Luontotehtäviä koululaisille 1. Kysymyslomakkeet vastauksineen



Samankaltaiset tiedostot
Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Kairankutsun luonto- ja linturetket

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Keski-Suomen luontomuseo

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

Vuosina vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Kaj Karlsson TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

KUVAT. Kuvat sivuilta

Napapiirin luontokansio

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Tunnista lajit ja logot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Mikä lintu? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Laila Nevakivi

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Keski-Suomen luontomuseo

Holkenin lenkillä olleen luontopolun kiersi tänä vuonna 43 osallistujaa (10 perheenjäsentä)

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA Olli-Pekka Karlin

Keski-Suomen luontomuseo

Digikasvio. By: Linda H

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Opettajalle PUISTON ELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ. Tehtävä:

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Kevätseuranta lapsille

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

SULKA ALAKOULUN YMPÄRISTÖOPPI 3 4. Jorma Riikonen, Leena Vainio, Toivo Vainio & Simo Veistola

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

TRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE

Oppitunti 7 - osa 1 Numerot [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma


Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Kevätseuranta lapsille

TÖYHTÖTIAINEN. Lentävä Töyhtis. Ville Arpiainen ja Venla Ylikopsa Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Pikkumittareiden tunnistus osa 2

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Saksanpystykorvien värit

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

Napapiirin luontokansio

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.

HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017

Retinranta Nallikarissa

1. Saaren luontopolku

Lasten ympäristöopas

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Kairankutsun lintubongausretket

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat Kajaanissa

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro

Kevät ja kevään merkit

Määrityskisa paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat:

HÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017

Hepialidae. Perhoswiki

Mantukimalaisen kaltaiset

Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Rakenna linnunpönttöjä! Tarkkaile pönttölintuja!

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Lintukortit OHJEET. Muistipeli

Eriocraniidae. Perhoswiki

KALAJOEN KAUPUNGIN ASUIN-, LIIKE-, JA TEOLLISUUSTONTTIEN HINNOITTELU 2015

DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

Transkriptio:

Luontotehtäviä koululaisille 1 Kysymyslomakkeet vastauksineen Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002

OHJEITA OPETTAJALLE BIOLOGISESSA MUSEOSSA TAPAHTUVAA RYHMÄTYÖSKENTELYÄ VARTEN 1. Jaa opetusryhmä etukäteen kuuteen ryhmää ja nimeä kullekin ryhmälle vastuuhenkilö 2. Anna museossa jokaiselle vastuuhenkilölle yksi kappale kutakin tehtäväsivua ja pyydä heitä merkitsemään nimikirjaimensa arkin kulmaan. 3. Järjestä ryhmät museossa siten, että kukin ryhmä aloittaa eri maisemasta. 4. Eteenpäin seuraavaan maisemaan siirrytään myötäpäivään ja vasta sitten, kun opettaja on antanut luvan. Näin saman maiseman eteen ei tule liikaa oppilaita. 5. Käsittele vastaukset seuraavalla tunnilla pitäen mielessä, että kiinnostuksen herättäminen luontoa kohtaan on tärkeämpää kuin hienot vastaukset. 6. Ota yhteyttä Biologiseen museoon ennen vierailua ja sovi aika, jolloin opetusryhmänne mahtuu parhaiten museoon. Tämä varmistaa rauhalliset työskentelyolosuhteet. Halutessasi voit pyytää museosta asiantuntijaopastusta. Biologisen museon puhelinnumero on 02 2620340 ja faxi 02 2620342 Tämä moniste on laadittu Tauno Kalskeen alkuperäisen tehtäväsarjan pohjalta. Kuvituksesta vastaa Tuulia Rivasto.

1. Lounaissuomalainen viljelymaisema 1. Takimmaisessa koivussa on peippopariskunta. Peipon hyviä tuntomerkkejä ovat siivissä näkyvät kaksi juovaa. (väri) 2. Takana lentävistä linnuista isompi on tämän maiseman ainoa kahlaaja. Lintu on nimeltään. 3. Seinusta heinähangolla istuva lintu tekee pesänsä mielellään ihmisasuntoihin. Linnun nimi on. 4. Edessä maassa oleva hyönteissyöjälintu on. 5. Maiseman ainoa vaihtolämpöinen eläin on.

2. Tunturimaisema Lapista 1. Maisemaa hallitsee poropariskunta. Arvioi sarvien perusteella, kumpi on koiras. Koiras on oikealla / vasemmalla. 2. Edessä näkyvät värikkäät myyrät ovat vaelluksistaan tunnettuja. 3. Kahlaajilla on yleensä pitkät jalat ja pitkä nokka. Tunnista maiseman molemmat kahlaajalajit. Nämä ovat ja. 4. Tämän maiseman ainoa petolintu on komea. 5. Porojen takana olevat kanalinnut ovat.

