TULEVAISUUSTUPA Aistien-menetelmä kyläsuunnittelun välineenä Pilottiraportti Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke
Sisällys 1. Taustalla tarve uudenlaiselle menetelmälle... 3 2. Kehittämistyössä mukana... 3 3. Suunnittelun tuloksena syntyi tulevaisuustupa... 4 4. Tulevaisuustuvat Hauholla ja Janakkalassa... 6 5. Aistimateriaaleilla ajatukset tulevaan... 7 6. Tulokset ja kokeilussa opittua... 12 7. Kehittäminen jatkuu... 13 Aistien Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun hallinnoima valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään Aistien-menetelmää oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Aistien-menetelmässä rakennetaan eri aisteille elämyksiä antavia ja helposti muunneltavia Aistien-tiloja. Tilaa voidaan käyttää valmiina elämyksellisenä ympäristönä tai sen suunnittelu ja rakentaminen voidaan toteuttaa yhteisöllisesti. Keskustelu, yhdessä tekeminen, oppiminen ja oivaltaminen ovat menetelmässä tärkeitä. Aistien-menetelmä soveltuukin erilaisille toimijaryhmille ja eri käyttötarkoituksiin. Aistien-hankkeessa mukana kehittämässä ovat olleet Laurean lisäksi Jyränkylän setlementti ry / Heinolan kansalaisopisto, Hämeen Kylät ry, Vantaan kaupunki, Lapinmaakuntamuseo, Helsingin Sanomain Säätiö / Päivälehden museo sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Euroopan Sosiaalirahasto. 2
1. Taustalla tarve uudenlaiselle menetelmälle Lähidemokratia, vaikuttaminen ja osallisuus ovat ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti haastavia kysymyksiä kuntauudistustilanteessa. Kysymys koskettaa erityisesti maaseutualueita ja entisiä kuntakeskuksia. Miten varmistetaan tasapuolinen vaikuttaminen ja toisaalta taas hyödynnetään asukkaiden osaaminen kuntakoon kasvaessa ja palvelujen siirtyessä kauemmaksi kuntakeskuksiin? Hämeen Kylät ry:n pilotissa Aistien-menetelmää kehitettiin uudenlaiseksi kylä- ja asukassuunnittelun välineeksi. Kyläsuunnitelmaan kootaan asukkaiden yhteinen tahto kylän tulevaisuudesta: yhteiset kehittämistarpeet ja toimenpide-ehdotukset. Onnistuessaan kyläsuunnitteluprosessi sitoo eri-ikäisiä kyläläisiä suunnitteluun mukaan ja toteuttamisesta ottaa vastuuta koko yhteisö. Kyläsuunnitelmia on toteutettu eritavoin esim. kyläkyselyiden kautta tai Kestävä kylä -menetelmällä, jossa pelikorttien ja ryhmätyöskentelyn kautta suunnitellaan yhdessä tulevaisuutta. Aiempi kehittämistyö oli osoittanut, että tarvetta on löytää kyläsuunnitteluun osallistavia ja innostavia menetelmiä, sillä valmiin suunnitelman lisäksi yhtä tärkeää on aktivoida ja innostaa asukkaita toimimaan. Miten voitaisiin tavoittaa eri-ikäisiä asukkaita, jotka eivät osallistu perinteisiin kyläiltoihin? Tämä toimi lähtökohtana tulevaisuustuvan kehittämiseen. Kunta-uudistuksen myötä entiset kuntakeskukset ja taajama-alueet ovat tulleet uusiksi alueiksi kylätoiminnan kenttään. Tarvitaan menetelmiä, jolla tehdään asukassuunnittelua tutuksi uusille ryhmille. Aistien-menetelmää on käytetty paljon historian muisteluun ja jakamiseen. Tulevaisuustuvassa aikaperspektiivi käännettiin tulevaisuuteen ja aistimateriaaleja hyödynnettiin viemään keskustelua tulevaan. 