17.9.2012 Maanomistajan rooli (yhteistoiminta)verkostoissa Teppo Hujala (teppo.hujala@metla.fi) Tutkimuksen hyödyt METSO-yhteistoimintaverkostojen toiminnalle ja kehittämiselle to 16.8.2012, SYKE, Helsinki Näkökulmat Mitä metsänomistajat ajattelevat: monimuotoisesta metsästä yhteistoiminnasta Miten yleistä metsänomistajien keskinäinen tietojenvaihto ja yhteistoiminta on Keitä kuuluu metsänomistajien puunmyyntiverkostoihin Keihin metsänomistajat luottavat METSOpäätöksenteossaan Mitä mahdollisuuksia yhteistoimintaverkostoilla olisi vahvistaa metsänomistajien verkostoitumista 1
Metsänomistajien kiinnostus ja motiivit monimuotoisuuden turvaamiseen Valtakunnallinen postikysely metsänomistajille Metlan Metsänomistaja 2010 -tutkimuksen jatko-osio Hyväksyttyjä vastauksia 1244 Tavanomaiset tilastolliset analyysit Kysymyksiä: mieluisin tapa suojella monimuotoisuutta, tilanrajaan ulottuvan puronvarren suojelutapa, yhteistoiminta ja sen koetut hyödyt Raportti: Hujala ym. (2010) Vastausten määrät alueittain Metsänomistajien mieluisin tapa edistää metsäluonnon monimuotoisuutta omalla tilalla Hujala, T., Kurttila, M., Korhonen, K., Hänninen, H. & Pykäläinen, J. 2010. Metsänomistajien päätöksentekotilanteet: kohti uudistuvia metsäsuunnittelupalveluja ja suojelupäätösten tukea. Metlan työraportteja 177. 40 s. 17.9.2012 4 2
Metsänomistajien kannat metsänkäsittelyn päätöksenteon periaatteita koskeviin väittämiin 17.9.2012 5 Metsänomistajien kokemat muut hyödyt monimuotoisesta metsästä 17.9.2012 6 3
Mieluisin puronvarsialueen suojelutapa yhteistoiminta saa kannatusta Naapuriyhteistyön kannusteet (esim. palvelut, kasaamisbonus -tuet) jatkokehittämisen arvoisia Omistaja 3 Monimuotoisuuden kannalta arvokas puronvarsialue Omistaja 2 Omistaja 1 Suojeluvaihtoehto % metsänomistajista (n=1096) % metsäalasta Yhdessä perustettu pysyvä suojelualue 22,5 25,3 Yhteinen alueen hoito ilman suojelustatusta 11,3 8,6 Oman alueen säilyttäminen ilman virallista suojelustatusta 7,8 7,3 Omalle alueelle pysyvä suojelualue 6,4 8,6 Koko alueen myynti yhdessä valtiolle 5,9 5,1 Oman alueen myynti valtiolle 3,5 1,7 En halua suojella metsälain vaatimuksia enempää 42,7 43,4 Naapuriyhteistyöstä saatavat hyödyt 17.9.2012 8 4
Edellä oli esimerkkejä metsänomistajien asenteista mitä omistajat kertovat toteutuneesta yhteistyöstä muiden omistajien kanssa? 17.9.2012 9 Metsänomistajien välisten keskustelujen ja yhteistyön aiheet monimuotoisuus ei nouse esille n=137 n=91 Huom! Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1244 metsänomistajaa 17.9.2012 10 5
Välihavaintoja Monimuotoisuuden turvaamiseksi tapahtuvalla metsänomistajien yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla on paljon toteutumattomia mahdollisuuksia Vertailun vuoksi: METSO-yhteistoimintaverkostot raportoivat kouluttaneensa tai neuvoneensa vuonna 2011 muutamasta muutamaan kymmeneen metsänomistajaa Raporttien mukaan viestintä on pääsääntöisesti ollut ammattilaisten ja metsänomistajien välistä, ei juuri metsänomistajien keskinäistä yhteydenpitoa Vapaamuotoista kokemuksenvaihtoa on haastattelututkimusten mukaan paljonkin Olisiko aika tunnistaa tämä ja tunnustaa sen merkitys? Yhteistoimintaverkostoilla voisi olla suurempi rooli metsänomistajien verkostoitumisessa ja siihen kannustamisessa Entäpä metsänomistajien yhteydet eri tahoihin puukaupan ja METSOpäätöksenteon prosesseissa keiltä kysytään neuvoa, kenen kanssa pohditaan, ketä vain informoidaan? 17.9.2012 12 6
