1907. V. M. Esit. Nro 22.

1907. V. M. Esit. Nro 22. Valtiovarainvaliokunnan mietints N:o 14 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee T arojen hankkimista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset Taltion talot eiyät riitä. Valtiopäiväjärjestyksen 43 :ssä olevan säännöksen mukaisesti on Eduskunta pöytäkirjanotteella viime kesäkuun 20 p:ltä lähettänyt tämän armollisen esityksen Valtiovarainvaliokuntaan, joka myös on saanut tiedokseen lähetekeskustelussa asiasta annetut lausunnot. Niinikään on Valiokunta pyynnöstä saanut kysymyksen käsittelyssä Keisarillisessa Senaatissa syntyneet asiakirjat, joista ilmenee, ettei siinä ole äänestystä tapahtunut. Kun Valtiovarainvaliokunnan, edellä mainitun pe- Tustuslainsäädöksen mukaan, tulee ehdottaa, miten va- Toja menojen suorittamiseen on hankittava, mikäli vakinaiset valtiovarat eivät riitä, on Valiokunnan en simaisena tehtävänä ollut laskea valtion tarpeet ayt kysymyksessä olevana varainhoitovuotena eli vuonna 1908 ja sen jälkeen ottaa harkittavaksi, missä määrin vakinaisia valtiovaroja on näiden tarpeiden tyydyttä- Valtiovarainväliokunnan mietintö N:o 14.

2 1907. - V. M. - Esit N:o 22. miseen käytettävissä sekä vihdoin osottaa siihen mahdollisesti tarvittavat lisävarat. Kaikkien näiden laskujensa ja arvioittensa ulkopuolelle on Valiokunta kuitenkin jättänyt sen osan valtion taloutta, joka on keskitetty kulkulaitosrahastoon, koska puheenaolevat valtion tulot ja menot armollisten julistusten nojalla lokakuun 2 p:ltä 1873 ja. tammikuun 25 p:ltä 1886 muodostavat erityisen kokonaisuuden, ja Eduskunta tämän mukaisesti jo on, asiasta annetun erityisen armollisen esityksen ja Valtiovarainvaliokunnan siitä antaman mietinnön johdosta,, hyväksynyt tulo ja menoarvion kulkulaitosrahastolle vuodeksi 1908. Niinikään on Valiokunta tämän mietinnön ulkopuolelle jättänyt paloviinarahat ja niistä suoritettavat, menot, koska nämätkin varat ja niiden käyttäminen, asiasta hyväksyttyjen erityisten määräysten nojalla,, edelleen tulevat olemaan riippumattomina muun valtiotalouden muodostumisesta. Mitä asian käsittelyn järjestykseen tulee, on Valiokunta katsonut sopivimmaksi tässä seurata valtion menoarviota, jota on noudatettu myöskin armolliseen esitykseen liitetyssä laskelmassa valtion vakinaisista, varoista ja tarpeista. Mentyä harkitessaan on Valiokunta nojannut, osittain edellämainittuun laskelmaan ja osittain niihin päätöksiin, jotka Eduskunta, joko armollisten esitysten johdosta tai muuten, on yleisistä menoista tehnyt sekä. vihdoin niihin alamaisiin anomuksiin, jotka Eduskunta on päättänyt Keisarilliselle Majesteetille tehdä määrärahain myöntämisestä erinäisten yleisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Sen ohessa on arviota osittain täydennetty asianomaisten virkakuntain ensi vuoden meno-

11H)7. - V. M. - Esit. N:o 22. 3 arviota varten tekemistä tarve-ehdotuksista saaduilla tiedonannoilla. Esitykseen liitetyssä laskelmassa esiintyviä menoja tarkastaessaan on Valiokunta niiden joukossa havainnut eräitä sellaisia, joista Valiokunta mietinnössään N:o 11 on lausunut huomautuksia joko menon tarkoitukseen, tarpeellisuuteen tai suuruuteen nähden. Kun nämä lausunnot vielä eivät ole Keisarillisen Majesteetin tietoon saatetut ja ensi vuoden menoarvioehdotus kohdakkoin valmistuu Keisarillisessa Senaatissa,, ei voitane otaksua, että sanotut huomautukset suuremmassa määrin ehtivät puheenalaiseen menoarvioon vaikuttaa, semminkin kun eräitten menojen supistaminen tai poistaminen luonnostaan vaatii pitempää aikaa tai järjestelmän muutoksia asianomaisessa hallinnonhaarassa. Valiokunta on senvuoksi yleensä ottanut mainitunkinlaiset menot tällä kertaa laskuun armollisessa, esityksessä arvioituihin määriin, rajoittuen niiden suhteen kerta kaikkiaan tähän muistutukseen. Ainoastaan, mikäli erikoiset asianhaarat tai Valiokunnan käytettävissä olleet uudemmat tiedot ovat antaneet siihen aihetta, on näiden menoeräin arviosummia muutettu. Mitä muihin menoeriin tulee, on Valiokunta niitäkin kosketteleva ainoastaan mikäli on katsottu olevan aihetta joihinkin muutoksiin arvioiduissa menomäärissä tai mikäli tämän asian käsittelyn muodollinen puoli on sitä vaatinut. Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettn valtio-omaisuus. Kuluvan lokakuun 12 päivänä annetun armollisen määräyksen kautta on se osa Keisarillisen ^Majesteetin käyttövaroista, joka suoritetaan valtiorahastosta^ korotettu 244,000 markasta 294,000 markkaan, niinkuin esityksessä on otaksuttu. Sotilasrahastosta samaan tarkoitukseen menevät 56,000 markkaa lukuun ottaen nousevat nämä käyttövarat niinmuodoin 350,000 mark-