2. Kehittämistyössä mukana Tulevaisuustuvan suunnitteluun osallistui sekä vapaaehtoisia kylätoimijoita että kylähankkeiden työntekijöitä yhdessä Hämeen Kylät ry:n kyläkehittäjän kanssa. Erityisesti Hämeen Kylien Yhdessä tulevaan -hanke oli tärkeä yhteistyökumppani Aistien-menetelmän soveltamisessa kyläsuunnitteluun ja tulevaisuustyöskentelyyn. Tarkemmin prosessi on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Vaikka tulevaisuustuvan toteuttamisesta päävastuu oli Hämeen Kylät ry:n hanketyöntekijöillä, toteuttamiseen osallistui Hauholla myös Hämeenlinnan kaupungin aluevastuullinen tilaajapäällikkö, Hauhon Yhtenäiskoulun rehtori ja mediakurssin opettaja, Hauhon seurakunnan kirkkoherra sekä paikalliset yhdistykset (mm. Hauho-Seura ry, Lautsian kyläyhdistys ry, Hauhontaustan kyläyhdistys ry, Eteläisten koulun vanhempainyhdistys ry). Janakkalassa puolestaan yhteistyössä oli mukana kunnasta viestintäpäällikkö, yleiskaavasuunnittelija ja maaseutuasiamies, luottamushenkilöitä sekä kylä- ja yhdistysväkeä (Mallinkaisten kyläyhdistys ry, Janakkala-Seura ry ja Janakkalan Sydänyhdistys ry ja JaTS Janakkalan Teatteriseurue). Henkilöt osallistuivat joko tilan emännöimiseen, aistimateriaalien hankintaan, tilan rakentamiseen tai tulevaisuustuvasta tiedottamiseen alueellisesti tai oman yhteisön sisällä. 3
3. Suunnittelun tuloksena syntyi tulevaisuustupa Tulevaisuustuvan suunnittelu käynnistyi vuonna 2011 osana kyläkehittäjän palveluratkaisujen kehittäjä -opintoja Aalto yliopiston pienyrityskeskuksessa. Kehittämistehtävänä oli suunnitella Aistien-menetelmästä kyläsuunnittelun väline: miten kylän tulevaisuusilta voitaisiin toteuttaa moniaistisessa tilassa? Kehittämistyö sisälsi mm. kylätoimijoiden ja kyläsuunnitteluun osallistuvien henkilöiden profiloinnin ja erilaisten palvelumuotoilun menetelmien hyödyntämistä. Osana suunnitteluprosessia toteutettiin kehittämistapaaminen 29.10.2012, jossa Aistien-hankkeen toiminnassa olleet kylätoimijat suunnittelivat Sajaniemen Taidemäellä palvelumuotoilun keinoilla oman näkemyksen siitä millainen Aistien-tila soveltuisi kyläsuunnitteluun. Tapaamisessa mietittiin: millaisia kuvia tilassa pitäisi näyttää? miten ideointi ja keskustelu tulisi toteuttaa? mitkä aiheet ja teemat olisi hyvä olla mukana? mitkä tuoksut sopisivat tilaan? miten makuja voisi ottaa mukaan? Niin sanotun pahviprotoilun lopputuloksena syntyi ensimmäinen hahmotelma Aistienmenetelmän käyttämisestä suunnitteluympäristönä. Prosessista on kirjoitettu tarkempi raportti. Tilaan suunniteltiin mukaan sekä uutta ajattelua virittävää materiaalia kuten kuvat ja tuoksut, mutta myös haluttiin, että tila toisi esille olemassa olevaa toimintaa ja ehkä myös vähän alueen historiaakin. Myös jokin tapa kerätä kävijöiden ajatuksia haluttiin sisällyttää tilaan. Tapaamisessa tuli esille myös, että tulevaisuustyöskentelyä varten tarvittaisiin liikuteltava tila, jolla pystyttäisiin menemään lähemmäksi tavoiteltavaa kohderyhmää.. 4
