Erityisliikunnan päivien 2014 suositusten seuranta

14.2.2017 Erityisliikunnan päivien 2014 suositusten seuranta Kahdeksannet Erityisliikunnan päivät järjestettiin vuonna 2014. Neljän vuoden välein järjestettäville päiville osallistui 250 soveltavan liikunnan (vaihtoehtoisesti erityisliikunnan) asiantuntijaa ja alasta kiinnostunutta. Päivien teemaseminaareissa ja työpajoissa annettiin perinteiseen tapaan suosituksia alan tulevien vuosien kehittämistyölle. Suositukset on luettavissa täältä: www.lts.fi/koulutus/erityisliikunnan-päivät/8erityisliikunnan-päivät Erityisliikunnan päivien suositusten seuranta on annettu vuonna 2016 perustetun soveltavan liikunnan koulutus- ja tutkimustyöryhmän tehtäväksi. Työryhmä edistää soveltavan liikunnan tutkimusta ja koulutusta, tiedon kokoamista ja levittämistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Työryhmän toimintaa koordinoi Liikuntatieteellinen Seura (LTS). Seuraavat Erityisliikunnan päivät järjestetään vuonna 2018. Työryhmä on arvioinut Erityisliikunnan päivien puolivälissä kunkin suosituksen nykytilaa. Arvio perustuu selvityksiin, raportteihin, alan asiantuntijoilta saatuihin näkemyksiin ja muihin lähteisiin. Arviointiaineiston kasaamisesta ovat vastanneet Jari Kanerva (LTS) ja Saku Rikala (LTS), joka on vastannut arvion kirjoittamisesta. TÄÄLLÄ KUNTALAINEN KUULEEKO KUNTA? Kuntakohtaiset kokonaisuuksien pohdinta ja kehittämissuunnitelmat Kuntien soveltavan liikunnan haasteena on toiminnan pitkäjänteinen strateginen kehittäminen. Keskeisiä työkaluja strategisessa kehittämisessä ovat kuntakohtaiset soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmien linjausten ei ole hyvä jäädä kunnissa vain erillisiksi työkaluiksi vaan ne on hyvä saada myös osaksi muita kuntien keskeisiä strategioita, kuten liikuntapalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja teknisen toimen omia strategioita sekä koko kuntaa koskevia strategioita. Vuonna 2014 noin puolessa erityisliikunnanohjaajan omaavissa kunnista oli jonkinlainen soveltavaan liikuntaan liittyvä suunnitelma. Suunnitelmien luonne ja kattavuus kuitenkin vaihtelivat voimakkaasti kuntien välillä. Osassa kunnista oli soveltavaan liikuntaan keskittyvä suunnitelma, osassa soveltavan liikunta oli osa laajempaa liikunta- tai hyvinvointisuunnitelmaa. Osa kuntien suunnitelmista kohdistui yksittäisiin erityisryhmiin, osa johonkin erityisteemaan, 1

kuten esteettömyyteen. Niiden kuntien tilanteesta, joissa ei ole erityisliikunnanohjaajaa, ei ollut tietoa. Todennäköisesti kovin monessa näistä kunnista ei ollut suunnitelmaa.¹ Erityisliikunnan päivien jälkeen kehittämissuunnitelmissa on tapahtunut jonkin verran positiivista kehitystä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hankkeessa syntyi uusia suunnitelmia seitsemään kuntaan 2. Lisäksi opinnäytetöinä on syntynyt uusia kehittämissuunnitelmia kuntiin. Kokonaiskuva palveluiden kehittämisen suunnitelmallisuudesta saataneen seuraavassa kuntien erityisliikunta - selvityksessä. Liikunnan edistäminen osana kuntien strategista suunnittelua on yleistynyt viime vuosina, mikä luo positiivisen mahdollisuuden myös soveltavan liikunnan strategiselle kehittämiselle. Liikunta on nostettu esille noin kahdessa kolmesta kuntastrategiasta. Myös ymmärrys siitä, että liikunnan edistäminen kuuluu kaikkien hallinnonalojen vastuulle, on kasvanut. Liikunnan edistämisen käsittely on myös yleistynyt eri hallinnonalojen omissa suunnitelmissa viime vuosina. 3 ja 4 Kaiken kaikkiaan soveltavan liikunnan kysymyksiä pitäisi olla nykyisin yhä helpompi saada osaksi niin koko kuntastrategiaa kuin eri hallinnonalojen strategioita. Sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen yhteistyön vahvistaminen Sosiaali- ja terveystoimi on yksi keskeisimpiä liikuntatoimen yhteistyökumppaneita soveltavassa liikunnassa. Suositusten antamisen aikaan (2014) lähes kaikissa kunnissa liikuntatoimi ja sosiaali- ja terveystoimi tekivät jonkinlaista yhteistyötä soveltavassa liikunnassa. Erityisliikunnanohjaajan omaavat asukasluvultaan suuret kunnat arvioivat, että yhteistyö sujui parhaiten juuri sote-puolen kanssa. Asukasluvultaan pienissä kunnissa arviolta reilut kaksi kolmasosaa liikuntatoimista teki jonkinlaista yhteistyötä sote-puolen kanssa soveltavassa liikunnassa.¹ Yhteistyötä on jatkettu viime vuosienkin ajan, mutta ei ole tietoa, onko yhteistyö vahvistunut merkittävästi. Myöskään siitä ei ole tietoa, miten yhteistyö muuttuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen eli sote-uudistuksen myötä sote-palvelut siirtyvät maakunnille. Viitteitä uudistuksen vaikutuksesta yhteistyöhön voidaan kuitenkin hakea sieltä, missä on jo sovellettu tulevan kaltaista sote-mallia. Kainuussa toteutettiin vuosina 2004 2012 maakuntakokeilu, jossa kuntien tehtäviä, kuten sotepalveluita siirrettiin maakuntahallinnolle. Muutoksen myötä terveystoimen ja Kajaanin kaupungin liikuntapalveluiden yhteydenpito etääntyi selvästi. Käytännön yhteistyö ja palveluiden koordinointi muuttuivat haasteellisemmiksi, vaikka maakunnassa tehtäviä hoitivat osin samat tutut henkilöt. Kajaanissa linjattiinkin kokeilun päätyttyä, että jatkossa kaupungin ja sote-palveluiden väliseen käytännön yhteistyöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota ja sopia yhteistyöstä etenkin soveltavan liikunnan osalta. Tavoitteeksi asetettiin, että soveltavan liikunnan toiminta palautuu määrällisesti ja laadullisesti tasolle, jolla se oli ennen kokeiluun siirtymistä. 5 Nykyisin Kainuussa sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa kuntien sote-palvelut (pois lukien lasten päivähoito). Yhteistyö maakunnallisella tasolla toteutettujen sote-palveluiden ja liikuntapalveluiden välillä sujuu jo paremmin. Yhteistyön parantumisen myötä soveltavan liikunnan mahdollisuudetkin ovat kehittyneet. 6 2