3. Havumetsä talvella 1. Männyn oksilta löydät Suomen pienimmän linnun. Tämä on nimeltään. 2. Tässä maisemassa on myöskin maamme suurin varislintu kiiltävän musta. 3. Pienet punaotsaiset linnut oikealla puun oksilla ovat. 4. Näreen alla on talvipukuisia. Kesällä ne ovat. (väri) 5. Hirven sarven kärjessä istuva lintu on. Sen hyvä tuntomerkki on niskatäplä. (väri)

4. Ruissalon lehto keväällä 1. Maisemassa näet kaksi tikkalajia. Isompi sekoitetaan usein vihertikkaan. Se on kuitenkin. Pienempi tikka on nimeltään. 2. Vasemmalla ylhäällä oleva pulun näköinen lintu on nimeltään. 3. Löydät maisemasta kirjosiepon. Mistähän lintu on saanut nimensä? kirjo:. sieppo:. 4. Tammessa istuu eräs Ruissalolle tyypillinen yöpetolintu. Linnun nimi on:. 5. Valkovuokkojen lomasta etualalla luikertelee matomainen eläin. Se on ja kuuluu käärmeisiin / nivelmatoihin / liskoihin / sammakkoeläimiin. (alleviivaa oikea)

5. Patvinsuo, pohjoiskarjalainen aapasuo 1. Suomen yleisin lintu on tämän maiseman pienin. Nimeltään se on. 2. Hiiripöllön pyrstö on pidempi / lyhyempi kuin helmipöllön (alleviivaa oikea vaihtoehto). 3. Tältä suolta löydät kihokin. Kihokit ovat: Rastita oikea vaihtoehto: itiökasveja hyönteissyöjäkasveja päällysvieraita 4. Vaivaiskoivun pienet lehdet ovat: Rastita oikea vaihtoehto: soikeita herttamaisia pyöreitä 5. Mitkä ovat tämän maiseman selkärangattomat eläimet?.

6. Sisäsaaristossa 1. Lammikon lähellä on lapasorsapariskunta. Kerro, mistä lintu on saanut nimensä:. 2. Vasemmalla näet kolme naurulokkia. Naurulokin hyvä tuntomerkki on. 3. Tervaleppäkelon päässä on iso lintu, joka käyttää ravinnokseen vain kaloja. Lintu on. Saman puun tyvellä on edellistäkin isompi lintu, joka myöskin pitää kaloista. Tämä lintu puolestaan on. 4. Kyhmyjoutsenten vasemmalla puolella ruovikossa on lintu, jonka kellanruskea puku sulautuu hyvin ympäristöön. Kyseinen lintu on. 5. Takimmaisen lammikon takareunalla on nisäkäspariskunta. Nämä eläimet ovat.

7. Soistunut niitty järven rannalla 1. Maiseman takaosassa olevat komeat linnut ovat. 2. Oikealla on kaksi lintua, joilla on pitkä ja alaspäin kaartuva nokka. Linnut ovat. 3. Oikealla lähinnä ikkunalasia oleva kahlaaja on. 4. Maiseman reunalla on suokukkoja. Koiraan tuntee komeasta kauluksesta. Laske montako suokukkokoirasta löydät. 5. Vasemmalla edessä on muuan kahlaajapari pesällään. Linnut ovat.

8. Ulkosaaristossa 1. Kivellä vasemmalla oleva kookas lintu on. 2. Koirashaahkan väritys on erikoinen sillä sen selkäpuoli on valkea ka vatsapuoli tumma. Laske, montako koirashaahkaa löydät maisemasta. 3. Meriharakat ovat värikkäitä lintuja. Punaisia ruumiinosia niillä ovat sekä että. 4. Mitä maiseman varikset puuhaavat?. 5. Vasemmalla kallioseinällä on rivi ruokkeja. Niillä on erikoinen nokka. Millainen?.

9. Eteläsuomalainen järvenranta syyskesällä 1. Saukon pääravintoa ovat kasvit / kalat / sammakot. Väärien vaihtoehtojen yli viiva. 2. Laulurastas on suurempi / samankokoinen / pienempi kuin mustarastas. Väärien vaihtoehtojen yli viiva. 3. Kahlaajilla on yleensä pitkät jalat ja pitkä nokka. Tämän maiseman ainoa kahlaaja on. 4. Rantakäärmeitä on tummia ja vaaleita. Tämän maiseman yksilön tuntee helposti rantakäärmeeksi, koska sillä on. 5. Kasvi, joilla ruokokerttuset istuvat on.

10. Syksyinen sekametsä 1. Maisemaa hallitsee komea hirvipariskunta. Mitä kasvia uroshirvi on tässä syömässä?. 2. Miten ja miksi ihminen rajoittaa hirvikannan kasvua?. 3. Vasemmalla edessä on nisäkäsemo kahden poikasensa kanssa. Mitä eläimiä nämä ovat?. 4. Edellisten yläpuolella, runsaan metrin päässä ikkunalasista, on kaksi tiaista. Nämä ovat -tiaisia. 5. Oikealla koivun rungossa on kääpäsieniä. Nämä sienet ovat koivulle haitallisia / täysin vaarattomia. Yliviivaa väärä vaihtoehto.

