti heikkotuulinen korkeapaine voi aiheuttaa lämpötilainversion. Normaalisti alhaalta ylöspäin mentäessä ilman lämpötila laskee ja alailmakehän ilma sekoittuu ylemmän ilmakehän kanssa. Inversio syntyy, kun kylmä alailmakehän ilma ei sekoitukaan ylemmän lämpimämmän ilman kanssa. Näin käy Suomessa kesällä selkeinä öinä ja talvella mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä, jos taivas on selkeä ja tuuli heikkoa. Heikommin toimivat autojen katalysaattorit, suuremmalla teholla käyvät lämpövoimalat sekä teollisuuden ja kotitalouksien lämpökattilat lisäävät pakkasella alailmakerroksen epäpuhtauksia.

5 NASTA-tutkimusohjelma 2011-2013 mukaan Helsingin Suurmetsäntiellä 9.3-16.5.2012 kerätyistä näytteistä pölypitoisuudet johtuivat 48 % päällysteestä, 25 % hiekoituksesta ja 27 % muista lähteistä. Tutkimuksessa havaittiin talvella 10 µg/m 3 lisäyksen karkeiden hiukkasten pitoisuudessa olevan yhteydessä n. 3 % lisäykseen sydämen ja verenkierto-elimistön sairauksista aiheutuneisiin sairaalakäynteihin. Seinäjoen seudulla esiintyvistä epäpuhtauksista merkittävin on keväinen katupöly. 2.1. Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) on vesiliukoinen, väritön kaasu. Ulkoilmassa se hapettuu edelleen sulfaateiksi ja rikkihapoksi. Rikkidioksidi ja sen reaktiotuotteet poistuvat ilmakehästä märkä- ja kuivalaskeumana. Rikkidioksidi aiheuttaa suoria kasvillisuusvaurioita ja sen reaktiotuotteet lisäksi maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Rikkidioksidi ärsyttää voimakkaasti ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia, ja sen on todettu vaikuttavan lasten ja aikuisten hengityselininfektioiden sekä astmaatikkojen kohtausten esiintyvyyteen. Rikkidioksidille tyypillisiä akuutteja vaikutuksia ovat yskä, hengenahdistus ja keuhkoputken supistuminen. Astmaatikot ovat selvästi muita herkempiä rikkidioksidin vaikutuksille. 2.2. Typen oksidit (NO ja NO 2 ) Ulkoilmassa esiintyy epäpuhtauksina pelkistyneitä ja hapettuneita typpiyhdisteitä. Pelkistyneitä muotoja ovat mm. ammoniakki (NH 3 ), ja ammoniumyhdisteet (NH 4 + ), hapettuneita puolestaan mm. typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ). Merkittävimpiä typen oksidien päästölähteitä ovat liikenne, teollisuusprosessit ja energiantuotanto. Alhaisen päästökorkeuden vuoksi liikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ulkoilman typenoksidipitoisuuksiin. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka hapettuu ulkoilmassa suhteellisen nopeasti mm. otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi. Useiden eri reaktioiden kautta muodostuu lopulta mm. typpihappoa ja nitraatteja. Typpidioksidi, typpihappo ja nitraatit poistuvat ilmakehästä laskeumana. Typen oksideilla on suoria vaikutuksia kasvillisuuteen ja epäsuorasti typen yhdisteet aiheuttavat happamoitumista ja rehevöitymistä. Typen oksidit osallistuvat hiilivetyjen kanssa mm. otsonia tuottaviin reaktioihin. 2.3. Hiukkaset Hiukkaspitoisuudet kohoavat erityisesti keväisin lumen sulamisen jälkeen, kun talven aikana kaduille ja jalkakäytäville levitetty jauhautunut hiekka ja tien pinnoitteena käytetty asfaltti pölyävät ilmassa liikenteen ja tuulen nostattamana. Myös syksyllä ja marras joulukuussa, kun hiekoitus aloitetaan ja maa on pakkasen takia kuivaa, pitoisuudet voivat nousta. Hiekoitushiekan lisäksi leijuva pöly sisältää tien pinnasta, autojen renkaista ja jarruista irronneita sekä autojen pakokaasujen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä peräisin olevia hiukkasia.

6 Hiukkaset jaotellaan neljään eri kokoluokkaan: Suuret hiukkaset ovat kooltaan yli 10 μm. Niitä on erityisesti katupölyssä. Ne jäävät ylähengitysteihin ja poistuvat yskimällä, aivastelemalla ja liman mukana melko nopeasti. Haitat ilmenevät lähinnä ärsytysoireina: nuhana, yskänä sekä kurkun ja silmien kutinana ja kirvelynä. Hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 10 μm (PM10 eli Particulate Matter <10). Hengitettävät hiukkaset jaetaan karkeiksi hiukkasiksi (koko 2,5-10 μm) ja niitä pienemmät pienhiukkasiksi (halkaisija alle 2,5 μm) tai ultrapieniksi hiukkasiksi (halkaisija alle 0,1 μm). Pienhiukkaset pääsevät hengitettäessä keuhkorakkuloihin saakka. Ultrapienet hiukkaset saattavat kulkeutua keuhkorakkuloista verenkiertoon. Ne voivat vaikuttaa elimistössä pitkiäkin aikoja. Korkea pienhiukkaspitoisuus lisää hengitysja sydänoireita sekä heikentää keuhkojen ja sydämen toimintakykyä. 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Hiilimonoksidi on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka hapettuu ilmassa hiilidioksidiksi. Sitä muodostuu heikoissa palamisolosuhteissa polttoaineen hiilestä. Häkä sitoutuu veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja aiheuttaa kudoksissa hapen puutetta vähentäessään veren punasolujen hapenkuljetuskykyä ja heikentäessään hapen irtautumista hemoglobiinista. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestön erityisryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia tai erilaisia veritauteja, kuten anemiaa, sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Liikenne on merkittävin hiilimonoksidin päästölähde. 2.5. Otsoni (O 3 ) Otsoni on merkittävin nk. valokemiallinen hapetin. Sitä muodostuu alailmakehässä ilman hapesta typen oksidien, hiilivetyjen ja UV-säteilyn vaikutuksesta. Ulkoilman epäpuhtaudet reagoivat otsonin kanssa kuluttaen sitä, joten otsonin nettotuotanto on suurimmillaan yleensä useiden kymmenien tai jopa satojen kilometrien etäisyydellä päästölähteistä. Yläilmakehässä otsoni suojaa maanpintaa liialta ultraviolettisäteilyltä. Hengitysilman korkeat pitoisuudet ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytysoireet. Hengityssairailla, kuten astmaatikoilla, voivat myös muut oireet, kuten yskä ja hengenahdistus, lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Otsoni voi myös pahentaa siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita. Lisäksi otsoni heikentää puiden ja viljelykasvien kasvua. Euroopan laajuisesti maanpintaotsonia pidetään pahimpana ilmanlaatuongelmana yhdessä pienhiukkasten kanssa. 2.6. VOC- ja PAH-yhdisteet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC, Volatile Organic Compounds) voivat tuottaa ilmassa valokemiallisia hapettimia reagoidessaan auringon valon vai-