4 1907. V. M. Esit. N:o 22. haan. Muut tähän ryhmään kuuluvat menot otetaan laskelmaa seuraten entiseen määräänsä 26,000 markkaan, jolloin ryhmän loppusumma on 376,000 markkaa. Valtiopa!Yäkustaiinukset. Tähän ryhmään kuuluvat menot on Valiokunta erityisen armollisen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä N:o 8, jonka Eduskunta on hyväksynyt, laskenut 740,000 markaksi, siihen luettuna eduskuntatalon asiaa valmistelemaan asetetun valtuuskunnan käyttövarat, 30,000 markkaa. Eduskunnan väliaikaisen huoneiston korjaamisesta johtuneet menot otetaan edempänä huomioon. Ryhmän menojen summa on siis 740,000 markkaa. Hallituslaitokset. Kenraalikuvernöorinvirka. Armollisen määräyksen mukaan helmikuun 19 päivältä 1903 perustettiin 5 vuoden ajaksi 4 virkamiehentointa erityisiä asioita varten Kenraalikuvernöörin luona. Kun tämä aika ensi maaliskuun l p:nä siis menee umpeen, on Valiokunta ottanut laskuun näiden virkamiesten pakkauksen, joka on yhteensä 40,000 markkaa vuotta kohti, ainoastaan 2 kuukaudelta, mistä johtua menojen vähennystä 33,000 markkaa eli 244,000 markasta 211,000 markkaan. KenraaUkuvemöörinkanslia. Armollisella käskyllä huhtikuun 9 p:ltä 1903 on määrätty, että samana päivänä vahvistettu uusi vuosirahansääntö Suomen Kenraalikuvernöörinkanslialle on voimaansaatettava väliaikaisesti 5 vuoden ajaksi, luettuna l p:stä heinäkuuta 1903, uutta lukua. Uudistaen sen, mitä tämän^ kanslian menosäännöstä jo on lausuttu Valiokunnan mietinnössä N:o 11, siv. 16, ei Valiokunta ole voinut- olla huomauttamatta täten tarjoutuvasta tilaisuudesta sanotun menosäännön supistamiseen. Mitä tulee ensi" vuodeksi arvioitavaan menoerään, niin on se * ainakin^vuoden jälkimäiselle puoliskolle laskettava nykyistä melkoisesti alemmaksi. Koko vuoden osaksi lankeevan määrän on Valiokunta ottanut laskelmaan

1907. V. M. Esit. N:o 22. 5 tasaluvuin 250,000 markaksi., minkä rajan yli menon missään tapauksessa ei pitäisi nousta, vaan pikemmin siitä vieläkin vähentyä. Muut tähän ryhmään kuuluvat menot on merkitty esityksen mukaan yhteensä 2,021,000 markaksi, joten loppusumma on 2,482,000 markkaa. Tuomioistuimet ja Oikeustoimitnsknntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Kuritushuoneet ja työvankilat. Tässä kohden on vuotuiset ennakkoarviot yleensä olleet korkealle arvioidut, minkä johdosta tilinpäätös on osoittanut melkoisia säästöjä. Niinpä olivat nämä menot ennakkoarvion Tmikaan tilinpäätöksen mukaan säästö v. JJ n Ti It J) 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1,099,411:50 1,135,326: 1,169,104: 1,192,854: 1,198,025: 1,254,687: 99 1,039,819: 31 933,511:58 964,779: 56 972,747: 52 906,077: 46 1,096,489: 82 59,592: 19 201,814: 42 204,324: 44 220,106: 48 291,947: 54 158,198: 17 Tästä päättäen olisi ehkä syytä jonkun verran vähentää esityksessä vuodeksi 1908 arvioitua menonlisäystä, joka kuluvan vuoden ennakkoarvioon verraten on noin 167,000 markkaa, ja jonka aiheet on ilmoitettu esityksen sivulla 26. Mutta kun viimemainituista johtuvan lisäyksen määrä vielä ei ole tarkalleen määrättävissä, ei Valiokunta ole tahtonut arvioitua menoerää vähentää. Samasta syystä on pysytetty semmoisinaan esityksen arvio läänin ja kihlakunnan vankiloiden menoista. Tämän hallinnonhaaran menot ovat siis arvioidut samaan määrään kuin armollisessa esityksessä eli 4,742,000 markaksi.

