MUISTIO 17.3.2016 Alkutuotantoasetuksen, lihantarkastusasetuksen ja laitosasetuksen muutosehdotukset Alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011), lihantarkastuksesta (590/2014) ja laitosten elintarvikehygieniasta (795/2014) annettuja maa- ja metsätalousministeriön asetuksia ehdotetaan muutettavaksi kansallisten muutostarpeiden sekä EU-lainsäädännön muutosten vuoksi. Asetusluonnokset sisältävät myös mukautuksia EU-lainsäädännön vaatimuksista. Näiden saaminen riippuu EU:sta. TIIVISTELMÄ Asetusmuutoksilla 1. EU-lainsäädännön vaatimuksia mukautettaisiin ympäri vuoden ulkona pidettävien nautojen osalta siten, että a) kyseisten nautojen teurastus voitaisiin aloittaa eläinten pitopaikassa, b) teurastusta edeltävä eläinten elävänä tarkastus voitaisiin suorittaa pitopaikassa sekä c) naudat, joiden teurastus on aloitettu pitopaikassa, voitaisiin kuljettaa teurastamoon loppuun teurastusta ja lihantarkastusta varten. 2. EU-lainsäädännön vaatimuksia mukautettaisiin siten, että porojen kieliä voitaisiin käyttää elintarvikkeeksi ilman porojen päiden lihantarkastusta. 3. siipikarjan ja tarhattujen (kasvatettujen) kanien pienteurastamoiden enimmäisteurastusmäärää nostettaisiin. Kyseisille pienteurastamoille on mukautuksia EU-lainsäädännön vaatimuksista. 4. tehtäisiin EU:n ja kansallisen lainsäädännön muuttumisesta johtuvia teknisiä muutoksia. Mukautusten käsittely EU:ssa Mukautukset EU-lainsäädännöstä (kohdat 1 ja 2) on ilmoitettu ns. TRIS-järjestelmän mukaisesti komissiolle ja toisille jäsenvaltioille tammikuussa 2016 numeroilla 2016/26/FIN, 2016/33/FIN ja 2016/45/FIN. Ilmoitukset (notifikaatiot) löytyvät hakutoiminnolla linkistä http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/tris/en/. Jo aiemmin EU-lainsäädäntöä on yritetty muuttaa siten, että kohdassa 1 kuvattu ympäri vuoden ulkona pidettyjen nautojen teurastus voitaisiin aloittaa pitopaikassa, mutta tässä ei oltu onnistuttu. Kohdan 3 asetusmuutos tullaan ilmoittamaan komissiolle ja toisille jäsenvaltioille tämän lausuntokierroksen jälkeen. Ilmoitusten käsittely kestää kolme kuukautta, mutta jos komissio tai jäsenvaltio(t) antavat ns. yksityiskohtaisen lausunnon, käsittelyaika pitenee kuuteen kuukauteen. Asetusehdotuksessa olevista mukautuksista voidaan säätää kansallisesti vain, jos niillä on komission ja muiden jäsenvaltioiden hyväksyntä. Lisäksi kommentit saattavat edellyttää asetusehdotusten muuttamista. 1
TAUSTA Muutosten taustalla ovat muun muassa toimijoiden esittämät muutostarpeet koskien elintarvikeyritysten toimintaedellytyksiä ja hallinnollista taakkaa sekä kansallisen ja EUlainsäädännön muutokset. LAINSÄÄDÄNTÖ EU-lainsäädäntö Alkutuotannon hygieniavaatimuksista säädetään elintarvikehygieniasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (yleinen elintarvikehygienia-asetus). Teurastamoita koskevista vaatimuksista puolestaan säädetään eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus). Lihantarkastuksesta säädetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämisestä koskevista erityissäännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus). Mahdollisuudesta mukauttaa eli poiketa edellä mainittujen EU-asetusten vaatimuksista säädetään yleisen elintarvikehygienia-asetuksen 13 artiklassa, eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygieniaasetuksen 10 artiklassa ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 17 artiklassa. Kansallinen lainsäädäntö EU-lainsäädännön vaatimuksia täydennetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011, alkutuotantoasetus), laitosten elintarvikehygieniasta (795/2014, laitosasetus) ja lihantarkastuksesta (590/2014, lihantarkastusasetus). Laitosasetuksessa on useita komission hyväksymiä mukautuksia yleisen elintarvikehygienia-asetuksen ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen vaatimuksista. TAVOITTEET Asetusmuutosten tarkoituksena on alkutuotannon ja elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytysten ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen, kuitenkin niin, että elintarviketurvallisuus ei vaarannu. VAIKUTUKSET Ympäri vuoden ulkona pidettävät naudat Mahdollisuus teurastuksen aloittamiseen pitopaikassa parantaisi tiettyjen teurastettavaksi tarkoitettujen nautojen (ympäri vuoden ulkona pidettävät naudat) hyvinvointia. Ehdotettu muutos koskisi vain pientä määrää teurasnautoja. Kunnan virkaeläinlääkärien työtehtävät lisääntyisivät jonkin verran pitopaikkoihin tehtävien ante mortem -tarkastusten vuoksi. Elintarvikeketjutiedot, käsienpesualtaiden hanat Elintarvikeketjutiedoissa vaadittavien lääkitysten ilmoittamisajan lyhentyminen vähentäisi alkutuotannon toimijoiden hallinnollista taakkaa. Käsienpesupisteiden vaatimusten lieventäminen puolestaan helpottaisi yritysten toimintaedellytyksiä. 2
Siipikarjan ja tarhattujen (kasvatettujen) kanien pienteurastamoiden enimmäisteurastusmäärät Ehdotettu siipikarjan ja tarhattujen kanien pienteurastamoiden enimmäisteurastusmäärän nosto olisi linjassa vuonna 2015 lausunnolla olleen punaisen lihan pienteurastamoiden enimmäisteurastusmääriä koskevan muutoksen kanssa (Dnro 1927/01.03/2015). Siipikarjan ja kanien pienteurastamon enimmäisteurastusmäärän nostaminen 150 000 eläimestä 500 000 eläimeen vuodessa mahdollistaisi nykyisten pienteurastamoiden toiminnan laajentumisen ja kannattavuuden parantumisen. Muutos ei vaikuttaisi elintarviketurvallisuuteen eikä eläinten hyvinvointiin. Teurastusmäärien huomattava nosto saattaisi aiheuttaa tarpeen tehdä pienteurastamoihin rakenteellisia muutoksia. Nämä olisivat ns. olennaisia muutoksia, joiden hyväksymistä olisi anottava Eviralta. Pienteurastamoilla, jotka teurastavat yli 150 000 siipikarjaan kuuluvaa lintua tai tarhattua kania vuodessa, on velvoite nimittää eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 (lopetusasetus) 17 artiklan mukainen eläinten hyvinvoinnista vastaava henkilö. Tämä olisi uusi vaatimus toimintaansa laajentaville pienteurastamoille. Pienteurastamon toiminnan laajentaminen edellyttää mahdollisesti ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain mukaisesta lupavelvollisuudesta aiheutuu toiminnanharjoittajalle ja viranomaisille hallinnollista työtä. Ehdotettu laitosasetuksen muutos ei vaikuttaisi pienteurastamoiden lihantarkastusmaksuihin, joista säädetään Eviran maksullisista suoritteista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1161/2014). Kyseistä asetusta muutettaisiin tarvittaessa erikseen. Asetuksen muutos ei myöskään suoraan vaikuttaisi tarkastuseläinlääkärin läsnäolovaatimukseen pienteurastamoissa ja teurastamoissa, vaan Evira arvioisi lihantarkastuksen suorittamista teurastamokohtaisesti. Tarkastuseläinlääkärin läsnäolovaatimuksesta säädetään lihantarkastuksesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (590/2014). Poron kielet Ehdotettu lihantarkastusasetuksen muutos siitä, ettei porojen päitä tarvitsisi nylkeä ja tarkastaa, vaikka porojen kielet käytettäisiin elintarvikkeeksi, helpottaisi poroteurastamoiden toimintaa. Porojen päiden nylkeminen on työlästä ja aikaa vievää, eikä päistä saatavaa lihaa käytetä elintarvikkeeksi. VALMISTELU Asetusluonnoksia on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä, yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa ja porokohdan osalta Lapin aluehallintoviraston kanssa. 3