Lisäksi keväällä 2012 (4.2.) järjestettiin kehittämistappaminen Teuron kylätalolla, jossa oli mukana pieni ryhmä kylätoimijoita ja kylähankkeiden työntekijöitä. Tällöin tila sai nimekseen tulevaisuustuvan ja sen sisältöä täsmennettiin ja työstettiin eteenpäin eri aistimateriaaleja: seinälle heijastettaviin valokuviin kuvatekstit linkittää kuvan paremmin haluttuun aiheeseen tulevaisuuden uutisotsikot/lööppi-teline teltan ulkopuolelle, paikalliset uhkakuvat, huikeat ratkaisut herättää kiinnostusta nykytila-/toimijat-seinä: alueen toimijoiden ja toiminnan esittely -seinä (yritykset, yhdistykset, elinkeinot, palvelut..) osallistetaan tekemään tilaa tuo oma toimintasi esille kuvina, esineinä, pienoismalleina, videona; luonto, viihtyvyys, luonnonläheisyys; yhteisöllisyys, ihmiset kuulemis-/kommentointi -seinä: kartta, ideaseinä, fläppitaulu, pöytäliina tms.; karttakuva/ilmakuva styroksille liimattuna, johon voi merkata sydämiä omasta rakkaasta paikasta alueella avataan keskustelua ja kerätään ajatuksia talteen yksinkertaisella tavalla tulevaisuus-ikkuna -seinä kuvia, jotka avaavat uusia ideoita tienviitta tulevaisuuden suuntiin herättelemään, elävyyttä tilaan Kehittämistapaamisessa tulevaisuustilaa työstettiin kylätoimijoiden ja kyläkehittäjien kanssa. Kehittämisen myötä tulevaisuustuvasta muodostui ensimmäinen prototyyppi, joka päätettiin toteuttaa myös käytännössä. Tilasta oli muodostunut liikuteltava telttamalli, jota pystyttäisiin toteuttamaan erilaisissa paikoissa, esim. kylätaloilla tai kirjastoilla. Osa aistimateriaaleista oli siirrettävissä paikasta toiseen ja osa (esim. paikallista toimintaa kuvaavat valokuvat ja karttapohja) jouduttaisiin aina kokoamaan paikan ja tarpeen mukaan. Aistien-tilalle keksittiin myös oma nimi tulevai- 5
suustupa. Tila haluttiin tehdä Tupasanalla houkuttelevaksi. Aistien-tila sana on monelle vieras ja se koettiin osin karkottavanakin terminä. Tila vaihtoehdoksi valittiin Master Expo Modular-kehikkoa, koska se on liikuteltavissa ja muunneltavissa erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi sen seinäelementit olivat hyvät kartan kiinnittämiseen. Prototyyppi koostui kahdesta kuvaseinästä, johon heijastettaisiin sähköistä kuvaa ja yhdestä karttaseinästä. Suunnittelutyössä tulevaisuustupaa hahmotettiin prototyyppikuvilla keväällä 2013. 4. Tulevaisuustuvat Hauholla ja Janakkalassa Tulevaisuustupa toteutettiin yhteistyössä Hämeen Kylät ry:n Aistien- ja Yhdessä tulevaan - hankkeiden kesken. Yhdessä tulevaan -hankkeessa toteutetaan sekä Hämeenlinnan Hauholla että Janakkalassa laajat yhteistyöprosessit, jossa osallistetaan asukkaita, yhdistyksiä, yrityksiä, seurakunnan että kunnan eri tahoja miettimään tulevaisuutta ja rakentamaan yhteistyökäytäntöjä. Tulevaisuustupaa testattiin osana molempia yhteistyöprosesseja. Tulevaisuustuvan ajateltiin tavoittavan eri-ikäisiä asukkaita ja toimivan myös tapana kutsua mukaan prosessin muihin vaiheisiin. Samalla myös tehtiin asukkaille tutuksi suunnitelman tekijöitä ja tavoitteita. Hauholla tulevaisuustupa toteutettiin 6.