Kajaanin kokemukset osoittavat, että kuntien liikuntapalveluiden ja sote-palveluiden yhteistyö tulee sote-uudistuksen myötä muotoutumaan uudelleen. Toimivan yhteistyön muotoutuminen voi viedä vuosia. Sote-uudistus luo myös mahdollisuuksia, kuten voimavarojen lisäämisen liikunnan kehittämiseen ja nykyistä saumattomampien liikunnan palveluketjujen luomisen. Onnistuminen vaatii kuitenkin koko liikuntakentältä erityishuomiota ja aktiivisia toimia, kuten kuntien liikuntapalveluilta aktiivista osallistumista uudistuksen suunnitteluun. Liikunta mukaan hyvinvointikertomuksiin Hyvinvointikertomus on kunnallinen tai alueellinen hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Laaja-alaisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja liikunnan aseman parantamiseksi liikunnan tulisi olla mukana hyvinvointikertomuksissa. Myös kuntalaisten tarpeista lähtevä liikunnan edistäminen edellyttää, että päätöksenteon tukena on säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. Kuvaukset kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta ovat yleistyneet merkittävästi kuntien asiakirjoissa 2010-luvulla. Vuonna 2010 vajaassa viidenneksessä kunnista kuvaus kuntalaisten liikuntaaktiivisuus sisältyi kunnan hyvinvointikertomukseen tai muuhun vastaavaan asiakirjaan. Vuonna 2016 vastaavien kuntien määrä oli kasvanut jo yli 60 %:iin. 3 Tietoa ei ole, kuinka hyvin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden sekä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikuntaaktiivisuus on huomioitu hyvinvointikertomuksissa. Pienten kuntien erityisliikunnan tukeminen Soveltavan liikunnan valtakunnallinen kehittämistyö on keskittynyt pääasiassa asukasluvultaan suuriin kuntiin, joissa erityisryhmien liikuntapalvelut ovat keskimääräistä paremmat. Suurimmat haasteet ovat edelleen pienissä kunnissa, joissa soveltavan liikunnan kehittäminen ei ole ollut valtakunnallisesti pitkäjänteistä ja systemaattista. Kehittämistyö on ollut lähinnä yksittäisiä kehittämistoimenpiteitä tai -hankkeita, joita pienet kunnat ovat itse käynnistäneet tai valtakunnallisia ja alueellisia hankkeita, joissa on ollut mukana yksittäisiä pieniä kuntia. 2 Esimerkkeinä valtakunnallisesta kehittämistyöstä ovat Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke ja Voimaa vanhuuteen -ohjelma, joissa on saatu mm. poikkisektorisen yhteistyön ja koulutuksen avulla lisättyä soveltava liikunnan toimintaa pienissä kunnissa. YKSILÖLLINEN VAMMAISURHEILIJAN POLKU Vammaisurheilijan polun erityispiirteiden tunnistaminen, vammaisurheilun olosuhdevaatimusten huomioiminen liikuntapaikkarakentamisessa sekä vammaisurheilun huomioiminen valtakunnallisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen sisällöissä Vammaishuippu-urheilu on ollut alusta alkaen mukana 2010-luvulla toteutetussa huippu-urheilun muutosprosessissa. Vammaishuippu-urheilu ja sen johtaminen integroitiin osaksi vuonna 2013 perustettua huippu-urheiluyksikköä (HUY). Vammaishuippu-urheilun ja huippu-urheilun yhteistyö 3

ei ole edennyt kuitenkaan strategisella tasolla sovitusti. Eri toimijoiden (HUY, Paralympiakomitea, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry) rooleissa on edelleen epäselvyyksiä. 7 Lajiliittotasolla vammaisurheilun ja erityisliikunnan tilanne näyttää kirjavalta. Positiivisimmalta tilanne näyttää niissä 20 lajiliitossa, jotka keskittyvät joko vammaiskilpaurheiluun ja/tai soveltavat palvelujaan erityisryhmille. Noin kolmasosa lajiliitoista ei liikuta lainkaan erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä. Ääripäiden väliin jää runsas kolmasosa lajiliitoista, jotka tarjoavat erityisryhmille suunnattuja palveluja, mutta toiminta on pientä tai se kohdistuu johonkin rajattuun ryhmään. 13 Vammaisurheilussa on ryhdytty muun urheilun tavoin tunnistamaan ja kuvaamaan urheilijan polkua ja sen erityispiirteitä. 8 Esimerkiksi Suomen Ratsastajainliitossa on laadittu Vammaisratsastajan polku osana laajaa urheilijan polku -kokonaisuutta. Vammaisurheilijan poluissa on kuitenkin suuria eroja lajien kesken, koska esimerkiksi vammaisurheilijoiden tarvitsemia asiantuntevia valmentajia ei ole vielä kaikissa liitoissa. Valtakunnallisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen sisällöissä ei ole päästy vammaisurheilun osalta riittävästi eteenpäin. Lajiliitot ovat kehittäneet omaa valmentajakoulutustaan, mutta edelleenkään vammaisurheilu ei ole huomioituna kaikilla tasoilla. 9 Vammaisurheilijan polun myöhäisemmän vaiheen osalta tilanne on nykyisin parempi kuin vielä jokin aika sitten. Polun suurimmat haasteet liittyvät nykyisin polun alkuvaiheisiin: Miten vammaiset lapset, nuoret ja aikuiset tulevat tietoisiksi mahdollisuuksista, pääsevät kokeilemaan eri lajeja, löytävät oman lajin ja seuran sekä riittävän tuen harrastamiselleen? 9 Vammaisurheilun kehittämiseksi on tärkeää parantaa myös vammaisurheilijoiden harjoittelumahdollisuuksia ja -olosuhteita sekä luokittelua. Vammaisurheilijoiden harjoittelussa paikallisissa urheiluakatemioissa on tapahtunut viime vuosina positiivista kehitystä. Vammaisurheilun kehittäminen urheiluakatemiaverkostossa-hankkeen avulla on saatu vammaisurheilijoita ja vammaisurheilulajeja osaksi urheiluakatemiaverkostoa. Vuoden 2014 alussa yhteensä 13 vammaisurheilijaa oli harjoittelemassa seitsemässä eri urheiluakatemiassa. Syksyllä 2016 yhteensä 56 vammaisurheilijaa harjoitteli 11 eri urheiluakatemiassa. Lisäksi Urheiluakatemiaohjelman koordinoimassa yläkoulutoiminnassa on mukana 30 40 vammaisurheilijaa. Syksyllä 2016 on alkanut myös Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheassa Vantaalla oma toiminta erityisluokille Jokiniemessä ja Martinlaaksossa. Pajulahden yläkoululeiritys alkoi marraskuussa 2016. 