Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot Antto Vihma, VTT Ulkopoliittinen instituutti
Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot Kansainvälisen ympäristöpolitiikan historiaa Miten arvioida Pariisin sopimusta? Mitä vaihtoehtoja on YK:n ilmastoneuvotteluille? Keskustelua
Neuvotteluiden historia I Tukholma 1972 (UNCHE) Ympäristö nousi kansainvälisten suhteiden asialistalle UN Environmental Programme (UNEP) perustettiin Etelä vs. Pohjoinen Rio de Janeiro 1992 (UNCED) Kestävä kehitys Agenda 21 -suunnitelma Useita ympäristösopimuksia: UNFCCC, CBD, CSD Rion henki eli 90 -luvun kylmän sodan jälkeinen optimismi Fukuyama: End of History Koskenniemi: Turn to Ethics in international law Eurooppalainen projekti: globalisaatio, monenkeskinen päätöksenteko, keskinäisriippuvuus, Pax Mercatoria
Neuvotteluiden historia II Johannesburg 2002 (WSSD) Kestävä kehitys Type-2 outcomes, public-private partnerships George W. Bush, the dead decade Moninapainen maailma Kööpenhamina 2009 (UNFCCC) Korkeat panokset, geoekonominen yhteenotto (Kiina vs. USA) RIO+20 2012 Green economy Planeetan rajat -keskustelu Sustainable Development Goals? UNEP:in ja CSD:n (vaatimattomat) reformit
Neuvotteluiden historia III Kansainvälisen ilmastopolitiikan klassinen dilemma: laajuus, sitovuus ja kunniahimo Vuoden 1992 puitesopimuksessa (UNFCCC) saavutettiin laajuus Vuoden 1997 Kioton pöytäkirjassa (KP) sitovuus Kööpenhamina 2009 oli muutos/kriisivaihe Pariisissa yhdistetään kaikki kolme elementtiä?
Neuvotteluiden historia IV
Miten arvioida Pariisin kokousta? I Kansainväliset sopimukset ja rationalistiset vaikutukset Logic of consequences Kepit ja porkkanat: läpinäkyvyys, maine, suvereniteetti, rahoitus Lyhyt aikajänne Kansainväliset sopimukset ja konstruktivistiset vaikutukset Logic of appropriateness Identiteetti, oppiminen, normien hidas diffuusio Pitkä aikajänne Kansainväliset sopimukset ja epäsuorat vaikutukset Vaikutukset maiden kansallisessa politiikassa Edistyksellisten toimijoiden legitimointi, informaatiostatuksen nostaminen Lyhyt aikajänne
Miten arvioida Pariisin kokousta? II Suurvaltojen hillintätoimien osalta sopimus on jo tehty Kiina, Yhdysvallat, EU ja Intia ovat jo valmistelleet ja linjanneet 2030 tavoitteensa Mitä uutta ja lisäistä Pariisin kokous tuo suurvalloille? Arkkitehtuuri: Top Down vs. Bottom Up Kioto vs. Kööpenhamina Pariisin sopimus solmittiin jo Kööpenhaminassa Pledge & Review, Pledge & Talk, Pledge & Have a Cup of Tea Kuinka arvioida kokouksen tuloksia bottom up -maailmassa? Kansainvälisen oikeuden avuttomuus kansallisen päätöksenteon suhteen Onko sama luvattu ennenkin? Miten yksiselitteisesti se ilmaistaan? Miten toteutumista seurataan? Käynnistetäänkö taas uusi prosessi?
Miten arvioida Pariisin kokousta? III Kahden asteen tavoitteen suhteen? Sitä tavoitetta katsellaan jo peräpeilistä Mitä hyötyä on kertoa, että 2 asteen tavoitteeseen ei päästä (Victor & Kennel 2014)? Suunnataanko kritiikki valtioihin vai YK-järjestelmään? Millä aikajänteellä tuloksia arvioidaan? Kioton sopimuksen laajemmat vaikutukset esim. päästökauppajärjestelmiin (Kalifornia, RGGI etc.)? Isojen kehitysmaiden kansalliset toimet - muutos 10 vuodessa Kenen ansiota Pariisin tulokset ovat? Obaman panos Yhdysvaltojen ja Kiinan lupauksissa Kv-oikeus perustettiin koska prinssiin ei voitu luottaa
Miten arvioida Pariisin kokousta? IV Suurvaltojen kahdenvälinen neuvottelu ei välttämättä marginalisoi YK:ta Hetkessä virinnyt vertaileva keskustelu tavoitteiden kunnianhimosta Kiinan symbolinen suunnanmuutos Kumppanina USA, ei mikään kehitysmaaryhmä Miten näkyy YK:n neuvotteluissa? Tavoitteiden kunnianhimo (kontekstissaan) Yhdysvaltojen lupaus näyttää hyvältä (Presidentin valta) Kiinan tavoite näyttää lupaavalta (Kiinan varovaisuus) Kumpaakaan ei ole business as usual Planeetan kannalta Kiinan peak year on tärkein asia
Vaihtoehtoja YK:n neuvotteluille? I Pariisin ilmastokokouksen (COP-21) kaksi yleistavoitetta Vuoden 2020 jälkeinen uusi sopimus Kunnianhimon nosto vuotta 2020 edeltävälle ilmastopolitiikalle Pariisin kokouksen varma epäonnistuminen kahden asteen tavoitteen suhteen Vuonna 2013 Yhdysvallat ja Kiina sopivat alustavasti HFCyhdisteistä luopumisesta -> G20 deklaraatio -> työryhmä Montrealin pöytäkirjan alla? Nämä nostavat YK:n ilmastosopimuksen ulkopuoliset toimet keskustelun ytimeen
Vaihtoehtoja YK:n neuvotteluille? II Suurvaltojen minilateralistinen yhteistyö on jo täällä, ja sen merkitys tulee korostumaan jatkossa Meillä ei ole kuitenkaan valmista kaavaa saada kokonaisuutta toimimaan YK-neuvotteluiden kanssa; myös vakuuttavat esimerkit muilta aihealueilta ovat vähissä Odotukset on syytä pitää matalina - hillitään ainakin vielä suurimpia odotuksia läpimurrosta
Vaihtoehtoja YK:n neuvotteluille? III Argumentti: neuvottelut on siirrettävä muualle, sillä YK on turhan suuri ja kankea foorumi, päätöksenteko-ongelmat, pienin yhteinen nimittäjä jne. Argumentti on tuttu ja tunnettu, mutta vaihtoehtoa ei yleensä esitetä - ainakaan tarkasti ja vakuuttavasti Mitä kv-politiikan tutkimus sanoo tästä kysymyksestä?