7 kutuksesta typen oksidien kanssa. VOC-yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuksen kannalta, mutta ne voivat aiheuttaa suoria terveyteen ja luontoon kohdistuvia haittoja. VOC-yhdisteitä joutuu ilmaan mm. bensiinikäyttöisistä henkilöautoista, liuottimien käytöstä ja puun pienpoltosta. Orgaanisen aineen palamisessa syntyvät karsinogeeniset PAH- yhdisteet (polysyklinen aromaattinen hiilivety) ovat ilmassa kiinnittyneinä hiukkasiin. Vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan Seinäjoen seudulla ilmanlaatu on alueella VOC yhdisteiden osalta hyvä. Muualla kuin Seinäjoen keskustassa VOC -pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea taustapitoisuudesta. Seinäjoen Vapaudentien PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia verrattuna niin Suomessa kuin Euroopassa mitattuihin pitoisuustasoihin. 3 PÄÄSTÖT Päästöjä syntyy teollisuudessa, energiantuotannossa, kiinteistöjen lämmityksessä ja liikenteessä. Seinäjoella suurin päästöjen aiheuttaja on liikenne. VTT:n LIPASTO Liikenteen päästöt, LIISA 2011 -laskentajärjestelmän perusteella on laskettu Seinäjoen päästömäärien kehittyminen. Indeksitaulukon mukaiset arviot Seinäjoen kaupungin liikenteen päästöistä ja ennustus tulevasta on esitetty kuvissa 1 ja 2. Ennusteen mukaan CO 2 päästökehitys on vaihteleva ja lähtee 2020 luvulla loivaan laskuun. NOx:n ja hiukkasten päästökehitys on laskeva. SO 2 päästöt vähenivät voimakkaasti jo 1990- luvun lopulla. Tieliikenteen arvioidut päästölukemat Seinäjoen seudulla 2012 on esitetty kuvassa 3. Kuva 1. Tieliikenteen hiilidioksidi- ja typenoksidienpäästöt Seinäjoella vuosina 1980 2030. Lähde: LIISA 2011 laskentajärjestelmä.

8 Kuva 2. Tieliikenteen hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt Seinäjoella vuosina 1980 2030. Lähde: LIISA 2011 laskentajärjestelmä. t/a SO2 Nox Hiukkaset CO2 Seinäjoki 0,68 340,65 19,02 107 571,07 Kuva 3. Tieliikenteen päästöennuste Seinäjoella 2012. Lähde: LIISA 2011- laskentaohjelma / Kari Mäkelä ja Heidi Auvinen Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöjen kehitys Seinäjoen seudulla on pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ollut aaltomaista. Osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut päästökauppa ja sähköntuotannon vaihtelut. Päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotettuun energiamäärään. Seinäjoelle tehdyn ilmapäästöjen mallinnuksen mukaan energiatuotanto- ja teollisuuslaitosten päästöt eivät ole kriittisiä tekijöitä Seinäjoen kaupungin ilmanlaadun kannalta. Kuvassa 4 on eriteltynä Seinäjoen seudun ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuonna 2012. Kuvassa 5 on ilmoitusvelvollisten laitosten päästökehitys CO 2, PM 10, SO 2 ja NO 2 vuosilta 2004-2012 ja VOC:n osalta vuosilta 2009-2012.