10 Urheiluakatemioiden ulkopuolelle jää edelleen urheilijoita niin omasta halusta kuin muista syistä. Jatkossa täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota toiminnan laatuun, kuten miten vammaisurheilijat harjoittelevat akatemiaympäristöissä, missä vaiheessa urheilijat hakeutuvat akatemioihin sekä miten vammaisurheilun ns. omat lajit asemoituvat akatemioihin. 10 Positiivista kehitystä on tapahtumassa myös luokittelussa. Luokittelun kansallinen kehittäminen on aloitettu, ja asiaa varten on perustettu luokittelun työryhmä. Luokittelua on kehitetty viime vuosina myös tutkimuksilla, mistä esimerkkinä Jyväskylän yliopiston tutkimushanke kelkkahiihtäjien luokitteluprosessin kehittämiseksi 11. Liikuntapaikkarakentamisen esteettömyyden edistämisessä on menty koko ajan pienin askelin eteenpäin. Vuoden 2016 alusta alkaen valtion avustuksien jakoperusteena on korjattavan liikuntapaikan esteettömyyskartoitus ja uudisrakennuksen esteettömyysselvitys. 4

Vaikeavammaisten osalta esimerkiksi boccian olosuhteita on kehitetty ja lajin pariin on saatu lisää nuoria vaikeavammaisia urheilijoita. Vammaisurheilun kehittämiseksi tarvitaan lisää tietoisuutta vammaisurheilun mahdollisuuksista sekä mahdollisuuksia kokeilla eri lajeja. Tietoisuuden lisäämiseksi ja kokeilumahdollisuuksien edistämiseksi on järjestetty erilaisia tapahtumia, kuten Para School Day ja Lumilauantai -kiertueet vuosittain, Sisujengi Narinkkatorilla kesällä 2015, Liikuntamaa Tampereella 2015 ja Paralympiapäivä Hernesaaressa syksyllä 2016. Urheiluseurat mukaan aktiivisesti lisää matalan kynnyksen toimintaa Urheiluseurojen järjestämän erityisryhmille soveltuvan liikunnan määrä ja ylipäänsä kiinnostus toiminnan järjestämiseen näyttäisivät lisääntyneen viime vuosina. Arvioiden mukaan noin 30 40 prosentissa seuroja on mukana vähintään yksi erityisryhmiin kuuluva henkilö. Seuroista arviolta noin kymmenen prosenttia järjestää erityisryhmille toimintaa, kuten liikuntaryhmiä. 12 ja 13 Seuroissa erityisryhmille tarjolla olevien liikuntamuotojen ja -ryhmien kirjo on laaja vaihdellen vammaiskilpaurheilusta lasten matalan kynnyksen ryhmiin ja aikuisten terveysliikuntaryhmiin. Eniten seuroissa järjestetään erityisryhmille toimintaa uinnissa, jalkapallossa, voimistelun ja tanssin eri muodoissa, salibandyssä, yleisurheilussa ja ampumaurheilussa. 12 ja 13 Seuratoiminnassa on vielä paljon kehitettävää ja hyödyntämätöntä potentiaalia, kun pohditaan keinoja erityisryhmiin kuuluvien liikunnan harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Selvityksen mukaan seuroissa pystytään vastaamaan selvästi heikoimmin erityisliikunnan ryhmien ja maahanmuuttajien liikuntatarpeisiin. Näiden kohderyhmien osalta tilanne oli erittäin hyvä vain kymmenesosassa seuroista ja melko hyvä reilussa neljäsosassa seuroista. 14 Seurojen osaamisen ja ohjaajapulan lisäksi keskeinen ongelma on se, etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa. Tätä ongelmaa varten VAU ry:ssa on koottu Löydä oma seura-sivuille tiedot vammaisurheilusta kiinnostuneista seuroista. Lisäksi VAU:ssa on käynnistetty Valtti-hanke, jossa autetaan noin 300 vammaista lasta ja nuorta etsimään omaa harrastustaan ja tutustumaan urheiluseuratoimintaan (toiminnasta lisää kohdassa Kaikki pelaa Myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa? ). TUTKIMUKSELLA JA KEHITTÄMISELLA HIENO HISTORIA ENTÄ TULEVAISUUS? Tutkittua tietoa kansantajuisesti kentälle Soveltavasta liikunnasta tehdään tutkimusta niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Alan tutkimuksen voisi luonnehtia olevan Suomessa vähäistä, mutta monipuolista. Tutkimuksen haasteina ovat mm. puute päätoimisista tutkijoista, vähentyvä kansallinen tutkimusrahoitus ja hajallaan olevat tutkijat. Soveltavan liikunnan tutkimusta on tehty eniten Jyväskylän yliopistossa. Tutkimus painottuu ikäihmisiin. Jonkin verran on tutkimusta myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten sekä vammaisurheilun alueelta. Sen sijaan suuria tietoaukkoja on mm. moni- ja vaikeavammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien liikunnasta. Tutkittua tietoa tarvitaan aina perustiedosta lähtien, 5

kuten koottua tietoa ja seurantaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden sekä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikunnasta. 15 Tutkimustiedon leviämisen ongelmana on nähty se, ettei tietoa ole levitetty kansantajuisesti ja koostetusti erityisryhmien kanssa toimiville. Jokainen toimija on vastannut tutkimustiedon levittämisestä omalle kohderyhmälleen. Alan tutkimustiedon popularisointi ja levittäminen voisivat olla yksi LTS:n koordinoiman soveltavan liikunnan koulutus- ja tutkimustyöryhmän tehtävistä. 15 Erityisliikunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa mukana oleville järjestetään säännöllisesti tapaamisia Soveltavan liikunnan tutkimuksen kehittämiseksi ja alan tutkijoiden verkostoitumisen lisäämiseksi tarvitaan mm. verkoston koordinointia ja säännöllisiä tapaamisia. Viime vuosina koordinointia ovat hoitaneet Liikuntatieteellinen Seura (LTS) ja valtion liikuntaneuvoston (VLN) erityisliikunnan jaosto (nykyisin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto). Jatkossa alan tutkijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista edistää soveltavan liikunnan koulutus- ja tutkimustyöryhmä. Osana työryhmän toimintaa järjestettiin soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen Jyväskylässä 8.12.2016. Tapaamisen järjestivät yhteistyössä LTS, Valtion liikuntaneuvoston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto sekä Jyväskylän yliopisto. 