VOIMAANTULO Asetukset tulisivat voimaan aikaisintaan kesällä 2016 ja siipikarjan pienteurastamoiden enimmäisteurastusmäärien osalta syksyllä 2016. Voimaantulo riippuu asetusmuutosten käsittelystä EU:ssa. 4
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Asetusluonnos 1 Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannon elintarvikehygieniasta Liite 1: Toimialakohtaiset vaatimukset alkutuotannolle Luku 1 Teuraseläimet Luku 1.1. Elintarvikeketjutiedot 1.1.3 Elintarvikeketjutietojen toimittaminen Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen II III jaksossa edellytetään, että alkutuotannon toimija toimittaa elintarvikeketjutiedoissa teurastamolle tiedot eläinten lääkitsemisestä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan varmistua teurastamolle toimitettavista eläimistä saatavan lihan turvallisuudesta. Voimassa olevassa alkutuotantoasetuksessa teurastamoon lähetettävien eläinten lääkityksestä on pääsääntöisesti ilmoitettava kolmen kuukauden ajalta, siipikarjan osalta kuitenkin eläinerän eliniän ajalta ja hevosten osalta kuuden kuukauden ajalta. Kohdan 2 a-alakohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lääkityksestä ilmoittamisaikaa vähennettäisiin kolmesta kuukaudesta kahteen kuukauteen. Tämä vähentäisi toimijoiden hallinnollista taakkaa. Kahden kuukauden jaksoon mahtuu suurin osa varoajallisista eläinlääkkeistä. Tuottajan tulisi kuitenkin aina ilmoittaa elintarvikeketjutiedoissa, jos eläimille on käytetty lääkkeitä, joilla on edellä mainittua pitempi varoaika. Tällaisia lääkeaineita ovat muun muassa asetuksen (EU) N:o 122/2013 mukaiset hevoseläinten hoidossa keskeiset aineet, joilla on kuuden kuukauden varoaika. Tällainen hevosten lääkitseminen on merkittävä myös hevospassiin. Jos eläinerän eläinten elinikä on alle kaksi kuukautta, lääkityksestä tulisi ilmoittaa vain tältä ajalta. Tämä koskisi lähinnä broilereita ja muuta siipikarjaa, jotka teurastetaan alle kahden kuukauden ikäisinä. EU:n komissio valmistelee sikojen elintarvikeketjutietolomaketta. Haluaisimme tässä yhteydessä kantanne myös siihen, voisiko lääkityksestä ilmoittamisen rajaa laskea yhteen kuukauteen, jos se tulee EU-rajaksi. Jos kuitenkin varoaika olisi kuukautta pitempi, tulisi lääkityksestä ilmoittaa tältä ajalta. Myös kohdan 2 alakohtiin b, c ja e, joissa mainitaan erän elinikä, ehdotetaan edellä mainittua kohdan 2 a-alakohdan sanamuodon muutosta. Lisäksi ehdotetaan, että termi elintarvikeketjua koskevat tiedot muutettaisiin muotoon elintarvikeketjutiedot, jota käytetään laitosasetuksessa ja lihantarkastusasetuksessa. 1.2 Teurastamisen aloittaminen alkutuotantopaikalla Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus sallii ainoastaan biisonien, tarhattujen sorkkaeläinten, tarhattujen sileälastaisten lintujen ja tietyn siipikarjan teurastuksen aloittamisen alkutuotantopaikalla (pitopaikassa) toimivaltaisen viranomaisen luvalla. Teurastuksen aloittamisella tarkoitetaan tässä eläimen tainnutusta/ampumista ja verenlaskua sekä mahdollista mahojen ja suolten poistoa. Eläinten suolistus edellyttää eläinlääkärin läsnäoloa. 5