9 Päästöt 2012 Tuotantolaitos Hiukkaset (t/a) SO2 (t/a) Nox (t/a) CO2 (t/a) Fossiili CO2 (t/a) Bio CO2 (t/a) Yht. VOC (t/a) Altia Oyj, Koskenkorvan tehdas 6,86 21,04 41,58 39107,00 25448,00 64555,00 1,00 Atria Suomi Oy / Vapo Oy Nurmon kattilat 11,10 57,94 69,65 31837,95 28,50 31866,45 Atria Suomi Oy / Seinäjoki * 0,07 1,71 0,96 325,07 325,07 Adven Oy / Ylistaro 3,13 9,84 8,83 3021,00 1371,00 4392,00 Hankkija-Maatalous Oy / Adven Oy 1,64 15 6,6 3825,00 3825,00 Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpölaitos 2,86 21,45 26,23 19807,88 19807,88 Lemminkäinen Infra Oy, Kalliosalon asfalttiasema 3,17 13,86 5,80 2540,00 2540,00 NCC Roads Oy, Saarentien asfalttiasema Seinäjoki 0,95 6,17 2,75 1151,80 1151,80 Ruukki Construction Oy / Peräseinäjoki ** 44,10 Seinäjoen Energia Oy Hanneksenrinne 4,74 63,86 25,65 10054,90 10054,90 Seinäjoen Energia Oy Kapernaumi 22,18 157,83 82,18 45018,60 3449,74 48468,34 Seinäjoen Energia Oy Kasperi 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Seinäjoen Energia Oy Peräseinäjoki 8,95 16,76 10,96 5048,44 1373,79 6422,23 Seinäjoen Energia Oy Puhdistamonkatu 3,12 41,93 16,84 6601,83 6601,83 Valio Oy / Seinäjoen tehdas 3,04 Valio Oy / Adven Oy 1,28 58,3 57 25614,50 13350,00 38964,50 Vapo Oy / Haukinevan pellettitehdas 3,44 15,36 16,22 44,92 7642,00 7686,92 Vaskiluodon Voima Oy / Seinäjoen voimalaitos 34,50 506,40 431,80 342747,10 190113,40 532860,50 14,70 Yhteensä 111,03 1007,45 803,05 536745,99 242776,43 779522,42 59,80 *toiminta loppui huhtikuussa 2012 **ilmoitusvelvollisuus VOC päästöjen osalta Kuva 4. Ilmoitusvelvollisten päästöt Seinäjoen seudulla 2012. Kuva 5. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuosina 2004 2012.

10 4 ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYNNYSAR- VOT Päästödirektiivillä rajoitettavat yhdisteet pilaavat ympäristöä monin tavoin. Rikkidioksidi, typenoksidit ja ammoniakki happamoittavat maaperää ja vesistöä. Typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet lisäävät alailmakehän otsonin muodostusta. Typen oksidien ja ammoniakin päästöt puolestaan rehevöittävät maaperää ja vesistöä. Merkittävä osuus terveydelle haitallisista pienhiukkasista on direktiivin rajoittamien yhdisteiden reaktiotuotteita. Päästödirektiivin toimeenpano vähentää Suomeen tulevaa hapanta ja rehevöittävää laskeumaa sekä parantaa hengitysilman laatua. 4.1. Ilmanlaadun ohjearvot Ohjearvot eivät ole sitovia raja-arvoja, vaan niitä on tarkoitus hyödyntää apuvälineenä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ohjearvot on otettava huomioon mm. kaavoituksen, maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Ohjearvojen ylittyminen tulisi estää ennakolta. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Liitteessä 3 on esitetty ilman laatua koskevat ohjearvot. Sekä ohjearvoihin vertaamisessa että ilmanlaadun raportoinnissa käytetään joissakin tapauksissa prosenttipistettä. Määritelmän mukaan aineiston n. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on n %. Esimerkiksi 99. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on 99 %. 4.2. Ilmanlaadun raja-arvot ja kynnysarvot Ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2,5), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksien raja-arvoista on annettu Valtioneuvoston asetus 38/2011. Ohjearvoja väljempiä mutta myös sitovampia ovat ilmanlaadun raja-arvot. Otsonille on määrätty kynnysraja, jonka ylittymisestä on tiedotettava väestölle Raja-arvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Raja-arvot määrittävät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden ylittyminen ilmansuojeluviranomaisten on käytettävissä olevin keinoin estettävä. Raja-arvon ylittyessä kunnan tai alueellisen ympäristökeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. Raja-arvojen ylittymisen valvonnasta, raja-arvojen ylityksistä sekä suunnitelmista ja toimenpiteistä ilmanlaadun parantamiseksi alueilla, joilla raja-arvot toistuvasti ylittyvät, on jäsenmaiden raportoitava EU:n komissiolle. Raja-arvopitoisuus on alitettava määräajassa. Pitoisuus ei saa enää ylittyä, kun raja-arvo on alitettu. Tiedotus- ja varoituskynnysten ylittyminen edellyttää lisäksi välitöntä tiedottamista väestölle terveydelle haitallisista pitoisuuksista.

11 Liitteeseen 3 on koottu taulukot raja-arvoista terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi sekä kynnysarvot. Kasvillisuuden suojelun raja-arvoja tulee soveltaa metsä- ja maaseutualueilla. 4.3. Tavoitearvot Suomessa on säädetty kansallinen tavoite väestön pienhiukkasaltistumisen vähentämiselle ja altistumisen enimmäistasolle (Valtioneuvoston asetus 38/2011). Suomessa 3 vuoden keskiarvo 8,5 µg/m 3 jää alle tavoitearvon, 20 µg/m 3. Pienhiukkasaltistumiselle ei tule lisävähennysvelvoitetta. Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 alailmakehän otsonista tavoitearvolla tarkoitetaan otsonin pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava määräajassa. Pitkän ajan tavoitteella tarkoitetaan otsonin pitoisuutta tai kuormitusta, joka on alitettava pitkän ajan kuluessa mahdollisuuksien mukaan. EU:n jäsenmaat raportoivat vuosittain komissiolle otsonipitoisuuksien seurannasta ja kynnysarvojen ylityksistä. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kansainvälisin ja kansallisin toimin. Liitteessä 3 esitetään tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. 4.4. Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on tunneittain ilmanlaadun mittaustuloksista laskettava prosentuaalinen luku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua. Indeksillä yksinkertaistetaan päivittäistä ilmanlaatutiedotusta. Kullekin mitattavalle yhdisteelle lasketaan ensin pitoisuuksien tuntikeskiarvoista ali-indeksi. Ali-indekseistä korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon. HSY on kehittänyt Suomen oloihin sovitetun ilmanlaatuindeksin. Liitteessä 3 on ilmanlaatuindeksiluokitus ja arvoluokkien luonnehdinnat. Seinäjoella ilmanlaatuindeksi määräytyy NO 2 ja PM 10 mittaustulosten mukaan. 5 MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2012 Mittausaseman laitteistona ovat Monitor Labs kemiluminesenssilaite ja TE- OM 1400A. Monitor Labs kemiluminesenssilaite mittaa typen oksideja (NO, NO 2, NO x ). TEOM 1400A on jatkuvatoiminen leikatun leijuman (PM 10 ) keräin. Lisäksi laitteistoon kuuluu Vaisala Weather Transmitter WXT520-säähavaintoasema. Mittausasemalla oleva Enview tiedonkeruujärjestelmä kerää tiedot automaattisesti eri mittauslaitteilta tietokoneelle ja välittää ne modeemin kautta Vaasantiellä, Tekniikan yksikössä sijaitsevalle tietokoneelle. Mittaustulokset kerätään, arkistoidaan ja raportoidaan Enview Software Manager ohjelmistolla. Seinäjoen mittaustiedot on mahdollista lukea valtakunnallisesta Ilmanlaatuportaalista: http://www.ilmanlaatu.fi. Portaali on kaikille avoin maksuton verk-