6 1907. Y. M. - Esit. N:o 33. Sivilitoimituskuntaaii kohdistuvat hallinnonhaarat. Kihlakuntain hallinto. Tämä meno-erä on noussut etenkin sen kautta, kuten esityksen 27 sivulla huomautetaan, nettä kruununvoutien ja kruununnimismiesten palkkaetuja on ehdotettu kohtuullisesti korotettavaksi". Valiokunnan mielestä olisi suotavaa, ettei tällaisia lisäyksiä otettaisi menosääntöön ennenkuin Eduskunnalle annetaan tilaisuus lausua niistä mielipiteensä. Ryhmän menojen kokonaismäärä on otettu samaksi kuin esityksessä eli 11,648,000 markaksi. Y altiovarain toimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Tullikamarit ja tullitoimistot. Sen johdosta, että esityksessä siv. 27 mainittuja ehdotuksia tullipalvelijain lisäämisestä ja heidän palkkaetujensa parantamisesta sittemmin on Keisarillisessa Senaatissa tuntuvasti supistettu, päättyy tullikamarien ja tullitoimistojen menosääutöehdotus vuodelle 1908 noin 1,418,000 markkaan. Valiokunta on sentähden laskenut tämän menoerän tasaluvuin 1,420,000 markaksi. Muita tullilaitoksen menoja. Näihin on kuluvan vuoden lisämenoarvion yhteydessä korkeimmassa paikassa myönnetty erinäisiä lisäyksiä, minkä johdosta Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi korottaa niiden määrän 845,000 markkaan. Leimakonttori. Tämän menoerän muodostavat veronkanto- ja tarkastuskustannukset pelikortti- ja leimasuostuntaveroista. Kun nämä verot, joiden suorittamisesta vuonna 1908 Valiokunta erityisten armollisten esitysten johdosta antamissaan mietinnöissä N:ot 2 ja 10 on tehnyt ehdotukset, ovat, kuten edempänä osotetaan, välttämättömät, jotta valtion tarpeet tulisivat tyydytetyiksi, on Valiokunta tähän ottanut puheenaolevan menoerän, laskettuna esityksessä siv. 5 arvioituun määrään eli 158,000 markaksi. Muut tämän ryhmän menot, laskettuina ehdotuksen

1907. - V. M. Esit. N:o 22. 7 mukaan, ovat yhteensä 918,000 markkaa, joten loppusumma nousee 3,841,000 markkaan. Kaniaritohttihiekiintaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Revisionikonttori. Ottaen tässä huomioon sotilasrahastosta suoritettavat oikaisuprosentit on meno laskettu 80,000 markaksi. Metsähallituksen kustannusten pysyessä suunnilleen entisessä määrässä havaitaan hoitoalueiden hallinnon kustannusten viime aikoina tuntuvasti kohonneen: siihen meni vuonna 1904 Smk:aa 523,704: 40, mutta vuodelta 1908 vastaava meno lasketaan 767,000 markaksi. Muita metsänhoitolaitoksen menoja oli vuonna 1904 Smk. 713,467: 24, mutta ne nousivat 1907 vuoden menosäännön mukaan 1,163,500 markkaan. Näissä kohdin havaittavat lisäykset aiheutuvat siitä uudistuksesta, joka on ollut ja yhä on tekeillä tässä hallinnonhaarassa ja jonka tarpeellisuudesta ei ole muuta kuin yksi mieli. Näihin ynnä muutamaan pienempään menonlisäykseen nähden on Valiokunta arvioinut menot tässä kohden 1,230,000 markaksi. Muut puheenaolevan hallinnonhaaran menot on otettu esityksessä laskettuihin määriin eli yhteensä 714,000 markaksi. Kokonaissumma on siten»,791,000 markkaa. Menoja sotilastarpeisiin. Tämän ryhmän muodostavat luotsilaitoksen tähden edelleen pysytetyn Ylisotaoikeuden kustannukset, menot lakkautetusta kadettikoulusta, erinäiset määrärahat ja menot Suomeen sijoitetusta sotaväestä. Menojen loppusumma on, niinkuin esityksen sivulla 39 oleva laskelma osottaa, 319,000 markkaa. Kirkollisasiaintoimitnskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto. Vakinaiset ja ylimääräiset menot yliopistolle ovat tehneet