Metsänomistajien TOP4 yhteydenpitotahot puunmyyjäryhmittäin. Prosenttiosuudet kertovat, kuinka monella ryhmään kuuluvista metsänomistajista oli ollut yhteys kyseiseen tahoon viimeisimmän puukaupan aikana. (Hujala ja Korhonen 2012.) 17.9.2012 13 METSO-suojelunpäätöksenteon verkostot tapaus Pohjois-Karjala (Korhonen ym. 2011, 2012a,b) Suojelusopimuksen vuonna 2009 tehneet Tilat Pohjois-Karjalassa ELY-keskus: 19 pysyvää sopimusta Metsäkeskus: 25 määräaikaistasopimusta(10v) aito vapaaehtoisuus = lakikohteiden laajennokset Puoliavoimet puhelinhaastattelut metsänomistajille (30min-1h) Laadullinensisällönanalyysi(+numeerinen tieto keskustelukumppaneista) 7
Ympäristötukiprosessi(määräaikainen sopimus, lakikohteen laajennos) Aloite suojeluun: metsänomistaja 64 %, metsäkeskuksen suunnittelija 36 % Suppeahko verkosto, jäsenten lukumäärä metsäkeskuksen lisäksi: 2,6 Perheen ja suvun rooli tuen antajina korostuu YSA-prosessi (pysyvä suojelusopimus) Aloite suojeluun: metsänomistaja 68 %, metsäkeskuksen suunnittelija 21 %, muu 10 % Laajahko verkosto, jäsenten lukumäärä ELYkeskuksenlisäksi: 3,7 Metsänomistajat turvautuvat myös metsäalan ammattilaisiin, etenkin metsäkeskuksen rooli aloitteentekijänä on vahva Kuvissa metsänomistajien (ruskeat pisteet) yhteydet eri tahoihin (vihreät pisteet). Yhteyksiä sopimuksen toiseen osapuoleenei ole kuvattu.ruskea viiva kuvaa keskustelevaa ja tietoa välittävää suhdetta. Tällaisella suhteella on merkitystä sopimuksen syntymiseen. Vihreäviiva kuvaa yhteyttä, jolla ei ollut vaikutusta sopimuksen solmimiseen, esimerkiksi tiedotus jälkikäteen. Metsänomistajan yhteydet suojelusopimusprosessin aikana YSA-prosessi, % (n=19) METSOympäristötuki, % (n=25) ELY-keskus 95 16 Metsäkeskus 79 100 Perheenjäsenet 79 80 Naapurit 63 60 Metsänhoitoyhdistys 58 20 Sukulaiset (sis. yhteisomistuksen muut jäsenet) 47 60 Puunostajat 26 32 Tuttu asiantuntija 26 32 Toinen omistaja, jolla samanlainen sopimus 21 12 Muut metsään/ympäristöön liittyvät 11 0 organisaatiot Muut 11 8 8
Toimijoiden roolit metsänomistajien verkostoissa Metsäkeskus (MK) Metsänomistaja tarjoaa kohdetta MK:lletai aloitus suojeluun tulee MK:ltayleensä metsäsuunnittelun yhteydessä ELY-keskus Metsänomistajille vielä etäinen toimija, johon ollaan yhteydessä vain pysyvää sopimusta solmittaessa Metsänhoitoyhdistys (MHY) Metsäyhtiöt Pysyvää sopimusta solmittaessa MHY:n luottohenkilöltä voidaan kysyä mielipidettä suojelusta Yleensä maininta suojelusta jälkikäteen, esimerkiksi puukauppojen yhteydessä. Pysyvissä sopimuksissa yhtiön luottohenkilöltä voidaan kysyä tukea Perhe Yleensä perheen yhteinen päätös. Joissakin tapauksissa vasta tiedotus jälkikäteen Perikunta/yhtymä ja sukulaiset Naapurit Yksi jäsenistä hoitaa prosessia muiden valtuuttamana, kaikilla yhteinen ajatus suojelusta. Sukulaiset usein tuttuja asiantuntijoita tai naapureita, joilta kysytään neuvoa tai kerrotaan jälkikäteen. Yleensä tiedotus suojelusta jälkeenpäin. Yksittäistapauksissa yhteistyötä. Havaintoja Metsänomistajat yleisesti tyytyväisiä solmimiinsa sopimuksiin (prosessin helppous ja nopeus, korvauksen taso ja vaikutusmahdollisuus kohteen rajaamiseen) Asiantuntijoiden ohella alan lehdet metsänomistajien tietolähde ja innostaja Suojeluvaihtoehdot, eri tahot ja tahojen roolit eivät ole selkeitä metsänomistajille Suojelun "ikuisuus" mietityttää metsänomistajia suojellun kohteen seuranta asiantuntijoiden kanssa lisäisi suojelun mielekkyyttä metsänomistajalle METSO-suojeluinnovaationa: omaksumisen vaiheet ja tärkeät kontaktit Joukkoviestimet Muutosagentti ELY) Metsäalan ammattilaiset, MK, ELY, (MHY) Vertaiset MK = metsäkeskus, ELY = ELY-keskus, MHY= metsänhoitoyhdistys 9