Ennen teurastuksen aloittamista eläinlääkärin on suoritettava eläimille ante mortem -tarkastus. Tätä varten eläimet on koottava aitauksiin, jossa ne voidaan tarkastaa helposti. Eläimen tappamisen suorittavalla henkilöllä tulee olla eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun asetuksen (EY) N:o 1099/2009 (lopetusasetus) 21 artiklan mukainen kelpoisuus. Ante mortem -tarkastuksen suorittava eläinlääkäri antaa biisonien osalta ante mortem -tarkastuksesta todistuksen, johon on merkitty tarkastettujen ja teurastukseen hyväksyttyjen eläinten korvamerkkinumerot. Ampumisen/tainnutuksen ja verenlaskun oikea suorittaminen todetaan joko ante mortem -todistuksessa tai tuottajan antamassa vakuutuksessa. Ympäri vuoden ulkona pidettävien nautojen kuten ylämaankarjan kasvattajat ovat esittäneet mahdollisuutta aloittaa kyseisten eläinten teurastus pitopaikassa. Tällaiset eläimet eivät välttämättä ole tottuneita käsittelyyn, jolloin lastaus ja kuljetus teurastamoon, teurastamoon purku sekä teurastamon navetassa oleskelu aiheuttavat eläimille suurta stressiä. Teurastuksen aloittaminen pitopaikassa olisi eläinten hyvinvoinnin kannalta merkittävä parannus. 1.2. luvun 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ympärivuotisesti ulkona pidettävien nautojen teurastus voitaisiin aloittaa alkutuotantopaikalla. Tähän toimintaan sovellettaisiin eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen tarhattua riistaa koskevia vaatimuksia. Lisäksi nautojen korvamerkkinumerot tulisi merkitä ante mortem -todistukseen. Asetusehdotus ei olisi rajattu tiettyyn rotuun kuten ylämaankarjaan, vaan poikkeusta voitaisiin soveltaa kaikenrotuisiin nautoihin, joita pidetään ulkona ympäri vuoden. Voimassa olevan alkutuotantoasetuksen mukaan teurastuksen aloittaminen vaatii tarkastuseläinlääkärin luvan. Pitopaikassa ante mortem -tarkastuksen tekee kuitenkin yleensä kunnan virkaeläinlääkäri ja poroteurastamoon kuljetettavien eläinten osalta aluehallintoviraston määräämä eläinlääkäri. Tästä syystä 1.2. luvun 1 ja 2 kohtia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä ei määriteltäisi luvan antajaa, vaan viitattaisiin lihantarkastuksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 7 :ään, jossa säädetään pitopaikassa ante mortem -tarkastuksen suorittavasta eläinlääkäristä. 1.2. luvun otsikkoa ehdotetaan muutettavan kuvaamaan paremmin sisältöä, koska luvussa on kyse teurastuksen aloittamisesta alkutuotantopaikalla eikä koko teurastuksesta. Mukautus on ilmoitettu komissiolle ja toisille jäsenvaltioille tammikuussa 2016 numerolla 2016/26/FIN. Kommenttien odotusaika päättyy 18.4.2016. 6
Asetusluonnos 2 Maa- ja metsätalousministeriön asetus laitosten elintarvikehygieniasta Pykälät 3 Määritelmät Edellisellä, vuonna 2015 lausunnolla olleella laitosasetuksen muutoksella ehdotettiin muutettavan 2 momentin 12 kohdan pienteurastamon määritelmää sorkka- ja kavioeläinten osalta. Eläinyksikön muuntokertoimiin ehdotettiin sovellettavan lopetusasetuksen 17 artiklan muuntokertoimia. Useat lausunnonantajat pitivät tarpeellisena siipikarjan pienteurastamon enimmäisteurastusmäärien nostamista vastaavasti kuin sorkka- ja kavioeläinten enimmäisteurastusmääriä. 