-8.6.2013 Hauho-talolla (kylätalo) ja 3.8. entisen kunnantalon aulassa kesätorin yhteydessä. Kävijöitä tilassa oli yhteensä n. 110 henkilöä ja se oli avoinna yhteensä 22 tuntia. Janakkalassa tulevaisuustupa toteutettiin kahdessa kuntakeskuksessa eli Turengissa (kirjaston aula) 19. 21.9.2013 ja Tervakoskella (seuratalo) 24. 26.10.2013. Kävijöitä tilassa oli yhteensä n. 210 henkilöä ja se oli avoinna yhteensä 35 tuntia. Kirjaston aulassa tavoitettiin kirjaston ja liikuntasalin kävijöitä eli hyvin eriikäisiä asukkaita ympäri kuntaa. Molemmissa tiloissa keskusteluissa esille tulleet kehittämisideat koottiin osaksi Hauhon suunta - ja Elävä Janakkala -suunnitelmia. Tuvista tiedotettiin lehti-ilmoituksella sekä lehti- ja radiojutuilla sekä sähköpostitiedotteella ja flaijereilla. Myös tiedottamisessa tehtiin yhteistyötä. 6
5. Aistimateriaaleilla ajatukset tulevaan VALOKUVAT Tulevaisuustupaan valittiin kaksi sähköistä kuvasarjaa: paikallista toimintaa kuvaavat kuvat ja tulevaisuuskuvat. Ne esitettiin ajastettuna PowerPoint-sarjana projektorilla tilan seinäkankaisiin. Paikallista toimintaa kuvaavat kuvat saatiin yhdistyksiltä ja yhteistyökumppaneilta sekä Hauhon että Janakkalan tulevaisuustupiin. Valokuvia pyydettiin yhteistapaamisissa ja sähköpostitse. Osassa kohteissa myös käytiin valokuvaamassa maisemaa, kun vierailtiin suunnittelutapaamisissa paikkakunnalla. Hauhon Yhtenäiskoulun mediakurssin oppilaat myös valokuvasivat heidän lempipaikkojaan Hauholta tulevaisuustupaa varten. Kuvat oli kiinnitetty tilan seinään paperisina kuvina. Valokuvasarjat täydentyivät tilojen ollessa avoimena, kun kävijät huomasivat jonkun tärkeän asian puuttuvan sarjasta. Paikallista toimintaa kuvaavat kuvat olivat hyvä taustoittava elementti, mutta niillä on vaikea saada kattavuutta, jos toiminta on alueella hyvin laajaa. Valokuvien haasteena on, että niissä huomio kiinnittyy helposti hyvin erityyppisiin asioihin, esim. tuttujen bongaamiseen. Tunnelman ja elämyksen luomisessa kuvat ovat hyviä. Hauhon kuvasarjassa oli maisema-, kesäteatteri- ja tapahtumakuvia sekä palveluista ja paikkakunnan erityisyydestä kertovia kuvia. Tulevaisuuskuvien etsiminen ja valinta oli todella haasteellista. Millaisia tulevaisuuden suuntia halutaan esittää ja miten niistä kertoa kuvin? Mistä löydetään sopivia kuvia? Millaista tulevaisuuskuvaa voidaan luoda esim. kuvamanipulaatiolla? Riittävätkö taidot kuvien muokkaamiseen? Lopulta pohdinnoissa päätettiin kokeilla kuvia suomalaisista ja kansainvälisistä kylätoiminnan esimerkeistä. Kuvia pyydettiin yhteistyökumppaneilta ja niiden kehittämishankkeilta sekä yhdistyksen työntekijöiden arkistoista (hyvät käytännöt ja ideat kiertoon). Kuvia otettiin myös Hollannin opintomatkalla kylävierailukohteista. Tulevaisuuskuvia hankittiin myös maksullisesta http://www.123rf.com/ -kuvapankista. 7