15 Erityisryhmiin kuuluvien liikunnan harrastamisen ja liikkumisen esteet tulisi selvittää Soveltavan liikunnan kehittämiseksi tarvitaan tietoa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden sekä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden omista näkemyksistä ja kokemuksista liikunnasta ja liikkumisesta. Tähän mennessä tällaista tietoa ei ole ollut riittävästi saatavilla (tai tieto on hajallaan). Harrastamisen ja liikkumisen esteistä on olemassa vain suuntaaantavaa tietoa. Selvityksen mukaan resurssien (ohjaajien, valmentajien, vapaaehtoisten ja etenkin rahan) puute hidastaa vammaisurheilun etenemistä 13. KAIKKI PELAA MYÖS VARHAISKASVATUKSESSA JA KOULUISSA? Lapset ja nuoret tulee saada liikkeelle Lasten ja nuorten liikunnan merkitys on ymmärretty viime vuosina yhä laajemmin. Uusissa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksissa arkiliikkumisen ja liikunnan monipuolisuuden merkitys korostuu. Suosituksissa on myös mukana tukea tarvitsevan lapsen näkökulma. 16 Liikkuva koulu-ohjelma on yksi Juha Sipilän hallituksen ohjelman kärkihankkeista. Ohjelmaan osallistuvien koulujen määrä on kasvanut tasaisesti. 17 Tukea tarvitsevien lasten mukaan ottamista Liikkuva koulu-ohjelmaan kuin ylipäänsä koulujen soveltavan liikunnan valmiuksia on edistytty monialaisen yhteistyön avulla. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Valteri-koulut ja Jyväskylän yliopisto kokosivat keväällä 2016 verkoston, joka auttaa Liikkuvaa koulu-ohjelmaa laajentumaan erityiskouluihin ja -luokkiin sekä antaa työkaluja yleisopetuksessa olevien tukea tarvitsevien oppilaiden liikuntaan. Tavoitteena on 6

koota yhteen eri toimijoiden olemassa olevia tukimuotoja, materiaaleja ja koulutusta. Myös kentältä nouseviin tarpeisiin pyritään vastaamaan tuottamalla tutkimusperustaisesti ja yhteistyössä uusia sisältöjä osaamisen kehittämisen tueksi. 19 ja 20 Sopivan harrastuksen löytymistä vammaisille lapsille ja nuorille on edistetty VAU ry:n käynnistämällä Valtti-toiminnalla. Valtti-toiminnassa henkilökohtainen tukihenkilö Valtti auttaa vammaisia lapsia ja nuoria harrastuksen pariin. Keväällä 2016 päättyneessä haussa Valttia haki lähes 400 tukea tarvitsevaa lasta tai nuorta, joista noin 300 aloitti harrastekokeilut oman Valtin ohjauksessa. 21 Alustavien tulosten perusteella Valtti-ohjelma oli tarpeellinen ja onnistunut. Yli puolet osallistuneista löysi liikunnallisen harrastuksen ja koki oman liikunnan määrän lisääntyneen. 22 Lasten liikkumista ohjaavassa lainsäädännössä (laki lasten päivähoidosta, koululainsäädäntö, liikuntalaki) on tapahtunut jonkin verran positiivista kehitystä erityisryhmien näkökulmasta. Vuonna 2015 uudistetun Liikuntalain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa. Erillisenä kohderyhmänä on nostettu esiin lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen. Lain tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Tavoitteet ovat siirtyneet toiminnan lähtökohdiksi. Varhaiskasvatuslain muutoksen yhteydessä lakiin sisällytettiin uusi säännös eri tahojen yhteistyövelvoitteesta. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä mm. liikunnasta vastaavien tahojen kanssa. Muutosesityksen mukaan varhaiskasvatusympäristössä tulee huomioida asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet sekä esteettömyys. Toimintavälineet kattavat esimerkiksi erilaiset varhaiskasvatuksessa käytössä olevat leikki- tai liikuntavälineet. Tiloja, toimintaympäristöä ja välineitä suunnitellessa sekä hankittaessa olisi otettava huomioon myös niiden soveltuvuus vammaisille ja toimintarajoitteisille lapsille. 23 Näistä myönteisistä kehityskuluista huolimatta liikuntatoiminnan kehittämisessä kaikille lapsille ja nuorille soveltuvaksi on edelleen paljon kehitettävää aina valtionhallinnosta paikallistoimijoihin asti. Liikunnan julkisesta rahoituksesta ei ole korvamerkitty tukea erityislasten liikunnan tukemiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä kehittämishankeavustuksista vain hyvin pieni osa menee erityisryhmien liikunnan kehittämiseen. Näissä joukossa on joitain hankkeita, joissa kehitetään erityislasten liikuntaa, kuten Koululiikuntaliiton Pallosankarit - erityistä tukea tarvitsevien liikuntaan motivointi-hanke. 15 Liikkuva koulu -rahoitus palvelee osaltaan myös tukea tarvitsevien lasten liikuntamahdollisuuksien kehittämistä. Silti kokonaisuudessaan ja tarpeeseen nähden resurssit ovat riittämättömät. Myöskään seuratoiminnan kehittämiseksi kaikille lapsille soveltuvaksi ei ole kohdennettu erityistä tukea. Seuratoiminnassa huomioidaan nykyisin jonkin verran erityisryhmiin kuuluvia lapsia. Joissakin kunnissa kunta tukee seuroja ohjaajien palkkaamiseksi erityisryhmille tai varaa toimintaa varten tiloja. Toimintaan mukaan pääseminen riippuu kuitenkin lajista, paikkakunnasta ja seurasta. 18 Opetus- ja kulttuuriministeriö on varannut vuosittain noin neljä miljoonaa euroa seuratoiminnan kehittämiseen. Kehittämistuen tavoitteena on mm. edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia sekä mahdollistaa syrjäytymisvaarassa olevien 7

lasten ja nuorten harrastaminen urheiluseurassa. 24 Erityisryhmiin kuuluvien lasten liikunnan harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ei kuitenkaan nouse seuratukihankkeissa esille. Liikunnan lisäämistä koulupäivän aikana tukea tarvitsevien oppilaiden osalta hankaloittaa edelleen etenkin välineisiin, osaamiseen, asenteisiin ja tilojen esteellisyyteen liittyvät haasteet. 20 Tukea liikkumiseensa tarvitsevalla lapsella on edelleen riski jäädä muun ryhmän liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäämisen riski koskee myös kouluissa syksyllä 2016 käynnistyneitä uuden OPS:n velvoittamia Move! -mittauksia, joilla seurataan oppilaiden fyysistä toimintakykyä. Mittaukset tehdään 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille. Sovelletusti toteutettuihin mittauksiin on tehty oma sovellettu lomake (löytyy osoitteesta: www.edu.fi/download/165933_lomake_5-8lk_viitearvot_2014_sovellettu.pdf). 