8 1907.1 V. M. Esit. N:o 22. v. 1901 «1902 1903» 1904 1905 1906 Vakinaiset menot. 975,413: 20 1,034,438: 93 1,067,393: 84 1,091,107: 65 1,128,788: 49 1,169,518: 93 Ylimääräiset menot. 260,350: 77 238,000: 361,545: 45 218,737: 121,937: 46,315: Yliopiston vakinaiset menot nousivat 1907 vuoden menosäännössä 1,258,710 markkaanja on ne armollisessa* esityksessä vuodeksi 1908 merkitty 1,380,000 markaksi,, mutta tekee meno myöhemmät lisäykset lukuunottaen noin 1,420,000 markkaa. Uusi maanviljelystaloudellinen osasto, dosenttipalkkioiden lisääminen sekä suuruudeltaan että luvultaan ja ylimääräisen opetuksen kustannukset ovat viime vuosina osaltaan vaikuttaneet menojen nopeaan nousuun. Tavallista suurempi lisämeno on äskettäin tullut harkittavaksi: jotta useimmissa aineissa voisi tarjota luentoja sekä ruotsin- että. suomen kielellä, on ehdotettu useampien vakinaisten professoripaikkojen kaksinnusta. Vakinaisten professoripaikkojen luku on nykyänsä 46 ja ylimääräisten 24, jälkimäisistä useat mieskohtaisesti asetettuja. Lasketaan, että tästä muutoksesta aiheutuva lisämeno voisi aluksi supistua 97,750 markaksi, koska voisi palkkoja enentämällä muuttaa useat ylimääräiset professorit vakinaisten asemaan. Mutta aijottu opettajiston lisäys tulisi epäilemättä piankin asettamaan melkoista, suuremmat erät valtiorahaston suoritettaviksi. Luonnollista on Valiokunnan mielestä, että siksi suuria kustannuksia vaativa uudistus, joka samalla tarkoittaa periaatteellista muutosta, ei voi tulla hyväksytyksi ennenkuin se on ollut Eduskunnankin harkittavana. Valiokunta on merkinnyt menon vuodelle 1908 1,420,000 markaksi. Valtioapu yksityisille kouluille. Tämä rneno on vuosi vuodelta ripeästi noussut sitä mukaa kuin oppikoulu-

1907. f. M. Esit. N:o 22. 9 jen luku yleensä on lisääntynyt ja yksityiskoulu järjestelmä on voittanut alaa valtion oppilaitosten rinnalla. Rahamäärää käsiteltäessä on Valiokunnassa ehdotettu harkittavaksi, eikö suomalaisilla paikkakunnilla valtioapua nauttivien ruotsinkielisten yksityiskoulujen apurahoja olisi vähitellen lakkautettava. Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut voivansa ottaa esitettyä kysymystä tutkittavaksensa. Puheenaoleva valtioapu teki valtiontilinpäätöksen mukaan v. 1898 1899 1900 n 1901 1902 1903 1904 1905 1906 Smk. rt rt n n n n D 7J 534,378: 35 586,760: 37 662,876: 22 683,399: 97 823,501: 66 908,344: 44 919,199: 98 1,026,883: 28 1,099,099: 97 Kuluvan vuoden menoarvioon on tätä tarkoitusta varten otettu 1,135,700 markkaa ja on käsillä olevassa, armollisessa esityksessä arvioitu ensi vuotta varten tarvittavan 1,256,000 markkaa. Valiokunnan säämäin myöhempien tietojen mukaan nousisi tämä menoerä vuonna 1908 noin 1,352,000 markkaan. Melkoinen lisämeno on sitä paitsi tässä kohden odotettavana, jos yksityiskouluille myönnetty valtioapu lähimmässä tulevaisuudessa korotettaisiin 4 ; 000 markkaan luokkaa, kohti, sen mukaan kuin Anomus valiokunta näillä valtiopäivillä on mietinnössään N:o 8 ehdottanut. Koska Eduskunta ei vielä ole käsitellyt tätä asiaa, ei kuitenkaan voine puheena olevaa menoerää korottaa vuodeksi 1908.

10 1907. V. M. Esit. N:o 22. Kansakoulujen valtioavustus. Sen mukaisesti mitä Eduskunta kuluvan lokakuun 26 p:nä on päättänyt armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen osottamista kansakoululaitosta varten, on Valiokunnan ollut uudelleen laskettava maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen ja palkankorotuksiin tarvittavat rahamäärät, jotka Valiokunta mietinnössään N:o 6 siv. 3 5 oli arvioinut edellisen 3,066,000 ja jälkimäisen 770,000 markaksi. Kun Eduskunnan päätöksen mukaan alempi peruspalkka on oleva 900 ja ylempi 1,100 markkaa, tulee, noudattaen samaa laskutapaa kuin aikaisemmassa arviossa, kutakin opettajaa kohden nykyiseen peruspalkkaan 300 markan lisäys. Kun koko maaisls-opettajiston lukumäärä vuonna 1908 on arvioitu 3,376:ksi, olisi siis lisäys 300X3,376=1,012,800 markkaa. Ja kun nykyistä palkkausjärjestelmää noudattaen valtioapu kysymyksessä olevaan tarkoitukseen olisi tulevaa vuotta varten laskettava 2,390,000 markaksi, nousisi siis tämä palkkausmeno 3,402,800 eli tasaluvuin 3,405,000 markkaan. Mitä sitten tulee palkankorotuksia varten tarvittavaan määrärahaan, niin on se armollisessa esityksessä olevan tilaston perusteella ja ennen noudatettua laskutapaa seuraten arvioitu Eduskunnan päättämäin korotusmääräin mukaan nousevan ylemmässä luokassa 496,760 ja alemmassa 346,140 markkaan, siis yhteensä 842,900 eli tasaluvuin 846,000 markkaan. Kun edellä mainittuihin 3,405,000 ja 845,000 markan määriin lisätään apumaksut kaupunkien kansakoululaitokselle sekä opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten, mitkä Eduskunta on hyväksynyt Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti 875,000 ja 132,000 markaksi, on tässä puheena oleva kansakoulujen valtioavustus 5,257,000 markkaa.