12 kopalvelu, jonka kautta Suomen ilmanlaadun seurantatieto on saatavissa. Tiedot verkkopalveluun lähetetään SeAMK:n Tekniikan yksikön tietokoneelle. 6 MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Vuonna 2012 hiukkasmittaus sujui ilman suurempia ongelmia. NOx- mittauksissa oli loppuvuodesta haasteita laitehuollon viivästyksen takia. Kuvassa 6 Seinäjoen ilmanlaadun mittausasema. Kuva 6. Seinäjoen mittausasema, Vapaudentie 6a. 27.7.2012 huoltotoimenpiteenä vaihdettiin Monitor LABS laitteen permeaatioputki laitteen oman vuorokausikalibrointia varten. Sääaseman tietokoneelle välittämään dataan ilmaantui katkoksia 7.8.2012 klo 18 ukonilman jälkeen. Vika saatiin korjattua 10.8.12. 11.12.2012 huollettiin Monitor LABS NOx-laite Antsutek Oy:n toimesta. Huoltoa edelsi laitteenhuoltoa vaativat virtausongelmat. 26.11. laite sammutettiin suurempien vikojen ehkäisemiseksi odottamaan huoltotoimenpiteitä. Käyttökatkos aiheutti mittausdatavajeen: marraskuussa dataa kertyi 74,7 % ja joulukuussa vain 63 %. JPP kalibrointi kalibroi laitteita 28.3, 10.7, 26.9 ja 12.12.2012. 6.1. Typpidioksidi (NO 2 ) Kuvassa 7 on typpidioksidipitoisuuden tuntiarvot vuonna 2012. Korkein typpioksidipitoisuuden tuntiarvo oli marraskuussa 134 g/m 3, jolle on asetettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi raja-arvo 200 g/m 3. Mittausvaliditeetti oli 94,7%, johtuen marras-joulukuun vaihteen mittauskatkoksesta.

13 Kuva 7. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiarvot Seinäjoen Vapaudentiellä 2012. Raja-arvo 200 g/m 3. Korkein typpioksidin tuntiarvo mitattiin marraskuussa, 134 g/m 3, raja-arvo 200 g/m 3. Korkeimmillaan 2. suurin vuorokausiarvo oli maaliskuussa, 52 g/m 3, ohjearvo 70 g/m 3. Tuntiarvojen 99. prosenttipiste nousi korkeimpaan pitoisuuteen maaliskuussa, 83 g/m 3, ohjearvo 150 g/m 3. Raja-arvoylityksiä ei vuoden 2012 aikana ollut, kuva 8. Kuva 8. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden suurin tuntiarvo verrattuna rajaarvoon sekä kuukauden 99 %-piste- ja 2. suurin vuorokausiarvo verrattuna ohjearvoihin Seinäjoen Vapaudentiellä 2012. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 15 µg/m 3, raja-arvo 40 µg/m 3. Vuoden 2012 NO 2 :n kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4. Jäljempänä nähtävistä vuosien 2004-2012 seurantagraafeista havaitaan, vuona 2010 mittauspisteen lähellä ollut rakennustyömaa nosti typpioksidipitoisuuksia yli ohjearvojen. Muutoin pitoisuudet ovat seurantajaksolla olleet alle raja- ja ohjearvojen, kuva 9.

14 Kuva 9. Typpidioksidipitoisuuksien kehitys vuosina 2004-2012 verrattuna raja- ja ohjearvoihin. Seinäjoella kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 ) 30 g/m 3, ei ylittynyt ollen (12 g/m 3 + 15 g/m 3 ) 27 g/m 3. Ylempi ja alempi arviointikynnys Typpidioksidipitoisuuden korkein tuntiarvo (134 g/m 3 ) ei ylittänyt ylempää terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettua arviointikynnystä, 70 % tuntirajaarvosta (140 g/m 3 ). Raja-arvo saa ylittyä 18 kertaa. Alempi arviointikynnys, 50 % tuntiraja-arvosta (100 g/m 3 ), ylittyi 14 kertaa (saa ylittyä 18 kertaa). Typpidioksidin vuosiraja-arvo ihmisten terveyden suojelemiseksi, 15 g/m 3, ei ylittänyt ylempää arviointikynnystä, 80 % vuosiraja-arvosta (32 g/m 3 ) eikä alempaa arviointikynnystä, 65 % raja-arvosta (26 g/m 3 ). Vuotuinen kriittinen taso kasvillisuuden ja luonnon ekosysteemin suojelemiseksi (NOx:n vuosi ka.) 31 g/m 3 ylitti sekä ylemmän arviointikynnyksen 80 % kriittisestä tasosta (24 g/m 3 ) että alemman arviointikynnyksen 65 % kriittisestä tasosta (19,5 g/m 3 ). Kuva 10.