25 Sovelletun lomakkeen käyttöön ei ole annettu kuitenkaan opettajille ohjeita, minkä vuoksi sen käytössä on ollut haasteita. 18 Osaaminen ja tukipalvelut kuntoon Koulutus ja tiedonjako tukea tarvitsevien lasten liikkumisesta ja liikunnan harrastamisesta kehittyvät hiljalleen. Kuitenkin koulujen henkilöstöstä edelleen vain harva näyttää osallistuvan soveltavan liikunnan koulutuksiin 20. Jatkossakin tarvitaan siis varhaiskasvattajien, opettajien, ohjaajien, avustajien jne. asenteisiin vaikuttamista, tietoisuuden lisäämistä ja käytännönläheistä koulutusta. Soveltavaan liikuntaan liittyviä koulutuksia on tarjolla paljon, mutta koulutuksista ei ole saatavilla kootusti tietoa. Koulutusten maksullisuus on myös edelleen ongelma. Opettajat eivät pääse koulutuksiin sijaiskieltojen ja niukkojen koulutusmäärärahojen takia. 18 Koulutukseen ja tiedonjakoon liittyviin ongelmiin on kiinnitetty huomiota VAU ry:n koordinoimassa soveltava liikunnanopetus -ryhmässä. Tiedotusta on nyt lisätty mm. ryhmän Facebook-sivuilla (löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/groups/181775445580179/). Lisäksi Soveltava liikunnanopetus -ryhmä hakee opettajien täydennyskoulutukseen määrärahoja. Valteri-kouluissa on suhtauduttu puolestaan positiivisesti liikunnanopetuksen konsultaation ja koulutuksen lisäämiseen kouluissa toimivien liikunnanopettajien työtä. 18 Myös Yhtenäisen soveltavan liikunnan materiaali- ja koulutusportaali on kehitteillä Soveltava liikunnanopetus -verkoston toimesta. Toistaiseksi kukin toimija (esim. Valteri-koulu, VAU ry, SoveLi ry, liikuntajärjestöt, Niilo Mäki Instituutti, yliopistot jne.) tiedottavat omilla kanavillaan. Jyväskylän ylipiston lehtori Terhi Huovinen on koonnut soveltavan liikunnan tietoa yhdelle avoimelle verkkosivulle: https://koppa.jyu.fi/avoimet/liikunta/soveltava-liikunta/soveltavan-liikunnan-tietoaverkosta. 18 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Työtä mielenterveyden edistämiseksi liikunnan avulla ovat tehneet viime vuosina Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Mielenterveyden keskusliitto. Mielenterveysseura julkaisi keväällä 2015 liikunta- ja mielenterveysalan toimijoiden ja päättäjien tueksi valtakunnalliset Liikunta ja 8

mielen terveys osana hyvinvointia - Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset. Linjauksia käsiteltiin laajemmin Mielenterveysalan liikunnan koordinointi- ja kehittämishankkeen päätösseminaarissa elokuussa 2015. Linjauksia käsiteltiin myös Liikunta & Tiede -lehden mielenterveys -teemanumerossa 4/2015. 26 Mielenterveysseura haki valtakunnallisen liikuntajärjestön valtionapukelpoisuutta vuodelle 2016 tarkoituksenaan jatkaa päättyneen hankkeen ja kehittämislinjausten eteenpäin viemistä ja konkretisointia yhdessä alan toimijoiden kanssa, mutta avustusta ei saatu. 26 Mielenterveyden keskusliitto on kehittänyt mielenterveyskuntoutujien liikuntaa viime vuosina mm. hankkeilla. Esimerkiksi Hyvällä mielellä vedessä hankkeessa (2013 2015) parannettiin mielenterveyskuntoutujien vesiliikuntataitoja ja lisättiin hyvinvointia vesiliikunnan avulla. Hankkeessa järjestettiin mm. Vesitreenin vertaisohjaajakoulutuksia. Mielenterveyden keskusliitto saa liikuntatoimintaansa liikuntajärjestöjen valtionapua, jonka avulla se koordinoi ja järjestää liikuntatoimintaa. 27 ÖLJYÄ LIIKUNTAPALVELUKETJUUN KUNTOUTUKSESTA LIIKUNTAAN Muutosta liikkeellä Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 toteuttaminen Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan valmistuivat vuonna 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama poikkihallinnollinen Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) ohjausryhmä johtaa ja koordinoi valtakunnallisesti linjausten toimeenpanoa. TEHYLI-ohjausryhmä seuraa ja arvioi toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta erikseen sovittavilla indikaattoreilla. Lisäksi ryhmä suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä liikunnan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön valtakunnallisella tasolla. 28 Valtakunnallisella tasolla eri toimijat ovat vieneet Muutosta liikkeellä-linjauksia eteenpäin: UKKinstituutti on vienyt eteenpäin arjen istumista koskevaa tutkimusta ja viestintää, Liikkuva Kouluohjelmassa on toteutettu erilaisia tapoja tauottaa istumista ja kehitetty fyysisesti aktivoivia opiskelutapoja, Kunnossa kaiken ikää-ohjelma on vienyt eteenpäin liikunnan palveluketjua, eri toimijat (kuten Liikkuva Koulu, KKI-ohjelma ja Ikäinstituutti) ovat lisänneet liikuntaa elämänkulun eri vaiheissa jne. Osa järjestöistä, kuten Soveltava Liikunta SoveLi ry sekä moni kansanterveys- ja vammaisjärjestö, ovat kirjanneet linjauksia osaksi järjestöjen toimintasuunnitelmia. Linjauksia on toimeenpantu myös opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnallisen elämäntavan hankeavustuksilla 29. Avustusta on myönnetty vuosittain vajaalle kymmenelle soveltavan liikunnan hankkeelle aina valtakunnan tasolta paikallistasolle asti. Muutosta liikkeelle-linjausten toimeenpanosta paikallistasolla ei ole tarkkaa tietoa. Yleisesti ottaen kansallisia liikunnan edistämiseen liittyviä suosituksia hyödynnetään vähän liikunnan edistämisessä paikallistasolla, kuten liikunnasta vastaavassa luottamushenkilöhallinnossa 3. Kuntoutuksen osalta on tarkoitus tehdä nykyisellä hallituskaudella kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena on yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, joka tukee ja vahvistaa kuntoutujaa elämän kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että 9

kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti. Uudistuksen eteenpäin viemisestä vastaa kuntoutuksen uudistuskomitea, joka on aloittanut työnsä 1.9.2016. 30 Yhteisen arvioinnin kehittäminen ja yhteisen laaja-alaisen toimenpideohjelman toteuttaminen Yhteisen arvioinnin kehittäminen vaatii mittareita. Soveltavan liikunnan toiminnan arvioimiseksi ei ole ollut tähän mennessä yhteisiä mittareita, etenkään laadullisia mittareita. Tämä on näkynyt mm. opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien liikunnan järjestöavustuksien kohdalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Valtion liikuntaneuvosto ovat käynnistäneet liikuntatoimintaa ja valtionapujärjestelmän uudistamista koskevan selvitystyön. 31 Osana uudistusta on tarkoitus kehittää laadullisia mittareita, joiden avulla arvioidaan järjestöavustusten jakoa soveltavaa liikuntaa edistäville järjestöille. Pitkällä tähtäimellä rahapeliyhtiöiden (Veikkaus, RAY ja Fintoto) fuusio voi yhdenmukaistaa koko järjestökentän jakokriteereitä. Samalla huomioitaneen aiempaa vahvemmin toiminnan laadullinen arviointi määrällisen arvioinnin rinnalla. 32 Yhteistä laaja-alaista soveltavan liikunnan toimenpideohjelmaa ei ole tehty. Toimenpideohjelman sijaan SoveLi ry on työstänyt yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja alan asiantuntijoiden kanssa soveltavan liikunnan kehittämissuositukset. Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia - soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016 2021 julkaistiin vuonna 2015, minkä jälkeen niitä on juurrutettu eri tapahtumien ja medioiden avulla. Suositukset täydentävät soveltavan liikunnan näkökulmasta valtakunnallisia yhteisiä linjauksia terveyttä ja hyvinvointia edistävästä liikunnasta, liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia ja ikäihmisten liikunnan kansallista toimenpideohjelmaa. 32 ja 33 Myöskään valtakunnallista soveltavan liikunnan kokonaisselvitystä ei ole vielä käynnistetty. Soveltavaan liikuntaan liittyvä arviointi on kuitenkin valtion liikuntaneuvostossa suunnitteluvaiheessa. LIIKUNTAA ENNEN JA JÄLKEEN KEINUTUOLIN Poikkisektorinen yhteistyö ja työnjako Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääntymisestä kuntien liikunnan edistämistyössä ei ole tarkkaa tietoa. Noin kolmanneksessa kunnista toimi poikkihallinnollinen työryhmä liikunnan edistämistä vastaavan toimialan vetämänä vuonna 2014. Noin kolmanneksesta kunnista työryhmä kokoontui jonkin muun toimialan johtamana vuonna. 35 Vuonna 2016 reilussa 80 % kunnista oli poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsiteltiin liikunnan edistämistä. 3 Valtakunnallisesti ikäihmisten liikunnassa poikkihallinnollista yhteistyötä ja verkostotyötä on edistetty Liikkeellä voimaa vuosiin-toimenpideohjelmalla. Ohjelman tavoitteita edistetään verkostotyöllä, johon osallistuvia toimijoita kannustetaan poikkisektoriseen yhteistyöhön. 34 Poikkihallinnollista yhteistyötä on viety eteenpäin myös Voimaa vanhuuteen-ohjelmassa, johon mukaan pääseminen edellyttää kunnan eri sektoreiden sekä järjestöjen sitoutumista yhteistyöhön. 36 10

Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden kuvauksen sisällyttäminen hyvinvointikertomukseen on yleistynyt merkittävästi 2010-luvulla (lisää kohdassa Täällä kuntalainen Kuuleeko kunta?). Iäkkäät on huomioitu hyvin kuntien hyvinvointikertomuksien tavoitteissa. Maakuntaliitoilla on hyvinvointistrategioita, joissa useimmissa on myös maininta ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien, osallisuuden sekä esteettömyyden kehittämisestä. 36 Noin 90 prosentissa kunnista on määritelty iäkkäiden liikunnan edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit liikunnasta vastaavan toimialan toiminta- ja taloussuunnitelmassa (2016). Kehitys iäkkäiden liikunnan huomioimisessa kuntien toiminta- ja taloussuunnitelmissa on ollut myönteistä 2010-luvulla. Sitoutumisessa liikunnan edistämiseen riittää kunnissa vielä kehitettävää eikä ikäihmisten liikuntaa tee tässä varmastikaan poikkeusta. 3 Kuntalaisten kuulemisessa ja osallistamisessa liikunnassa on vielä paljon kehitettävää ja hyödyntämätöntä potentiaalia. Vain vajaat puolet kunnista kerää kuntalaisilta palautetta liikuntaympäristön tai -palveluiden kehittämiseksi asukaskyselyillä ja palautelaatikoilla. Joka kolmas kunta kerää palautetta verkossa. Säännöllisesti kokoontuva liikunnan asiantuntijaelin on perustettu joka viidenteen kuntaan. 35 Selvitysten mukaan eri-ikäisten ja erityisryhmien näkökulmat on heikosti huomioitu esimerkiksi liikuntapaikkojen suunnittelussa ja tarjoamisessa. 37 Kunnissa järjestetään eri teemojen ympärille ns. kuulemistilaisuuksia, joissa kunnan päättäjät ja eri toimijat keskustelevat alueen asukkaiden kanssa. Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnissa järjestetyissä liikuntaraadeissa iäkkäät ihmiset ovat kertoneet liikuntakokemuksistaan ja -toiveistaan päättäjille sekä eri sektoreiden esimiehille toiminnan kehittämiseksi. 36 Ikääntyneille suunnattua ja kohdennettua toimintaa tulisi edelleen kehittää yhä laajemmalla pohjalla kunnan eri hallintokuntien ja järjestöjen sekä iäkkäiden itsensä kanssa. Yhteistoimintaa voisi laajentaa edelleen esimerkiksi urheiluseurojen ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Yleinen tietoisuus, asenteet ja osaaminen Ikäihmisten liikunnan merkityksestä on saatavilla entistä enemmän uutta tutkimustietoa. Sen sijaan kehittämisen varaa on liikunnan ammattilaisten tutkinnon osalta. Erityisesti nuorilla ja vastavalmistuneilla liikuntaneuvojilla/liikunnanohjaajilla, jotka hakeutuvat töihin kuntien liikuntatoimiin, on puutteita ikäihmisten liikunnanohjaamisessa ja heidän erityistarpeidensa huomioimisessa. 36 Tietoa ikääntymisestä ja liikunnan merkityksestä toimintakyvyn ylläpitämisessä on esillä nykyään mediassa suhteellisen paljon. Siitä ei ole kuitenkaan tietoa, että kuinka laajasti tieto on omaksuttu päätöksenteon pohjaksi. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kuntien päättäjät on sitoutettu edellyttämällä hakemuksessa kunnanhallituksen tai asiasta vastaavan lautakunnan päätöstä. 36 Liikuntaneuvonta ja liikuntatoiminta Liikuntaneuvonnan käsitettä on pyritty määrittelemään valtakunnallisesti. Yleisesti käytössä olevaa määritelmää ei ole kuitenkaan valtakunnallisesti olemassa. Jokainen kunta ja toimija soveltaa, määrittelee ja kohdentaa liikuntaneuvonnan omiin tarpeisiin ja resursseihin sopiviksi. 11