Osaan kuvista lisättiin kuvateksti tai aihe, jotta päästiin selkeämmin ajattelussa eteenpäin. Muutamaan kuvaan tehtiin myös pientä kuvien muokkaamista ja manipulaatiota, mutta se on toteutukseltaan aikaa vievää ja voi myös aiheuttaa väärinkäsityksiä, jos kuvasta tehdään liian aidon näköinen. Esim. kylämaisemaan upotettu tuulimylly voidaan tulkita jo päätettynä asiana ja siten aiheuttaa väärinkäsityksiä. ÄÄNIMAAILMA Tulevaisuuskuvissa esiintyi mm. aurinkoenergia, lähiruoka, yhdessä tekeminen, palveluauto, valokuituyhteydet, etätyö ja monikulttuurisuus. Tulevaisuustuvan äänimaailman tuotti muusikko Mikko Saarela tilaustyönä. Hän teki kaksi kappaletta: äänimaailma, johon upotetaan eläinten ääni ja toinen tavallinen musiikkikappale. Hän toteutti musiikin avainsanojen ja värien perusteella. Ajatus äänimaailmasta ja sanoista oli peräisin kehittämistapaamisista, jossa suunniteltiin sekä tulevaisuustupaa että koko kehittämisprosessia. Avainsanat: raikas, vapauttava, auki/avoinna, toiveikas, ei liian räikeä, liike, rauhallinen, mutta elävä, soljuva, lempeä, aamu, tuulen vire Värejä: keväinen vihreä (hiirenkorva), sininen, keltainen Rauhallinen ja rentouttava äänimaailma luo hyvin tunnelmaa ja viimeistelee tilan. Kylätalolla toteutetussa tilassa äänet pääsivät paremmin esille, kuin kirjaston aulassa toteutetussa tilassa. Taustahäly peittää helposti äänet. Musiikki soitettiin kannettavalta Mediaplayerin avulla, kaiuttimet olivat tilan ulkopuolella lattialla. MAUT Alkuperäisessä suunnitelmassa ajatuksena oli tarjoilla aina paikallista lähiruokaa tai jotakin syötävää tai juotavaa tulevaisuustuvassa. Hauhon tilaa koottaessa syntyi kuitenkin idea paikallisten ja perinteisten tuotteiden yhdistämisestä uudenlaisella tavalla. Tällöin tarjolla oli ruisleipää ja piimälimppua hunajalla tai horsmahyytelöllä. Tulevaisuuden maut syntyvätkö ne yhdistelemällä jotakin perinteistä uudenlaisella tavalla? 8
Idea jatkokehittyi Janakkalan tilaan; ruisleipää hunajalla tai suklaatahnalla. Yhdistelmä on helppo toteuttaa ja herätti mukavasti kävijöiden uteliaisuuden. Suklaatahnalla saatiin myös tuotua keskusteluun paikallisen tuotteen suhde kansainvälisyyteen tai ketjutuotteen käyttämiseen. KARTTA Tulevaisuustuvan yhdeksi aistimateriaaliksi valittu karttapohja toteutettiin sekä isona seinäkarttana että pöydällä olevalla pienemmällä kartalla. Karttaan merkattiin tarralapuilla itselle tärkeä paikka. Kartta oli hyvä keskustelun avaaja ja kävijöitä oli helppo pyytää sisään sen varjolla. Kartan avulla tuotiin myös alue kokonaisuudessaan mukaan keskusteluihin. Se kiinnosti myös eri-ikäisiä kävijöitä ja toimi miehisempänä elementtinä tilassa. Kartat saatiin Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksiköstä ja Janakkalan kunnan maankäytöstä ja rakentamisesta. Kävijät merkitsivät karttaan tärkeitä paikkojaan: liikunta ja ulkoilupaikat sekä luontoreitit: uimarannat, hiihtoladut, vesistöt, luontopolut, suot jne. kohtaamispaikat: kylätalot, seuratalo, tanssilavat, kesätorit, koulut jne. palvelut: kyläkauppa, kirjasto, liikuntahalli, koulu, kunnantalo, satama, kesäteatteri, uimahalli, kunnostettu tie, ratsastustalli jne. harrastuspaikkoja: skeittiramppi, kalapaikat, fribeegolf, urheilukenttä, VPK, talli jne. arvokkaat kulttuurimaisemakohteet: museoalueet, kirkot, näköalapaikat, Linnavuori, Vanha Raitti, kartanot jne. SISUSTUS JA MUU PIENREKVISIITTA Tulevaisuustuvan lattialla käytettiin joko räsymattoja tai vihreää nurmikkomattoa rajaamaan tilaa ja tekemään siitä miellyttävämmän. Hauholla seurakunta toi rekvisiitaksi kattopaanun, koska se kertoi kirkon roolista alueella. Janakkalassa tilassa iso punainen matonkudekerä ja avattu lanka oli viestittämässä punaisen langan etsimisestä Elävä Janakkala -suunnitelmaan. Molemmissa tiloissa tulevaisuuden iltapäivälehtimäiset uutisotsikot saattelivat tilaan esim. otsikolla: Nyt puhuu Maire-mummu KIMPPAKYYTI- RINKI PELASTI MUUTOLTA PALVELU- TALOON tai Tienviitta-pylväs ehdotteli tulevaisuuden suuntia kuten lähilomaparatiisi tai yhteisöpuutarha. Tulevaisuuden uutiset ja suunnat esillä tuvassa. 9
KESKUSTELUTTAJAT Tulevaisuustuvassa keskusteluttajina toimivat sekä paikalliset yhteistyökumppanit että Hämeen Kylät ry:n hankkeiden työntekijät. Keskustelut olivat suunnattu tulevaisuuteen, mutta aihepiirit vaihtelivat paljon riippuen keskustelukumppanista. Keskusteluista kävi hyvin esille kiinnostuneisuus oman kunnan asioita kohtaan. Osa keskusteluista oli hyvinkin pitkiä ja analyyttisiä, tilannetta taustoittavia. Ihmiset kirjoittivat mielellään omia ajatuksia esille tilaan. Kuulluksi tuleminen koettiin tärkeänä. Muutamilla kävijöillä oli selkeästi tarve jakaa oma huoli tai näkemys jostakin itselle merkityksellisestä asiasta. Osa jopa hivenen uskoutui kuuntelijoille. Positiivisia olivat keskustelut, jossa kehittämisajatuksen eteenpäinviemisestä otettiin vastuuta myös itselle ja mietittiin miten sitä voisi viedä esille. Tulevaisuustupa toimi myös paikkana sosiaaliseen kanssakäymiseen, jolloin tulevaisuuskeskustelut jäivät vähemmälle. Jotta tulevaisuustupa toimisi paremmin kyläsuunnittelun välineenä, emäntien ja isäntien rooli on todella tärkeä. Nyt tulevaisuustupaa tehtiin yhteistyöprosessin näkökulmasta, joten paikallistoimijoiden perehdyttämiseen ei käytetty riittävästi aikaa. Heidän oli itsekin vaikea suuntautua keskustelemaan tulevaisuussuuntautuneesti. Keskustelua avaavien kysymysten esittäminen vaatisi vielä täsmennystä, jotta tavoite innostamisesta saataisiin konkreettisemmin mukaan. IDEOIDEN KERÄÄMINEN Kaikissa tiloissa kerättiin ihmisten kommentit ja ajatukset hyvin yksinkertaisella tavalla, ne kirjoitettiin joko paperiin tai paperiseen pöytäliinaan. Ideoita ja toiveita tuli ihan pienistä parannuksista suuriin kehittämisideoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Kirjoitetut ideat ja ajatukset herättivät myös kommentteja ja keskusteluja muiden kävijöiden kanssa. 10