15 Terveyshaittojen ehkäiseminen (NO2) Kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelu (NOx) Ylempi arviointikynnys 70 % tuntiraja-arvosta (140 μg/m3, 80 % kriittisestä tasosta saa ylittyä 18 kertaa/vuosi) (24 μg/m3) => ei ylitystä => ylitys 80 % vuosiraja-arvosta (32 μg/m3) => ei ylitystä Alempi arviointikynnys 50 % tuntiraja-arvosta (100 μg/m3, 65 % kriittisestä tasosta saa ylittyä 18 kertaa vuosi) (19,5 μg/m3) => ei ylitystä => ylitys 65 % vuosiraja-arvosta (26 μg/m3) => ei ylitystä Kuva 10. Typpioksidin ja typen oksidien ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ja niiden ylitykset Seinäjoella. Kansallinen vertailumittaus 4.8.2011 kansallinen vertailulaboratorio testasi Seinäjoella Monitor LABS mittalaitteen toimivuutta. Tutkimuksen mukaan Seinäjoen mittaustulokset olivat NO:n osalta hyväksyttävällä tasolla. Verrattuna 130 ppb pitoisuuteen 440 ppb-pitoisuudella poikkeama oli hieman suurempi, kuva 11. Kuva 11. Kansallisen vertailumittauslaboratorion tulokset NO pitoisuuksien osalta. Lähde: http://www.isy.fi/pdf/vertailumittaukset-2011.pdf 6.2 Leijuva pöly Leijuvasta pölystä mitattiin keskusmittausasemalla leikattu leijuma (PM 10 ). Leikatussa leijumassa hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 10 m. Leijuvaa pölyä mitattiin keskusmittausasemalla TEOM 1400A jatkuvatoimisella keräimellä. Hiukkaspitoisuudet on ilmoitettu vallitsevissa olosuhteissa.

16 Alla on kaaviokuva leijuman vuorokausiarvojakaumasta vuoden 2012 aikana, raja-arvo 50 g/m 3, kuva 12. Kuva 12. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot vuonna 2012. Vuoden mittaustulosten kattavuus oli 99,5 %. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 15 g/m 3, jolle raja-arvo on 40 g/m 3. Kuvasta 14 nähdään suhteellisen tasaisena pysynyt hiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvoseuranta ajalla 2004 2012. Vuoden 2012 PM 10 :n kuukausittainen vuorokausikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4. Vuorokausiarvoissa vuoden 2012 aikana tapahtui yhteensä kaksitoista (12) raja-arvoylitystä (50 µg/m 3 /vrk), joista 5 oli keväällä ja 7 syystalvella. Mittauksissa sallitaan enintään 35 raja-arvoylitystä vuodessa. Ylitykset tapahtuivat 5.3, 6.3, 12.4, 16.4, 23.4, 27.11, 28.11, 29.11, 30.11, 4.12, 5.12 ja 22.12.2012. Kevään ylitykset johtuivat hiekoituspölyn leijumisesta ilmassa ja syystalvella tyynen pakkassään aiheuttamasta inversiosta. Kuvasta 13 nähdään hiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot sekä raja-arvoylitykset / vuosi ajalla 2004 2012. Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskiarvot ja raja-arvoylitykset vuosina 2004-2012 Seinäjoella. Ylempi ja alempi arviointikynnys Hiukkasten osalta viiden vuoden seurantajaksolla kumpikaan ylempi arviointikynnys ei ylittynyt. Vuonna 2012 hengitettävissä hiukkasissa ylempi arviointi-

17 kynnys, 70 % 24 tunnin raja-arvosta (35 µg/m3), ylittyi 20 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa) ja 70 % vuosiraja-arvosta (28 µg/m3) ei ylittynyt kertaakaan. Viiden vuoden seurantajaksolla alempi arviointikynnys terveyshaittojen ehkäisemiseksi 50 % 24 tunnin raja-arvosta ylittyi, mutta 50 % vuosiraja-arvosta ei ylittynyt. Vuonna 2012 alempi arviointikynnys, 50 % 24 tunnin raja-arvosta (25 µg/m3), ylittyi 39 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa), mutta vuosikeskiarvon alempi arviointikynnys, 50 % raja-arvosta (20 µg/m3), ei ylittynyt, kuva 14. Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM10) Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 70 % 24 tunnin raja-arvosta (35 μg/m3), 50 % 24 tunnin raja-arvosta (25 μg/m3), saa ylittyä 35 kertaa/vuosi) saa ylittyä 35 kertaa vuosi) => ei ylitystä => ylitys 70 % vuosiraja-arvosta (28μg/m3) 50 % vuosiraja-arvosta (20 μg/m3) => ei ylitystä => ei ylitystä Kuva 14. PM 10 ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ja niiden ylitykset Seinäjoella. Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi säädetty ohjearvo (70 µg/m 3 ) hiukkasten osalta ei ylittynyt. Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo oli marraskuussa 60 µg/m 3. 6.3 Ilmanlaatuindeksi Kuvassa 15 on kuvattu vuoden 2012 Seinäjoen ilmanlaadun jakauma kuukausittain. Mittauspisteellä Seinäjoen ilmanlaatu oli hyvä 83,81 %, tyydyttävä 13,66 %, välttävä 2,39 %, huono 0,34 % ja erittäin huono 0,05 % mitatuilla arvoilla. Kuva 15. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen mukainen kuukausijakauma Seinäjoella 2012.