Poikkeama: tutkimussuunnat Realismi: Globaalin politiikan suuri näyttämö kuuluu suurvalloille, hegemonioille, ja ilmasto-ongelma on kehystetty ääri-multilateralistisesti Institutionalismi: Tarvitaan tehokkaampi prosessi, jossa ei vetooikeutta pienillä; suurvallat eivät luota ilmastoprosessiin - kahdenvälisiä sopimuksia ja linkkejä eri aiheiden välille Konstruktivismi: Suurvallat osana kansainvälistä yhteisöä. Valtioiden intressit nähdään legitimiteetin läpi, normien mukainen käyttäytyminen, suurvaltaroolin oikeudet ja velvollisuudet
Vaihtoehtoja YK:n neuvotteluille? IV Kaksi ulottuvuutta: jäsenyys ja tarkoitus Päästöjen määrä, taloudellinen kyvykkyys, poliittinen valta? Bodansky: 25; jotkut ehdottavat G20 -joukkoa; Victor: alun perin 17, nyt 12; Todd Stern: E8; Talbott: 4; jotkut puolestaan puhuvat G2-yhteistyöstä (Yhdysvallat ja Kiina) Nivoutuu tiukasti tarkoitukseen: onko kyseessä on G8/G20 - tyyppinen keskustelukerho, joka injektoi aloitteita muihin prosesseihin, vai muodolliset ja sitovat neuvottelut?
Vaihtoehtoja YK:n neuvotteluille? V Jos tarkoituksena neuvotella ja ohittaa YK:n jäsenmäärän ongelma, tehdä sivusopimuksia jne., tulisi joukon olla pienempi? Tässä alkavat ongelmat: hyviä ehdotuksia ja esimerkkejä vähän GATT -> WTO metafora ei toimi Neuvotteluiden perusongelmat eivät ratkea Perustava epävarmuus sekä ilmastonmuutoksen että hillinnän kustannuksista Kotimaanpoliittiset rajoitteet Kiinassa ja Yhdysvalloissa Ajatus suuresta läpimurrosta ei ole uskottava eikä rakentava
Vaihtoehtoja YK:n neuvotteluille? (VI) Funktionaalisen yhteistyön mahdollisuus; joustavat ryhmät, rajattu yhteistyöalue, yksi saastuttaja tai sektori (Falkner: functionally differentiated minilateralism) Ei pelkkä julistus, vaan tarvitaan myös instituutioita, rakenteita, raportointia ja seurantaa Aikaisemmat aloitteet eivät usein bona fide, tässä on kuitenkin tapahtunut muutos Aloitteita ja tukea tulisi tulla myös YK-prosessin ydinkannattajilta - missä EU:n ideat ja aktiivisuus?
Vaihtoehtoja YK:n neuvotteluille? VII Ehdotetaanko UNFCCC:n ulkopuolista yhteistyötä kyynisesti vai rakentavasti? Ratkaiseeko se kaikki ongelmat vai vain osan? Suuri haaste UNFCCC:lle ja Pariisille 2015: kirjanpito, raportointi, arviointi, vertailtavuus ja läpinäkyvyys Ideoita tarvitaan, mahdollisuuksia rajattuun edistykseen on olemassa
Does multilateralism look like this?
Or does it look like this?
Lopuksi Liman kokous: Green Climate Fund saamassa rahoittajien - myös USA:n - luottamuksen? n. 9 miljardin rahoitus oli yksi Liman tärkeistä keskusteluista Päätös sitoumusten (INDC) käsittelystä ennen Pariisia olisi ollut tarpeen Sitoumusten laajuus; kehitysmaat vs teollisuusmaat; informaation määrä ja tarkkuus; käsittelyn prosessi The information provided by Parties may include, as appropriate, inter alia, quantifiable information Poznan-ilmiö? Vanhojen positioiden kertaamista, vähän virallisia tuloksia Epäviralliset keskustelut ja Pariisi pääosassa
Lopuksi Oikeudellinen muoto Nousevien talouksien ja USA:n dynamiikka; Differentiaatio vs. symmetria Mitä tapahtuu ex-post? Review process? COP -päätös Pariisista ja legal force hillintätavoitteisiin kansallisista laeista? Kunnianhimon nosto ennen vuotta 2020 Kansallisten päästötavoitteiden nostaminen vähintäänkin epätodennäköistä Uudet kv-yhteistyön muodot? HFC-sopu vihdoinkin? Miten varmistetaan lisäisyys?
Kiitos! antto.vihma@fiia.fi