1907. V. M. Esit. N:o 22. 11 Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Tähän on otettu Eduskunnan osottamat määrärahat: Kansakoulutalojeu ja käsityöhuoneiden rakentamiseen Smk 500,000: Kirjastoja varten maalaiskuntien kansakouluopettajille ja -opettajattarille ynnä kirjastokaappeja varten 60,420: Haalaiskansakoulujen jatkokursseja varten 90,000: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten 20,000: Havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin 60,000: Yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille. 35,000: Oppikirjojen ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille 150,000: Smk. 915,420: ynnä sen lisäksi esityksen luetteloon siv. 20 merkitty menoerä 114,000 markkaa, joten erinäisten kansakoululaitoksen menojen summa on Smk. 1,029,420: eli tasaluvuin Smk. 1,030,000:. Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Esityksen sivulla 20 on tähän merkitty 100,000 markkaa, mikä erä on Keisarillisen Majesteetin kuluvan lokakuun 12 p:nä vahvistama meno kansanopistojen sekä isäntä- ja emäntäkoulujen kannattamiseksi. Lisäksi on Valiokunta ottanut Eduskunnan kansakoulumenojen yhteydessä osottamat määrärahat:

12 1907. V. M. Esit.iN:o 22. Kansanopistoille Smk. 180,000: Rakennusavuiksi kansanopistoja varten 50,000: Raittiustyön kannattamiseksi.. 20,000: Nuorisoseurain avustamiseksi.. 30,000: Luentokurssien kannattamiseksi.. 25,000: Smk. 305,000: Menot tässä kohden olisivat sen mukaan 100,000 -j- 305,000 = 405,000 markkaa. Tieteen ja taiteen kannattamiseksi. Meno on esityksessä laskettu 470,000 markaksi. Kun tähän lisätään Eduskunnan kuluvan lokakuun l p:nä hyväksymät määrärahat H. F. Antellin testamenttaamain kokoelmain hoitoa varten, yhteensä 12,000 markkaa, samoin 50,000 markkaa suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi ja 20,000 markkaa,,kansan Näyttämö" nimiselle osakeyhtiölle työväenteatterin ylläpitämistä varten, mink& kahden viimemainitun määrän myöntämistä Eduskunta tämän lokakuun l ja 22 p:nä on päättänyt anoa, kohoaa tämän ryhmän menojen loppusumma 552,000 markkaan. Muut Kirkollisasiaintoimituskuntaan kuuluvan hallinnonhaaran menot on Valiokunta pysyttänyt niissä määrissä, joihin ne esityksen siv. 19 20 ovat arvioidut ja jotka yhteensä nousevat 6,440,000 markkaan. Tämän hallinnonhaaran menojen kokonaismäärä on siten laskettu 16.456,000 markaksi. MaaiiYiljelystoimituslvnntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Kalastus. Sittenkun Eduskunta kuluvan lokakuun 22 p:nä on päättänyt anoa, että 1908 vuoden menoarvioon otettaisiin 30,000 markan arviomääräraha hylkeen tapporahoiksi ja 100,000 markan määräraha apurahoiksi kalastusyhdistyksille ja niille maan-

1907. - T. M. Esit. N:o 22. 13 viljelysseuroille, jotka ovat ottaneet kalastuselinkeinonkin edistämisen työkseen, on Valiokunta, siihen nähden että viimemainittuun tarkoitukseen nykyään jo on menoarviossa osotettu 50,000 markkaa, laskenut lisäyksen 80,000 markaksi, ja tämän kohdan menojen loppusumman tasaluvuin 280,000 markaksi. Maataloudelliset seurat. Uudempien tietojen nojalla on tämän menon laskettu nousevan 1,218,000 markkaan. Muut puheenaolevan hallinnonhaaran menot ovat esityksessä arvioidut yhteensä 5,226,000 markaksi. Loppusumma nousee 6,724,000 markkaan. Kulkulaitos toimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Postikonttorit. Valiokunnan säämäin tietojen mukaan tulee tämä menoerä ensi vuonna nousemaan sen johdosta, että postilaitoksen laajentaminen on vaatinut uusien virkojen asettamista, etupäässä postiljoonitointa varten. Meno on laskettu 1,405,000 markaksi. Rautatiepostitoimistot. Tässäkin on menon-lisäys odotettavissa matkakustannuksiin sekä postivaunujen ostoon ja kunnossapitoon osotetuissa erissä, minkä vuoksi menosumman on laskettu nousevan 535,000 markkaan. Muita postilaitoksen menoja. Armollisen esityksen sivulla 28 ilmoitetaan, että vuodeksi 1908 arvioituun summaan, 2,580,000 markkaa, sisältyy 500,000 markan suuruinen korvaus kulkulaitosrahastolle postin kuljettamisesta valtionrautateillä. Kun kuitenkin sanottu apumaksu on käsiteltävä rahastojen välisenä siirtona, on se tästä poistettu. Toiselta puolen on Valiokunnan tietämän mukaan menojen lisääntyminen tässä kohden odotettavissa, koska postiljoonien päivärahoja sekä postin kuljetuskustannuksia varten kuluvalle vuodelle lasketut rahamäärät ovat osottautuneet riittämättömiksi ja uusia virkoja täytyy asettaa. Näiden asianhaarain vuoksi on meno otettu 2,432,000 markaksi. Postisäästöpankin hallitus. Kun postisäästöpankin liike vuonna 1906 tuotti tappiota 12,562 Valtiovarainvaliokunnan mietintö N;o 14.