18 Kuvasta 16 nähdään Seinäjoen ilmanlaadun määräävän tekijäjakauma kuukausittain. Vuositasolla määräävänä tekijänä 2012 oli 79,6 % hiukkaset ja 20,4 % typpioksidi. Mittaustulosten validiteetti oli 99,8 %. Ilmanlaatuindeksin kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4. Kuva 16. Ilmanlaatuindeksin määräävän tekijän mukainen kuukausijakauma Seinäjoella 2012. 6.4. Sääolosuhteet Tuuli Tuulen suunta oli mittauspisteellä vuonna 2012 pääosin etelästä ja eteläkaakosta. Tuulen keskinopeus oli 1,5 m/s, mikä on hieman suurempi kuin 2011, mutta lähellä edellisvuosien arvoja. Kuvassa 17 tuulennopeus mittauspisteellä 10 min keskiarvolla. Lämpötila Vuoden 2012 keskilämpötila oli +4,2 C (v. 2011 +5,0 C). Lämpimintä oli heinäkuussa, jolloin keskilämpötila oli +17,3 C. Hellepäiviä Seinäjoella oli vuonna 2012 4. Kylmin kuukausi oli joulukuu, jolloin keskilämpötila oli -9,3 C. Myös tammi- ja helmikuun keskilämpötilat olivat pakkasen puolella. Kuvasta 17 on nähtävissä kuukausittaiset minimi-, maksimi ja keskiarvolämpötilat, sekä 5 vuoden (2008-2012) keskiarvolämpötilat. Kuva 17. Tuulen kuukausittaiset keskinopeudet, minimi- ja maksimiarvot sekä lämpötilan kuukausikeskiarvot sekä minimi- ja maksimilämpötilat Seinäjoella 2012.

19 Ilman kosteus ja sademäärä Ilman suhteellisen kosteuden keskiarvo oli vuonna 2012 75,8 %. Vuoden 2012 kokonaissademäärä oli 529,4 mm (vuonna 2011 614,9 mm). Sademäärä on mitattu Seinäjoen Vesilaitoksen Jätevedenpuhdistamolla. Kuukausikohtainen kosteusprosentin ja sademäärän seuranta kuvassa 18. Kuva 18. Ilmankosteuden minimi- maksimi- ja kuukausikesiarvot sekä sademäärän kertymä Seinäjoella 2012. 7 YHTEENVETO Vuoden 2012 aikana haasteita mittaustoiminnalle toi lähinnä typpianalysaattorin mittauskatkos loppuvuodesta. Typpidioksidipitoisuus indikoi liikennettä ja osittain energiantuotantoa. Liikenteen päästövaikutus on havaittavissa lähellä maan pintaa, kun taas laitosten päästöt leviävät korkeiden piippujen ansiosta korkeammalle ja laimentuvat. Mittauspisteellä vuoden 2012 typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 15 g/m 3 ja vuositasolla toiseksi suurin vuorokausiarvo oli 61 g/m 3. Korkein typpioksidipitoisuuden tuntiarvo oli helmikuussa 126 µg/m 3. Mittausvaliditeetti oli laitteen toimintakatkosta johtuen 94,7%. Korkeisiin pölypitoisuuksiin vaikuttaa ensisijaisesti hiekoituspölyn nouseminen liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Myös muina aikoina kohonneet pölypitoisuudet kertovat liikenteen ja tuulen nostamasta kuivasta pölystä. Leikatun leijuman koko vuoden 2012 keskiarvo oli 15 μg/m 3. Raja-arvo ylittyi 12 kertaa, 5 keväällä ja 7 syksyllä. Vuonna 2011 ylityksiä oli neljä kappaletta. Mittausvaliditeetti vuonna 2012 oli 99,5 %. Ilmatieteen laitoksen Kuopion katupölytilanne tutkimuksen mukaan pölyntorjuntamenetelminä voidaan käyttää: - Pölynsidontaa levittämällä laimennettua suolaliuosta (5% CaCl 2 ) ennen varsinaista hiekanpoistoa. - Puhdistuksesta vastaava taho seuraa PM 10 -pitoisuuden raja-arvotason ylittymisiä ja suorittaa pölynsidontaa tarpeen mukaan, jos sääolosuhteet sen sallivat.

20 - Puhdistus suoritetaan ns. tehopuhdistuksena, jolloin keskustan alueella liikennöintiä pyritään välttämään. Tehopuhdistusajankohdasta tiedotetaan kuntalaisia etukäteen. - Tehokkaampia puhdistuslaitteita. Ilmanlaatuindeksi määräytyy edellä mainittujen komponenttien, typpioksidin ja hiukkasten, mittaustuloksista. Myös ilmanlaatuindeksissä näkyy selvästi kevään pölyongelma. Pääsääntöisesti (83,8 %) indeksiarvo pysyi kuitenkin edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Mittausvaliditeetti oli 99,8 %. 8.-9.5.2012 pidettiin Seinäjoella Ilmansuojeluyhdistys ry:n isännöimä Ilmanlaadun mittaajatapaaminen. Tapaaminen kokosi n. 60 ilmanlaadun mittaajaa, laitetoimittajaa tai asiantuntijaa ympäri Suomen. Päivien esitykset on luettavissa osoitteesta http://www.isy.fi/mittaajat.html Rambol Oy teki bioindikaattoritutkimuksen vuonna 2012. Tutkimuksessa pyrittiin käyttämään samoja näytealoja kuin aikaisemmassa tutkimuksessa 2006-2007. Osa bioindikaattorimuuttujista oli parantunut ja osa heikentynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna. Tutkimus on luettavissa Seinäjoen kaupungin ympäristösuojelun nettisivuilta. Seinäjoen seudun ilmanlaadun mittauksen laatukäsikirja päivitettiin syksyllä 2012. Vuonna 2012 solmittiin uusi ilmanlaatutarkkailusopimus vuosiksi 2013 2017 laitosten, Ilmajoen kaupungin ja Seinäjoen kaupungin kesken. Samalla työryhmä hyväksyi Seinäjoen seudun ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman vuosiksi 2013 2017. 8 ILMANLAADUN TARKKAILU 2013 Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskuksen ympäristönsuojelun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön välinen sopimus ilmanlaadun mittaamiseksi jatkuu 31.12.2017 saakka. Ilmanlaadun tarkkailua koordinoi ilmanlaadun tarkkailutyöryhmä. Työryhmän kokoonpano on kerrottu liitteessä 2. Yhteistyötä pyritään jatkamaan Vaasan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Suupohjan kanssa. Ympäristösuojelun Internet-sivut ovat osa Seinäjoen kaupungin www-sivuja; (http://www.seinajoki.fi/ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmansuojelu/). Sieltä löytyvät mm. Seinäjoen seudun ilmanlaadun kuukausiraportit, vuosiraportit liitteineen, tietoa Seinäjoella tehdyistä muista mittauksista ja linkki Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuportaali -sivustolle.