11. Puutalokorttelin piha 1. Roskalaatikon kannella oleva lintu kuuluu varislintuihin. Se on nimeltään. 2. Vasemmalla ylhäällä katon päällä istuu linnunpönttöön pesänsä tekevä. 3. Roskiksen takaa kurkkaa viemäreissäkin viihtyvä yleinen kaupunkinisäkäs. Se on. 4. Montako keltasirkkua maassa on?. 5. Oikealla olevasta lintulaudasta roikkuu talipala. Lintu, joka tässä herkuttelee rasvalla on kuitenkin.

12. Syysmaisema Kuusamosta 1. Vasemmalla puussa olevat nisäkkäät ovat. 2. Edessä vasemmalla olevat linnut ovat. Niiden pyrstön reunasulkien väri on. 3. Vedä viiva virheellisten vaihtoehtojen yli. Takana keskellä olevat linnut ovat koiras / naaras / metsoja / teeriä. 4. Puussa oikealla olevat kaksi lintua ovat lehtopöllöjä / lapinpöllöjä / huuhkajia / viirupöllöjä / tunturipöllöjä. 5. Oikealla oleva nisäkäs on.

13. Karhu karjalaisessa kangasmetsässä 1. Maisemaa hallitsee Suomen kansalliseläin karhu. Karhun ravinto muodostuu pääasiassa. 2. Vasemmalla kuivuneen puun oksalla istuu Euroopan pienin petolintu. Se on nimeltään. 3. Vasemmalla maassa lepäävä ruskea mustaviiruinen lintu on koppelo eli. Saman lajin koiras on väritykseltään musta / ruskea / mustavalkoinen. Alleviivaa oikea vaihtoehto. 4. Oikealla männyn rungolla oleva mustavalkoinen lintu kiinnittää kävyt ensin puun kyljessä oleviin rakoihin ja hakkaa sitten kävyistä siemenet irti. Nimeltään se on. 5. Kuvassa esiintyy kaksi pikkunisäkäslajia, jotka tunnistaa myyräksi lyhyestä hännästä. Ne ovat ja.

VASTAUKSET 1. Lounais-suomalainen viljelymaisema 1. valkoista 2. töyhtöhyyppä 3. harmaasieppo 4. västäräkki 5. kyykäärme 2. Tunturimaisema Lapista 1. oikealla 2. tunturisopuleita 3. kapustarinta ja keräkurmitsa 4. tunturipöllö 5. kiirunoita 3. Havumetsä talvella 1. hippiäinen 2. korppi 3. urpiaisia 4. riekkoja, ruskeita 5. kuusitiainen, valkoinen 4. Ruissalon lehto keväällä 1. harmaapäätikka, pikkutikka 2. uuttukyyhky 3. kirjo: koiras mustan ja valkoisen kirjava, sieppo: sieppaa lentämällä hyönteisiä 4. lehtopöllö 5. vaskitsa, liskoihin 5. Patvinsuo, pohjoiskarjalainen aapasuo 1. pajulintu 2. pidempi 3. hyönteissyöjäkasveja 4. pyöreitä 5. rantahämähäkki (hämähäkki), havukantojäärä (kovakuoriainen hyönteinen), muurainhopeatäplä (perhonen hyönt.), rämeokamittari (perhonen hyönt.), kesävarpumittari (perhonen hyönt.)

6. Sisäsaaristossa 1. lapamaisesta nokastaan 2. kesäpuvussa tumma huppu päässä 3. kalasääski, harmaahaikara 4. kaulushaikara 5. piisameja 7. Soistunut niitty järven rannalla 1. kurkia 2. isokuoveja 3. valkoviklo 4. viisi 5. liroja 8. Ulkosaaristossa 1. merikotka 2. kolme 3. nokka, jalat 4. ryöstävät munia haahkan pesästä 5. suuri mutta sivuilta litistynyt 9. Eteläsuomalainen järvenranta syyskesällä 1. kalat 2. pienempi 3. rantasipi 4. keltaiset niskatäplät 5. järviruokoja 10. Syksyinen sekametsä 1. haapaa 2. metsästämällä, hirvet aiheuttavat kolareita ja tuhoja pelloilla ja taimikoissa 3. mäyriä 4. hömötiaisia 5. haitallisia

11. Puutalokorttelin piha 1. naakka 2. kottarainen 3. rotta 4. viisi 5. sinitiainen 12. Syysmaisema Kuusamosta 1. näätiä 2. kuukkeleita, ruosteenruskea 3. koiras / metsoja 4. viirupöllöjä 5. ahma 13. Karhu karjalaisessa kangasmetsässä 1. kasveista ja pikkunisäkkäistä 2. varpuspöllö 3. metso naaras, musta 4. käpytikka 5. metsäsopuli ja metsämyyrä