2 momentin 12 kohdan pienteurastamon määritelmää ehdotetaan muutettavan siten, että siipikarjan ja tarhattujen (kasvatettujen) kanien pienteurastamon enimmäisteurastusmäärää nostettaisiin 150 000 eläimestä 500 000 eläimeen vuodessa. Muun tarhatun riistan kuin kanien pienteurastamoihin sovellettaisiin samanpainoisten tai lähinnä samaa lajia olevien eläinten enimmäisteurastusmääriä. Siipikarjan pienteurastamoita koskevista vaatimuksista ja helpotuksista säädettäisiin liitteen 2 luvuissa 3.1. ja 3.1.1. Nämä luvut koskisivat myös tarhattuja kaneja. Siipikarjan pienteurastamoiden enimmäisteurastusmääriä koskeva ehdotus tullaan ilmoittamaan komissiolle ja toisille jäsenvaltioille tämän lausuntokierroksen jälkeen. Ehdotus voi tulla voimaan vain, jos komissio ja jäsenvaltiot eivät vastusta sitä. Liite 1 Laitosten rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset Luku 1 Yleiset rakenteelliset lisävaatimukset Yleisessä elintarvikehygienia-asetuksessa edellytetään, että elintarvikehuoneistoissa on riittävästi käsienpesualtaita. Koska käsienpesun yhteydessä ei saa tapahtua ristikontaminaatiota, on laitosasetuksessa edellytetty, että tiettyjen tilojen käsienpesualtaat eivät saa olla käsi- tai käsivarsikäyttöisiä. Hygieenisillä työtavoilla voidaan kuitenkin estää ristikontaminaatio käytettäessä käsivarsikäyttöisiä hanoja, joten näitä koskevasta rajoituksesta ehdotetaan luovuttavaksi. Lisäksi ehdotetaan, että käymälätiloissa riittäisivät käsikäyttöiset hanat, jos laitoksessa on ei-käsikäyttöiset hanat sulku- tai muissa tiloissa, joiden kautta henkilökunta kulkee tuotantotiloihin. Liite 2 Eri toimialojen laitosten rakenteelliset ja toiminnalliset lisävaatimukset Luku 2. Kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten teurastamo ja pienteurastamo 2.1. Rakenteelliset lisävaatimukset ja 2.2. Toiminnalliset lisävaatimukset Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan teurastamoon saa tuoda vain eläviä nautoja. Poikkeus tästä ovat hätäteurastetut naudat. Jos komissio ja jäsenvaltiot hyväksyvät Suomen ehdotetun mukautuksen (ks. asetusluonnos 1), jonka mukaan pitopaikassa voisi aloittaa ympäri vuoden ulkona pidettyjen nautojen teurastuksen, on tarpeen mukauttaa eläimistä saatavien 7
elintarvikkeiden hygienia-asetusta ja sallia pitopaikassa lopetettujen nautojen tuominen teurastamoon. Asetusehdotuksella sallittaisiin sellaisten ympärivuotisesti ulkona pidettävien nautojen, joiden teurastus on aloitettu jo pitopaikassa, tuominen teurastamoon. Jos laitos ottaa vastaan tällaisia nautoja, niiden teurastamoon tuomisen osalta olisi noudatettava sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen että laitosasetuksen tarhattua riistaa koskevia säännöksiä. Mukautus on ilmoitettu komissiolle ja toisille jäsenvaltioille tammikuussa 2016 numerolla 2016/45/FIN. Kommenttien odotusaika päättyy 29.4.2016. Tämä asetusehdotus liittyy myös notifikaatioihin 2016/26/FIN ja 2016/33/FIN. Luku 3. Siipikarjateurastamo ja siipikarjan pienteurastamo Luku 3.1. Rakenteelliset lisävaatimukset ja luku 3.1.1. Siipikarjan pienteurastamon rakenteelliset helpotukset Siipikarjan pienteurastamoiden karanteenijäähdyttämöä koskeva 6 kohta ehdotetaan kumottavaksi luvusta 3.1 ja siirrettäväksi uuteen 3.1.1. lukuun. Nykyisen pienteurastamoiden rakenteellisen helpotuksen ehdotetaan säilyvän ennallaan enintään 150 000 eläintä vuodessa teurastavien pienteurastamoiden osalta. Tämän rajan ylittävät pienteurastamot voisivat hyödyntää helpotusta Eviran laitoskohtaisen arvioinnin perusteella. Ennen teurastusmäärän nostamista pienteurastamon tulee ilmoittaa asiasta Eviran lihantarkastusyksikölle. Evira arvioi tapauskohtaisesti, edellyttääkö laitoksen teurastusmäärän nosto rakenteellisia muutoksia laitoksessa ja voiko karanteenijäähdyttämöä koskevaa helpotusta hyödyntää. Rakenteelliset muutokset hyväksyy Evira. Arvioinnissa otettaisiin huomioon muun muassa lisääntyneen teurastusmäärän vaikutus eläinten vastaanotto- ja teurastustilojen sekä jäähdytyskapasiteetin riittävyyteen. Lisäksi Evira arvioi, onko pienteurastamossa mahdollista jatkaa lihantarkastuksen suorittamista jäähdyttämössä. Luku 4 Tarhatun riistan teurastamo ja pienteurastamo 4.1. Rakenteelliset lisävaatimukset ja helpotukset Otsikkoa on muutettu lisäämällä siihen sana helpotukset, jotta se vastaisi paremmin luvun sisältöä. 