14 1907. V. M. Esit. N:o M. markkaa 61 penniä, mikä ensi vuonna tulee valtiovaroista korvattavaksi, on esitykseen otetun 5,000 markan sijaan pantu tasaluvuin 13,000 markkaa. Muut tämän hallinnonhaaran menot, mikäli ne eivät kuulu kulkuiaitosrahaston talouteen, otetaan tähän laskuun semmoisina kuin ne ovat esityksessä siv. 21. Niiden yhteinen määrä on 3,300,000 markkaa. Hallinnonhaaran menojen summa on siis 7,685,000 markkaa. Kauppa- ja teollisimstoiuiituskimtaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Käsityökoulut. Valiokunnan tietämän mukaan on tähän tarkoitukseen osotettua arviomäärärahaa aikomus korottaa ensi vuodeksi 130,000:sta 150,000:een markkaan, mihin nähden se on otettu laskuun 150,000 markaksi. Kauppakoulut. Ne perusteet^ joiden mukaan yleisistä varoista suoritetaan apua kauppaoppilaitoksille, löytyvät armollisessa asetuksessa tammikuun 25 p:ltä 1904. Menon suuruus riippuu sentähden etupäässä kysymyksessä olevain oppilaitosten muodostumisesta. Saatujen tietojen perusteella on Valiokunta laskenut tähän tarkoitukseen ensi vuonna menevän 290,000 markkaa. Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito. Kun valtion tarpeiden tyydyttäminen, kuten. Valiokunta edempänä on osottava, vaatii suostuntaveron kantamista mallasjuomain valmistamisesta, otetaan tähän, sanotusta suostunnasta aiheutuvat silmälläpito- elikontrollikustannukset. Nyt käsillä olevassa, samaten kuin puheenalaista suostuntaveroa koskevassa erityisessä armollisessa esityksessä ovat nämä kustannukset arvioidut 140,000 markaksi. Kun ne nousivat v. 1904 Smkaan 19,519: 36 1905 19,063:62 1906 22,401: 32 on siis eroitus tuntuva ja riippuva siitä, että kysymyksessä oleva kontrolli oli välttämättä saatava tehok-

1907. Y. M. Esit. N:o 22. 15 kaammaksi etenkin senvuoksi, että tätä veroa koskevassa esityksessä edellytettiin sallittavaksi mallasjuoman valmistaminen samassa tehtaassa niinhyvin veronalaisista kuin verostavapaista maltaista. Kun Eduskunta, hyväksymällä Valiokunnan mietinnön N:o 6, on päättänyt veroa kannettavaksi kaikista maltaista, jotka, käytetään väkevää mallasjuomaa valmistavassa tehtaassa,, ei valvontaa tietenkään tarvitse järjestää yhtä kalliiksi kuin olisi ollut välttämätöntä siinä tapauksessa, että esitys olisi mainitussa kohdassa hyväksytty. Mutta, toiselta puolen kaipaa nykyinen kontrolli uudistusta^ mietojen mallasjuomain valmistuksen silmälläpito tuottaa myös uusia menoja ja Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta, edellyttää ylikontrollöörin viran perustamisen. Näihin asianhaaroihin katsoen on Valiokunta ottanut 1908 vuoden menojen joukkoon kyseessä olevia valvontakustannuksia varten arviomäärärahana 70,000 markkaa. Muut käsillä olevan hallinnonhaaran menot tekevät yhteensä 3,909,000 markkaa, joten kokonaismenoksi tulee 1,419,000 markkaa. Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Keisarillisen Senaatin kirjapainoa varten osotettu määräraha on laskettu samaksi kuin kuluvalle vuodelle eli 263,000 markaksi. Muut menot tekevät 147,000 markkoja ja menojen yleissumma 410,000 markkaa. Sekalaisia yleisiä menoja. Erinäisiä määrärahoja. Kun esityksessä arvioituun 1,351,000 markkaan lisätään sotilasrahastosta menevä 16,000 markan määräraha Suomen topograafiseen mittaamiseen (vert. esit. siv. 39} on tämä erä 1,366,000 markkaa. Muut tämän ryhmän menot nousevat 2,535,000 markkaan ja ryhmä kokonaisuudessaan 3 901,000 markkaan.