Janakkalan tulevaisuustuvassa esille nousivat seuraavat kehittämisteemat: Kuntaorganisaatio ja sen toiminta: tontteja kylille uusia asukkaita, tervetuloa toivotus sisääntulotien varteen, kyläkoulujen säilyttäminen, kunnallisten maksujen nosto, Seuratalon säilyttäminen, itsenäisyyden säilyttäminen, pysyvä kunnanjohtaja jne. Ympäristön siisteys ja viihtyvyys: keskustan epäviihtyvyys, roskaaminen kuriin ja lisää roskiksia, ostokeskuksen betonimuuriin graffiteja, leikkikentälle valo, kun kunta säästää, myös kuntalaiset mukaan talkoisiin (puskien niitto) jne. Parannusta palveluihin: pahvikeräyspiste, Lidl ja Alko, hohtokeilaus, retkiluistelurata järvelle yhdistysten tai matkailuyrittäjän ylläpitämänä, uimahallin veden lämpötila entiselleen, satumummot ja papat kirjastoon, eväs/karkki/juoma-kone kouluun e-resepti toimivaksi jne. Tapahtumia ja muuta yhteisiä tilaisuuksia: runoilutapahtumia ja musiikkitapahtumia, kylien kesäkirpparit, nuorison taiteiden yö, kylien olympialaiset, kesäteatteri, kesätori, seuratalolle iltapäivätansseja jne. Liikkuminen ja kulkeminen: tassubussi pysyväksi toiminnaksi, kevyen liikenteenväylä Viralaan ja Kiipulaan, Rehakantien kunnostus, tiet ja lumenauraus kuntoon, paikallisjunia enemmän jne. Matkailun kehittäminen: Harvialan Kartanon alueesta elävä, Janakkalan vanhojen nimien selvittäminen historiamatkailu, Kalpalinna kuntoon, Puuhamaan kehittäminen, paikallinen ruokakulttuuri Yhteistyötä kylien ja yhdistysten kesken: kyläyhdistys Turenkiin, yksi urheiluseura Janakkalaan, yhdistykset voisi uusiutua ja avoimesti ottaa uusia mukaan toimintaansa, pois sisäpiirit, kylien aktiivinen yhteistyö = tahtotila, yrittäjät kylillä - yhteistyötä jne. Turvallisuus esim. huumejengit kuriin ja liikenneturvallisuus keskustassa, pensaat pidettävä matalana jne. Aiheista osa liittyit selkeästi oman kodin tai asuinympäristön kehittämiseen tai oman vapaa-ajan viettämiseen. Keskusteluissa kuitenkin osa huomioi koko kunnan alueen tai jonkun laajemman teeman kuten esim. nuoret tai ympäristö. Tulevaisuustuvassa rakentui käsitys, millaiset asiat asukkaita kiinnostavat ja mitkä ovat ajankohtaisia teemoja heidän mielestään. Kohtaamisen kannalta tila toimi rentona ja miellyttävänä paikkana lähestyä ihmisiä. TELTTA Tulevaisuustupa toteutettiin Expo Master Modulartelttaan. Hauholla lisäksi hyödynnettiin tolppien väliin kiinnitettyä köyttä verhon kiinnittämisessä. Hauhon suljetumpi tila antoi viihtyisämmän ja suojatumman ympäristön kuin Janakkalan tiloissa, jossa tilan pitkä sivu oli avoin. Tulevaisuustupa rakennusvaiheessa Hauho-talolla. 11