Liikuntaneuvonnan ja liikunnan palveluketjujen määrä on lisääntynyt viime vuosien kehittämistyön ansiosta. Arviolta lähes sadassa kunnassa on tavoitteellinen liikunnan palveluketju. 38 Ikääntyneille kohdennettua liikuntaneuvontaa oli vuonna 2014 jo lähes 80 %:ssa kunnista. 35 Saumattomia liikunnan palveluketjuja vievät valtakunnallisesti eteenpäin UKK-instituutti ja KKI-ohjelma yhteistyössä. Liikuntaneuvonnan edistäminen on myös osa TEHYLI-ohjausryhmän toimintaa 28. Alueellisella ja paikallisella tasolla saumattomia liikunnan palveluketjuja kehitetään monissa hankkeissa, kuten KKI-ohjelman kehittämishankkeissa. 39 Kunnissa toimivista erityisryhmille soveltuvista liikuntaryhmistä arviolta vajaa kaksi kolmasosaa on suunnattu iäkkäille. Keskimäärin iäkkäiden liikuntaryhmiä on kunnissa noin kuusi kappaletta 10 000 asukasta kohden. Toimintaa on tarjolla parempikuntoisille ikääntyneille, jotka myös osallistuvat liikuntaryhmiin. Puutetta on etenkin toimintakyvyltään heikentyneille ikääntyneille suunnatusta toiminnasta. Liikuntatoiminnan ulkopuolelle jäävätkin monesti vaikeasti tavoitettavat kotona asuvat iäkkäät ja muut huonokuntoiset tai kotihoidon piirissä olevat. 1 ja 36 Liikkumisympäristöt ja -olosuhteet Liikuntaympäristöjen paremmasta hyödyntämisestä iäkkäiden käyttöön ei ole olemassa tietoa. Ikäihmisille soveltuvien lähiliikuntapaikkojen määrä on ollut kuitenkin viime vuosina kasvussa. Esimerkiksi Voimaa vanhuuteen-ohjelman kunnissa on lisätty ikäihmisille soveltuvia lähiliikuntapaikkoja ja tuotettu niihin ohjattua toimintaa. 36 Positiivista on myös se, että tutkimustieto aktiivista ikääntymistä ja liikkumista tukevasta elinpiiristä ja -ympäristöstä on lisääntynyt viime vuosina esimerkiksi Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimustyön ansiosta. 40 Liikuntapaikkojen esteettömyys, saavutettavuus ja turvallisuus paranevat vuosi vuodelta. Valtakunnan tasoisesti esteettömyys paranee, kun avustuksia myönnetään liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Avustusta ei saa ilman, että esteettömyys on huomioitu suunnitelmissa. 41 Kunnissa on teetetty esteettömyyskartoituksia ja -selvityksiä esteettömyydestä. Esteettömyyden edistämisessä yhteistyössä liikuntatoimien ja teknisten toimien kanssa on vielä paljon kehitettävää. VAIKEAVAMMAISTEN LIIKUNTA JA APU-/TOIMINTAVÄLINEET Erityisryhmiin kuuluvien ja etenkin vaikeavammaisten liikunnan harrastamisen kannalta tärkeää ovat oikeanlaiset ja helposti saatavat apu- ja toimintavälineet. Erityisliikunnan päivillä 2014 ei annettu varsinaisia suosituksia apu- ja toimintavälineistä, mutta teemasta järjestettiin työpaja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n ylläpitämän Malike-keskuksen vetämänä. Vuoden 2014 jälkeen apu- ja toimintavälineissä on tapahtunut pientä positiivista kehitystä, mutta edelleen etenkin paikallistasolla on hyvin paljon kehitettävää. Lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten osalta on tapahtunut positiivista kehitystä, kun Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ratifioitiin Suomessa vuonna 2016. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimuksia sekä edellyttää aktiivisia toimia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten ihmisoikeuksien ja osallisuuden takaamiseksi. 42 12

Käytännön tasolla tieto vaikeavammaisten toimintavälineistä ehkä hieman lisääntynyt, mikä on näkynyt välineitä vuokraavassa Malikessa uusina välineiden kokeilijoina ja vuokraajina. Esimerkiksi hiihto- ja luistelukelkkojen vuokraaminen kouluihin on lisääntynyt. Toivottavaa olisi, että esimerkiksi kunnat hankkisivat omia välineitä kaikkien lasten liikunnan edistämiseen. 43 Valtakunnallisella tasolla apuvälineiden vuokraustoiminta on laajentunut, kun VAU ry:n alaisuudessa toimivan SOLIA:n apuvälinetoiminnan verkosto on laajentunut. SOLIA:n viides toimipiste avattiin vuoden 2016 alussa Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun toimitiloihin Seinäjoelle. 44 Soveltavan liikunnan apuvälineitä vuokraavat tahot ja kunkin tarjoamat palvelut on koottuna Välineet.fi-sivustolle. Paikallistasolla liikunnan apu- ja toimintavälineiden lainaamisessa ei ole tiettävästi tapahtunut merkittävää kehitystä. Jotkut uudet kunnat ovat hankkineet yksittäisiä apuvälineitä lainattavaksi. Turku, Oulu ja Jyväskylä ovat edelleen hyviä esimerkkejä kunnista, joilla on lainattavia tai vuokrattavia apu- ja toimintavälineitä liikuntaan. 43 Yksi tulevista haasteista on se, että osa välineistöstä alkaa tulla käyttöikänsä päähän ja välineistöä tarvitsee uusia tulevina vuosina. Lähteet 1. Timo Ala-Vähälä ja Saku Rikala: Erityisliikunta kunnissa 2013. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:5. Valtion liikuntaneuvosto 2014. 2. Saku Rikala: Kohti yhdenvertaisia kuntien liikuntapalveluita. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hankkeen loppuraportti. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 12. Liikuntatieteellinen Seura 2015. 3. TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä, www.teaviisari.fi 4. Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa painopisteenä harrastamisen hinta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:19. 5. Kohti yhdenvertaisuutta liikunnassa Liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2012. Kajaanin kaupunki 2013. 