Innovaation omaksuminen ja omaksujat eri vaiheissa Suositukset vertaisilta Joukkoviestimet Aikaiset omaksujat sietävät epävarmuutta ja hakevat aktiivisesti uusia ratkaisuja Myöhäiset omaksujat hakevat järkeviä ratkaisuja, tehokkuutta ja tuottavuutta Pohjois-Karjalassa 2009 kaksi kolmesta aikaisia, yksi kolmannes myöhäisiä omaksujia Joukkoviestimet yhä jonkin aikaa tärkeitä Vertaissuositusten ja muutosagenttien merkitys kasvanee tulevaisuudessa Haaste: oman metsän kokeminen yksityisasiana: kokemusten jakamisen vaikeus Mahdollisuuksia yhteistoimintaverkostoille (1/2) 1. METSO-toimia kannattaa markkinoida paitsi monimuotoisuusmyös eläimistön hyvinvointihyödyillä ja veden laadun paranemisella 2. Naapuruston METSO-yhteishankkeita kannattaa perustella yhteishengen paranemisella ja muun yhteistoiminnan lisääntymisellä sekä veden laadun paranemisella 3. Yhteistoimintaverkostoihin kannattaa pyytää tahoja, joihin metsänomistajat muutenkin luottavat ja joiden kanssa muutenkin asioivat 4. Yhteistoimintaverkostoille voisi sopia toimintamuodoksi myös aiemmin suojeltujen kohteiden seuranta ja luonnonhoito 10
Mahdollisuuksia yhteistoimintaverkostoille (2/2) 5. Tähän saakka yhteistoimintaverkostot lienevät tavoittaneet enimmäkseen ns. METSOn aikaisia omaksujia, jotka sietävät epävarmuutta, ovat rohkeita kokeilemaan uutta ja hakevat aktiivisesti uusia ratkaisuja Tulevaisuudessa on vakuutettava joukko omistajia, jotka hakevat ratkaisuiltaan järkevyyttä, tehokkuutta ja tuottavuutta Heille pitää korostaa ratkaisun sopivuutta kyseiselle kohteelle, toteutuksen helppoutta ja kustannus-hyötysuhdetta 6. Tarvitaan lisää hyvien kokemusten levittäjiä, jotka rohkenevat jakaa julkisesti oman metsänomistajan kokemuksensa koulutuksissa, retkeilyillä, seminaareissa, lehtijutuissa jne. Näiden lisäksi voisi olla METSO-mentoreita, eli metsänomistajia, joihin METSO-suojelua harkitsevat voisivat ottaa yhteyttä ja saada henkilökohtaisesti vastauksia askarruttaviin kysymyksiin Mainos: uusi METSO-opas aktiiviseen käyttöön myös yhteistoimintaverkostoissa! 17.9.2012 22 11
Lisätietoa (1/2) Hujala, T., Kurttila, M., Korhonen, K., Hänninen, H. & Pykäläinen, J. 2010. Metsänomistajien päätöksentekotilanteet: kohti uudistuvia metsäsuunnittelupalveluja ja suojelupäätösten tukea. Metlan työraportteja 177. 40 s. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp177.htm Hujala, T., Tikkanen, J., Korhonen, K. & Virkkula, O. 2011. Promises and drawbacks of peer-to-peer learning in Finnish family forestry. Korhonen, K., Kurttila, M. & Hujala, T. 2011. Family forest owners' voluntary biodiversity protection -Decision support network, satisfaction and perceived difficulties. Molemmat yllä mainitut julkaisussa: Hartebrodt, C. & Howard, C. (toim.). 2011 IUFRO Small Scale Forestry Conference: Synergies and Conflicts in Social, Ecological and Economic Interactions. Universität Freiburg & FVA Baden-Württemberg, Freiburg, Germany. s. 29-34 ja 101-106. http://www.iufro.org/download/file/7420/5065/30800-freiburg11- proceedings_pdf/ Hujala, T. & Korhonen, K. 2012. Metsänomistajat käyttävät puukaupassa vaihtelevia viestintäkanavia. Metlan Metpro-uutiskirje 1/2012. http://www.metla.fi/uutiskirje/metpro/2012-1/uutinen-1.html Lisätietoa (2/2) Korhonen, K. 2010. Sosiaalinen verkostoanalyysi metsiin liittyvän päätöksenteon tutkimuksessa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2010: 493 497. http://www.metla.fi/aikakauskirja/abs/fa10/fa104493.htm Korhonen, K., Hujala, T. & Kurttila, M. 2010. Metsänomistajien puunmyyntiverkostojen tunnistaminen auttaa suuntaamaan neuvontaa. Metlan MSU-PUU-uutiskirje 29.9.2010. http://www.metla.fi/uutiskirje/msu/2010-2-msu-puu/uutinen- 3.html Korhonen, K., Hujala, T. & Kurttila, M. 2012a. Reaching forest owners through their social networks in timber sales. Scandinavian Journal of Forest Research 27(1): 88-99. http://dx.doi.org/10.1080/02827581.2011.631935 Korhonen, K., Kurttila, M. & Hujala, T. 2012b. Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun. Esitelmä Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaarissa Vantaalla 22.3.2012. http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/monimuotoisuustutkimus/p df/korhonen.pdf 12