Tasainen verhokangas oli hyvä pinta sähköisen kuvan heijastamiselle. Tervakosken tuvan avajaiset. Telttaratkaisu osoittautui tyylikkääksi ja toimivaksi liikuteltavan tilan tekemiseen. Kokoaminen vaatii kuitenkin aikaa ja useamman rakentajan, joten tilaa ei ole järkevää koota muutamaksi tunniksi. Tulevaisuustupaa ei myöskään pysty toteuttamaan kovin pienessä tilassa, sillä koko seinänkokoinen kuva vaatii riittävän pitkän etäisyyden projektoreille. Kirjaston aulassa jouduttiin hankkimaan tilaan kattokangas, koska aula osoittautuikin valoisammaksi kuin osattiin arvioida (kattoikkunat). 6. Tulokset ja kokeilussa opittua Kehittämisen aikana muodostui selkeä tuotepaketti tulevaisuustuvasta, jossa on luonteva keskustella kylän tai laajemman alueen tulevaisuudesta. Kehitettävää ja parannettavaa kuitenkin vielä jäi. Kävijöitä ei tavoitettu odotetusti. Kirjastolla ja kesätorin yhteydessä toteutetut tilat olivat selkeästi suositumpia, vaikka tulevaisuustuvasta tiedotettiin hyvin. Aiheena ja uutena toimintana se kuitenkin vaatisi vielä laajempaa näkyvyyttä. Positiivista oli, että tilassa kävi kaikenikäisiä kävijöitä ja pääosin keskustelut oli halutunlaisia. Jatkossa tulevaisuustuvan isäntien ja emäntien rooliin pitää kiinnittää enemmän huomiota ja käydä heidän kanssaan läpi vielä tarkemmin keskusteluttamista. Hyvä voisi olla myös vielä selkeämmin miettiä, mitkä ovat kysymykset tai aiheet, jotka halutaan nostaa esille. Ja miettiä vielä tarkemmin mitkä aistimateriaalit toimisivat minkäkin teeman avaajana. On hyvä myös huomioida, 12
että osa kävijöistä ei vain pysty miettimään tulevaisuutta. Hauhon ja Janakkalan kokemukset osoittivat, että muutamat kävijät vievät keskustelut hyvinkin henkilökohtaisiin elämäntarinoihin ja heillä oli tarve jakaa ajatuksiaan. Miten tähän tarpeeseen vastataan ja toimitaan tilanteessa, tulisi jatkossa valmistautua. Suurin osa kävijöistä toki pystyi tilassa miettimään tulevaisuutta konkreettisella tasolla ja myös koko kuntaa koskevina tavoitteina. Eniten aistimateriaaleista käytössä oli kartta, joka olikin toimiva ja osallistava elementti. Kuvasarjoja voisi hyödyntää jatkossa enemmän ja ottaa mukaan keskusteluun esim. kylien tulevaisuus videon, joka voisi olla hyvä insertti keskustelua avaamaan. Samoin uutisotsikot ja tienviitta eivät saaneet riittävästi huomiota, niitä voisi myös hyödyntää paremmin. Tulevaisuustuvan rakentamisessa ja emäntinä olleet henkilöt pitivät tilaa mukavana tapana kohdata ihmisiä. Tunnelma tilassa oli rento ja positiivinen. Nyt toteutettu tila oli tehty piipahtamista varten. Mielenkiintoista olisi kutsua esim. yhdistykset tapaamiseen ja siten saada ryhmämuotoistakin keskustelua ja innostusta tulevaisuustyöskentelyyn. 7. Kehittäminen jatkuu Tulevaisuustuvan kehittämistä jatketaan Aistien-jatkohankkeen aikana 2014. Tavoitteena on, että menetelmästä saataisiin toimiva ja puhutteleva vaihtoehto kylä- ja asukassuunnitteluprosesseihin. Ihmisten innostaminen vastuunottamiseen ja yhdessä tekemiseen on Hämeen Kylät ry:n tehtävä. Menetelmää halutaan myös levittää eteenpäin muille toimijoille. Tulevaisuustuvasta olisi mielenkiintoista kokeilla toimintatapaa, jossa asukkaat olisi vahvemmin mukana tilan tekemisessä. Millainen tila rakentuisi, kun aiheeksi otettaisiin Meidän kylä vuonna 2020? Miten se tuotaisiin esille aistimateriaalien avulla? Tulevaisuustupaa esiteltiin valtakunnallisessa LOKAALI 2013 paikallistoimijoiden tapahtumassa. 13