6. Kajaanin kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma 2025: Liikkuva Kajaani Hyvinvointia liikunnasta. 7. Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen, Maarit Nieminen ja Leena Paavolainen: Huippu-urheiluverkoston ja -yksikön sisäinen arviointi. KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus & Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö 2016. 8. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki (toim.): Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä: urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö. KIHUn julkaisusarja, nro 46. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, 2014. 9. Toiminnanjohtaja Riikka Juntusen (VAU ry) ja pääsihteeri Tiina Kivisaaren (Paralympiakomitea) sähköpostivastaus 2016. 10. Lajikoordinaattori Tuomas Törrösen (VAU ry) sähköpostivastaus 2016. 11. Vesa Linnamo, Walter Rapp ja Stefan J. Lindinger. Contribution of sport science to performance: Nordic skiing. In Training and Coaching the Paralympic Athlete: Handbook of Sports Medicine and Science. Eds. Yves C. Vanlandewijck & Walter R. Thompson. Wiley-Blackwell, 2016. 12. Aija Saari: Erityisliikunta ja vammaisurheilu seuroissa. Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry 2015. 13. Aija Saari: Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:1. 14. Arto Tiihonen: Piireistä verkkoihin urheilun tekijät äänessä. Urheilujärjestötoiminnan muutosprosessien vaikutukset käytäntöihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:31. 15. Soveltavan liikunnan tutkimus. Liikuntatieteellisen Seuran internetsivut, www.lts.fi/soveltava-liikunta 16. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 21:2016. 17. Liikkuva koulu-ohjelman internetsivut, www.liikkuvakoulu.fi. 13

18. Lehtori Terhi Huovinen (Jyväskylän yliopisto) ja erityisluokanopettaja Satu Niemelän (Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva) sähköpostivastaus 2016. 19. Yliopistonopettaja Piritta Asunnan (Jyväskylän yliopisto) sähköpostivastaus 2017. 20. Aija Saari: Lisää liikettä tukea tarvitsevan oppilaan koulupäivään. LIITO - Liikunnan ja Terveystiedon Opettaja -lehti, 4/2016. 21. Valtti-kokeilut käynnistyvät. Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n internetsivut, www.vammaisurheilu.fi/ajankohtaista/uutiset/10-uutinen/3204-valtti-kokeilut-kaynnistyvat 22. Heidi Skantz: Perheiden kokemuksia Valtti-toiminnasta. Esitys Soveltavan liikunnan tutkijatapaamisessa 8.12.2016. 23. Varhaiskasvatuslain uudistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut, www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/varhaiskasvatus/index.html 24. Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki). Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut, http://www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/avustukset_seuratoiminnan_kehittamiseen.html?la ng=fi 25. Opettajan verkkopalvelu Edu.fi, www.edu.fi/move 26. Kehittämiskoordinaattori Satu Turhalan (Suomen Mielenterveysseura) sähköpostivastaus 2016. 27. Mielenterveyden keskusliiton internetsivut www.mtkl.fi. 28. Muutosta liikkeellä! - Valtakunnallinen yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. 29. Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut, http://www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/liikunnallisenelamantavanvaltakunnalliset?lang=fi 30. Komitea pohtii kuntoutuksen uudistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 128/2016. 31. Työryhmä uudistamaan liikunnan ja urheilun avustusmuotoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut, http://www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2016/11/liikunnan_avustusmuodot.html?lang=fi 32. Toiminnanjohtaja Anne Taulun (Soveltava Liikunta SoveLi ry) sähköpostivastaus 2016. 33. Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016 2021. Soveltavan liikunnan julkaisuja 5. Soveltava Liikunta SoveLi ry 2015. 34. Liikkeellä voimaa vuosiin-toimenpideohjelman internetsivut www.liikkeellavoimaavuosiin.fi. 35. Hakamäki, Pia-Aalto-Nevalainen, Päivi-Saaristo, Vesa-Ståhl, Timo: Liikunnan edistäminen kunnissa 2010 2014. Seurantaraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:18. 36. Suunnittelija Ulla Salmisen ja ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmarin (Ikäinstituutti) sähköpostivastaus 2016. 37. Anu Gretschel, Sofia Laine ja Pirjo Junttila-Vitikka: Kuntalaisten kokemustieto liikuntapaikkojen laadun arvioinnissa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:1. Yhteisjulkaisu Nuorisotutkimusseura ry:n kanssa; Lasten ja nuorten osallistuminen päätöksentekoon Suomessa. Euroopan neuvoston politiikkatutkinta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:27; Johanna Paukku: Osallisuus, palaute, seuranta. Kuntien liikuntatoimien nykykäytännöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:4. 38. Sari Kivimäki ja Erja Toropainen: Liikuntaneuvonta osana hoito ja palveluketjua. Esitys M/S SOSTE-tapahtumassa 4-5.10.2016. 39. KKI-kehittämishanketuki. Kunnossa kaiken ikää-ohjelman internetsivut, www.kkiohjelma.fi/hanketuki/kkikehittamishanketuki 40. Ikääntymisen tutkimus. Gerontologian tutkimuskeskuksen internetsivut, www.gerec.fi/tutkimus 41. Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeet. Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut, http://www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/liikuntapaikkojen_ja_vapaaaikatilojen_perustamishankkeet 42. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja. Suomen YK-liitto 2015. 43. Malike-keskuksen sähköpostivastaus 2016. 44. SOLIA:n uusi toimipiste avautuu vuodenvaihteessa Seinäjoella. Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta ry:n internetsivut, www.vammaisurheilu.fi/palvelut/solia/uutiset/10-uutinen/2443-solia-n-uusi-toimipiste-avautuuvuodenvaihteessa-seinajoella 14