21 LÄHDELUETTELO AX-suunnittelu 13.8.2009: Ulkoilman VOC- ja PAH pitoisuus Seinäjoen seudulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta, Virallinen lehti nro L 152, 11/06/2008 s. 0001 0044 FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011, Seinäjoen seudun ilmapäästöjen leviämismalli vuonna 2010. Hoffrén J., 2008, Ilman pienhiukkaset merkittävä terveysongelma, Tieto&trendit 3/2008; Ilmatieteenlaitos, 2012; www.fmi.fi/ilmanlaatu Komppula B., Salmi J., Lovén K. 2012: Kuopion katupölytilanne. Hiukkaspitoisuuksien vertailu Suomen muiden kaupunkien pitoisuustasoihin, Ilmatieteen laitos, http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/ilmanlaaturaportit Lehtinen K., Lepola A., 2012: Seinäjoen seudun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012, http://www.seinajoki.fi/ymparistonsuojelu/.ajankohtaista.html/45692.pdf Mäkelä K., Auvinen H., 2012: LIISA-2011 laskentajärjestelmä, VTT Yhdyskuntatekniikka; http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat2.htm NASTA-tutkimusohjelman 2011-2013, loppuraportin julkistamistilaisuuden esitykset 16.4.2013, http://www.nasta.fi/uutiset.html Osmo J., Pietarila H., Rautio P., Salmi T., Waldén J. 2005: Malli ilmanlaadun alueelliseksi seurantaohjelmaksi, Länsi-Suomen ympäristökeskus Salonen R. O., Pennanen A. 2006 Pienhiukkasten vaikutus terveyteen, Tekes Seinäjoen vesi. Monthly Climatological Summary for Jan Des. 2012 Teknologiaohjelmaraportti 9/2006, FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys 2002-2005 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elinymparisto/ilma Valtioneuvoston asetus 38/2011: Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. www.finlex.fi Waldén J., Laurila S. 2012 Ilmanlaadun mittaajapäivät 2012 esitys: Kolmas kansallinen vertailumittauskierros, Ilmatieteen laitos,

22 http://www.isy.fi/pdf/vertailumittaukset-2011.pdf Ympäristöministeriö 2012, www.ymparisto.fi Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ympäristöministeriön tiedote 26.9.2002 www.valtioneuvosto.fi YTV 2006, www.ytv.fi - Liikenteen jäljet

23 LIITE 1 SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAATUMITTAUKSEEN OSALLISTUNEIDEN LAITOSTEN JA MITTAUSKOPIN SIJAINTIKARTTA 3 11 7 16 4 8 9 15 13 5 14 1 6 10b 12 10a Kartta: Hannu Väisänen, Seinäjoen kaupunki

24 SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAADUN SEURANTATYÖRYHMÄ LIITE2 Tuotantolaitokset: Altia Oyj Koskenkorvan tehdas Atria Suomi Oy Nurmo Fortum Energiaratkaisut Oy 2.4.2012 alkaen Adven Oy Hankkija-Maatalous Oy / Seinäjoen tehdas Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpö Oy Lemminkäinen Infra Oy NCC Roads Oy, Saarentien asfalttiasema Ruukki Construction Seinäjoen Energia Oy Valio Oy/ Seinäjoen tehdas Vapo Oy, Atrian Nurmon kattilat Vapo Oy, Haukinevan pellettitehdas Vaskiluodon Voima Oy/ Seinäjoen voimalaitos Kunnat: Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu Ilmajoen kunta Seinäjoen kaupunki Alueellinen ympäristökeskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ympäristövastuualue Mittaukset ja raportit: SeAMK, Tekniikka Helena Pihlajaniemi Timo Kalliomaa Antti Koski Jari Sivunen Pekka Haapalainen Arto Savela Karri Uusitalo Mauno Pynttäri Raimo Tyni Kari Harsia Tommi Pihlajasalo Toni Jyllilä Matti Tiilikka Pirjo Korhonen Sari Paananen Kari Havunen Marketta Kujala Merja Kyntäjä