16 1907. V. M. Esit. N:o 22. Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Armollisen esiiyksen siv. 23 ilmoitetaan tämä menoryhmä, mikäli «e koskee valtiorahastoa, vuodeksi 1908 3,899,000 markaksi. Erän sotilaseläkkeitä muodostavat ne lakkautuspalkkaedut, joita vuonna 1901 hajoitetun Suorcen sotaväen päällystö ja siviiiivirkamiehet nauttivat valtiwahaslon varoista. Sanottu erä vähenee luonnollisesti vuosi vuodelta sen mukaan kuin asianomaiset kuolevat tai siirtyvät vakinaiseen valtionvirkaan. Ensi vuodeksi on saatujen tietojen perusteella arveltu riittävän 465,000 markkaa. Sotilaseläkkeitä ja apurahoja suoritetaan varsinaisesti sotilashuonerahastosta, jonka menot tähän tarkoitukseen vuonna 1908 on arvioitu 684,000 markaksi ja otettu käsillä olevaan laskelmaan. Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeet, joitten suhteen Eduskunta on kansakoulumäärärahoja koskevan erityisen esityksen johdosta tehnyt päätöksen, otetaan tähän Eduskunnan hyväksymään määrään 131,000 markkaa. Nimikään kuuluu käsillä olevaan menoryhmääu erinäisten määrärahoin nimellä Eduskunnan edellämainitussa yhteydessä hyväksymät: apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi 41,000 ja määräraha sairaitten kansakoulunopettajien ja -opettajatarten avustamiseen 70,000 markkaa eli yhteensä 111,000 markkaa. Muut eläkkeet ja yleiset apurahat tekevät yhteensä 3,359,000 markkaa mistä seuraa, että koko tämän menoryhmän suuruus on 4,750,000 markkaa. (Jos tähän lisätään kulkulaitosrahastosta menevät eläkkeet ja apurahat, jotka ovat sanotun rahaston menoarviossa arvioidut 500,000 markaksi, niin saadaan tulokseksi, että meidän valtiotaloutemme uhraa tätä nykyä vuosittain eläketarkoituksiin 5 J / 4 miljoonaa markkaa). On ilmeistä, että näin suuri valtiomeno yksinomaan niin epätuottavaan tarkoitukseen, kuin valtion virkamiesten eläkkeisiin, on katsottava aivan kohtuuttomaksi, ja saattaa johtua ainoastaan siitä, että meillä vallitsevissa eläkeoloissa on olemassa suuria epäkohtia,

1907. V. M. - Esit. N:o 32. 17 niin hyvin mitä tulee tällä alalla voimassa oleviin säädöksiin kuin myös siihen käytäntöön, joka eläkkeiden ja erinäisten muiden tähän kuuluvain apurahain myöntämisessä on päässyt vallalle. Valiokunta ei sentähden ole voinut olla lausumatta mielipiteenään, että pikainen ja perinpohjainen korjaus tässä suhteessa on kipeän, eikä vähimmän rahallisen tarpeen vaatima. Tässä tarkoituksessa onkin useampia alotteita, osittain koko virkamieslaitoksemme uudestajärjestämiseksi, Eduskunnassa näillä valtiopäivillä tehty. Kun Eduskunta kuitenkin on katsonut näiden alotteiden olevan toisen valiokunnan valmistettavia ja tämän mukaisesti lykännyt puheenaolevat anomusehdotukset Perustuslakivaliokuntaan, ei Valtionvarainvaliokunta ole luullut asiakseen käydä tässä yhteydessä harkitsemaan eläke- y. m. tähän kuuluvain olojen varsinaista uudestajärjestämistä. Mutta kun eläkemenosäännön nykyinen suuruus tekee aivan erityisen tarpeelliseksi saada tähän kuuluvat menot pikaisesti mikäli mahdollista alenemaan ja kun Valiokunta on vakuutettu, että tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä ilman asiaa koskevien asetusten uudistamistakin ja siis jo ennen, kuin tällainen uudistus on ehditty aikaansaada, on Valiokunta katsonut tärkeäksi ettäeduskunta tässä yhteydessä lausuu tarpeelliseksi, että Hallitus tällä valtiotalouden alalla käypi noudattamaan erityistä säästäväisyyttä. Valiokunnan mielestä on luovuttava siitä jo vanhemmilta ajoilta meillä vallalle päässeestä sangen vapaamielisestä eläkeasetusten sovelluttamisesta joka ilmenee siinä, että vakinaisia eläkkeitä on myönnetty virkamiehille ennen kuin he ovat tulleet täysinpalvelleiksi. Tämmöisiä osa-eläkkeitä olisi myönnettävä ainoastaan mikäli asianomaisen oikeus sellaisen saamiseen asetusten todellisen tarkoituksen mukaan on aivan riidaton. Samoin olisi ylimääräisten eläkkeiden myöntäminen tuleva kysymykseen vain erittäin hellittävissä tapauksissa, ja mitä ankarinta varovaisuutta olisi noudatettava, kun, Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14, 2