2 kohtaa on tarpeen muuttaa uuden luvun 3.1.1 vuoksi viittausten ajantasaistamiseksi. Luku 5. Poroteurastamo 5.1. Rakenteelliset ja toiminnalliset lisävaatimukset Eläimistä saatavien eläintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan lampaan päätä ei tarvitse nylkeä. Jos kuitenkin lampaan kielet käytetään elintarvikkeeksi, päät on tarkastettava ja siten myös nyljettävä. Ruhot ja elimet voidaan hyväksyä elintarvikkeeksi ilman pään tarkastusta. Suomen lihantarkastuslainsäädännön mukaan porojen lihantarkastukseen sovelletaan lampaiden lihantarkastuksesta annettuja säännöksiä. 8
Lihantarkastusasetuksella (asetusluonnos 3) ehdotetaan mukautettavan eläimistä saatavien eläintarvikkeiden valvonta-asetusta siten, että poron päätä ei tarvitsisi tarkastaa, vaikka poron kieli käytettäisiin elintarvikkeeksi. Selvyyden vuoksi ehdotetaan myös laitosasetukseen lisäystä, että poron päätä ei tarvitse nylkeä, vaikka kieli käytettäisiin elintarvikkeeksi. 9
Asetusluonnos 3 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lihantarkastuksesta Pykälät 1 Soveltamisala 1 :n 3 momentti ehdotetaan muutettavaksi trikiiniasetuksen kodifioinnin ja sen myötä muuttuneen numeroinnin vuoksi. Uusi asetuksen numero on (EU) 2015/1375. Lisäksi pykälässä selvennettäisiin, että EU-lainsäädännön täydentämisen lisäksi asetuksessa säädetään kansallisista mukautuksista elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteiden vaatimuksista. 3 Määritelmät 3 :n 1 momentin 6 kohtaa muutettaisiin laitosasetuksen uusimisesta johtuneen asetusnumeron muuttumisen vuoksi. Voimassa olevan laitosasetuksen numero on 795/2014. 9 Laboratoriotutkimukset Laboratoriotutkimuksista annettu valtioneuvoston asetus on uusittu, joten asetuksen nimi ja numero on tarpeen päivittää. Uusi valtioneuvoston asetus (152/2015) kattaa myös rehulain nojalla tutkimuksia suorittavat laboratoriot. Liite 1 Lihantarkastus Luku 2 Ante mortem -tarkastus Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen mukaan nautojen ante mortem -tarkastusta ei voida suorittaa pitopaikassa, hätäteurastettavia eläimiä lukuun ottamatta. Lihantarkastusasetuksella mukautettaisiin edellä mainitun EU-asetuksen vaatimuksia. Luvun 2 johdantoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ympäri vuoden ulkona pidettävien nautojen ante mortem -tarkastus voitaisiin suorittaa pitopaikassa niiden eläinten osalta, joiden teurastus aloitetaan pitopaikassa. Tähän sovellettaisiin eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvontaasetuksen tarhattua riistaa koskevia vaatimuksia. Biisoneita ja edellä mainittuja nautoja koskeva viittaus erotettaisiin selvyyden vuoksi omaksi kappaleekseen. Ante mortem -tarkastuksen pitopaikassa suorittaisi 7 :n mukaisesti kunnan virkaeläinlääkäri, Eviran palveluksessa oleva tarkastuseläinlääkäri tai poroteurastamoihin vietävien eläinten osalta Lapin aluehallintoviraston palveluksessa oleva tarkastuseläinlääkäri. Ehdotus liittyy alkutuotantoasetuksen ja laitosasetuksen vastaaviin ehdotuksiin (asetusluonnokset 1 ja 2). Ympäri vuoden ulkona pidettävien nautojen ante mortem -tarkastuksen tekemistä pitopaikassa koskeva mukautus on ilmoitettu komissiolle ja toisille jäsenvaltioille tammikuussa 2016 numerolla 10