25 Ilmanlaadun ohjearvot. Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely LIITE3 Hiilimonoksidi (CO) 20 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2) 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2) 250 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo (PM10) Haisevat rikkiyhdisteet (TSR) 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TSR ilmoitetaan 10 µg/m rikkinä Raja-arvot terveyden suojelemiseksi. Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo (293K, 101,3 kpa) Sallitut ylitykset vuodessa Rikkidioksidi (SO 2) 1 tunti 350 µg/m 3 24 24 tuntia 125 µg/m 3 3 Typpidioksidi (NO 2) 1 tunti 200 µg/m 3 18 1 vuosi 40 µg/m 3 - Hengitettävät hiukkaset (PM10) 24 tuntia 50 µg/m 3 1) 35 Pienhiukkaset (PM 2,5) 1 vuosi 40 µg/m 3-1 vuosi 25 µg/m 3 Lyijy (Pb) 1 vuosi 0,5 µg/m 3 - Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 2) 10 000 µg/m 3 - Bentseeni (C 6H 6) 1 vuosi 5 µg/m 3 - Raja-arvot kasvillisuuden suojelemiseksi Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2) Typen oksidit (NO, NO 2) kalenterivuosi ja talvikausi (1.10.-31.3.) 20 µg/m 3 kalenterivuosi 30 µg/m 3 Kynnysarvot Aine Keskiarvon laskenta-aika Tiedotuskynnys Varoituskynnys Typpidioksidi (NO 2) 3 peräkkäistä tuntia - 400 µg/m 3 Rikkidioksidi (SO 2) 3 peräkkäistä tuntia - 500 µg/m 3 Otsoni (O3) 1 tunti 180 µg/m 3 240 µg/m 3

26 Tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Otsoni (O3) 8 tunnin liukuva keskiarvo Tavoitearvo 120 µg/m 3 saa ylittyä 25 kertaa/ vuosi, 3 vuoden ka. Voimassa vuodesta 2010 eteenpäin 3 alitettava vuoteen 2013 Arseeni (As) 1 vuosi 0,006 µg/m mennessä 3 alitettava vuoteen 2013 Kadmium (Cd) 1 vuosi 0,005 µg/m mennessä 3 alitettava vuoteen 2013 Nikkeli (Ni) 1 vuosi 0,020 µg/m mennessä Keskiarvon laskenta-aika Bentso[a]pyreeni 3 alitettava vuoteen 2013 1 vuosi 0,001 µg/m mennessä Ilmanlaatuindeksiluokitus Ilmanlaatu NO2 PM10 PM2.5 CO TRS SO2 O3 (indeksin arvo) (µg/m3) (µg/m3) (µg/m3) (mg/m3) (µg/m3) (µg/m3) (µg/m3) Hyvä <40 <20 <10 <4 <5 <20 <60 (<50) Tyydyttävä 70 50 25 8 10 80 100 (50-75) Välttävä 150 100 50 20 20 250 140 (75-100) Huono 200 200 75 30 50 350 180 (100-150) Erittäin huono >200 >200 >75 >30 >50 >350 >180 (>150) Ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Välttävä Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

27 Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2012 LIITE4 Tuulen nopeus (m/s) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 10 min min 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 10 min max 7,8 6,4 5,4 5,5 12,4 8,1 4,6 4,8 5,9 8,5 21,5 5,7 10 min AVG 1,6 1,8 1,5 1,7 1,6 1,2 1,4 1,3 1,4 1,25 1,7 1,6 10 min 99 % 4,4 5,2 3,8 4,4 4,4 3,2 3,6 3,3 3,6 4,5 4,3 4,6 Data[%] 99,8 99,8 99,6 100 99,9 100 99,8 94,5 99,8 99,9 99,9 99,7 Lämpötila ( C) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min -20,9-27,5-17,8-10,4-1,3 3,9 8,6 4,3 2,7-10,7-9,7-24,7 1 h max 2,4 3,5 9 15,2 22,7 22 27,7 24,2 18,2 14,1 7,6 2,4 1 h AVG -6,5-8,1 0,2 2,7 9,5 13 17,3 14,9 10,2 4,2 2,2-9,3 1 h 99 % 1,8 2,4 7,8 13,4 21,2 21,4 25,8 23,3 17,2 12,6 7,0 1,8 Data[%] 100 99,7 99,7 100 100 100 99,9 93,8 100 100 100 100 Kosteus (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min 71 62 35 29 23 31 31 46 50 58 46 54 1 h max 92 92 92 95 96 96 96 96 95 95 94 91 1 h AVG 84 80 71 71 60 68 70 77 80 86 83 80 1 h 99 % 91 90 91 93 95 95 96 95 95 95 94 90 Data[%] 100 99,7 99,7 100 100 100 99,9 93,5 100 100 100 100 IdxMAX Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min 4 5 3 4 4 5 4 4 4 3 5 5 1 h max 86 86 169 144 113 57 59 58 61 90 109 198 1 h AVG 32 34 35 41 29 27 28 28 22,9 28 31 37 1 h 99 % 78 79 118 91 69 53 55 55 53 77 88 104 Data[%] 100 100 99,6 100 100 100 99,7 99,9 99,8 100 100 99,6 NO2 (µg/m3) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min 1 0 0 1 1 2 0 1 0 1 1 3 1 h max 104 94 98 75 71 41 48 42 49 101 134 90 1 h AVG 22 21 15 14 10 11 9 11 9 19 15 21 1 h 99 % 76 79 83 47 49 34 35 35 38 73 75 70 Data[%] 100 100 99,6 100 100 100 99,7 99,9 99,7 100 74,7 63 2. suurin vrk arvo 49 46 52 21 24 20 20 18 17 35 24 33 PM10 (µg/m3) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 24 h min 4 4 3 5 4 7 6 7 5 4 4 5 24 h max 31 30 104 55 27 20 20 17 18 33 69 106 24 h AVG 12 14 21 26 12 11 12 11 9 10 17 20 24 h 99 % 31 30 104 55 27 20 20 17 18 33 69 106 Data[%] 100 100 100 100 100 100 96,8 100 100 100 100 100 2. suurin vrk arvo 21 29 35 53 25 17 18 16 13 18 60 55 Data (%) < 75%