18 1907. V. M. Esit. N:o 22. on kysymys tällaisten huomattavampaan summaan kohoavien eläkkeiden myöntämisestä varsinkin suhteellisesti hyvin palkattujen virkamiesten leskille ja lapsille. Edellä esitettyjen menojen lisäksi jotka yhteensä nousevat Smkraan 70,779,000: tulee ottaa huomioon seuraavat siirrot: Kulkulaitosrahastoon, korvaukseksi postin kuljettamisesta.. Smk. 500,000: Tilattoman väestön lainarahastoon... 160,000: - Rahastoon maan hankkimista varten tilattomalle väestölle..... 150,000: Työhön aivan kykenemättömäni henkilöiden rahastoon.. 70,000: Turvattomani lasten hoitorahastoon.. 31,000: 901,000: joten tullaan vakinaisen menoarvion loppusummaan Smk. 71,680,000: Ylimääräinen menoarvio. Tässä kohtaa ensinnä se 20,000,000 markan määrä, minkä Eduskunta erityisen armollisen esityksen johdosta on kuluvan lokakuun 28 p:nä päättänyt suori- Valtiovarainvaliokunnan mietintö N: o 14.

1907. V. M. Esit. N:o 22. 19 tettavaksi Suomen valtiovaroista Valtakunnanrahastoon. Vaikka tämä meno oikeastaan ei kuulu nyt kysymyksessä olevaan vuoteen, on se kuitenkin huomioon otettava, koska se suuruuteensa nähden varsin tuntuvasti vaikuttaa sanotun vuoden talouteen. Mitä muihin ylimääräisiin menoihin tulee, on Valiokunta saanut Keisarillisesta Senaatista kirjeessä ilmoituksen, että Vapaaehtoisen Palokunnan talon korjaus ja sisustaminen Eduskunnan huoneistoksi soveltuakseen on tuottanut menoja kaikkiaan 197,159 markkaa 31 penniä, mistä summasta Vapaaehtoinen Palokunta on nyttemmin tehdyn sopimuksen mukaan ottanut suorittaakseen 26,322 markkaa 40 penniä, joten valtiovaraston osuus nousee Smk:aan 170,836: 91. Viimemainitusta erästä on Smk. 42,664: 43 käytetty huonekaluihin ja muihin sisustusesineihin sekä Smk. 128,182: 48 korjauksiin. Samalla ilmoittaa Senaatti, että kysymys näiden ennakkomaksuina suoritettujen menojen lopullisesta huomaamisesta asianomaisessa menokohdassa ja rahastossa on jätetty Valtiovaraintoimituskunnan asiaksi. Täten täydentäen sen, mitä Valiokunta puheenaolevasta asiasta on ilmoittanut mietinnössään N:o 8 siv. 6 7, on Valiokunta merkinnyt tämän menon varalle ylimääräiseen menoarvioon tasaluvuin 171,000 markkaa. Tarkastaessaan armollisen esityksen sivuilla 31 34 olevia luetteloja vuodeksi 1908 arvioiduista ylimääräisistä menoista, on Valiokunta ollut sitä mieltä, että kaikkia arvioituja menoeriä ei voida ottaa tässä laskussa huomioon. Niiden joukossa on nim. m. m. 2,450,000 markkaa ehdotettu sellaisiin tarkoituksiin, joita Hallitus, kuten esityksen siv. 33 ilmoitetaan, vielä ei ole harkinnut, jonka tähden saattaa tapahtua, että niistä osa lopullisessa käsittelyssä hyljätään tai supistetaan ja osa lykkääntyy vuoteen 1909. Edellisten vuosien tileihin perustuen on Valiokunta, jolla ei ole ollut riittävää aikaa tutkia kunkin menoerän välttämättömyyttä ja joka sen vuoksi Valtiovarainvaliokunnan mietintö JN:o 14.

20 1907. V. M. Esit. N:o 32. ei saata yksityiskohtaisesti ehdottaa, missä osissa arvioituja menoja voitaisiin supistaa tai tuonnemmaksi lykätä, ottanut niiden varalle laskuihin tasaluvuin 3,600,000 markkaa. Ylimääräisen menoarvion loppusumma olisi tämän mukaan 23,671,000 markkaa. Tulos Valiokunnan edellä esitetystä valtion tarpeiden harkitsemisesta on niinmuodoin seuraava: Vakinainen menoarvio... Smk 71,680,000: Ylimääräinen... 23,671,000: Yhteensä Smk 95,351,000: mihin summaan, kuten ennen on huomautettu, ei sisälly Kulkulaitosrahastoon eikä Paloviiaarahoihin kuuluvia menoja. Tämän jälkeen tulee Valtiovarainvaliokunnan siirtyä, Valtiopäiväjärjestyksen 43 :n säädöksen mukaisesti, tarkastamaan, missä määrin vakinaiset valtiovarat riittävät näiden menojen suorittamiseen. Sanottujen varain joukossa on tässä, samoin kuin armollisessa esityksessä, ensiksi otettava huomioon vakinaisten valtiovarain pääomasäästöt. Mitä näihin säästöihin tulee, joilla Suomen valtion taloudessa on suhteellisesti suuri rahallinen merkitys, ovat ne pääasiallisesti kahta olennaisesti eri laatua. Toiset niistä ovat nimittäin erityisten säädösten kautta varatut määrättyjen yleisten tarpeiden tyydyttämiseksi, ja sen mukaisesti muodostetut erityisiksi itsenäisiksi