2016/33/FIN. Kommenttien odotusaika päättyy 22.4.2016. Jos komissio ja jäsenvaltiot vastustavat ehdotettua helpotusta EU-lainsäädännöstä, ei asetusta voida antaa. Luku 2.2. Ante mortem -tarkastukseen liittyvät päätökset Voimassa olevan asetuksen 3 kohdan mukaan eläimet on hylättävä, jos ne tuodaan teurastettavaksi varoajan aikana ilman eläinsuojelullista syytä. Hevoseläimet on kuitenkin hylättävä, jos ne on lääkitty komission asetuksessa (EU) N:o 122/2013 luetelluilla hevoseläinten hoidossa keskeisillä aineilla ja tuotu teurastamoon ennen kuin kuuden kuukauden varoaika on päättynyt. Eläinten lääkitsemisestä annettu laki (387/2014, lääkitsemislaki) tuli voimaan lihantarkastusasetuksen (590/2014) voimaantulon jälkeen. Lääkitsemislain 12 :n 2 momentissa säädetään, että eläin saadaan teurastaa elintarvikkeena käytettäväksi eläimelle annetun lääkkeen varoaikana vain, jos se täyttää eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson I luvun VI vaatimukset. Siten ainoastaan hätäteurastettuja eläimiä saa tuoda teurastamoon lääkkeen varoajan aikana. Kohtaa 3 ehdotetaan yhdenmukaistettavan lääkitsemislain 12 :n 2 momentin kanssa. Siten muita kuin hätäteurastettuja eläimiä ei siten voisi enää tuoda teurastamoon eläimelle annetun lääkkeen varoajan aikana. Luku 3 Post mortem -tarkastus 3.2. Tarhatun riistan ja poron post mortem -tarkastusta koskevat erityisvaatimukset Eläimistä saatavien eläintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan lampaiden päitä ei tarvitse nylkeä, ja eläimistä saatavien eläintarvikkeiden valvonta-asetuksen mukaan lampaiden päitä ei tarvitse tarkastaa, jos kieliä ei käytetä elintarvikkeeksi. Lampaan päät on siten nyljettävä ja tarkastettava, jos lampaan kielet käytetään elintarvikkeeksi. Ruhot ja elimet voidaan kuitenkin hyväksyä elintarvikkeeksi, vaikka päitä ei tarkastettaisi. Eläimistä saatavien eläintarvikkeiden hygienia-asetuksen (liite I jakso IV luku VII (B) kohta 2) mukaisesti tarhatun riistan post mortem -tarkastukseen sovelletaan vastaavia kotieläinten post mortem -tarkastuksesta annettuja säännöksiä. Lihantarkastusasetuksen mukaan poron lihantarkastukseen sovelletaan lampaan lihantarkastussäännöksiä. Kohtaan 1 ehdotetaan lisättäväksi, että poron kielet voidaan hyväksyä lihantarkastuksessa vaikka poron päätä ei olekaan tarkastettu. Kieli tarkastettaisiin osana post mortem -tarkastusta. Poron pään nylkeminen on erittäin työlästä ja aikaa vievää, ja ainoastaan kielet käytetään elintarvikkeeksi. Poroilla on erittäin vähän lihantarkastuslöydöksiä eikä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA nimennyt vuonna 2013 tarhatun riistan lihantarkastuksesta antamassaan lausunnossa porolle mitään erityisiä vaaroja. Ehdotetun muutoksen ei katsota vaarantavan elintarviketurvallisuutta. Myös kohdan 1 asiajärjestystä on muutettu. Mukautus on ilmoitettu komissiolle ja toisille jäsenvaltioille tammikuussa 2016 numerolla 2016/33/FIN. Notifikaation odotusaika päättyy 22.4.2016. 11
Liite 2 Trikiinitutkimus Luku 1.2. Trikiinitutkimuksia suorittavien henkilöiden pätevyysvaatimukset Laboratorioasetuksen uudistamisen vuoksi myös trikiinitutkimuksia tekevien henkilöiden pätevyysvaatimuksia koskevan pykälän numero on muuttunut. Sen vuoksi luvun 1.2. kolmannen kappaleen viittausta laboratorioasetukseen on tarpeen muuttaa. 12